slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

MMM: Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä teemana monilajinen kannanhoito

Riista.fi - 14.02.2019 - 10:42

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin suurpetojen ja hirvieläinten monilajisesta kannanhoidosta, jossa otetaan huomioon lajien keskinäiset riippuvuus- ja vaikutussuhteet. Aihetta tarkasteltiin myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta.

Monilajissa kannanhoidossa huomioidaan eri lajien keskinäiset suhteet kuten eri suurpetojen kannat suhteessa niiden saaliseläinten eli hirvieläinten kantoihin. Tällä hetkellä monilajisuutta toteutetaan hirvikannan säätelyssä ottamalla hirvieläinten verotussuunnitelmissa suurpetojen saalistusvaikutusta huomioon. Monilajinen kannanhoito edellyttää, että alueelliset erot ekosysteemeissä ja maisemarakenteessa huomioidaan. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Itä-Suomen välillä on suuri ero niin suurpeto- kuin hirvieläinmäärissä ja -lajistossa.

Monilajisen kannanhoidon lähestymistapaa pidettiin valmisteluryhmässä tärkeänä ja kehitettävänä asiana niin suurpetojen kuin hirvieläinten kannanhoidossa. Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös siitä, että monilajisessa kannanhoidossa tulee huomioida eri riistalajikantojen välisen vuorovaikutuksen lisäksi esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ihmisille ja ihmistoiminnalle. Negatiivisina vaikutuksina voidaan pitää esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja ja positiivisena lajien hyötyjä esimerkiksi erätaloudelle.

Tutkimustietoa tarvitaan

Monilajinen kannanhoito pitää sisällään useiden vaikuttavien tekijöiden ja niiden vuorovaikutuksen huomioon ottamista. Valmisteluryhmän mielestä monilajiseen kannanhoitoon liittyvään tutkimukseen, joka toimii päätöksenteon tukena esimerkiksi hirvikannan verotussuunnittelussa hirvitalousalueilla, tulisikin varata resursseja. Näin voitaisiin kehittää kannanhoitoa suuntaan, jossa myös alueelliset erityispiirteet huomioidaan paremmin.

Esimerkiksi tutkimusten mukaan suden vaikutukset ekosysteemiin ovat moninaisia. Vaikutukset voidaan jakaa esimerkiksi suden saalistuksen kautta aikaansaamiin välittömiin (esimerkiksi hirvieläinten määrä) ja suden läsnäolon aikaansaamiin välillisiin eli epäsuoriin vaikutuksiin. Tällaisia ovat muiden lajien muuttunut käyttäytyminen ja ympäristöön ja ravintoverkkoon heijastuvat vaikutukset. Lisäämällä tietoa suden roolista osana ekosysteemiä ja luonnon monimuotoisuutta, voidaan myös pyrkiä edistämään suden hyväksyttävyyttä.

Valmisteluryhmässä tarkasteltiin lisäksi suden ja muiden suurpetojen vaikutusta suojeltuun metsäpeurakantaan. Kainuun metsäpeurapopulaatiota tarkastelevissa tutkimuksissa suurpetojen ja erityisesti suden saalistuksella on todettu olleen kantaa pienentävä vaikutus. Asia johtunee osittain siitä, että metsäpeura poikkeaa lajina esimerkiksi elintavoiltaan ja lisääntymiskyvyltään hirvestä ja valkohäntäpeurasta.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että metsäpeurakysymykseen liittyen tulisikin miettiä ratkaisuvaihtoehtoja ja sitä kautta tavoitteenasettelua, jotta niin suden kuin metsäpeuran kohdalla voitaisiin turvata lajien elinvoimaisuus. Tietoa Suomen metsäpeurakannasta on Luonnonvarakeskuksen sivuilla.

Lisää tietoa: Naturvårdsverket on julkaissut viime vuonna (2018) raportin, jossa käsitellään suurpetojen vaikutusta muuhun riistaan.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Luonnonvarakeskus aloittaa susien merkintäpyynnit Pohjois-Pohjanmaalla – maanomistajia tavoitellaan helikopterin laskeutumislupia varten

Riista.fi - 12.02.2019 - 13:25

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tavoitteena on aloittaa susien merkitseminen gps-pannoilla helmikuun 2019 loppupuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pannoitusten aloittaminen edellyttää riittävän syvää lumipeitettä ja sopivia sääolosuhteita. Susien merkitseminen päättyy viimeistään huhtikuun alkupuolella.

Pannoitukset kohdistuvat Haapaveden, Haapajärven-Reisjärven, Limingan seudun, Pyhäjärven, Raahen seudun sekä Ylivieskan riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueille niiltä osin, kun Luonnonvarakeskuksella on lupa suden elävänä pyyntiin kyseisten alueiden metsästysoikeuden haltijoilta. Lupa ei siis välttämättä kata mainittujen riistanhoitoyhdistysten koko aluetta.

Luke pyrkii tavoittamaan maanomistajia Karttakuva suurenee klikkaamalla.

Merkintäpyynneissä käytetään apuna helikopteria. Luke tarvitsee helikopterilla laskeutumiseen maanomistajan luvan ja pyrkii tämän vuoksi tavoittamaan pyyntialueen (karttakuvaan neliöillä merkityt alueet) maanomistajia laskeutumisluvan saamiseksi. Luke kysyy lupia myös yksityisteille moottoriajoneuvoilla liikkumista varten. Moottorikelkkaa ei suunnitella käytettävän yksityismailla tapahtuvissa pannoituksissa. MTK ja Luke tekevät asiassa yhteistyötä.

Maanomistajien toivottaan olevan yhteydessä Luonnonvarakeskukseen mahdollisesti myönnettävien liikkumislupien (helikopterin laskeutuminen ja moottoriajoneuvolla liikkuminen yksityisteillä) osalta. Asiantuntijamme on parhaiten tavoitettavissa 14.2. klo 10–16 numerosta 0295 327 204.

Merkintöjen taustalla kasvanut susikanta

Pohjois-Pohjanmaalle kohdistuvien pannoitusten taustalla on alueella kasvanut susikanta. Pannoitusten tuottama tieto susien liikkumisesta palvelee susireviireillä asuvien ihmisten tietotarpeita ja auttaa suojautumiskeinojen suunnittelussa. Näitä asioita pohditaan susikannan hoitosuunnitelmassa, jota päivitetään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Luke käyttää pantasusien liikkeistä saatavia tietoja tutkimuksessa ja suden kanta-arvion laadinnassa.

Pannoitusten päättymisestä ja tuloksesta kerrotaan Luke.fi- ja riistahavainnot.fi-sivustoilla. Pantasusien havainnot tulevat näkymään metsästyskauden aikana (elokuusta helmikuun loppuun) riistahavainnot.fi -sivustolla. Susien lisääntymiskaudella pantatiedot eivät ole avoimesti saatavilla, koska uhanalaisen lajin pesäpaikkoja ei voida julkistaa.

Katso myös: Susien merkintäpyynnit ja niihin tarvittavat luvat
Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästys tukee luonnonhoitoa myös suojelualueilla

Metsästäjäliitto - 08.02.2019 - 14:31

Metsästäjäliitto on huolissaan Uudellemaalle perusteilla olevien luonnonsuojelualueiden metsästysrajoituksista. Asetusmuutoksessa tulisi huomioida metsästyksen ja riistanhoidon positiivinen merkitys alueiden luontoarvolle.  

Ympäristöministeriön asetusluonnos Uudenmaan alueelle perustettavista luonnonsuojelualueista on nyt lausuntokierroksella. Metsästäjäliitto ja sen Uudenmaan piiri tulevat esittämään asetusluonnokseen merkittäviä muutoksia.

- Metsästyksen tulisi olla olennainen osa suojelualueiden hoitoa. Pienpetojen kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten suojelualueiden perimmäistä tehtävää ei voida toteuttaa ilman metsästäjiä, kertoo luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta.

-Metsästyksen salliminen myös motivoi paikallisia metsästäjiä jatkamaan perinteisiä vapaaehtoistöitään riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi, Grenfors lisää.

Hirvenmetsästyksen salliminen on erityisen tärkeää Uudellamaalla, jossa liikennettä on paljon. 

- Esitetty pyyntiajan lyhentäminen ja saaristoa koskevat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat hirvikannan hallintaa sekä lisäävät liikennevahinkoriskiä lähialueilla, Grenfors kommentoi. 

Suojelualueet ovat usein myös merkittäviä retkeilykohteita. Metsästys on kuitenkin sovitettavissa ajallisesti muuhun käyttöön.  

- Meillä on hyviä esimerkkejä ja ehdotuksia siitä, miten metsästys ja virkistyskäyttö ovat yhteensovitettavissa. Retkeilijät liikkuvat alueilla pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, usein viikonloppuisin, Grenfors toteaa. 

Metsästäjäliitto kerää alueen metsästäjiltä näkemyksiä oman alueen erityispiirteistä ja perusteluja miksi ja mitä näillä suojeltavaksi aiotuilla alueilla tulisi voida jatkossa metsästää. 

Lausuntopyyntöön ja tarkempiin aluemäärityksiin voi tutustua lausuntopalvelussa.

Lisätietoa asetuksen käytännön vaikutuksista metsästykseen.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Supikoiran lopettaminen vaatii osaamista

Metsästäjäliitto - 08.02.2019 - 13:00

Lakiesityksen toteutuessa supikoiran saisi pyydystää ilman metsästäjätutkintoa. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että lopetuksen hoitaa asian osaava metsästäjä.

Vieraslajit supikoira ja minkki uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Molempia ollaan muuttamassa rauhoittamattomiksi lajeiksi. Parhaillaan lausunnolla ovat tärkeimmät säädökset vieraslajien pyyntivälineistä ja -menetelmistä. Muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2019.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että myös jatkossa minkä tahansa riista- tai rauhoittamattoman eläimen lopettaa ammattitaitoinen henkilö, esimerkiksi metsästäjä. 

- Asetusmuutoksen toteutuessa pitää muistaa, että vaikka lainsäädäntö sallii elävänä pyytävän loukun käyttämisen, eläimen lopettamisen pitää edelleen tapahtua asianmukaisesti osaavan metsästäjän tai muun henkilön toimesta, korostaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Järjestö myös muistuttaa, ettei ole eettistä tappaa naarasta, jolla on poikaset.
- Myös minkin ja supikoirankin kohdalla on tärkeää säilyttää pesimärauha, Simenius toteaa.

Paikallisen metsästysseuran yhteystietoja voi etsiä Metsästäjäliiton ja sen piirien tai paikallisen riistanhoitoyhdistyksen sivuilta.
-Metsästysseuraan kannattaa ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin, jos suunnittelee loukun käyttöä. Silloin he ehtivät etsiä lähialueelta asiantuntevan metsästäjän, joka voi tulla hoitamaan lopetuksen, Simenius vinkkaa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomessa kaadettiin 4595 hirveä

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:27

Keski-Suomessa kaadettiin vuodenvaihteessa päättyneessä jahdissa 4595 hirveä, mikä on 161 hirveä edellistä vuotta enemmän. Eniten hirviä kaadettiin Viitasaarella (506) ja Jämsässä (407). Paljon hirviä kaadettiin myös Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen (Joutsa ja Luhanka) alueella (384) ja Keuruulla (372).

Jahdissa kaadettiin keskimäärin 3,3 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaadettiin Jämsän seudulla ja Korpilahdella. Molemmilla alueilla ammuttiin 4,3 hirveä/1000 ha. Yli neljä hirveä tuhannelta hehtaarilta kaadettiin myös Äänekoskella (4,1 hirveä/1000 ha).

Myönnetyistä luvista jäi odotetusti käyttämättä aikaisempaa enemmän. Lupien käyttöaste oli 85 %. Käytössä oli nyt entistä laajemmin ns. pankkilupajärjestelmä, jossa lupia haetaan enemmän kuin suunnitteluvaiheessa näyttäisi tarvetta olevan. Pankista lupia otetaan käyttöön, mikäli hirviä jahtiaikaan on runsaammin kuin oletettiin. Näin voidaan nopeasti reagoida hirvikannan yllättäviin muutoksiin.

Hirven metsästys oli mahdollista ennen varsinaista hirvijahtia pellolta kyttäämällä syyskuun alusta lokakuun toiseen lauantaihin. Jahtiaikaa jatkettiin myös loppupäästä vuodenvaihteesta tammikuun puoliväliin, jolloin pyynti oli mahdollista ilman koiraa. Jatkoajat eivät innostaneet keskisuomalaisia hirvenpyytäjiä. Alkusyksyllä ns. peltohirviä ammuttiin 24 ja tammikuun jatkoajalla vain 14 hirveä.

Luonnonvarakeskus tuottaa maaliskuun puoliväliin mennessä arvion hirvikannan tämän hetkisestä koosta ja rakenteesta, jonka jälkeen aloitetaan syksyn 2019 metsästyksen suunnittelu. Kantatietojen lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon metsävahingot ja hirvieläinonnettomuudet.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

hirvisaalis-riistanhoitoyhdistyksittain-2018

Lisätietoja

Kursuka Olli, riistapäällikkö

Lamberg Teemu, riistasuunnittelija

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savossa kaadettiin 3550 hirveä

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:10

Pohjois-Savossa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 3552 hirveä. Hirvikannan laskusta johtuen kaatomäärä oli noin 170 vähemmän kuin edellisenä syksynä. Pohjois-Savossa tammikuun puolivälissä päättyneen kauden kaatomäärästä aikuisia hirviä oli 1708 ja vasoja 1844. Pyyntiluvat oli mitoitettu siten, että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittiin laskennallisesti käyttää vain noin 70–80 % luvista. Loput olivat harkinnanvaraisia, niin sanottuja pankkilupia, joita käytettiin alueilla, missä hirvikanta oli ennakoitua suurempi. Lopullinen lupien käyttöaste oli 79,6 %.

Alueellisen riistaneuvoston asettama tavoitetalvikanta on 2,5–3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla ja Luonnonvarakeskuksen ennustemallin perusteella siihen päästiin kaikilla hirvitalousalueillamme.  Luonnonvarakeskus tulee antamaan tarkemmat hirvikanta-arviot hirvitalousalueittain ja riistanhoitoyhdistyksittäin maaliskuun aikana.

Oma riista -palvelu on aktiivisesti käytetty työkalu hirvijahdin reaaliaikaiseen seurantaan

Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ovat kannustaneet viime vuosina metsästysseuroja ottamaan käyttöön Oma riista -palvelun, jolla saadaan ajantasaista tietoa hirvikannan kehityksestä jo metsästyskauden aikana. Oma riista -palvelu yhdisti hirvihavaintokortit ja saalisilmoitukset, joten metsästäjien paperityö väheni ja jahdin reaaliaikainen seuranta helpottui. Uuden palvelun hyödyt saatiin käyttöön erityisesti silloin, kun koko hirviyhteislupa sitoutui keräämään tiedot sähköisesti. Pohjoissavolaiset metsästysseurat ja -seurueet ovat ottaneet uuden palvelun erittäin aktiivisesti käyttöön ja kaikki tekivät saalisilmoituksensa kyseisen palvelun avulla.

Lisätietoa Oma riista -palvelusta on www.riista.fi -sivuilla ja sen keräämän tiedon pohjalta Luonnonvarakeskuksen tuottamat reaaliaikaiset ennustemallit ja materiaalia hirvikannasta: http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitieto

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella saaliiksi lähes 3200 hirveä

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:09

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella metsästettiin 15.1.2019 päättyneen hirvenmetsästyskauden aikana 3198 hirveä. Edellisvuoteen verrattuna metsästysmäärä oli 172 eläintä suurempi.

Suomen riistakeskus oli myöntänyt vuoden 2018 metsästyskaudelle kaikkiaan 2838,5 pyyntilupaa (sisältää myös ihmisravinnoksi kelpaamattomien tilalle myönnetyt uudet luvat). Yksi pyyntilupa oikeuttaa nykylainsäädännön mukaan ampumaan joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Metsästäjät tilittivät valtion tilille kaatamistaan hirvistä reilut 275 000 euroa.

Pyyntiluvat oli myönnetty 36 eri hakijalle. Hirvenmetsästys alkoi 13.10.2018 ja päättyi 15.1.2019. Ns. peltohirviä oli mahdollisuus metsästää jo 1.9.2018 lähtien.

Metsästetyistä hirvistä aikuisia oli 1696 ja vasoja 1502 kpl. Pyyntilupien käyttöaste oli 86 % ja vasojen osuus kaadetuista hirvistä 47 %.

Edellisvuonna 2017 Kaakkois-Suomessa oli käytössä 2 806,5 pyyntilupaa, joilla metsästettiin kaikkiaan 3026 hirveä.  Pyyntilupien käyttöaste oli silloin 83 prosenttia ja vasojen osuus 46 %.

Luonnonvarakeskus (LUKE) tuottaa hirvitalousalue- ja riistanhoitoyhdistyskohtaiset tarkemmat tiedot hirvitiheyksistä, hirvikannan rakenteesta ja vasatuotosta maaliskuun aikana.

Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto järjestää sidosryhmille tarkoitetun hirvieläimiä koskevan neuvottelun 7.3.2019.

Eri hirvitalousalueiden riistanhoitoyhdistykset kokoontuvat maalis-huhtikuun aikana katsomaan alueidensa hirvitilannetta ja tekevät omat hirvikannan hoito- ja metsästyssuunnitelmansa sen jälkeen.

Hirvikaadot 2018

Lisätietoja: riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.  029 431 2221, erkki.kiukas@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Satakunnan hirvisaaliissa kasvua

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:06

Tammikuun puolivälissä päättyneellä hirvenmetsästyskaudella riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin 3428 hirveä, joka on noin 400 hirveä eli 14 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kauden kokonaissaaliista 49 % oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista hirvistä lievä enemmistö, 51 % oli naaraita. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin 92 %. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaatui Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla.

Hirvikannan tiheys on viime vuosina ollut Satakunnan alueellisen riistaneuvoston asettamien hirvitiheystavoitteiden ylärajoilla tai yläpuolella. Syksyn jahdissa hirvikantaa pyrittiinkin harventamaan kohti hirvitalousalueittain asetettuja tavoitetiheyksiä. Luonnonvarakeskus tuottaa lähiaikoina arvion tämän hetkisestä hirvikannan koosta ja rakenteesta.

Hirven metsästysaikaa on pidennetty siten, että jahtia oli nyt ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa aina tammikuun puoliväliin saakka. Tammikuun puolella Satakunnan toimialueella saaliiksi kertyi muutama kymmenen hirveä.

Satakunnan toimialue on jaettu neljään hirvitalousalueeseen, ja alueella toimii reilu 200 hirvieläimiä metsästävää seuraa ja seuruetta. Toimialueen noin 15 000:sta metsästyskortin lunastaneesta henkilöstä hirvieläinjahteihin osallistuu arviolta noin 6000 henkilöä.

Lisätietoja:

riistapäällikkö Antti Impola

P. 029 431 2321

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalassa metsästettiin 1700 hirveä

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:05

Pohjois-Karjalassa metsästettiin tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella 1692 hirveä. Kaadetuista hirvistä aikuisia oli 1042 ja vasoja 650. Kaatomäärä oli 13 % pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella.

Riistanhoitoyhdistyksittäin tarkasteltuna kaatomäärät pääsääntöisesti pienenivät edellisvuodesta. Vain Joensuun seudun riistanhoitoyhdistyksen ja Juuan riistanhoitoyhdistyksen alueilla hirviä kaadettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Joensuun seudulla lupamäärää nostettiin lisääntyneiden hirvikolareiden vuoksi.

Metsästysaika jatkui päättyneellä kaudella ensimmäistä kertaa tammikuun puoliväliin saakka. Pohjois-Karjalassa jatketulla metsästysajalla ei ollut suurta merkitystä hirvisaaliiseen, sillä tammikuun aikana maakunnassa kaadettiin vain 11 hirveä.

Riistaneuvosto on asettanut hirvitalousalueittain metsästyksen jälkeiseksi tiheystavoitteeksi 2,2-3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Luonnonvarakeskus antaa arvion metsästyksen jälkeisestä hirvikannasta myöhemmin keväällä.

 

Lisätietoja riistapäällikkö Juha Kuittinen 029 4312291

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvisaalis kasvoi hieman

Riista.fi - 05.02.2019 - 12:00

Kauden 2018 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 58 000 hirveä, mikä on noin 1 500 yksilöä edellisvuotta enemmän. Monin paikoin metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion hirvikannasta maaliskuussa.

Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 55 000 pyyntilupaa, mikä oli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan pienentäminen. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 82 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista noin 54 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia.

-Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Lapissa ja Satakunnassa. Saalis pieneni suhteellisesti eniten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 18 500 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä annetun kanta-arvion mukaan hirvikannan arvioitiin pienentyneen ja tuolloin Suomen hirvikannaksi arvioitiin 76 500–101 000 hirveä. Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisesti koko maassa tavoitellaan hirvien talvikannan pysyttämistä 68 000–85 000 yksilön välillä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa maaliskuussa.

Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Koiran käyttäminen metsästykseen oli kuitenkin kiellettyä vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuun aikana saaliiksi saaliin koko maassa hieman yli 500 hirveä.

Taulukko: Hirvisaalis viime kaudella (2018) sekä edellisellä metsästyskaudella riistakeskusalueittain

Alueelliset tiedotteet

Kaakkoi-Suomi

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Satakunta

Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Supikoirien ja muiden vieraslajieläinten pyyntisäännökset lausunnoilla

Riista.fi - 30.01.2019 - 09:35

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen, jolla säädettäisiin haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisestä. Säännöksiä sovellettaisiin muun muassa supikoiraan ja minkkiin. Määräaika lausunnoille on 6.3.2019.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä (HE 286/2018 vp), jonka mukaan haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu poistettaisiin metsästyslain riistaeläimistä ja niille säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä. Nyt lausunnoille lähetetty asetusluonnos sisältää lakiesityksessä tarkoitetut tarkemmat säännökset vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyyntivälineistä ja -menetelmistä.

Esitetyillä säännöksillä pyritään varmistamaan se, että vieraslajieläimiä voidaan torjua tehokkaasti aiheuttamatta kuitenkaan eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Pyyntivälineet ja -menetelmät pääosin ennallaan

Supikoiran ja muiden uusien vieraslajieläinten pyyntivälineet säilyisivät esityksen mukaan pääosin ennallaan, vaikka lajit eivät enää olisikaan riistaeläimiä. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin olisi edelleen kiellettyä. Supikoiran ja pesukarhun pyydystämiseen ei saisi jatkossakaan käyttää rautoja, mutta minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat olisivat edelleen sallittuja.
Myös rämemajavan pyydystämisessä saisi jatkossa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.

Haitallisten vieraslajieläinten pyydystämiseen saisi asetusluonnoksen mukaan käyttää myös joitain uusia välineitä. Näitä olisivat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet.

Ehdotetuilla säännöksillä varmistettaisiin myös se, että haitallisten vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden tappamiseen käytetään eläinten koko huomioon ottaen riittävän tehokkaita ampuma-aseita.

Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saisi esityksen mukaan lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvittaisiin metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, p. 029 516 2456
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 029 516 2055
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Osallistu ja vaikuta metsästys- ja riista-asioiden hoitoon

Riista.fi - 29.01.2019 - 12:30

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan sekä kuulla ajankohtaisista riista-asioista.

Helmikuussa järjestetään riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset, joissa valitaan hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle ja riistanhoitoyhdistyksen edustaja riistanhoitoyhdistysten aluekokoukseen. Kokouksessa päätetään myös toimintasuunnitelmasta. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnan aktiivisuus vaikuttaa jatkossa valtionavustuksen määrään.

Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat.

Jos olet kiinnostunut riistanhoitoyhdistyksesi asioista tai vaikuttamisesta, kannattaa tulla mukaan vuosikokoukseen. Ota mukaan voimassa oleva metsästyskorttisi – helpoin tapa osoittaa jäsenyytesi riistanhoitoyhdistyksessä on suoraveloituskortti tai Oma riistan sähköinen metsästyskortti.

Vuosikokousten paikat ja ajat löytyvät tammikuun Metsästäjä-lehdestä sekä riista.fi- sivujen tapahtumahausta.

Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt jäsen voi myös valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupahakuun muutoksia

Riista.fi - 29.01.2019 - 09:15

Osa rauhoittamattomista linnuista aiheuttaa säännöllisesti vahinkoja esimerkiksi marjanviljely- ja eläintuotantotiloilla tai riistanhoitokohteilla. Koska kaikkia vahinkotilanteita ei pystytä ratkaisemaan ilman rauhoitusaikaisia poikkeuslupia, tehdään Suomen riistakeskuksessa vuosittain merkittävä määrä poikkeuslupapäätöksiä.

Rauhoittamattomien lintujen ja riistalintujen poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelussa. Myös toistaiseksi voimassa olevaan ilmoitusmenettelyyn haetaan järjestelmässä.

Metsästysvuoden 2018–2019 alusta alkaen naakka on ollut rauhoittamaton laji ja sille säädetään valtioneuvoston asetuksella rauhoitusaika. Naakkaa koskevia poikkeuslupapäätöksiä voidaan tehdä rauhoitusajan säätämisen jälkeen. Asetusmuutos on lausunnolla ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019. Rauhoitusajan esitetään alkavan 1.5.

Riistalintujen pesintämenestyksen parantamiseksi haettujen poikkeuslupien (riistanhoidolliset poikkeusluvat) hakijoiden kannattaa huomioida viime vuosina kehittynyt oikeuskäytäntö. Oikeusratkaisut Suomen riistakeskuksen päätöksistä tehtyihin valituksiin korostavat poikkeuslupa-asiassa saatujen selvitysten laatua ja kattavuutta. Hakemuksen laadintaan on syytä varata riittävästi aikaa. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää luonnostilassa, kunnes hakemusjärjestelmässä edellytetyt selvitykset on saatu koottua.

Oikeuskäytäntö on tarkentunut myös hygieniaperusteella haettavien poikkeusten osalta. Jos poikkeusta rauhoituksesta haetaan ihmisille tai tuotantoeläimille aiheutuvien hygienia- tai terveyshaittojen vuoksi, on hakemukseen liitettävä kunnan terveysviranomaisen tai kunnaneläinlääkärin lausunto.

Vuodesta toiseen toistuvien ja ennakoitavissa olevien vahinkotilanteiden osalta poikkeusta tulee hakea ajoissa. Lähtökohtana on se, että poikkeuslupapäätökset tulisi tehdä niin hyvissä ajoin, että niitä koskeva valitusaika 30 vuorokautta, sekä tiedoksi saattamiseen kuluvaksi katsottava aika seitsemän vuorokautta, ehtii kulua ennen kuin poikkeuslupa-aika alkaa.

Suomen riistakeskuksen internet sivuilta www.riista.fi löytyy lisää tietoa poikkeuslupien hakemisesta.

Oma riista -palvelu

Lisätiedot: Suomen riistakeskuksen riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat, ks. yhteystiedot

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kysymyksiä ja vastauksia hirven jousimetsästyksestä

Metsästäjäliitto - 25.01.2019 - 15:39

Lausuntokierroksella olevassa metsästysasetusluonnoksessa hirvi on lisätty jousella metsästettäväksi riistalajiksi. Metsästäjäliitto puoltaa ehdotusta. Jousella riistalaukaus tapahtuu samoja eettisiä vaatimuksia noudattaen kuin muilla aseilla, aina käytetyn aseen ehdoilla. 

Metsästysasetuksen muutoksella tavoitellaan monipuolisempia tapoja metsästää hirvieläimiä. Asetuksenmuutokseen voi antaa lausuntoja helmikuun 25. päivään asti ja asetuksen kaavaillaan tulevan voimaan huhtikuun alussa, jolloin uudet määräykset olisivat voimassa metsästyskauden alkaessa elokuussa. 

Aiemmin jousimetsästys on ollut sallittua valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian sekä pienempien riistaeläinten metsästyksessä. Jousimetsästyksessä vaaditaan hyväksytty ampumakoe ennen jahtiin menoa. Tällä hetkellä yli tuhat metsästäjää on suorittanut kyseisen kokeen.

Jousen käytön sallimista hirvenmetsästyksessä perustellaan myös metsä- ja taimikkotuhojen torjumisella lähellä asutusta, missä luotiaseiden käyttö ei ole mahdollista.
- Parhaimmillaan jousi on kyttäys-, hiivintä- ja houkuttelumetsästyksessä sekä koiran haukulle mentäessä. Jousi tuo mahdollisuuksia hirven poistoon myös melun tai turvasektorin suhteen herkiltä alueilta, kertoo itsekin jousimetsästystä harrastava Teemu Simenius Metsästäjäliitosta.

- Hirvijahti kulkisi vastaisuudessakin totuttuun tapaan. Passista kauempaa ohi juokseva hirvi ei ole jousella tavoitettavissa tilanteissa, joihin kivääri on omiaan, Simenius kuvaa.

Suomen Jousimetsästäjäin liitto on koonnut lausuntokierroksella olevan metsästysasetusluonnoksen myötä sivuilleen jousimetsästykseen ja erityisesti mahdolliseen hirven jousimetsästykseen liittyen useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Lue lisää Suomen Jousimetsästäjäin liiton sivuilta.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poikkeuslupa ahmanpyyntiin myönnetty Lapin paliskunnalle

Riista.fi - 25.01.2019 - 15:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan yhden ahman tappamiseksi. Vahinkoperusteinen poikkeuslupa on myönnetty Lapin paliskunnalle Sodankylän ja pienin osin myös Inarin alueella sijaitsevalle rajatulle pyyntialueelle.

Myönnetyllä poikkeusluvalla on tarkoitus ehkäistä porotaloudelle aiheutuvia erityisen merkittäviä vahinkoja. Ahmalle suotuisien lumiolosuhteiden myötä vahinkoja syntyy aiempien vuosien kokemusten perusteella paljon talvi- ja kevätkuukausien aikana. Mahdollistettu valikoiva ja rajoitettu pyynti toteuttaa ahmakannan hoitosuunnitelmaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa on suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2018–2019 asetettu kahdeksan ahmaa. Poikkeuslupia voidaan asetuksen mukaisesti myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jossa ahman aiheuttamat porovahingot ovat suurimmat.

 

Lisätietoja:

Sami Tossavainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Lappi

puh. 029 431 2304, s-posti:  sami.tossavainen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa

Riista.fi - 25.01.2019 - 14:49

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin Suomen susikannan yhteydestä Skandinavian susikantaan sekä susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Poronhoitoalue on keskeinen kulkureitti Suomen ja Skandinavian susipopulaatioiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut yhteistyötään susiasioissa Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Yhteistyön keskiössä on Skandinavian ja suomalais-venäläisen susikannan välisten populaatioiden geenivirta sekä tiedon vaihto susista. Skandinavian susikanta käsittää Ruotsin ja Norjan alueella elävän susikannan, josta on olemassa täydellinen geenikartta. Poronhoitoalue on merkittävä susien kulkureitti eristyneeseen Skandinavian susipopulaatioon. Asia nousi esille susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän tapaamisessa viime perjantaina 18. tammikuuta.

Jotta Skandinavian susikanta säilyisi geneettisesti monimuotoisena, tulisi sinne siirtyä vähintään viiden vuoden välein suomalais-venäläisestä susikannasta yksilö, joka lisääntyy. Suomi pyrkii osaltaan mahdollistamaan tämän. Ruotsin Naturvårdsverket seuraa aktiivisesti susikantaa, jotta Suomesta tai Venäjältä vaeltaneet sudet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Susiyksilöiden kannan alkuperä varmistetaan DNA-näytteellä.

Tähän mennessä tunnetuissa tapauksissa susiyksilöt ovat vaeltaneet Suomesta Norjaan tai Ruotsin eteläosiin juuri poronhoitoalueen läpi. Viimeisin tieto uudesta tulokkaasta, joka myös lisääntyi, on vuodelta 2016. Tuolloin todettiin Taalainmaalla Ruotsissa lisääntyvä susipari, josta uros oli suomalais-venäläisestä kannasta. Keväällä 2017 pentuja teki Örebron läänissä suomalais-venäläisen kannan naarassusi, joka oli siirretty sinne ruotsalaisten toimesta vuonna 2013. Nuoret sudet voivat vaeltaa kevät- ja kesäaikaan esteettömästi Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin.

Suunta käy myös painvastaiseen suuntaan. Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia Suomen poronhoitoalueella kuolleista susista on peräisin Skandinavian susikannasta.

Porotalouselinkeino ja susi

Valmisteluryhmässä keskusteltiin lisäksi susista poronhoitoalueella ja susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Esille tuotiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisy etenkin luonnonlaitumilla on haastavaa porotalouden erityispiirteet huomioon ottaen. Porovahinkoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi tehostetulla paimentamisella sekä porojen ruokinnalla. Valmisteluryhmässä nähtiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja tulisi selvittää ja varata resursseja porojen paimennukseen.

Tietoa susien esiintymisestä sekä suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamia susi- ja suurpetohavaintoja pidettiin myös tärkeänä. Kirjauksilla saadaan nopeammin tietoa susien liikkeistä, jolloin niihin voidaan myös reagoida nopeammin.

Suurpedoista ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja. Ilves ja karhu aiheuttivat vuonna 2017 hieman enemmän porovahinkoja kuin susi. Suden aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan Riistavahinkorekisterin tietojen perusteella noin 1,2 miljoonaa euroa ja ne keskittyvät itäiselle ja kaakkoiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen eteläpuolella tai Venäjän rajan tuntumassa olevien susilaumojen läheisyys lisääkin todennäköisyyttä vahingoille.

Poronhoitoalueella susikanta on pyritty poikkeusluvin pitämään porovahinkojen takia pienenä eikä siellä ole pysyviä, pentuja tuottavia laumoja. Graafisia esityksiä suurpetojen aiheuttamista porovahingoista on koottu MMM:n sivuille.

Lisää tietoa: ”Suurpetojen vaikutus poronhoitoon” (Makera-hankkeen loppuraportti luke.fi-sivuilla)

Uutinen: Maa- ja metsätalousministeriö 25.1.2019 14.47

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keskipohjan piirissä uusi toiminnanjohtaja

Metsästäjäliitto - 22.01.2019 - 12:33
Kuva: Ari Lehtiö

Metsästäjäliiton Keskipohjan piirissä on aloittanut uusi toiminnanjohtaja. Leena Kangas-Järviluoma, 38, jatkaa aiemman toiminnanjohtajan Enni Annusen työtä.

Pienriistaa noutajilla

– Olen harrastanut metsästystä enemmän tai vähemmän pikkutytöstä asti isän mukana kulkien, kertoo Kangas-Järviluoma.

– Metsästyskortin hankin kuitenkin vasta parikymppisenä, kun hankin ensimmäisen ikioman metsästyskoiran, joka oli kultainennoutaja. Siitä se kunnon metsästysharrastus sitten lähti pikkuhiljaa liikkeelle.

– Metsästän pääasiassa pienriistaa, vesilinnut mieluisimpana, hän kertoo.

Uusi toiminnanjohtaja on myös aloitteleva jousimetsästyksen harrastaja. Peuramerkki jouselle on suoritettuna, mutta varsinaista saalista ei ole vielä tullut.

– Olen ampunut metsästystilanteessa jousella vain puuta. Pyytä yritin, nauraa Kangas-Järviluoma.

Siviilissä opettaja

Kangas-Järviluoma on siviiliammatiltaan lukion biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja. Kotijoukkoihin kuuluu aviomies ja tytär.

– Metsästys on ihan koko perheen harrastus, ja pidämme riistaruokien laittamisesta ja niiden nauttimisesta.

Nuorison mukaan saaminen metsästysharrastukseen on yksi Kangas-Järviluoman tärkeimmistä tavoitteista Keskipohjan piirin toiminnanjohtajana.

– Haluaisin kovasti saada nuorisoa lisää mukaan näihin ympyröihin, koska metsästys ja luonnossa liikkuminen ovat ihan parhaita tapoja viettää vapaa-aikaa.

– Pidän myös tärkeänä, että metsästysharrastus nähtäisiin positiivisena asiana. Haluaisin, että Keskipohjan piiri pystyisi toimimaan metsästyksen puolestapuhujana alueellamme, Kangas-Järviluoma summaa.

 

Myös kahdessa muussa Metsästäjäliiton piirissä on aloittanut vuodenvaihteessa uusi toiminnanjohtaja. Lue lisää Jahti-lehden 5/2018 artikkelista.

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Ahman metsästykseen saa tänäkin keväänä myöntää enintään kahdeksan poikkeuslupaa

Riista.fi - 18.01.2019 - 15:50
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut tänään voimaan tulleen asetuksen, jonka mukaan ahmoja voidaan edelleen metsästää rajoitetusti pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Poikkeuslupia metsästykseen voidaan kuitenkin myöntää kahden edellisen vuoden tapaan enintään kahdeksan.

– Rajoitetun metsästyksen tavoitteena on mahdollistaa merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistaminen. Vaikka ahmojen porotaloudelle aiheuttamat vahingot ovatkin viime vuosina vähentyneet, niiden taloudellinen arvo on edelleen merkittävä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ministeriö korostaa, ettei poikkeuslupakiintiön vahvistaminen itsessään johda yhdenkään ahman tappamiseen, se asettaa vain ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämille poikkeusluville. Raja muodostaa kehyksen, jonka puitteissa pyyntilupia voidaan myöntää, jos metsästyslain 41 a §:n mukaiset edellytykset muutoin täyttyvät. Tilanne on siten ahmojen osalta erilainen kuin karhun, ilveksen tai suden kohdalla, joiden vahinkoperusteisille luville ei ole useaan vuoteen asetettu poronhoitoalueella ylärajaa. Jos ahmaa koskevaa asetusta ei olisi annettu, poikkeuslupien määrää olisivat rajoittaneet vain luontodirektiivin ja kansallisen lainsäädännön asettamat edellytykset.

Ahmakanta on viime vuosina kasvanut

Voimassa olevassa ahman hoitosuunnitelmassa Suomi on jaettu kolmeen kannanhoitoalueeseen: pohjoinen- ja itäinen poronhoitoalue, muu poronhoitoalue ja Metsä-Suomi. Poronhoitoalueella liikkui Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan talvella 2017–2018 noin 120–140 ahmaa ja muualla Suomessa noin 150–160 ahmaa. Yhteensä ahmoja arvioitiin siis olevan 270–300.

Viime talvea koskeva arvio ahmojen lukumäärästä on noin 20 % suurempi kuin kahta edellistä talvea koskenut arvio (220–250), ja riistakolmioaineiston perusteella ahmojen määrä poronhoitoalueella ja itäisellä kannanhoitoalueella on jopa moninkertaistunut viimeisten 15–20 vuoden aikana (kuva 1).

Kuva 1. Riistakolmioiden talvilaskentoihin pohjautuva laskelma ahmojen lukumäärästä kolmella alueella vuosina 1989–2018. Lähde. Luken kanta-arvio 27.11.2018.

Ahmat elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla arvioidaan Metsähallituksen ja paliskuntien yhteisten erillislaskentojen perusteella liikkuvan yhteensä noin 40–60 ahmaa, jotka kuuluvat Pohjoismaiden yhteiseen yli 800 yksilön elinvoimaiseen ahmapopulaatioon. Muualla Suomessa arvioidaan elävän noin 180–190 ahmaa, jotka ovat puolestaan osa Venäjän noin 1 500 yksilön elinvoimaista ahmapopulaatiota. Tunturi-Lapin ja Itä-Suomen ahmakannat eroavat uuden tutkimustiedon valossa geneettisesti toisistaan.

Tuoreimmassa vuoden 2015 nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnissa ahman uhanalaisuusluokka laskettiin kasvaneen kannan vuoksi äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Ylä-Lapissa ja Käsivarressa eli ns. alpiinisella vyöhykkeellä ahman on katsottu olevan viimeisimmässä luontodirektiivin arvioinnissa 2007–2012 suotuisalla suojelutasolla. Muualla Suomessa eli ns. boreaalisella vyöhykkeellä suojelutaso on arvioitu vielä riittämättömäksi, mutta sielläkin ahmakannan on arvioitu olevan kasvussa. Asetuksen kahdeksan ahman metsästysmäärän ei arvioida heikentävän ahman suojelutasoa.

Poikkeuslupien myöntäminen näyttäisi vähentäneen porovahinkoja

Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle, mutta vahingot ovat kuitenkin parin viimeisen vuoden aikana vähentyneet. Ahman tappamia poroja ilmoitettiin toissa vuonna 3 039, mutta viime vuonna enää 2 362. Vahinkojen arvo laski vastaavasti samana aikana noin 1,6 miljoonalla eurolla. Ahma aiheutti kuitenkin viime vuonnakin yhteensä noin 5,4 miljoonan euron porovahingot, mikä on enemmän kuin suden, karhun ja ilveksen poroille aiheuttamat vahingot yhteensä.

Petovahinkojen euromääräinen korvaussumma vuodelta 2018 ei ole vielä tiedossa. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä riistavahinkolain muuttamisesta (HE 263/2018), ja esitykseen sisältyy ehdotus poikkeuksellisen suuresta porovahingosta maksettavan erityisen korvauksen (ns. Lex Halla-korvauselementti) kumoamisesta. Erityiskorvaus on koettu poroelinkeinon piirissä epätasa-arvoiseksi ja lausunnonantajilta saatiin esitystä valmisteltaessa uudistukselle laajaa kannatusta. Jos hallituksen esitys hyväksytään, kaikille porovahingoista kärsineille voidaan todennäköisesti maksaa korvaukset täysimääräisinä.

Ahman poistolupien vaikutusta ahmavahinkoihin ja niistä maksettaviin korvauksiin ei kyetä täysin arvioimaan, koska vahinkoihin vaikuttavat myös lumi- ja sääolosuhteet. Ahmojen metsästys kahtena edellisenä talvena näyttäisi kuitenkin vähentäneen vahinkoja suurimmassa osassa niitä paliskuntia, joiden alueille poikkeuslupia on myönnetty. Laskua ahman aiheuttamissa vahingoissa näyttäisi tapahtuneen ainakin Kemin-Sompion, Lapin, Sallivaaran, Käsivarren, Hallan, Hammastunturin, Kuivasalmen sekä Hossa-Irnin paliskunnissa, ja Kemin-Sompiossa vahingot vähenivät jopa kymmenesosaan aiemmasta.

Suojelualueilla tapahtuvasta ahman metsästyksestä

Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa myös suurpetojen metsästys on mahdollista. Yhdestä vuonna 2017 annetusta ahman metsästyslupaa koskeneesta päätöksestä on kuitenkin valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Asiassa todennäköisesti ratkaistaneen, voidaanko Natura 2000 -alueella metsästää ahmaa vahinkojen estämiseksi, vaikka alueen Natura-tietolomakkeisiin on merkitty ahman esiintyminen alueella.

Ennen kuin asiasta on saatu lainvoimainen ratkaisu, maa- ja metsätalousministeriö katsoo, ettei poikkeaminen ahman rauhoituksesta ole sellainen hanke tai suunnitelma, joka todennäköisesti merkittävästi heikentäisi poikkeuslupa-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden luontoarvoja.

Poikkeusluvan nojalla tapahtuva ahman pyynti voi aiheuttaa lyhytaikaista ja paikallista häiriötä pyyntitapahtuman aikana. Häiriön ei kuitenkaan voi katsoa heikentävän merkittävästi Natura-alueiden luontoarvoja. Pyynnin aikana voidaan esimerkiksi liikkua moottorikelkoilla samaan tapaan kuin niillä liikutaan normaalin poronhoitotyönkin aikana. Asiaa tarkasteltaessa merkittäviä arviointiperusteita ovat häiriön voimakkuus, kesto ja tiheys. Jotta häiriö olisi merkittävä, sen on vaikutettava suojelun tasoon.

Myös eduskunnan ympäristövaliokunta toteaa Hossan kansallispuistoa koskevassa mietinnössään (YmVM5/2017), että suojelun yleisestä periaatteesta voidaan luonnonsuojelulain mukaan poiketa kansallispuistossa muun muassa porotalouden ja paikallisen väestön luontaiselinkeinojen hyväksi, jos niistä ei koidu oleellista eikä pysyvää vahinkoa suojelutavoitteiden kannalta.

Porovahinkoja aiheuttavien petojen poistaminen on myös Hossan kansallispuistossa mahdollista Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla ja alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla luonnonsuojelulain 15 §:n mukaisesti. Arvioidessaan luvanvaraisen toiminnan vaikutusta Natura 2000 –arvoihin Metsähallitus on todennut, että poikkeusluvan ehtojen mukainen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa suojeluperusteena oleville luonnonarvoille, eikä siten heikennä Natura-arvoja.

Muista keinoista ahmojen aiheuttamien porovahinkojen vähentämiseksi

Ahman aiheuttamien porovahinkojen korvaamisessa on toistuvasti esitetty siirtymistä Ruotsissa käytössä olevaan reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Korvausjärjestelmän vaihtaminen ei kuitenkaan vähentäisi ahmojen aiheuttamia vahinkoja, eikä se ole Ruotsissakaan poistanut tarvetta vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen. Reviiripohjaisen korvausjärjestelmän voimaansaattaminen vaatisi lisäksi suuria tutkimusresursseja ahmojen kartoittamiseen ja ahmanpesien etsintään sekä komission virallista hyväksymisprosessia ja mittavia lainsäädäntömuutoksia selvityksineen.

Korvausjärjestelmän muuttaminen ei ratkaisisi myöskään petovahinkojen korvaamiseen tarkoitettuihin määrärahoihin liittyviä ongelmia, sillä jo nykyisen järjestelmän kohdalla on ollut ajoittain vaikeuksia maksaa korvauksia täysimääräisinä. Reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan lisäksi laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa.

Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi on esitetty myös vahinkoahmojen siirtoa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Ahmakannan hoitosuunnitelmassa todetaan kuitenkin, että siirtoistutuksiin ryhdytään vain, jos paikallisen väestön asenteet hanketta kohtaan ovat riittävän myönteisiä. Tähänastisten selvitysten perusteella paikallinen väestö esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa suhtautuu siirtoihin niin kielteisesti, ettei niihin siksi ole ollut edellytyksiä. Muutamien yksilöiden siirroilla ei sitä paitsi olisi käytännössä merkitystä ao. alueiden tai muun eteläisen Suomen ahmakannalle, koska ahmakanta levittäytyy ja runsastuu näillä alueilla jo luontaisestikin.

MMM:n asetus 18.1.2019 (också på svenska)
Asetuksen taustamuistio 15.1.2019

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Kuva 2. Ahmojen aiheuttamat porovahingot vähentyivät kahdeksassa 11 paliskunnasta, joissa ahmoja metsästettiin. Kemin-Sompiossa saatiin ensin saaliiksi ahma helmikuussa 2017, mutta vahingot eivät heti vähentyneet ja vahinkoja aiheutui vuoden aikana 139 kpl. Korvaussummaltaan vahingot olivat 172 000 euroa. Sen sijaan tammikuussa 2018 pyydetyn ahman jälkeen vahinkoja syntyi ainoastaan 12 kpl ja korvaussumma putosi 11 500 euroon.
Kategoriat: Metsästysuutiset

Eräkontti on auki myös lauantaisin

Metsästäjäliitto - 17.01.2019 - 17:19

Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Eräkontti on laajentanut aukioloaikojaan: myymälä on avoinna nyt myös lauantaisin kello 10–14. Lisäksi Eräkontin verkkokauppa on uudistunut.

– Verkkosivustoa on pyritty selkeyttämään ja ulkoasua raikastamaan, kertoo Eräkontin myymäläpäällikkö Veli-Pekka Seppänen.

– Uudistuksessa on pyritty ottamaan huomioon käyttäjiltä tulleet toiveet.

Uudistuneesta verkkokaupasta löytyvät nyt myös aseet ja patruunat.

Erikoisosaamista myymälässä

Eräkontin myymälän toivotaan palvelevan uudella lauantain aukioloajallaan entistä paremmin esimerkiksi virka-aikoina töissä olevia asiakkaita.

– Myymälässä kannattaa tulla käymään, koska täältä löytyy asiantuntevaa palvelua ja erikoisosaamista esimerkiksi aseisiin, optiikkaan ja jousimetsästykseen liittyen, kertoo Seppänen.

– Apua ja konkreettista opastusta saa myös esimerkiksi riistakameroiden käyttämisessä. Meillä on ratkaistu monta riistakameran käyttöpulmaa.

 

Eräkontti

Kinturinkuja 4, Riihimäki

puh. 010 4409 410

Avoinna arkisin 10–17, lauantaisin 10–14

Tutustu uudistuneeseen verkkokauppaan

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Hirvieläinten ja villisian metsästystapoja monipuolistetaan

Riista.fi - 15.01.2019 - 12:08

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen metsästysasetuksen muuttamista koskevasta valtioneuvoston asetuksesta. Huhtikuussa voimaan tulevaksi esitetyt muutokset mahdollistaisivat jatkossa jousiaseen käytön myös hirvenmetsästyksessä, elävänä pyytävän loukun tai muun vastaavan pyyntivälineen käytön villisian metsästyksessä sekä aiempaa korkeampien koirien käytön hirvieläinten metsästyksessä. Määräaika lausunnoille on 25.2.2019.

–Esitysten tavoitteena on monipuolistaa metsästysharrastusta ja tuoda uusia ihmisiä sen pariin. Esimerkiksi jousi- ja koiraharrastajille esitykset tuovat kiinnostavia uusia mahdollisuuksia metsästää. Menetelmät tuovat myös uusia keinoja riistakantojen hallintaan, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Jousen käyttö sallituksi myös hirvenmetsästyksessä

Metsästysjousen käyttö sallittiin vuonna 2017 muun muassa valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian metsästyksessä. Yli 1 000 metsästäjää on sen jälkeen suorittanut vaaditun ampumakokeen, ja kokemukset jousella metsästämisestä ovat olleet myönteisiä. Jousen käytön salliminen myös hirvenmetsästyksessä houkuttelisi todennäköisesti lisää uusia harrastajia lajin pariin ja tehostaisi metsästystä.

Samalla helpottuisi myös hirvien aiheuttamien metsä- ja satovahinkojen torjuminen, koska jousta voitaisiin käyttää metsästykseen sellaisillakin – tyypillisesti asutuksen lähellä olevilla – alueilla, joilla luotiaseen käyttö ei ole varoalueen tai meluhaitan takia suositeltavaa. Hirvenmetsästyksessä käytettävän aseen ja jousen tulisi kuitenkin täyttää asetuksessa tarkasti määritetyt vaatimukset. Ampujakokeen suorittamisvelvollisuus koskisi lisäksi jatkossa tietysti myös hirvenmetsästystä.

Uusi kiinnostava metsästysmuoto parantaisi todennäköisesti myös erätalouden toimintaedellytyksiä. Hirven jousimetsästys on yleistä Pohjois-Amerikassa, mutta Pohjoismaissa vastaavaa metsästysmahdollisuutta ei vielä ole.

Villisian metsästyksessä sallittaisiin puolestaan myös elävänä pyytävän loukun tai muun vastaavan pyyntivälineen käyttäminen. Näin lisättäisiin villisikakannan rajoittamiseen – ja samalla afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen – käytössä olevia keinoja.

Valkohäntäpeurakannan kehitys erityisseurannassa

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on leikata valkohäntäpeurakantaa erityisesti tihentymäalueilla. Valkohäntäpeuroja ja muita hirvieläimiä ajavien koirien suurinta sallittua säkäkorkeutta esitetään siksi korotettavaksi 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Enimmäiskorkeuden nostaminen tehostaisi metsästystä ja houkuttelisi myös uusia harrastajia lajin pariin. Hirvieläinten metsästykseen voitaisiin muutoksen jälkeen käyttää muun muassa dreevereitä.

Tavoitteena on, että hirvieläinten metsästykseen käytettäisiin jatkossa hitaasti ajavia jäljestäviä koiria. Esitettävä korkeusrajan nostaminen mahdollistaisi kuitenkin myös monien ilmavainuisten ja nopeiden koirien käytön metsästykseen, mistä voisi esimerkiksi tietyissä lumiolosuhteissa seurata ongelmia. Maa- ja metsätalousministeriö voisi kuitenkin tarvittaessa rajoittaa tai kieltää metsästyslain nojalla tietyillä roduilla metsästämisen.

Maa- ja metsätalousministeriö seuraa tarkasti valkohäntäpeurakannan kehitystä ja voi tarvittaessa valmistella myös muiden keinojen käyttöönottoa metsästyksen tehostamiseksi. Tällä hetkellä tärkeintä olisi kuitenkin hyödyntää metsästyksessä uutta helmikuun puoliväliin saakka jatkettua metsästysaikaa, jotta kaikki jo myönnetyt pyyntiluvat saataisiin käytettyä täysimääräisesti. Merkittäviä vahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi voi lisäksi hakea vahinkoperusteisia poikkeuslupia.

Naakalle pesimäaikainen rauhoitus

Naakka siirrettiin elokuun 2018 alusta metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon, mutta pesimäaikaan ei sitäkään saa pyydystää. Pesimäajan kattava rauhoitusaika olisi asetusluonnoksen mukaan 1.5.–10.7.
Rauhoitusaikana naakan pyydystäminen olisi mahdollista vain Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan tai ilmoitusmenettelyn nojalla. Lyhyt rauhoitusaika ja naakan lisääminen lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta, vähentäisivät kuitenkin todennäköisesti poikkeuslupien tarvetta.

Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsästysasetuksen muuttamisesta (mmm.fi/lausunnolla)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 029 516 2055
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 029 516 2391
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer