slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

LUKE: Suden DNA-keräyskausi käynnistyy viikonloppuna – vapaaehtoiset kerääjät ovat mukana rakentamassa kokonaiskuvaa alueensa susitilanteesta

Riista.fi - 13 tuntia 32 min sitten

Suden DNA-näytekeräyskausi alkaa marraskuussa ja kestää helmikuun loppuun. DNA:ta saadaan suden jätöksistä, joita keräävät vapaaehtoiset ja Luken kenttähenkilöstö.

Talvisin kerätään suden ulosteita DNA-analyysejä varten. DNA-analyysit ovat olleet osa Luken susikannan seurantaa vuodesta 2015, mutta vain osalla reviireistä. Tulevana talvena DNA-näytekeräys laajenee kaikkien susilaumojen ja -parien reviireille.

”Länsi-Suomessa näytteitä ovat keränneet sekä vapaaehtoiset että Luken työntekijät. Nyt vapaaehtoiskeräys laajenee myös Itä-Suomeen”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Katja Holmala. Luken ja vapaaehtoisten lisäksi keräykseen osallistuvat Suomen riistakeskus ja SusiLIFE-hanke.

Näytteitä keräävät eläinten jätösten ja jälkien tunnistamiseen perehtyneet luonnossa liikkujat

Vapaaehtoisten panos on erittäin tärkeä osa DNA-seurantaa. Näytteitä voi kerätä kuka tahansa luonnossa liikkuja, joka tunnistaa eläinten jälkiä ja jätöksiä.

”Alueen susien elämä aukeaa DNA-tutkimuksen avulla paremmin. Jätöksen jättäjä tunnistetaan, ja näin myös kannanarviointi tarkentuu”, kertoo Lounais-Suomessa näytteitä keräävä vapaaehtoinen Katri Okkas. Alkava näytekeräyskausi on Okkasin viides. ”Kerättyjä näytteitä on kertynyt vuosien varrella useita kymmeniä, ja ne ovat kuuluneet 14 eri susiyksilölle.”

Okkas ryhtyi näytekerääjäksi sattumalta. Ensimmäiset näytteet tulivat vastaan tutulla metsäpolulla. ”Reitit, joilla liikun luonnossa, ovat suurimmaksi osin tuttuja vuosien takaa jo ennen susireviirien vakiintumista alueille. Niillä tulee liikuttua ympäri vuoden marjastamassa, sienestämässä ja lenkkeilemässä koiran kanssa. Tuntuisi hassulta, ettei sitä pökälettä poimisi, kun se eteen tulee”, Okkas sanoo.

Kuva Antti Härkälä DNA paljastaa, kuka alueella liikkui

Vapaaehtoiset näytekerääjät rakentavat riistantutkimuksen kanssa yhteistä tietopohjaa alueensa susitilanteesta. Kun alueen sudet tunnetaan, ennakointi vahinkojen välttämiseksi helpottuu ja susiin kohdistuva toiminta on yksilöidympää.

Limingan seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Juha Meskus lähti aluksi keräykseen velvollisuudentunnosta. ”Koin DNA-näytekeräyksen meidän tehtäväksemme. DNA:n avulla voidaan todentaa alueen susitilanne, ja sitä varten pitää kerätä näytteitä”, Meskus sanoo.

Lopulta velvollisuus muuttui aidoksi mielenkiinnoksi. Meskuksen mukaan ensimmäinen näytekeräystalvi oli oppimatka suden käyttäytymiseen. ”Opimme, miten susi saalistaa ja missä se liikkuu. Jos sudet jäivät alueelle, se tarkoitti, että niillä oli saalis.”

DNA toimii kuin sormenjälki, jokaisella yksilöllä se on ainutlaatuinen. Se kertoo luotettavasti, mikä yksilö jätöksen jätti. Näytteestä määritellään myös, oliko kulkija susi, koira, koiran ja suden risteymä vai jokin muu.

Kun näytekeräystä jatketaan useita vuosia, paikalliset pystyvät seuraamaan yksilöiden historiaa ja paikallisen tilanteen muuttumista. ”Kolarissa kuolleesta sudesta saatiin DNA:n avulla tietää, mistä laumasta eläin oli kotoisin”, Meskus kertoo.

Karttakuvan selitteet:

  • Ympyrät = maaliskuun 2020 kanta-arvion tunnetut pari- ja laumareviirit
  • Oranssi väri = vapaaehtoiskeräys tuottaa näytteitä
  • Sininen = vapaaehtoiskeräys käynnistetään tänä vuonna

Haluatko näytekerääjäksi? Tutustu, miten pääset osaksi verkostoa (riistahavainnot.fi).

Mitä DNA paljastaa susista? Katso 5 minuutin video DNA-näytekeräyksestä (youtube.com).

 

Lisätietoja

Tutkimuspäällikkö Katja Holmala, Luonnonvarakeskus, 0401878239, katja.holmala@luke.fi

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus, 0400292098, ilpo.kojola@luke.fi

Vapaaehtoisten näytekerääjien yhteystiedot annetaan toimittajille pyynnöstä, ota yhteys projektiviestijä Iina Ala-Kurikkaan: 029-532 2812, iina.ala-kurikka@luke.fi.

Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kaakkois-Suomeen poikkeusluvat 19 ilveksen pyyntiin

Riista.fi - 27.10.2020 - 09:54

Suomen riistakeskus on myöntänyt Kaakkois-Suomen alueelle poikkeusluvat 19 ilveksen metsästämiseen metsästyskaudelle 2020-2021.

Suomen riistakeskus on myöntänyt poronhoitoalueen eteläpuolelle 307 kannanhoidollista poikkeuslupaa ilveksen metsästykseen. Myönnetyistä poikkeusluvista 19 voidaan käyttää Kaakkois-Suomen alueella. Metsästyskaudella 2019-2020 Kaakkois-Suomessa kaadettiin 16 ilvestä.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomen ilveskanta on pysynyt vakaana edelliseen vuoteen verrattuna. Kanta-arvion mukaan vuonna 2019 Kaakkois-Suomessa arvioidaan olleen 26-28 erillistä ilvespentuetta. Yli vuoden ikäisten ilvesten määräksi ennen alkavaa metsästyskautta arvioidaan noin 125-135 yksilöä.

Ilvestä voidaan metsästää lähes koko Kaakkois-Suomen alueella. Poikkeusluvat on kohdennettu ilveksen tihentymäalueille ja alueille, jossa kanta on vakaa tai nousussa edellisen vuoden kanta-arvioon verrattuna. Tärkein poikkeuslupien myöntämiseen vaikuttava tekijä on Luonnonvarakeskuksen arvioima pentueiden määrä. Arvio pentueiden määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu -järjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin.

Kannanhoidollisten poikkeuslupien tarkoitus on kannan sääteleminen ja eläinten arkuuden säilyttäminen.

Ilveksen metsästysaika alkaa joulukuun 1. päivä ja päättyy helmikuun lopussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 30 ilveksen pyyntiin

Riista.fi - 23.10.2020 - 11:49

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan luvat 30 ilveksen kannanhoidolliseen poikkeuspyyntiin. Edellisellä metsästyskaudella lupia oli myönnetty maakuntaan 18. Lupamäärän nousun on mahdollistanut kasvanut ilveskanta.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Pohjois-Karjalan ilveskanta on ennen metsästyskauden alkua 220-235 aikuista yksilöä. Kanta-arvio on noussut selvästi edellisen vuoden arviosta. Tuolloin ilveksiä arvioitiin olevan maakunnassa 155-175 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen tekemä arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja kirjaamiin havaintoihin. Viime vuonna arvioitiin Pohjois-Karjalan alueella liikkuneen 37-39 ilvespentuetta.

Koko maan ilveskanta on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 2065-2170 yli vuoden ikäistä ilvestä. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen on myönnetty poikkeusluvat 307 ilveksen pyyntiin.

Riistakeskus on kohdentanut luvat maakunnan vahvimmille ilvesalueille. Ilveksen metsästyskausi alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan alueelle viisi poikkeuslupaa ilveksen metsästämiseen

Riista.fi - 23.10.2020 - 11:48

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on metsästysvuonna 1.8.2020-31.7.2021 Suomessa säädetty saaliiksi saatavien ilvesten enimmäismääräksi 307 yksilöä. Tästä määrästä Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan alueelle on myönnetty viisi poikkeuslupaa. Poikkeusluvista kaksi on myönnetty Närpiöön alueelle ja yksi poikkeuslupa Lapväärtiin, Vaasan ja Kruunupyyn alueelle. Myönnetyt luvat on kohdennettu alueille joilla on vakaa kanta sekä Luonnonvarakeskuksen kirjaamien pentuehavaintojen perusteella tiheimmille ilvesalueille. Poikkeuslupa ei koske ilveksen naarasta, jotta vuotta nuorempi pentu seuraa.

Luonnonvarakeskus on arvioinut että ilveskanta on hieman kasvanut ja että Rannikko-Pohjanmaan aikuisilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 2020/2021 on 35-50 (viime vuonna 30 –35) yksilöä. Vastaava koko maan ilveskanta-arvio oli 2065-2170 (viime vuonna 1845-1955) eläintä.

Arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja Tassu –järjestelmään kirjattuihin pentuehavaintoihin. Vuonna 2019 arvioitiin rannikon metsissä liikkuneen noin 6-8 (v.2018 5-6) ilvespentuetta.

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä tulee ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle tai riistanhoitoyhdistykselle. Yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta www.riista.fi .

Edellisenä metsästyskautena Rannikko-Pohjanmaan ilvessaalis oli 2 eläintä (poikkeuslupia oli silloin 3:lle). Ilveksen metsästysaika on 1.12.2020-28.2.2021  (päättyy karkausvuonna 29. helmikuuta.)

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savoon 46 ilveksen kannanhoidollista poikkeuslupaa

Riista.fi - 23.10.2020 - 11:47

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Savoon kannanhoidolliset poikkeusluvat 46 ilveksen metsästämiseen. Poikkeuslupia kohdennettiin erityisesti tiheimmän ilveskannan alueille.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Savon ilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 250–265 vuotta vanhempaa yksilöä. Kanta on kasvanut hieman edellisvuodesta. Arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja Tassu-järjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuonna 2019 arvioitiin pohjoissavolaisissa metsissä liikkuneen 51–54 ilvespentuetta.

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä tulee ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle. Yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta www.riista.fi.

Ilvesten poikkeuspyyntiä suositellaan kohdennettavan mahdollisen vahinkokohteen tai asutuksen läheisyydessä liikkuvaan yksinäiseen eläimeen.

Kaikkiaan Pohjois-Savossa haettiin poikkeuslupia yhteensä 108 ilveksen metsästämiseen 21 hakemuksella. Viime metsästyskaudella Pohjois-Savon ilvessaalis oli 38 eläintä. Ilveksen metsästysaika on 1.12.–28.2.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilvesluvat myönnetty Etelä-Savoon

Riista.fi - 23.10.2020 - 11:45

Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä-Savon alueelle kannanhoidolliset poikkeusluvat 46 ilveksen metsästykseen. Pyyntikausi alkaa joulukuun alusta.

Poikkeusluvat on kohdennettu tiheimmille ilvesalueille. Pääkriteereinä lupien myöntämisessä oli Luonnonvarakeskuksen arvioima pentueiden määrä sekä hakemusalueen pinta-ala. Hakijakohtaisesti lupamäärä vaihteli nollasta viiteen. Lupia on myönnetty kaikkiin Etelä-Savon kuntiin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Etelä-Savon ilveskanta on kasvanut edellisvuodesta. Ennen alkavaa metsästyskautta vuotta vanhempia yksilöitä arvioidaan alueella olevan 250–265 yksilöä. Arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja Tassu -järjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuonna 2019 eteläsavolaisissa metsissä liikkui yli 50 ilvespentuetta.

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä tulee ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle tai riistanhoitoyhdistykselle. Yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta www.riista.fi.

Edellisenä metsästyskautena Etelä-Savon alueelle saaliiksi saatiin 33 ilvestä. Ilveksen metsästysaika päättyy 28. helmikuuta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilvesten poikkeusluvat myönnetty

Riista.fi - 23.10.2020 - 11:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on kannan tason vakiinnuttaminen ja ilveksen ihmisarkuuden ylläpitäminen.

Ilveskanta-arvion kasvun myötä lupamäärä nousi edellisvuodesta. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 307 ilveksen pyytämiseen. Lupia kohdennettiin Etelä- ja Pohjois-Savoon, Kainuuseen sekä Etelä-Hämeeseen, joiden alueella ilveskanta on suurin tai kanta-arvio on kasvanut voimakkaasti edelliseen kanta-arvioon verrattuna.

Ihmisten hyväksyvä asenne ilvestä kohtaan, kannanarviointijärjestelmän jatkuvuus ja ilveksen aiheuttamien vahinkojen pysyminen hallinnassa, osoittavat suomalaisen ilveskannan hoidon toimivuuden. Kannanhoidollinen metsästys mahdollistaa myös suomalaisen eräkulttuurin säilyttämisen.

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 2 065–2 170 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kanta-arvio kasvoi edellisvuodesta yli 200 yksilöllä.  Viime vuonna Suomessa oli noin 400 Ilvespentuetta.

Poronhoitoalueella ilveksen pyynti on ollut mahdollista 1.10. alkaen. Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidolliset poikkeusluvat poronhoitoalueelle 7 ilvekselle.

Liite: Ilvesten kannanhoidolliset poikkeusluvat alueittain (PDF)

Lisätietoja:

Sauli Härkönen, julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus

Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Suomi, Ruotsi ja Norja syventävät yhteistyötä susiasioissa

Riista.fi - 20.10.2020 - 14:55

Suomen, Ruotsin ja Norjan keskeiset viranomaiset suurpetoasioissa ovat allekirjoittaneet kehysasiakirjan, joka vahvistaa yhteistyötä Fennoskandian susikantojen hoidossa ja suojelussa. Tavoitteena on tukea Fennoskandian susikantojen selviytymistä pitkällä aikavälillä ja tuoda valtioiden rajat ylittävä näkökulma kannanhoitoon. Maiden välisellä hallinto- ja tutkimusyhteistyöllä pyritään esimerkiksi kannanseurantamenetelmien yhtenäistämiseen ja tiedon jakamiseen.

Fennoskandian susikannan hoidosta vastaavat viranomaiset ovat ottaneet uuden askeleen valmistelemalla kehysasiakirjan rajat ylittävästä yhteistyöstä susien kannanhoitoon ja suojeluun liittyen. Kehysasiakirjan valmistelusta vastasivat ja sen allekirjoittivat maa- ja metsätalousministeriö, Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto ja Norjan Ympäristövirasto

Kehysasiakirjan kantavana tavoitteena on tukea Fennoskandian susikantojen selviytymistä ja suotuisaa suojelutasoa pitkällä aikavälillä turvaamalla Skandinavian ja Suomen ja Venäjän Karjalan susikannan välinen yhteys.

Kehyksen valmistuminen voidaan nähdä Suomen, Ruotsin ja Norjan ratkaisuna luoda valtioiden rajat ylittävä näkökulma kannanhoitoon kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti. Kaikki kolme maata ovat valmiita työskentelemään yhdessä. Lisäksi maat ovat samaa mieltä siitä, että kannanseurantamenetelmien yhtenäistäminen ja tiedon, hoitotoimenpiteiden ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on olennaista yhteisten kannanhoitotavoitteiden saavuttamiseksi.

–On hienoa, että hyvin alkanut yhteistyö susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa tiivistyy. Voimme varmasti oppia toisiltamme niin susikannan seurantaan kuin kannanhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Tämä vie myös eteenpäin Suomen susikannan hoitosuunnitelman toteuttamista, missä yhteistyö on yhtenä toimenpiteenä, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Yhteistyöstä hyötyä DNA-pohjaiselle kannanseurannalle

Suomelle yhteistyö on tärkeää erityisesti Suomen susikannan DNA-pohjaisen seurannan näkökulmasta.

Luonnonvarakeskus on hankkimassa uuden laitteiston susikantojen seurantaan. Laite perustuu SNP-tekniikkaan (Single Nucleotide Polymorphism), joka tekee DNA-analyysien suorittamisesta nykyistä nopeampaa. Vastaava laitteisto on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Tiedonvaihto ja yhteistyö Ruotsin ja Norjan tutkijoiden kanssa mahdollistavat laitteen tehokkaan käyttöönoton ja DNA-metodiikan kehittämisen.

Laite mahdollistaa myös sen, että muutaman vuoden kuluessa Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on käytössä samanlainen DNA-metodi. Tällöin voidaan tunnistaa nopeasti, mistä populaatiosta maiden rajojen yli liikkuvat sudet ovat syntyisin.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö p. +358 29 516 23 91, sami.niemi@mmm.fi

Muuta aiheeseen liittyvää:

Uutinen 25.1.2019: Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa

Kategoriat: Metsästysuutiset

Koronaohjeita metsästäjille

Riista.fi - 14.10.2020 - 09:01
  • Kaikessa toiminnassa pidetään riittävät turvavälit.
  • Riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden huomioon ottaminen metsästyksen kaikissa vaiheissa.
  • Suurten jahtiporukoiden käskynjaot toteutetaan ulkona tai toimitaan pienryhminä.
Toiminta pienryhmissä:
  • Kullakin ryhmällä oma vetäjä, jonka tulee pyyntiluvan varaisten hirvieläinten ja suurpetojen metsästyksessä olla rhy:lle ilmoitettu metsästyksenjohtaja.
  • Metsästyksenjohtaja ja ryhmänvetäjät sopivat päivän jahtiohjeista ja alueista etukäteen esim. puhelimitse, sähköpostitse tai kokoontuen.
  • Kukin pienryhmä hoitaa kaatonsa metsästä nahkavajalle saakka (suolistus, kuljetus, nahkominen) tai erillinen ryhmä hoitaa saaliinkäsittelyn.
Saaliinkäsittely:

Tiloihin tulevat vain saaliinkäsittelyyn osallistuvat henkilöt.  Myös lihaosuuksia noudettaessa.

Saaliinkäsittelytiloissa tulee noudattaa hyvää hygieniaa.

  • Pinnat ja omat kädet desinfioidaan ennen ja jälkeen toiminnan.
  • Kaikissa vaiheissa lihaa, välineitä ja laatikoita käsitellään suojakäsinein.
  • Suojamaskien käyttö on suositeltavaa.

Saaliit käsitellään vuorottain saapumisjärjestyksessä. Suurissa tiloissa voidaan käsitellä useampia eläimiä samanaikaisesti, jos turvavälit toteutuvat.

 

Metsästäjäliiton ohjeet 

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (AVI)

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Syksy on pahinta hirvieläinkolariaikaa

Riista.fi - 13.10.2020 - 08:04

Eniten eläinonnettomuuksia tapahtuu tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen. Loka-marraskuussa valkohäntäpeurojen kiima-aika saa eläimet liikkeelle, ja samalla aamu- ja iltahämärät osuvat vilkkaimman työmatkaliikenteen aikaan.

Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta täytyy aina ilmoittaa hätäkeskuksen 112 numeroon. Soitto käynnistää tapahtumaketjun, jonka päätteeksi riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu (SRVA) käy noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen.

Helpoiten ilmoitus hätäkeskukseen onnistuu soittamalla kolaripaikalta puhelimeen ladattavalla 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja SRVA löytää perille.

– Pidä aina autossa mukana riistaonnettomuusmerkkiä, jossa on toimintaohjeet suurriistakolarien varalle. Merkitse kolaripaikka riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella, esimerkiksi muovipussilla, riistasuunnittelija Reima Laaja Suomen riistakeskuksesta neuvoo.

Merkintä helpottaa kolarin jälkiselvittelyä ja loukkaantuneen eläimen jäljitystä. Riistaonnettomuusmerkki on tulostettavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

– Jos ajat kolarin karhun tai villisian kanssa, älä nouse ulos autosta kolaripaikalla. Kerro ilmoitusta tehdessäsi mihin eläimeen uskot osuneesi, jotta SRVA-henkilö osaa varautua. Loukkaantunut karhu tai villisika on ihmiselle vaarallinen, muistuttaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

 

Lataa ja tulosta riistaonnettomuusmerkki täältä

Lisätietoja:

Riistasuunnittelija Reima Laaja, Suomen riistakeskus p. 029 431 2322

Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, Suomen Metsästäjäliitto p. 050 331 5330

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUOMUS: Tehostetuista vesilintulaskennoista haetaan apua taantuville sorsalajeille

Riista.fi - 08.10.2020 - 11:49

Vuosittain toteutettavat vesilintulaskennat tuottavat tietoa Suomen sorsakantojen tilasta. Tehostetuilla vesilintulaskennoilla etsitään nyt selitystä sorsamäärien vähentymiselle.

Vesilintukantojen valtakunnallinen seuranta aloitettiin 1980-luvun lopulla. Monen lajin pesimäkannat ovat vuosien kuluessa taantuneet, ja alkuinnostuksen jälkeen myös useat vesilintujen seurantapaikat ovat hiljentyneet. Tänä ja ensi vuonna toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella tehostettuja laskentoja 1980-luvun kohteilla, tarkoituksena selvittää syitä sorsakantojen taantumisen takana. Erityisesti vesiympäristössä tapahtuneet muutokset ovat tarkastelun alla. Teholaskennoilla paikataan myös Pohjois-Suomen harvaksi käynyttä laskentaverkkoa.

– Monet jo 1980-luvulta lähtien laskentoja tehneet ovat raportoineet huolestuneina muutoksista omilla seurantajärvillään. Lintujen määrät ovat vähentyneet, samalla kun järvet ovat kasvaneet umpeen, kertoo vesilintulaskentojen projektikoordinaattori Sari Holopainen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Helsingin yliopistosta.

Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa yhdeksästätoista sorsalajista yhdeksän määriteltiin uhanalaisiksi. Pohjois-Suomen harva laskentaverkko aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta varsinkin pohjoisten sorsakantojen arvioihin. Taantuneiden lajien metsästämistä on suositeltu välttämään. Johtava tutkija Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta painottaa vesilintulaskentojen merkitystä kestävän metsästyksen toteuttamisessa.

– Kannan koossa pitkällä aikavälillä tapahtuvat muutokset on keskeinen tieto lajin metsästyskestävyyttä arvioitaessa. Vesilintulaskennat tuottavat tätä tietoa ja toimivat varoitusjärjestelmänä myös metsästyksen osalta, vaikka kannan taantumisen syyt olisivatkin toisaalla, Pöysä toteaa.

Tehoseurannat osoittavat, että varsinkin haapanan, jouhisorsan ja punasotkan havaintomäärät vähenivät koko maassa 1980-lukuun verrattuna. Taantuneiden lajien lisäksi laskennoilla löydetään myös voittajalajeja. Esimerkiksi harmaasorsa-, kanadanhanhi- ja laulujoutsenhavaintoja ilmoitettiin nyt enemmän kuin 1980-luvulla.

Vesilintulaskentojen aineiston keruu uudistui tänä vuonna merkittävästi. Perinteisten paperilomakkeiden lisäksi laskijat pystyvät toimittamaan havainnot ensi kertaa myös verkkolomakkeella Suomen lajitietokeskuksen ylläpitämän Laji.fi-portaalin kautta.

Tänä vuonna laskentoja tehtiin ennätysmäärä. Parilaskentoja tehtiin lähes 2 000 kohteella. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat vesilintujen pesimäaikaiset laskennat ovat maailmanlaajuisesti erityislaatuiset ja kansalaistiedettä parhaimmillaan.

– Uuden verkkojärjestelmän toivotaan kannustavan laskentojen tekemiseen. Sen avulla on helppo etsiä itseä kiinnostavat laskentakohteet ja tarkistaa ovatko kohteet aktiivisia vai laskijaa vailla. Uusiakin laskentapisteitä kannustetaan tietysti perustamaan, mikäli mielekäs kohde löytyy, muistuttaa Sari Holopainen.

Laajat valtakunnalliset vesilintulaskennat toteutetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimana yhteistyössä BirdLife Suomen, Helsingin ja Turun yliopiston, Luonnon- ja riistahoitosäätiön, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelman ja Sotka-hankkeen tuloksia arvioitaessa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvijahti alkaa täysimittaisesti ensi lauantaina

Riista.fi - 08.10.2020 - 08:00

Hirven varsinainen metsästysaika alkaa lokakuun toisena lauantaina, kun vahtimismetsästyksen lisäksi sallitaan myös muut metsästysmuodot. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvenmetsästys jatkuu kiimarauhoituksen päätyttyä. Valkohäntäpeurojen metsästys on täydessä vauhdissa.

Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 47 691 hirven ja 63 260 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty. Hirven pyyntilupamäärä säilyi lähellä viime vuoden lukuja lupamäärän pienentyessä noin viisi prosenttia.  Valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä on noin kymmenyksen viime metsästyskautta suurempi.

Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 8,5 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 87 200 hirveä (95 % luottamusväli 74 800–100 600 hirveä).  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Syksyn metsästyskausi on viimeinen kuluvasta kolmivuotisesta tavoitekaudesta, jonka aikana hirvikanta pyritään saamaan tavoitellulle tasolle.

– Hirvikanta on pienentynyt viime vuosina. Hieman alle puolella hirvitalousalueista tavoitteiden saavuttaminen edellyttää edelleen kannan pienentämistä, riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvenmetsästyksen ensimmäinen jakso alkoi syyskuun alussa ja päättyi 21. päivä alkaneeseen kiimarauhoitukseen. Ensimmäisen jakson aikana saalista kertyi hieman yli 3 000 hirveä, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Hirvijahti jatkuu täysimittaisena vuodenvaihteeseen saakka, minkä jälkeen hirveä saa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään saakka.

 

Alkukauden peurasaalis lupaava

Valkohäntäpeuran metsästys on ollut sallittua vahtimalla syyskuun alusta lähtien ja täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Metsästyksen tavoitteena on pienentää Etelä- ja Lounais-Suomen runsasta valkohäntäpeurakantaa.

– Peurakolareiden vähentämiseksi peurojen metsästystä suositellaan painotettavan alkusyksyyn, jotta eläimiä olisi liikenteessä vähemmän loppusyksyllä. Näin saadaan hyödynnettyä myös koko metsästyskausi tehokkaasti, Impola sanoo.

Niin sanotulla vahtimismetsästyskaudella syyskuussa saaliiksi saatiin noin 6 500 valkohäntäpeuraa, mikä on noin 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana.

Valkohäntäpeuran metsästys jatkuu täysimittaisena tammikuun loppuun. Ilman koiraa valkohäntäpeuraa saa metsästää helmikuun 15. päivään saakka.

 

Saalistilanne seurattavissa ajantasaisesti

Metsästysseuroja ja -seurueita suositellaan kirjaamaan tiedot kaadetuista eläimistä sekä metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvihavainnoista mahdollisimman ajantasaisesti Oma riista -palveluun. Näin tietoa hirvisaaliista ja -havainnoista voi käyttää hyödyksi metsästyksen suunnittelussa.

Aluetason tilannetietoa hirvenmetsästyksen etenemisestä voi seurata Luonnonvarakeskuksen tarjoamasta kaikille avoimesta www.riistahavainnot.fi -palvelusta.

Syksyiseen hirvenmetsästykseen osallistuu vuosittain yli 100 000 metsästäjää. Hirvenmetsästyksen eettiset ohjeet muistuttavat metsästäjiä hyvistä käytännöistä. Ohjeet löytyvät Suomen riistakeskuksen Riistainfo-sivustolta 

Alueelliset tiedot riistapäälliköiltä, yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lähetä kuva saaliiksi saamastasi metsähanhesta

Riista.fi - 07.10.2020 - 08:40

Suomen riistakeskus kerää kuvia saaliiksi saaduista metsähanhista. Kuvista tehdään alalajimääritys nokan värityksen sekä pään mittasuhteiden perusteella sekä ikämääritys siiven peitinhöyhenistä.

Kuvan saalislinnusta voi lähettää osoitteeseen hanhi@riista.fi.

– Kaikista saaliiksi saaduista metsähanhista kannattaa lähettää kuva. Riistatieto on avain metsästyksen kestävyyteen ja liiallisten rajoitusten välttämiseen, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen sanoo.

Keräyksen tavoitteena on selvittää tundrametsähanhien ja taigametsähanhien osuudet metsästyssaaliissa. Kuvakeräys on vapaaehtoinen.

Metsästystilanteessa hanhien tunnistamisella on erittäin suuri merkitys. Suomen riistakeskus tarjoaa koulutusmateriaalia lajintunnistamisen harjoitteluun.

 

Muista myös saalisilmoitus

Saaliiksi saadusta metsähanhesta tehdään saalisilmoitus Oma riista -palvelussa tai postitse virallisella lomakkeella, jonka voi tulostaa Suomen riistakeskuksen sivuilta. Ilmoitus on suositeltavaa lähettää viipymättä saaliin saamisen jälkeen. Lakisääteinen raja ilmoituksen jättämiselle on seitsemän (7) vuorokautta.

Metsähanhen molemmat alalajit, taigametsähanhi ja tundrametsähanhi, ovat sallittua riistaa. Koska metsästystilanteessa alalajien erottaminen on vaikeaa, metsästyssäätely perustuu tiukkaan aika- ja aluerajaukseen.

– Tarkoitus on, että taigametsähanhea ei ammuttaisi merkittäviä määriä. Suuressa osassa Suomea metsähanhen metsästys on edelleen kielletty, jotta taigametsähanhi ja erityisesti Suomen pesimäkanta vahvistuu, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.

Metsähanhen metsästys on sallittua seuraavilla alueilla: Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa.

Vastuullisen vesilinnustajan koulutussivusto (Riistainfo). 

Tundra- ja taigametsähanhen tunnistaminen

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Riistanhoitoyhdistysten valtionavustusten jakoperusteisiin esitetään muutoksia koronatilanteen vuoksi

Riista.fi - 05.10.2020 - 08:11

Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen riistanhoitoyhdistysten valtionavustusten jakoperusteista ehdotetaan muutoksia koronaviruspandemian vuoksi. Yleisavustus ehdotetaan jaettavaksi maksamisvuotta edeltävän kahden vuoden yhteenlaskettujen toimintatietojen perusteella. Tavoitteena on, että asetus tulisi voimaan 1.1.2021.

Riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksesta 35 % jaetaan jäsenmäärän mukaisessa suhteessa ja 65 % erilaisten toimintaa kuvaavien suoritteiden mukaisessa suhteessa. Koronaviruspandemia on estänyt riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja tapahtumien järjestämistä vuoden 2020 keväästä lähtien, mikä voi aiheuttaa odottamattomia muutoksia riistanhoitoyhdistysten vuoden 2021 valtionavustuksen jakamiseen.

Riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen jakoperusteita ehdotetaan muutettavan siten, että riistanhoitoyhdistysten yleisavustus jaettaisiin sen maksamisvuotta edeltävän kahden vuoden yhteenlaskettujen toimintatietojen perusteella nykyisen yhden vuoden sijaan. Esityksen tavoitteena on estää yleisavustuksen odottamattoman suuria vaihteluita esimerkiksi koronavirustilanteen estäessä riistanhoitoyhdistysten koulutustilaisuuksien järjestämistä keväästä 2020 lähtien.

Vuodesta 2018 alkaen portaittain voimaan tullut toiminnan suoritteiden mukaan jaettava avustus on aktivoinut riistanhoitoyhdistyksiä järjestämään monia koulutustapahtumia ja metsästyksen valvontaa aiempaa merkittävästi kattavammin. Asetuksen muutos antaisi aikaa sopeuttaa ja kehittää riistanhoitoyhdistysten toimintaa koronapandemian estämisen edellyttämällä tavalla.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Suomen ahmakanta on kasvanut – kasvua etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikajaksolla

Riista.fi - 01.10.2020 - 09:13

Vuoden 2020 helmikuussa Suomessa oli todennäköisesti 385 – 390 ahmaa, joista poronhoitoalueella eli 135 – 140. Ahmamäärä on kasvanut 1990-luvun alkupuoleen verrattuna noin kymmenkertaiseksi.

− Kanta on runsastunut keskimäärin noin kymmenen prosenttia vuodessa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Kasvu on ollut voimakkainta viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kojolan mukaan aikoinaan lähes sukupuuttoon hävinneen ahmakannan elpymistä on tukenut suojelu. Ahma rauhoitettiin Suomessa vuonna 1982, jolloin kannan koon arvioitiin olleen vain muutamia kymmeniä yksilöitä.

Graafi kuvaa ahmojen lukumäärän kehitystä koko maassa 1990–2020. Leveä vaalea viiva on 95 % todennäköisyysväli, ja tumma kapea viiva on todennäköisin arvo. Graafi suurenee klikkaamalla. Kanta-arvio pohjautuu riistakolmio- ja aluelaskentoihin

Arvio ahmakannasta ja sen kehityksestä pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari, Utsjoki) osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2019 – 2020.

− Näin meneteltiin, koska kolmen pohjoisimman kunnan ahmat keskittyvät tunturialueelle, jossa riistakolmioita on erittäin vähän, Kojola toteaa.

 

Lisätietoa

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke, puh. +358295327411, ilpo.kojola@luke.fi

Tunturi-Lapin aluelaskennat: Ylitarkastaja Tuomo Ollila, Metsähallitus, puh. 0206397610, tuomo.ollila@metsa.fi

Ahman kanta-arvio 2020

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa lokakuun alussa

Riista.fi - 29.09.2020 - 08:00

Ilvestä voi poronhoitoalueella metsästää poikkeusluvilla lokakuun alusta helmikuun loppuun saakka. Poikkeuslupia myönnettiin tänä vuonna yhteensä seitsemän kappaletta. Ilveksistä kuusi voidaan pyydystää Kainuussa ja yksi Lapissa.

Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ennen metsästyskautta poronhoitoalueella on 65 – 80 ilvestä, jotka ovat yli vuoden vanhoja. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueella pyydystettiin kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaksi ilvestä.

Poikkeuslupia on painotettu poronhoitoalueen eteläosiin ja erityisesti Kainuuseen, koska ilvesten aiheuttamat vahingot porotaloudelle ovat alueella suuret. Suomen riistakeskus suosittaa, että pyynti kohdistettaisiin kannanhoidollisessa pyynnissä mahdollisuuksien mukaan poroja tappaviin ilvesyksilöihin.

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole rajoittanut poronhoitoalueella poikkeuslupien nojalla saaliiksi saatavien ilvesten määrää.

Poronhoitoalueen ulkopuolella ilveksen kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvilla alkaa 1. joulukuuta ja kestää helmikuun 28. päivään saakka. Suomen riistakeskus päättää poronhoitoalueen ulkopuolisista poikkeusluvista lokakuun lopulla.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Majavat elinympäristön ennallistajina ja metsätalouden vahinkoeläiminä

Riista.fi - 28.09.2020 - 08:00

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta padoillaan ne voivat aiheuttaa vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja estetään suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella.

Suomen kaksi majavalajia, euroopanmajava ja kanadanmajava, rikastuttavat asuttamiaan elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat suojaisat oltavat esimerkiksi vesilintupoikueille. Majavista voi olla apua myös kosteikkojen ennallistamisessa.

Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja hetitappavia rautoja.

Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista. Tämä on otettava huomioon alueilla, joissa esiintyy kumpaakin majavalajia. Elävästä majavasta on mahdotonta tehdä lajinmääritystä.

Majavakannat ovat olleet kasvussa. Kuluvana syksynä suoritetaan vapaaehtoisten metsästäjien toimesta jälleen majavien pesälaskenta, jonka perusteella majavakantojen kehitystä arvioidaan. Tuloksia on odotettavissa keväällä 2021. Kanta-arviot tuottaa Luonnonvarakeskus. Pesälaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Hirvenmetsästysseurojen yhteyshenkilöt kirjaavat alueen majavahavainnot kootusti Oma riista -palveluun.

Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Majavat muokkaavat elinpiiriään rakentamalla patoja ja nostamalla veden pintaa. Majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulee ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;
2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;
3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;
4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

Lue lisää Metsästäjä-lehdestä

Lisätietoja: Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Metsästyskausi vilkkaimmillaan – mitä valtion mailla metsästävän on hyvä huomioida?

Riista.fi - 25.09.2020 - 07:39

Metsähallituksen talouskäytössä olevat metsät ovat tärkeitä metsästysalueita, joihin myydään vuosittain kymmeniä tuhansia metsästyslupia.

Metsästysalueet vaihtelevat kooltaan, maisemaltaan ja lupaehdoiltaan. Suuri osa metsästysmaista sijaitsee metsätalousalueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lupakohteessa on tehty metsänkäsittelyä tai työt voivat olla parhaillaan käynnissä.

Metsänkäsittelyssä hakkuualalle jätetään aina riistatiheikköjä. Riistakohteilla, erityisesti metson soidinalueilla, suositaan pienipiirteistä käsittelyä eikä taimikoita ja kasvatusmetsiköitä perata liian perusteellisesti.

Koko maan tilanteen metsänkäsittelystä niin valtion- kuin yksityismaita koskien voi tarkistaa Metsäkeskuksen karttapalvelusta. Palvelu perustuu tehtyihin metsänkäyttöilmoituksiin. Ilmoitus tehdään vähintään 10 vuorokautta ennen hakkuuta tai erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyä, ja se on voimassa kolme vuotta.

Metsästys on mahdollista myös tuulivoimapuistoissa

Virkistyskäyttö eli esimerkiksi metsästys, marjastus ja luonnossa liikkuminen on mahdollista myös valtion alueilla sijaitsevissa tuulivoimapuistoissa. Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla sijaitsee noin sata tuulivoimalaa.

Hirven ja pienriistan metsästäminen on mahdollista tuulivoimapuiston alueella myös tuulivoimaloiden rakennusaikana, kunhan metsästäjä sopii metsästysjärjestelyistä etukäteen työmaan valvojan kanssa. Valmistuttuaan tuulivoimala-alueilla ei ole metsästysrajoituksia.

Metsästys ei ole sallittua maa-ainesalueilla

Käytössä olevat sora-alueet ovat työmaa-alueita, joten metsästys ei ole sallittua maa-ainesalueilla. Ampumaharjoittelu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan tällainen toiminta vaatii aina maanomistajan luvan. Tästä syystä myöskään käytöstä poistettuja monttuja ei saa käyttää ampumaharjoittelualueina.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kainuun rajavartioston ajankohtaiskirje metsästäjille: Ei metsästyskoiria rajan läheisyyteen

Riista.fi - 24.09.2020 - 08:41

Kainuun rajavartiosto muistuttaa erityisestä huolellisuudesta valtakunnan rajan läheisillä alueilla metsästettäessä. Erityisesti metsästyskoirien käyttöön tulee kiinnittää korostetusti huomiota, sillä kotieläinten valtakunnanrajan ylitykset tulee lähtökohtaisesti estää.

Rajavartiosto kehottaakin metsästäjiä välttämään koirien irti päästämistä rajavyöhykkeen tuntumassa, sillä riistaeläimet kaikkoavat usein metsästystä Venäjän puolelle ja koirat menevät niiden perässä. Jokaista koiran käyntiä Venäjän puolella seuraa yhteydenpito Venäjän rajaviranomaisten kanssa ja he ovat kiinnittäneet erityistä ja vakavaa huomiota suomalaisten metsästyskoirien runsaisiin rajanylityksiin. Tämän metsästyskauden aikana rajan on Kainuun rajavartioston alueella ylittänyt jo 11 metsästyskoiraa.

Koirat saadaan yleensä takaisin Venäjältä joko koirien palatessa itse Suomeen tai Venäjän rajavartioviranomaisten myötävaikutuksella. Joissakin tapauksissa koirat ovat kuitenkin jääneet palaamatta ja kadonneet. Rajavartioston partiot toimittavat valtakunnanrajan läheisyydestä tavatut irtokoirat suoraan löytöeläintarhaan. Kaikista Venäjän puolella käyneistä koirista ilmoitetaan Suomessa eläinlääkärille, joka arvioi tapauskohtaisesti onko koira toimitettava tarkastukseen eläintautien leviämisen estämiseksi. Eläinlääkärit määräävät mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Jos koiranomistaja huomaa koiransa kadonneen valtakunnan rajan läheisyydessä Kainuun tai Koillismaan alueella, tulee asiasta ilmoittaa ensi tilassa Kainuun rajavartioston johtokeskukseen, puh. 029 542 4027 tai 040 580 8624. Koiran pantaan kehotetaan merkitsemään omistajan yhteystiedot.

Rajavyöhykelupa tulee hakea ennen metsästystä

Rajavartiolaitos muistuttaa myös rajavyöhykkeellä oleskeluun ja toimintaan vaadittavasta rajavyöhykeluvasta. Rajavyöhykelupaa tulee hakea ensisijaisesti sähköisesti Lomake.fi -palvelussa, mutta sitä voidaan anoa myös Kainuun rajavartioston esikunnasta tai rajavartioasemilta.

Rajavyöhykelupa on pidettävä aina mukana rajavyöhykkeellä liikuttaessa ja se on esitettävä pyydettäessä rajavartio- tai poliisiviranomaisille. Metsästystä koskeva lupa myönnetään metsästyskaudeksi kerrallaan. Lisätietoja rajavyöhykemääräyksistä ja rajavyöhykeluvan hakemisesta löytyy verkkosivulta https://www.raja.fi/ohjeita/rajavyohyke.

 

Lisätietoja tarvittaessa: yleisjohtaja, kapteeni Vesa Heikkinen, sähköpostilla etunimi.sukunimi@raja.fi, soittopyynnöllä: +358(0)295 424 000 (vaihde)

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Susien DNA-keräys laajenee – tule mukaan näytekerääjäksi!

Riista.fi - 23.09.2020 - 10:35

DNA-seurannan avulla saadaan tietää susista asioita, jotka eivät paljastu millään muulla menetelmällä. Sen avulla tunnistetaan susiyksilöitä ja saadaan tietoa alueen reviirien määrästä ja niiden rajoista. DNA voi kertoa myös siitä, kuinka monta sutta yksittäisellä reviirillä ja onko reviirillä vanhempien lisäksi uudet jälkeläiset. Näin saamme tietoa lisääntyvistä yksilöistä suden kannanarviointiin.

DNA-näytteitä kerätään marraskuusta helmikuuhun

DNA-analytiikka on ollut osa Luken susikannan seurantaa vuodesta 2015, mutta vain osalla reviireistä. Tulevana talvena 2020—2021 DNA-näytekeräys laajenee kaikille susien lauma- ja parireviireille. DNA analysoidaan susien ulosteesta, ja keräysaika on marraskuun alusta helmikuun loppuun.

Lähde mukaan DNA-keräykseen – vapaaehtoisia koulutetaan lokakuussa

Luke kouluttaa vapaaehtoisia osaksi Suomen riistakeskuksen koordinoimaa näytekeräysverkostoa. Verkosto koostuu vapaaehtoisista luonnossa liikkujista, kuten metsästäjistä ja muista luontoharrastajista. Kullekin keräysalueelle on nimetty vähintään yksi vastuuhenkilö, joka jakaa ohje- ja näytekeräysmateriaalin kerääjille, ottaa vastaan alueen näytteet ja toimittaa ne edelleen analysoitavaksi. Sekä uusia kerääjiä että vastuuhenkilöitä tarvitaan mukaan lisää, sillä reviirejä tulee keräykseen yhä kattavammin.

Uudet koulutukset järjestetään lokakuussa koronatilanteen takia verkkokoulutuksina. Koulutukset ovat keskenään identtisiä. Itse koulutukseen osallistuminen ei vielä sido mihinkään. Koulutukseen saa osallistua, vaikka ei olisi kiinnostunut aktiivisesta roolista keräyksessä. Koulutuksien yhteydessä kerrotaan kuinka voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi kerääjäksi tai vastuuhenkilöksi omalla alueellasi.

Ilmoittaudu yhteen sinulle sopivaan koulutukseen linkistä:

6.10. klo 18:00-19:30
8.10. klo 18:00-19:30
20.10. klo 18:00-19:30
22.10. klo 18:00-19:30
28.10. klo 14:00-15:30

https://register.gotowebinar.com/rt/5637208619898373900

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer