slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Luke ja Luomus: Riistasorsien poikastuotto jäi heikoksi

Riista.fi - 15.08.2019 - 09:50

Kesän 2019 sisävesien vesilintulaskentojen perusteella Suomen neljän tärkeimmän riistasorsalajin sinisorsan, tavin, telkän ja haapanan poikastuotto oli heikko. Pesimäkannoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Sinisorsan pesimäkanta (pesivien parien määrä) kääntyi viime vuoden selkeän pudotuksen jälkeen nousuun, mutta jäi silti huippuvuosien tasosta. Lajin pesimäkanta on kasvanut pitkällä aikavälillä. Poikastuotto (poikaslintujen kokonaismäärä) oli samaa luokkaa kuin viime vuonna ja jäi alle seurantajakson keskiarvon.

Tavin pesimäkanta kääntyi viime vuoden aallonpohjasta nousuun, mutta pitkällä aikavälillä kannankehityksen suunta on edelleen lievästi laskeva. Poikastuotto jäi 24 prosenttia viimevuotista alhaisemmaksi ja oli koko seurantahistorian heikoin.

Telkän pesimäkanta pysyi viime vuoden tasolla, mutta poikastuotto laski 14 prosenttia. Poikastuotto putosi seurantahistorian alhaisimmalle tasolle. Heikkoon poikastuottoon vaikutti se, että poikueissa oli tänä vuonna keskimääräistä vähemmän poikasia.

Haapanan pesimäkanta pysyi edelleen alhaalla. Pesimäkannan taantuminen alkoi jo 1990-luvun alkupuolella ja jyrkkeni viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Poikastuotto laski 15 prosenttia viime vuodesta ja oli seurantahistorian alhaisin.

Tutustu vesilintukantojen pitkänaikavälin kehitykseen (mukana graafit)

Poikastuottoa heikensi kolea sää

Varhaisen jäidenlähdön ansiosta vesilintujen pesintä alkoi tänä vuonna keskimääräistä aikaisemmin, ja aikaisuus vaikuttaa yleensä pesimätulokseen ja näin ollen poikastuottoon positiivisesti. Kesäkuun loppupuolella alkanut viileä ja epävakainen sääjakso todennäköisesti lisäsi poikaskuolleisuutta ja heikensi poikastuottoa. Tähän viittaa se, että keskimääräinen poikuekoko oli kaikilla lajeilla tänä vuonna viimevuotista pienempi.

Sisävesillä pesivien vesilintujen kantoja koskevat tiedot perustuvat vuodesta 1986 lähtien vapaaehtoisvoimin toteutettuihin valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin. Vuoden 2019 pariaineistot ovat 1 230 kohteelta ja poikueaineistot 868 kohteelta. Aineiston keräävät metsästäjät ja lintuharrastajat. Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Lisätietoa

Johtava tutkija Hannu Pöysä, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295327401, hannu.poysa@luke.fi

Tutkimuskoordinaattori Heidi Björklund, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus), puh. 0294128850, heidi.bjorklund@helsinki.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhujahti alkaa 20.8. Poikkeuslupia viime vuotta vähemmän

Metsästäjäliitto - 14.08.2019 - 18:08

Karhun metsästys käynnistyy 20.8.2019. Tänä vuonna poikkeuslupia on myönnetty viime vuotta vähemmän. Metsästäjäliitto korostaa tarkan riistalaukauksen merkitystä karhujahdissa.

Karhunmetsästys käynnistyy jälleen 20.8. koko maassa poikkeusluvilla. Suomen riistakeskus on myöntänyt alkavalle metsästyskaudelle 228 poikkeuslupaa. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 85 karhua. Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 313 eläintä.

Metsästyksellä säädellään kannan kasvua

- Poikkeuslupia on myönnetty eniten alueille, joissa kannan leikkaamiselle tai kasvun pysäyttämiselle on tarvetta, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. Lupia on tämän vuoksi kohdistettu edelleen Pohjois-Karjalaan. Etelä-Savon itäosiin lupia suunnattiin karhukannan ja karhujen aiheuttamien vahinkojen kasvun perusteella, hän jatkaa.

Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on hieman pienentynyt edellisvuodesta. Metsissämme liikkuu arvion mukaan vajaa 1 800 yli vuoden ikäistä karhua ja lähes 400 pentua.

Karhujahdissa korostuu tarkka riistalaukaus

Karhu on arvostettu riistaeläin, ja saaliista hyödynnetään erityisesti liha, talja, kallo ja uroksilla siitinluu. 

Karhun metsästyksessä tärkeintä on tarkka riistalaukaus, ja karhujahti poikkeaa muutenkin muusta suurriistajahdista. Metsästäjäliitto on laatinut erillisen ohjeistuksen vastuulliseen karhunmetsästykseen. 


- Karhujahdissa ampumatilanne voi tulla yllättäen, jolloin on nopeasti arvioitava hyvän riistalaukauksen mahdollisuudet. Huono osuma harmittaa pitkään, ampumatta jättäminen ei, kiteyttää Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen. Metsästäjäliiton karhunmetsästysohjeissa on otettu huomioon myös tämän vuoden alusta voimaan astuneet muutokset metsästyslaissa, Partanen jatkaa.

Tutustu karhunmetsästysohjeisiin tästä: karhunmetsästysohje.


Lisätiedot:

Jussi Partanen
Metsästysampumapäällikkö
Puh: 010 841 0065

Gsm: 040 8451 572
jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM esittää metson ja teeren talvimetsästyksen sallimista osassa maata

Riista.fi - 14.08.2019 - 17:04

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnoksen, jossa esitetään merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin. Esitys perustuu siihen, että erityisesti teeri- ja pyykannat sekä Itä-Lapin ja Koillismaan metsokanta ovat viimeisten riistakolmiolaskentojen mukaan jatkaneet edelleen kasvuaan. Lausuntoaika jatkuu perjantaihin 23. elokuuta asti.

Heinä-elokuussa tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen kannat ovat pääsääntöisesti kasvaneet edelleen, vaikka alueellista vaihtelua onkin paljon. Lintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna yleisesti ottaen hyvin, ja erityisesti metson ja teeren tiheydet ovat nyt monin paikoin lähellä vuonna 1989 alkaneiden kolmiolaskentojen korkeimpia tuloksia. Edellinen vastaava huippuvuosi oli vuosi 2011. Kun lintukanta on vahva, se kestää paremmin metsästystä.

Valtioneuvoston metsästysasetus on vuodesta 2014 alkaen antanut mahdollisuuden sallia urosteeren talvimetsästys tiheimmillä kanalintualueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa. Asetusta muutettiin lisäksi viime vuonna niin, että myös urosmetson talvimetsästys voidaan sallia erityisen hyvinä lintuvuosina. Lintukantojen tila ei ole kuitenkaan tähän asti antanut mahdollisuutta avata talvimetsästystä.

–Metsäkanalintujen metsästysajat perustuvat tarkkaan seurantatietoon kantojen tilasta. Hyvä lintuvuosi antaa nyt mahdollisuuden kokeilla talvimetsästystä teeren ja metson tiheimmillä esiintymisalueilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Itä-Lapin ja Koillismaan alueiden pitkään jatkunut metsokannan kasvu sallii nyt maa- ja metsätalousministeriön mielestä sen, että urosmetsoja voitaisiin metsästää näillä, lumiolosuhteiltaan muuta maata haasteellisemmilla alueilla myös vuoden vaihteen jälkeen, 20.–31. tammikuuta 2020 välisenä aikana. Metson metsästysaikoja pidennettäisiin lisäksi useissa kunnissa joko yhdestä kahteen tai kahdesta kolmeen kuukauteen. Eteläisessä Suomessa metson metsästysaikoja esitetään toisaalta useilla alueilla lyhennettäviksi.

Myös urosteeren talvimetsästys esitetään sallittavaksi niin, että metsästysalue kattaisi 20.–31.1.2020 välisenä aikana Itä-Lapin ja Koillismaan lisäksi Kainuun sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat Utajärven ja Vaalan kunnat. Teerien yleistä metsästysaikaa esitetään lisäksi useilla alueilla pidennettäväksi kuukaudella. Pidennys koskisi Pohjois-Savoa, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan pohjoisosia sekä Etelä-Pohjanmaalta Ala-Lapin länsiosiin ulottuvaa vyöhykettä, jossa teerikannan pitkäaikainen kehitys on ollut vakaata tai kasvavaa ja jossa kannan tiheys on nyt tavallista korkeampi.

Myös pyyn metsästysaikoja esitetään pidennettäviksi useilla alueilla.

Lausuntopyyntö, asetusluonnos ja asetusmuistio liitetiedostoineen löytyvät osoitteesta mmm.fi/lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 029 516 2338
maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 5162868
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

—–
LIITE: Esitetyt metsästysajat

Metso

10.9.–30.9. Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kunnissa.

10.9.–10.10. Kanta-Hämeen, Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken ja Vesilahden kunnissa sekä Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Jämsän, Kuhmoisten ja Luhangan kunnissa.

10.9.-10.11. Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Kymen-laakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa, Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnissa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon, Rovaniemen, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, Ruoveden, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Kalajoen, Kempeleen, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan kunnissa.

10.9.-10.12. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvassa Iin kunnassa.

10.9.-10.12. ja lisäksi urosmetso 20.-31.1. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemijärven, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan, Savukosken, Sodankylän kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa.

Metso olisi lisäksi rauhoitettu Varsinais-Suomen maakunnassa ja Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia.

Kartta metson metsästysajoista

Teeri

10.9.–10.10. Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa, Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa, Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Jämsän, Kuhmoisten ja Luhangan kunnissa sekä Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken ja Vesilahden kunnissa.

10.9.-10.11. Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa, Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kunnissa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnissa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Utsjoen kunnissa, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, Ruoveden, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kunnissa sekä Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa.

10.9.-10.12. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Heinäveden, Joroisten, Pieksämäen ja Rantasalmen kunnissa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemin, Keminmaan, Pellon, Rovaniemen, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Lieksan, Juuan, Outokummun, Polvijärven, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin Siikajoen, Siikalatvan, Tyrnävän ja Ylivieskan kunnissa.

10.9.-10.12. ja lisäksi urosteeri 20.-31.1. Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemijärven, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken, Utajärven ja Vaalan kunnissa.

Kartta teeren metsästysajoista

Pyy

10.9.–10.11. Lapin maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhännän, Siikajoen, Siika-latvan, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnissa.

Muualla maassa metsästysaika olisi 10.9.–10.12.

Kartta pyyn metsästysajoista

Riekko

10.9.–10.10. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kittilän, Muonion, Posion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa.

10.9.–31.3. Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

Muualla maassa riekko olisi rauhoitettu.

Kartta riekon metsästysajoista

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi opas vesilintujen iän ja sukupuolen määritykseen

Riista.fi - 14.08.2019 - 13:43

Vesilintujen iän ja sukupuolen määritysopas auttaa metsästäjiä määrittämään saaliiksi saaduista vesilinnuista iän ja sukupuolen. Lisäksi opas tarjoaa hyödyllistä tietoa lintujen rengastajille sekä kaikille vesilinnuista kiinnostuneille. Iän- ja sukupuolen määritys perustuu pääosin siivistä löytyviin tuntomerkkeihin, jotka on havainnollistettu lukuisin valokuvin. Oppaassa on tietoa myös muista määrittämisen tuntomerkeistä.

Suomen riistakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kääntämä ja laajentama opas perustuu Ranskan riistahallinnon julkaisemaan ’Critères de détermination du sexe et de l’âge des canards’ oppaaseen. Oppaassa käsitellään 23 Euroopassa tavattavaa lajia, joissa on Suomessa metsästettäviä ja osa rauhoitettuja.  Alkuperäisen julkaisun kymmenen sorsalajin lisäksi suomenkieliseen käännökseen on lisätty lajiesittelyt kolmelletoista sukeltajasorsa- ja hanhilajille.

Opas on suunnattu metsästäjille vesilintusaaliin tarkempaan määrittämiseen, joten se keskittyy syksyisiin ja talvisiin lintuihin.

– Koska vesilintujen ikää on usein mahdotonta määrittää kaukaa tarkastelemalla, suurin osa kirjassa esitellyistä tuntomerkeistä on sellaisia, joita voi hyödyntää vasta, kun lintua päästään tarkastelemaan kädessä, Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Saaliiksi saadun yksilön iän ja sukupuolen tunteminen on tärkeää riistatietoa. Saaliin ikä- ja sukupuolijakauman avulla voidaan arvioida esimerkiksi lintukantojen tuottoa ja metsästyksen kohdistumista eri sukupuoliin ja ikäluokkiin. Tietoa voidaan käyttää vesilintukantojen hoitoon liittyvässä päätöksenteossa sekä riistahallinnossa että metsästysseuroissa.

– Nykyistä parempi saalistieto on tällä hetkellä esimerkiksi metsähanhen kansainvälisen kannanhoidon tärkeimpiä tietotarpeita, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Paremmasta tiedosta hyötyvät ennen kaikkea metsästäjät. Kun tietoa saaliista ja metsästettävän lajin kannasta on riittävästi, voidaan välttää turhia rajoituksia, joita muuten jouduttaisiin varovaisuusperiaatteen vuoksi tekemään.

– Esimerkiksi tundrametsähanhen metsästysaluetta on nyt esitetty laajennettavaksi. Esitetyn laajennuksen taustalla on tärkeänä osana metsähanhisaaliin alalajijakaumasta tuotettu laadukas tieto, jonka keräämisessä metsästäjät ovat olleet keskeisessä roolissa, Nurmi jatkaa.

Suomen riistakeskus pyrkii yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa kehittämään vesilintujen kannanseurantaa. Tavoitteena on muun muassa lisätä laskentapisteiden määrää ja kattavuutta.

Oppaaseen voi tutustua sähköisesti täällä

Painetun oppaan voi ostaa kauppa.riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hoida ulkomaalaisen metsästysvieraan asiat ajoissa kuntoon

Riista.fi - 14.08.2019 - 11:12

Suomessa käy vuosittain parisen tuhatta ulkomaalaista metsästäjää. Erityisesti valkohäntäpeura- ja hirvijahti sekä kanalinnustus tuovat metsästäviä turisteja Suomeen. Jahti-isännän kannattaa auttaa vierastaan metsästysasiakirjojen hankinnassa ja asioida hyvissä ajoin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan kanssa. Mahdollisissa aselupa-asioissa tulee vastaavasti hyvissä ajoin asioida poliisissa. Jahti-isännän tulee tarvittaessa hankkia käännökset vieraansa metsästysasiakirjoista ja selvityksistä.

Ulkomaalainen metsästäjä tarvitsee:

  1. suomalaisen metsästyskortin
  2. metsästysluvan
  3. suomalaisen ampumakoetodistuksen, joka itse asiassa on todistus ampumakokeen vastavuoroisesta tunnustamisesta
  4. luvan tuoda aseen tai koiran maahan.

Olennaista hankkia vieraalle metsästyskortti ja -lupa

Suomalainen metsästyskortti voidaan myöntää ulkomaalaiselle metsästäjälle metsästysvuodeksi kerrallaan. Saadakseen suomalaisen metsästyskortin ulkomaalaisen metsästäjän tulee esittää kotimaassaan voimassa oleva metsästyskortti tai muu luotettava selvitys siitä, että hänellä on oikeus metsästää kotimaassaan. Metsästyskortti tai todistus tulee esittää paperisena tai skannattuna jäljennöksenä tarvittavine käännöksineen. Muutoin ulkomaalaisenkin metsästäjän on suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja tilaa jahtivieraalle metsästyskortin metsästäjärekisteristä. Kortti lähetetään rekisteristä hakijan ilmoittamaan osoitteeseen ainoastaan toiminnanohjaajan tekemän tilauksen perusteella.

Ulkomaalaisella metsästäjällä tulee olla myös oikeus metsästämiseen eli käytännössä metsästyslupa jollekin alueelle. Metsästyslupia myyvät tai antavat metsästysoikeuden haltijat, kuten metsästysseurat, maanomistajat ja valtion maille Metsähallitus.

Todistus ampumakokeesta vieraalle esim. hirvijahtia varten on pakollinen

Ampumakoe tarvitaan metsästettäessä kiväärillä kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa. Sama koskee, kun metsästetään metsästysjousella metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa.

Riistanhoitoyhdistys antaa todistuksen toisessa maassa suoritetun voimassa olevan ampumakokeen perusteella tai jahtivieraan antaman selvityksen perusteella, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä.

Metsästysjousen osalta tämä edellytys on vastaavan jousiampumakokeen suorittaminen.

Annettava todistus on pakollinen, ja se on samanlainen kuin ampumakokeesta annettava todistus.

Riistanhoitoyhdistyksen antama todistus on maksullinen (15 euroa), ja se on voimassa enintään kolme vuotta. Toisin sanoen, jos ulkomailla suoritettu ampumakoe on voimassa tätä lyhyemmän ajan, todistus annetaan enintään kyseiselle ajalle.

Ampumakoetodistuksen voi hankkia samalla kun vieraalle hankitaan suomalainen metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle toimitetaan voimassa oleva todistus muussa maassa hyväksytysti suoritetusta ampumakokeesta tarvittaessa käännöksineen, jos vastavuoroista tunnustamista haetaan suoritetun ampumakokeen perusteella. Muussa tapauksessa (rihlattu luotiase) on toimitettava selvitys vieraan oikeudesta metsästää kotimaassaan vastaavankokoisia riistaeläimiä.

Jos metsästäjällä ei ole ampumakoetodistusta tai hän ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä, hänen on ammuttava suomalainen ampumakoe voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset erityisesti kesäisin ja alkusyksyisin. Hyväksytystä kokeesta annetaan todistus, joka on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta.

Suomalaiseen hirvenmetsästykseen osallistuville käynti ampumaradalla, aseiden kohdistaminen ja suomalaiseen hirvikuvioon harjoittelu on muutenkin hyödyllistä valmistautumista varsinaiseen metsästykseen.

Koirien ja aseiden tuonti Suomeen luvanvaraista

Ulkomaalainen metsästäjä voi tuoda mukanaan metsästyskoiran ja ampuma-aseet sekä patruunat. Maahantuonnin vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta koira ja ase tuodaan. Pohjoismaisten aselupien ja EU:n ampuma-asepassin haltija voi tuoda aseen mukanaan, mutta hänellä pitää olla maahan tullessaan lisäksi metsästyksen järjestäjän kirjallinen kutsu. Aselupa-asioissa, kuten maahantuontilupaa vieraan aseelle tai rinnakkaislupaa vieraalle hankittaessa, jahti-isännän kannattaa asioida hyvissä ajoin poliisin kanssa.

 

Lisätiedot:

Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelu, 029 431 2001, asiakaspalvelu@riista.fi

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot

Koirien maahantuonnin ajantasaiset vaatimukset

Ampuma-aseiden maahantuonti ja luvat

Seuraavat metsästäjätutkinto- ja ampumakoetilaisuudet

Suomi riistamaana -esite (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinkolarit lisääntyneet Keski-Suomessa vuodentakaisesta

Riista.fi - 13.08.2019 - 09:35

Hirvieläinkolareita on sattunut Keski-Suomessa tänä vuonna 7.8. mennessä 258 kappaletta, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana onnettomuuksia oli 211. Lisäystä vuodentakaiseen on 22 prosenttia.

Kuluvana vuonna hirvikolareita on tapahtunut 89 ja lisäystä viime vuoteen oli 14 prosenttia, vaikka hirvikanta on pienentynyt vuodentakaisesta. Valkohäntäpeurakolarien määrä pysyi ennallaan 27 kappaleessa. Metsäkauriskolareita sattui 139 ja lisäystä viime vuoteen on 31 prosenttia. Jyväskylän ympäristössä metsäkauriskolareita oli jopa kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Erityisesti syksyllä on syytä olla tarkkaavaisena liikenteessä ja hidastaa hirvivaroitusmerkkien alueella, sillä hirvieläinkolareita tapahtuu syys-joulukuun aikana enemmän kuin muina vuodenaikoina. Syinä tähän ovat hämärän ja vilkkaan liikenteen ajoittuminen samaan aikaan. Lisäksi siirtyminen talvilaidunalueille ja metsästys saavat eläimet liikkeelle.

Suomen riistakeskus toivoo, että metsästäjät kohdistaisivat hirvieläinten verotusta alueille, joilla tapahtuu eniten onnettomuuksia. Onnettomuuden varalta kannattaa tulostaa riistaonnettomuusmerkki osoitteesta riista.fi ja laittaa se autoon. Merkissä on toimintaohjeet kolarin sattuessa ja sillä voi merkitä onnettomuuspaikan loukkaantuneen eläimen jäljittämisen helpottamiseksi. Aina kolarin tapahduttua on soitettava hätänumeroon, vaikka henkilövahinkoja ei tulisi. Hätäkeskus välittää tiedon mahdollisesti loukkaantuneesta eläimestä suurriistavirka-avun vapaaehtoisille, jotka käyvät tarkistamassa eläimen tilan ja tarvittaessa lopettavat sen.
Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Metsäkanalintujen kannat edelleen kasvussa

Riista.fi - 12.08.2019 - 12:49

Kesän 2019 riistakolmiolaskentojen perusteella kanalintujen kannat ovat pääsääntöisesti edelleen kasvaneet, vaikka alueellista vaihtelua onkin paljon. Edellisen kesän laskennoissa havaittu kanalintutiheyksien kasvu takavuosien aallonpohjan jälkeen näyttäisi siis jatkuvan.

Maanlaajuisesti teeren ja pyyn keskimääräiset tiheydet kasvoivat noin 15 prosenttia, kun taas metson tiheys pysyi viimevuotisella tasolla. Metson, teeren ja pyyn pesintä on myös onnistunut suuressa osassa maata hyvin, sillä poikasosuudet ja poikasten määrät olivat suhteellisen korkeita, vaikka viime vuoden lukuihin ei aivan yllettykään.

Myös riekon tiheys on kasvussa Metsä-Lapissa ja Oulu-Kainuu -alueella. Tunturialueilla riistakolmiolaskentoja tehdään niin vähän, että niiden riekkokantoja arvioidaan erillisillä kanakoiralaskennoilla, joiden tulokset eivät ole vielä valmistuneet.

Kuva. Metson, teeren, pyyn ja riekon keskimääräinen yksilötiheys (yksilöä/km2) ja populaatiodynamiikka vuosina 1988–2019 Suomen neljällä suuralueella. Lappi = Lapin lääni; ou-ka = Oulu ja Kainuu; keski = Pohjois-Karjala ja –Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa; etelä = muut riistakeskusalueet. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.

Lajien esiintyminen eri puolilla Suomea

Metson tiheydet kasvoivat miltei koko pohjoisessa Suomessa. Voimakasta kasvua havaittiin erityisesti Koillismaalla ja Itä-Lapissa. Lapissa aletaan lähestyä jo 31-vuotisen laskentahistorian huipputiheyksiä. Rannikko-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa tiheydet nousivat viiden edellisvuoden keskiarvosta noin 50 prosenttia. Kainuussa tiheys nousi hieman, mutta on kuitenkin koko laskentahistorian kattavan keskiarvon alapuolella. Verrattuna viime vuoden tilanteeseen, metson tiheydet laskivat Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa, jossa laji on harvalukuinen.

Teerikanta jatkoi vahvaa kasvua miltei koko maassa, ja korkeimpia tiheyksiä havaittiin Rannikko-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta Koillismaalle ulottuvalla leveällä vyöhykkeellä. Viime vuoteen verrattuna suurimmat kasvuluvut havaittiin Pohjois- ja Etelä-Savossa, jossa tiheydet kasvoivat 60–80 prosenttia. Kaakkois-Suomessa ja eteläisimmässä Suomessa teeren tiheydet laskivat viime vuodesta ja ovat myös pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Pyykantojen kasvu lähestyy paikoin riistakolmioiden laskentahistorian huipputiheyksiä. Voimakkainta kasvu on ollut keskisessä Suomessa ja Oulu-Kainuu -alueella. Korkeimmat tiheydet havaittiin tänä kesänä Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, mutta kautta koko Etelä-Suomen tiheydet olivat varsin korkeita. Poikkeuksena on Kaakkois-Suomi, jossa tämän vuoden kannan tiheysarvio on noin neljänneksen pienempi kuin viime vuonna, ja on koko kolmiohistorian alhaisin.

Riekon tiheys lähestyy koko riistakolmiohistorian keskitiheyttä Metsä-Lapissa ja Oulu-Kainuussa. Paikoin Itä- ja Ylä-Lapissa on tänä kesänä havaittu suhteellisen korkeitakin tiheyksiä, mutta laskettujen kolmioiden vähäinen määrä kyseisillä alueilla vaikeuttaa tiheyden luotettavaa arviointia. Riekko havaittiin tänä kesänä myös joillakin Pohjanmaan kolmioilla useamman nollavuoden jälkeen.

Kuluvan kesän sää on ollut pääosin otollinen kanalintujen pesinnälle. Kesäkuun lämpötilat noudattelivat pitkänajan keskiarvoja, ainoastaan maan etelä- ja itäosissa oli normaalia lämpimämpää. Kanalintujen pienten poikasten selviytymisen kannalta oleellinen kesäkuun loppu ja heinäkuun alku oli normaalia vähäsateisempi ja kylmiä jaksoja ei juuri ollut, joten poikasten säilyvyys on ollut hyvä. Heinäkuun alkupuoli oli kautta maan viileä, kunnes kuun lopussa helleaalto saavutti Suomen.

Riistakolmioiden kesälaskentoiin osallistui tänäkin vuonna mittava joukko vapaaehtoisia. Luonnonvarakeskus kiittää laskijoita arvokkaasta työstä!

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomeen myönnettiin yli 4000 hirven pyyntilupaa

Riista.fi - 12.08.2019 - 09:51

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Keski-Suomen alueelle 4025 pyyntilupaa. Lupamäärä on lähes sama kuin viime vuoden jahdissa. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on siten mahdollista kaataa yli 5300 hirveä.

Lupamäärät nousivat eniten viime vuoteen verrattuna Karstulan-Kyyjärven ja Suolahden-Sumiaisten riistanhoitoyhdistysten alueilla.  Luvat vähenivät eniten Kinnulan ja Pihtiputaan riistanhoitoyhdistyksissä. Eniten lupia on tulevan syksyn jahdissa käytettävissä Viitasaaren, Itä-Päijänteen (Joutsa, Luhanka) ja Jämsän seudun riistanhoitoyhdistyksissä.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin ennätykselliset 1039 kappaletta. Määrä on 208 pyyntilupaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäpeuran metsästys on edelleen hyvin varovaista. Lupia myönnettiin vain kolme.

Hirvieläinten metsästyksellä säädellään kantojen kokoa ja ennaltaehkäistään eläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvijahdissa tavoitteena on päästä Keski-Suomen kaikilla hirvitalousalueilla alueellisen riistaneuvoston asettamiin tiheystavoitteisiin 2,5 – 3,0 hirveä/1000 ha. Hirvikanta pyritään pudottamaan tiheystavoitteen haarukkaan tulevan jahtisyksyn aikana. Hirvikanta pieneni viime syksyn jahdin tuloksena, mutta jäi edelleen kaikilla hirvitalousalueilla asetetun tavoitteen yläpuolella (3,3 – 3,6 hirveä/1000 ha).

Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina

Varsinainen hirvijahti alkaa lokakuun toisena lauantaina 12.10.2019 ja jatkuu nyt toista kertaa tammikuun puoliväliin. Hirviä on mahdollista pyytää vahinkojen estämiseksi pellolta vahtimalla jo 1.9. alkaen.

Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina 28.9.2019. Myös valkohäntäpeuran pyyntiaikaa on jatkettu loppupäästä helmikuun puoliväliin asti.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty

Riista.fi - 09.08.2019 - 15:53

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 50 385 hirven, 58 094 valkohäntäpeuran, 230 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Hirven pyyntilupia myönnettiin noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Pyyntilupamäärän vähentyminen kohdentui pitkälti Pohjois-Suomeen, missä hirvikannan arvioitiin pienentyneen viime kauden metsästyksellä ja hirvikannan olevan monin paikoin tavoitellulla tasolla. Oulun riistakeskusalueella vähennystä lupamäärään tuli noin kolmannes viime vuoteen verrattuna. Lapissa hirven pyyntilupamäärä pienentyi noin 12 prosenttia ja Kainuussa noin 13 prosenttia. Muualla maassa muutokset hirven pyyntilupamäärissä olivat vähäisempiä. Eniten pyyntilupamäärä kasvoi Pohjanmaalla, Pohjois- ja Etelä-Hämeessä sekä Pohjois-Karjalassa.

Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 11 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 86500 hirveä (95 % luottamusväli 74500 – 99000 hirveä).  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Tilanne vaihtelee hirvitalousalueesta riippuen, mutta noin puolella hirvitalousalueista hirvikanta on tavoitetasoa tiheämpi.  Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena on säädellä hirvikannan kokoa ja rakennetta tavoitteeksi asetetulle tasolle.

Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi 58 219 hirveä ja saalismäärä oli lähivuosien korkein.

Valkohäntäpeuralupia ennätysmäärä

Viime syksyn ennätyksellisen suuresta valkohäntäpeurasaaliista huolimatta Luonnonvarakeskus arvioi Suomen valkohäntäpeurakannan kasvaneen edelleen noin 7 prosentilla ja olleen talvella 2018–2019 noin 111500 yksilöä (95 % luottamusväli 106500 – 117000) yksilöä. Kanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Viime kauden metsästyksessä saalismäärä kasvoi lähes 30 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli noin 53 000 yksilöä.

Tulevan syksyn metsästyksellä pyritään pienentämään valkohäntäpeurakantaa tihentymäalueilla erityisesti runsaan peuraonnettomuusmäärän vähentämiseksi. Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on noin 31 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.

Hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun alussa

Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa hirven metsästys alkaa syyskuun alussa. Siellä metsästyksen ensimmäinen jakso päättyy 20.9. ja jatkuu uudelleen niin sanotun kiimarauhoituksen jälkeen 12.10.

Muualla maassa hirven ja valkohäntäpeuran metsästys alkaa syyskuun alussa niin sanotulla vahtimismetsästyksellä, jolloin mm. koiran käyttäminen on kiellettyä. Täysimittainen valkohäntäpeuran metsästys alkaa 28.9. ja hirven metsästys 12.10.

 

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat alueittain 2019-2020

 

Lisätietoja

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Sepelkyyhkyn metsästyskausi alkaa 10.8. Merihanhelle suositukseksi kahden linnun päiväkiintiö

Metsästäjäliitto - 08.08.2019 - 20:12

10.8. käynnistyy sepelkyyhkyn metsästys. Samaan aikaan alkaa myös hanhien metsästys pelloilta: merihanhen rannikoilta ja kanadanhanhen koko maassa. Runsaslukuinen sepelkyyhky kestää hyvin metsästyksen. Merihanhen osalta suositellaan enintään kahden linnun päiväkiintiöitä. 

Sepelkyyhkyn pesintä onnistui hyvin, ja se on lukumääräisesti maamme merkittävimpiä riistalajeja. Sen sijaan merihanhien määrä on kesän laskentojen perusteella pienentynyt, ja Maa- ja metsätalousministeriö suosittelee sille kahden linnun päiväkiintiöitä. 

Vapaaehtoinen suositus jättää vastuun metsästäjille

Laskentojen perusteella esiaikuisten merihanhien määrä näyttäisi pienentyneen merkittävästi Perämeren tärkeillä sulkasatoalueilla. 

-Kolmen huonon pesimävuoden lisäksi syyksi on arveltu peltometsästyksen paikoitellen suuriakin hanhisaalismääriä. Jatkuessaan edellisvuoden tasolla se voi johtaa kannan nopeaankin pienenemiseen, kertoo luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta.

Asetus merihanhen metsästyksestä säilyy alkavan kauden osalta ennallaan. Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin suosittelee metsästyksessä käytettävän kahden linnun metsästäjäkohtaista päiväkiintiötä. Metsästäjäliitto kannustaa ottamaan suosituksen tosissaan.

-Vapaaehtoinen suositus jättää vastuun metsästäjille. Meillä on nyt näytön paikka ottaa suositus tosissaan, ja osoittaa kykymme vapaaehtoiseen vastuullisuuteen ilman lainsäätäjän asettamia rajoituksia, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. Eettiseen ja vastuulliseen metsästykseen ei kuulu mahdollisimman suurten saaliiden tavoitteleminen, vaan metsästyksessä tulee aina käyttää riistamäärien edellyttämää harkintaa.


Merihanhien metsästyksellä torjutaan viljelmille aiheutuvia vahinkoja

Merihanhen yleinen, metsästysasetuksen mukainen rauhoitusaika päättyy 20.8. klo 12. Viime vuonna tuli sallituksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Aikaistettu metsästys on tarkoitettu ensisijaisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen. 

–Merihanhiparvet voivat aiheuttaa tuntuvia vahinkoja korjaamattomalle sadolle, Siitari toteaa. Koska aikaistetulla metsästyksellä halutaan ehkäistä lintujen aiheuttamia vahinkoja, tulee metsästys ensisijaisesti kohdentaa pelloille, joilta satoa ei ole korjattu, hän jatkaa.


Runsaslukuinen sepelkyyhky on metsästäjien suosikki

Sepelkyyhkykannat ovat maassamme runsaat ja ne kestävät hyvin metsästyksen. Runsaat kannat ja suhteellisen helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. 

-Pyyntiä rajoittavat lähinnä puimattomat pellot ja yksittäiset linnut, joiden pesintä voi olla vielä kesken. Vastuullinen metsästäjä osaa ottaa nämä asiat huomioon, Grenfors tähdentää. 

 

https://riista.fi/sepelkyyhkyn-metsastys-avaa-metsastyskauden-hanhiasetus-ennallaan/

https://mmm.fi/riista/metsastyksen-rajoittaminen-ja-ministerion-asetukset

 

Lisätiedot:

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052

Gsm: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Ere Grenfors
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
Puh: 010 841 0057
Gsm: 050 5698 916
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Merihanhen metsästäjille suositellaan enintään kahden linnun päiväkiintiötä – sisämaassa metsästys kielletty

Riista.fi - 08.08.2019 - 15:20
Maa- ja metsätalousministeriö kieltää tänäkin vuonna asetuksellaan merihanhen metsästyksen sisämaassa. Ministeriö suosittaa lisäksi, että metsästäjät noudattaisivat rannikkoalueilla sallitussa merihanhen metsästyksessä enintään kahden linnun metsästäjä- ja päiväkohtaista saaliskiintiötä.

Maa- ja metsätalousministeriön tietoon tuli asetusehdotukseen liittyneen lausuntokierroksen aikana, että esiaikuisten merihanhien määrä näyttäisi laskentojen perusteella pienentyneen merkittävästi Perämeren tärkeillä sulkasatoalueilla. Kolmen huonon pesimävuoden lisäksi syyksi tähän on arveltu sitä, että peltometsästyksessä olisi ammuttu houkutteluruokinnan avulla paikoitellen suuriakin hanhimääriä. Ministeriön saamat tiedot viittaavat siihen, että tällainen ilmiö olisi yleistynyt ja voisi jatkuessaan johtaa kannan nopeaan pienentymiseen.

Eettiseen ja vastuulliseen metsästykseen ei kuulu mahdollisimman suurten saaliiden tavoitteleminen. Maa- ja metsätalousministeriö vetoaakin siksi metsästäjiin, että he noudattaisivat vapaaehtoisesti enintään kahden merihanhen päiväkohtaista saaliskiintiötä.

Ministeriössä harkittiin myös mahdollisuutta lisärajoituksen lisäämiseen merihanhen metsästyskieltoa koskevaan asetukseen. Se olisi kuitenkin vaatinut metsästyslain mukaista uutta riistanhoitoyhdistysten kuulemista, eikä kuulemisen järjestäminen alkavalle metsästyskaudelle ollut enää aikataulusyistä mahdollista.

Merihanhen yleinen, metsästysasetuksen mukainen rauhoitusaika päättyy 20.8. klo 12. Viime vuonna tuli lisäksi sallituksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Aikaistettu metsästys peltoalueilla on tarkoitettu ensisijaisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen, joten metsästystä tulee ensisijaisesti kohdentaa pelloille, joilta satoa ei ole korjattu.

Merihanhen toivotaan leviävän sisämaahan

Saariston ja rannikkoseutujen merihanhikantaa on viime vuosikymmeninä onnistuttu kasvattamaan, mutta sisämaapesintöjä on toistaiseksi ollut vain vähän. Merihanhen metsästys on ollut siksi kiellettyä sisämaassa metsästysvuodesta 2013 alkaen. Merihanhi on hitaasti levittäytyvä laji ja sen vuoksi kannan kasvua sisämaassa voidaan turvata vain riittävän pitkällä rauhoituksella. Jotta merihanhesta saadaan arvokas riistavara myös sisämaahan, tulee rannikon merihanhikannan olla vahva ja elinvoimainen.

Merihanhen metsästys on asetuksen mukaan kiellettyä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Alue on sama kuin viime vuonna.

Asetus PDF 264kB 
Asetusmuistio PDF 623kB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, etunimi.sukunimi@mmm.f

Kategoriat: Metsästysuutiset

Sepelkyyhkyn metsästys avaa metsästyskauden, hanhiasetus ennallaan

Riista.fi - 08.08.2019 - 12:54

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10.8. Sepelkyyhky on yleinen lähes koko maassa ja sen kanta kestää hyvin metsästystä. Samalla alkaa hanhien metsästys pelloilta: Merihanhen rannikolla ja kanadanhanhen koko maassa. Peltojen ulkopuolella meri- ja kanadanhanhen metsästys alkaa samaan aikaan muiden vesilintujen kanssa 20.8.2019 klo 12.

Sepelkyyhkykannat ovat runsaat sekä kestävät hyvin metsästystä. Merihanhi on perinteisesti rannikon laji, joka on runsastunut viime vuosien aikana. Merihanhi on vasta levittäytymässä Suomen järviin, joten se on rauhoitettu sisämaassa. Kanadanhanhea voidaan metsästää koko maassa.

Sepelkyyhky runsain saalislaji

Sepelkyyhkyä metsästetään runsaasti koko Euroopassa, ja Suomessakin se on kaikkein runsaslukuisin saalislaji. Parhaina vuosina saalis on yli 200 000 lintua.

-Sepelkyyhky pesii maatalousmaisemassa sekä yhä useammin taajamien ja asutusten läheisyydessä. Laji on tavallinen pihapiireissä ja puutarhoissa. Runsaat kannat sekä helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. Metsästys ei vaadi laajoja erämaita, saati veneitä tai muuta kallista kalustoa, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Aikaistetulla hanhenmetsästyksellä torjutaan viljelmille aiheutuvia vahinkoja

Merihanhi on arvokas ja haluttu saalislintu, jonka kanta on ollut pitkään kasvava. Merihanhiparvet voivat kuitenkin loppukesällä aiheuttaa tuntuvia vahinkoja korjaamattomalle sadolle. Viime vuonna oli ensimmäinen kausi, kun meri- ja kanadanhanhen metsästys alkoi pelloilta 10. elokuuta. Aikaistetulla metsästyksellä halutaan ennen kaikkea ehkäistä viljelyksille aiheutuvia vahinkoja.

Kesän aikana tehtyjen laskentojen perusteella esiaikuisten merihanhien määrä näyttää pienentyneen Perämeren tärkeillä sulkasatoalueilla. Merihanhen metsästyksessä tulee käyttää harkintaa, mikäli merihanhien määrä näyttää vähentyneen. Aikaistettu metsästys peltoalueilla on tarkoitettu ensisijaisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen, joten metsästystä tulee ensisijaisesti kohdentaa pelloille, joilta satoa ei ole korjattu.

Metsästäjien saaliskirjausten perusteella suurin osa merihanhisaaliista saatiin peltojahdin aikana ennen vesilinnustuksen varsinaista aloitusta 20.8. Viime vuosina merihanhisaalis on ollut 3000‒9000 lintua.

Hanhissa ja vesilinnuissa on rauhoitettuja lajeja, joita ei saa metsästää. Jokaisen metsästäjän velvollisuus on tietää milloin ja missä saa metsästää ja mitä lajia. Suomen riistakeskuksen sivuilta (https://riista.fi/metsastys/metsastysajat/) löytyy tietoa metsästysajoista ja metsästyskieltoalueista.

Lisätietoja:

riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, Suomen riistakeskus

  1. 029 431 2342, jorgen.hermansson@riista.fi

Lisätietoja alueittain saa alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, ks. http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Viisi uutta Suomen ennätystä Ilomantsissa

Metsästäjäliitto - 06.08.2019 - 13:25

Ilomantsissa kilpailtiin viime viikonloppuna kuluvan vuoden viimeisistä metsästysammunnan Suomen mestaruuksista.
Kilpailuissa oli yli 500 osallistujaa. Kilpailulajeina olivat hirvenjuoksu ja hirvikävely. SM-mitaleita jaettiin 17 henkilökohtaisessa sarjassa, neljässä piirien välisessä joukkuekilpailussa ja kolmessa viestikilpailussa.

Kilpailut käytiin hyvissä olosuhteissa, josta oli osoituksena viisi uutta SE-tulosta. Suomen ennätyksen tekivät Hirvikävelyssä Tuula Räty (Pohjois-Savo) sarjassa N, Jouni Takanen (Kymi) sarja M ja Henrik Juntunen (Pohjois-Karjala) sarja S13. Hirvenjuoksun SE:n tekivät Ville Tattinen (Varsinais-Suomi) sarjassa S20 ja Aija Lohiniva (Lappi) sarja N65.

Kilpailujen menestynein urheilija oli Pohjois-Savon Tuula Räty, joka voitti kaksi Suomen mestaruutta. Tuula teki kilpailujen parhaan yhteistuloksen (hirvenjuoksu + hirvikävely) ja tästä hän sai palkinnoksi Sakon lahjoittaman kiväärin.

 

Kilpailujen tulokset ovat SML:n kisasivuilla, osoitteessa https://smlkilpailut.fi/fi/info/tuloksia/2019
Kisojen kuvasaalis on koottu liiton Facebook-sivuille.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysammunnan PM-kisat Suomen mitalijuhlaa

Metsästäjäliitto - 05.08.2019 - 16:49

Suomalaiset menestyivät loistavasti Pohjoismaisten metsästysammuntojen PM-kilpailuissa Ruotsissa. 33 ampujan joukkueemme oli kovin mitalirohmu ottaen kotiinviemisiksi kaikkiaan 26 mitalia, joista peräti 11 kultaista. Kahdeksan ampujan joukkuekilpailusta saimme makean voiton, Ruotsi taipui selvällä, yhden pisteen erolla lukemin 2886 - 2885! Katso tulokset linkistä:http://showscores.azurewebsites.net/

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM avasi riistatalouden edistämiseen ja arvokkaiden lintuvesien kunnostukseen liittyvät hankerahoitushaut

Riista.fi - 02.08.2019 - 08:58

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hakemusten perusteella avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämishankkeisiin. Avustuksilla tuetaan tänä vuonna erityisesti riistanhoitoyhdistysten yhdistymishankkeita, muita riistakonsernistrategian mukaisia hankkeita sekä arvokkaiden lintuvesien kunnostukseen ja hoitoon kytkeytyviä hankkeita.

Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisavustuksia voivat hakea vuonna 2019 toimintansa aloittaneet uudet yhdistyneet riistanhoitoyhdistykset ja vuonna 2019 yhdistymispäätöksen tekevät yhdistykset. Avustuksia voidaan myöntää sekä uuden yhdistyksen toiminnan vakiinnuttamiseen että uuden yhdistyksen toiminnanohjauksen vahvistamiseen uusilla toimintamalleilla. Yhdistymisavustusten hakuaika alkaa 1.8.2019 ja jatkuu toistaiseksi.

Avustuksia voidaan myöntää myös muihin julkisen riistakonsernin strategiaa toiminnallistaviin hankkeisiin kuten eri riistalajien hoitosuunnitelmien toteuttamiseen, taantuneiden vesilintukantojen seurantamenetelmien kehittämiseen ja metsästyksen eettisyyttä tukeviin hankkeisiin. Tähän ryhmään kuuluvia avustuksia voidaan myöntää riistanhoitoyhdistysten ohella myös muille yleishyödyllisille yhteisöille sekä tutkimuslaitoksille. Avustusten hakuaika on 1.8.–30.9.2019.

Kosteikkojen kunnostusavustuksia haettava 15.9.2019 mennessä

Monet arvokkaat lintuvedet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet umpeen ja niiden linnusto on köyhtynyt. Ongelma koskee sekä suojeltuja kosteikkolintulajeja että monia elinympäristöltään vaateliaita metsästettäviä sorsalintulajeja. Vieraspedot heikentävät lisäksi monien vesilintulajien poikastuottoa. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat siksi käynnistäneet yhdessä pilottihankkeen Linkki toiselle sivustollevesilintujen elinympäristöjen tilan parantamiseksi.

Kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä sekä erilaisia muita vesilintujen tilaa parantavia toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Maa- ja metsätalousministeriön varoista avustuksia voidaan myöntää pilottihankkeeseen liittyviin arvokkaiden lintuvesien kunnostusta ja hoitoa edistäviin hankkeisiin kuten rauhoitusalueiden lähialueille perustettavien uusien pienkosteikkojen perustamiskustannuksiin. Avustuksia voidaan myöntää 1.8.–15.9.2019 välisenä aikana jätettyjen hakemusten perusteella sekä yleishyödyllisille yhteisöille että yksityisille toimijoille.

Avustusten määristä päätetään vuosittain

Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksi- että useampivuotisia hankkeita. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi sitoutua jatkorahoitukseen, koska tulevien vuosien avustuksista päätetään aina vuosittain.
Avustusten tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuiltaLinkki toiselle sivustolle.

Lisätietoja:
Asiantuntija Heidi Krüger, p. 02951 62072, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Nuoret metsästäjät MegaMetso-leirillä Mikkelissä

Metsästäjäliitto - 01.08.2019 - 19:03

Metsästäjäliiton järjestämä MegaMetso-leiri on parhaillaan käynnissä Mikkelissä. Leiri on koonnut yhteen nuoria metsästäjiä ympäri maata. Leiriläiset ovat 14-17-vuotiaita ja sunnuntaihin kestävän leirin kouluttajina nähdään alan asiantuntijoita. Myös leirin metsästykselliset ammunnat ovat ainutlaatuiset.

Ensimmäinen MegaMetso-leiri järjestettiin 2016 ja leiriläisiltä saadun kiittävän palautteen myötä leirin ohjelma on pidetty saman tyyppisenä kuin edellisellä leirillä.

- Monipuoliseen ohjelmaan on pyritty saamaan ajankohtaisia, nuoria metsästäjiä kiinnostavia koulutusaiheita kuten houkuttelupyynti, riistaruoka, jousimetsästys ja karhun metsästys. Täällä nuoret pääsevät heille sosiaalisesta mediasta tuttujen alan ”starojen” oppiin, Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö ja leirinjohtaja Henri Mutanen kertoo. 

Leiri tarjoaa nuorille myös hyvät mahdollisuudet verkostoitua keskenään ja jakaa metsästyskokemuksia. Edellisen leirin osallistujat ovat esimerkiksi vierailleet toistensa luona jahdeissa eri puolilla Suomea. 

- Parasta on ollut haulikolla ampuminen, mutta myös muut koulutusaiheet ovat olleet kiinnostavia. Nylkemistä en ollut aikaisemmin päässyt seuraamaan. Tunnelma on mukava ja leiri on hyviä tyyppejä täynnä, kommentoi 14-vuotias leiriläinen Elia Saarinen Oulusta. 

Leirin järjestämisen mahdollistaa suuri määrä vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat tulleet leirille luomaan hyviä muistijälkiä.

- Haluamme korostaa nuorille metsästyksen vastuullisuutta, koska se on hyvin oleellinen osa harrastusta.  Suomalaiset ovat vastuullisia metsästäjiä ja leirinkin ohjelma tukee tätä teemaa. Kattavat metsästystiedot ja -taidot, turvallinen aseenkäsittely ja saaliin hyödyntäminen ruokana sekä turkiksina ovat kaikki osa vastuullista metsästystä, sanoo Nina Holmberg Vastuullisen Eränkäynnin yhteistyökumppaniyrityksestä Teuvo Louhisola Oy:stä.

Leirillä harjoitellaan metsästykseen liittyviä taitoja, tutustutaan erilaisiin metsästysaseisiin ja muihin varusteisiin sekä harjoitellaan metsästysammuntaa turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Juuri ammunnat ovat leirillä ainutlaatuiset.

- Joukkueet kiertävät valvotusti reittiä, jonka varrelle on sijoitettu haulikko- ja kiväärirasteja. Kullakin rastilla mallinnetaan aitoa metsästystilannetta ja niillä ammutaan kyseiseen metsästysmuotoon soveltuvilla aseilla. Vastaavia ammuntoja on muutoin harvoin tarjolla, Mutanen kertoo. 

 

Lisätietoja:
Koulutuspäällikkö Henri Mutanen, henri.mutanen@metsastajaliitto.fi, puh. 050 528 0001


MegaMetso-leiri on Metsästäjäliiton leiripolun huipentuma. Muita Metso-leirejä ovat Mini-Metso pienemmille lapsille ja Metso-leirit 10-16-vuotiaille. 

 

 

 

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Huomenna alkaa hirvenjuoksun ja hirvikävelyn SM-kilpailut Ilomantsissa

Metsästäjäliitto - 01.08.2019 - 08:11

Huomenna alkaa hirvenjuoksun ja hirvikävelyn SM-kilpailut Ilomantsissa.

Kilpailuihin on ilmoittautunut yli 500 osallistujaa ja kilpailusuorituksia nähdään kolmen päivän aikana 950.

Perjantaina on ohjelmassa piirien väliset viestit, lauantaina kävelysarjat ja sunnuntaina hirvenjuoksun henkilökohtaiset sarjat.

Sarjoja löytyy alle 13-vuotiaista alkaen aina naisten N65 ja miesten M80 sarjaan asti.

Kilpailupaikkana toimii Parppein liikuntakeskus osoitteessa: Pogostantie 3, Ilomantsi.

Lisätietoja löytyy kilpailun järjestäjän kotisivuilta: https://www.sml2019ilomantsi.fi/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysvuosi alkaa 1.8. rauhoittamattomien lintujen pyynnillä

Metsästäjäliitto - 31.07.2019 - 11:51

Varista, naakkaa, harakkaa, räkättirastasta, kesykyyhkyä, harmaalokkia ja merilokkia saa pyytää koko maassa sekä korppia poronhoitoalueella 1.8. alkaen.

Pyynti kannattaa kohdistaa muovitettujen paalien, riistanhoitokohteiden, tuotantoeläin- ja marjatilojen, rakennusten sekä muiden vahingoista kärsivien kohteiden läheisyyteen. Nyt toista syksyä rauhoittamattomana lintuna on myös naakka.

Rauhoittamattomia lintuja saa pyytää sekä maanomistajan että metsästysoikeuden haltijan, kuten metsästysseuran luvalla. Rauhoittamattomien lintujen pyyntiin ei tarvita metsästyskorttia, mutta pyyntitapojen ja aseiden on oltava metsästyslain vaatimusten mukaiset ja aseiden hallussapito aselain mukaista.

Syksyllä rauhoittamattomia lintuja pyydetään tyypillisesti kojusta tai muusta näkösuojasta houkutuskuvia ja pilliä käyttäen. Varislintujen houkutuskuvien tehoa lisää, jos kuvien keskellä on pala turkista tai muuta lintuja kiinnostavaa. Petolinnun kuva toimii varislinnuille syksyllä satunnaisesti. Ruokailupaikalla, kuten marja- tai eläintilalla, pyynnin oheisetuna linnut oppivat nopeasti välttämään paikkaa jonkin aikaa, mikä vähentää vahinkoja entisestään.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kultasakaali saapui Suomeen

Riista.fi - 29.07.2019 - 13:38

Kultasakaalista tehtiin heinäkuulla ensimmäinen varmistettu havainto Suomessa, Rautavaaralla. Todennäköisesti sakaaleja tullaan havaitsemaan muuallakin. Omin jaloin Suomeen leviävä kultasakaali on meillä tulokaslaji ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Kultasakaali tulisikin nopeasti siirtää riistalajiksi, jotta sen kantaa voidaan hallita.

Sakaali on tehokas lisääntymään ja levittäytymään sopiviin elinympäristöihin. Sakaali viihtyy erityisesti maatalousympäristössä ja kosteikkoalueilla, missä on runsaasti ruokaa ja suojaa. Sakaali on kaikkiruokainen ja sopeutuvainen laji, joka saalistaa laumoina myös pienikokoisia sorkkaeläimiä, lihakarjan vasikoita ja lampaita. Alkuperäisellä levinneisyysalueella sakaalikannan tiheys voi olla 20-50 eläintä/1000 ha. Sakaalikanta on kasvanut nopeasti monilla alueilla. Esimerkiksi Bulgariassa sakaalikanta yli 30-kertaistui 1960-1980 luvuilla, ja kanta on jatkanut nopeaa kasvua.

Saalistus on useiden tutkimusten mukaan merkittävä negatiivinen tekijä erityisesti uhanalaisen vesi-, kosteikko- ja peltolinnuston menestymiselle. Suomen alkuperäinen lajisto ei ole sopeutunut sakaalin tyyppisen keskikokoisen pedon saalistukseen, joka laumakäyttäytymisen vuoksi poikkeaa ketun saalistuksesta sekä saalislajiston osalta suden saalistuksesta. Sakaalia voidaan elinympäristön ja luontovaikutuksen osalta verrata supikoiraan, molemmat viihtyvät kosteikoilla ja maatalousympäristössä sekä hyödyntävät ihmisen tarjoamia ravintolähteitä. Supikoiran tavoin sakaali voi muodostaa tiheitä kantoja. Negatiiviset monimuotoisuus- ja lajistovaikutukset näkyvät käytännössä vasta, kun eläinkanta on riittävän tiheä ja saalistus vaikuttaa muuhun lajistoon populaatiotasolla. Supikoiran osalta vasta viimeaikainen tutkimus on osoittanut lajin haitallisuuden vesi- ja peltolinnustolle.

Koiraeläimenä sakaali kykenee risteytymään sekä koiran että suden kanssa. Sekä koirasakaaleja että sakaalisusia on tavattu Euroopassa. Esimerkiksi Bulgarian sakaalikannan perimästä löytyy merkkejä suden geeneistä.

Sakaali on pääsääntöisesti metsästettävä laji esiintymisalueellaan. Useiden EU-maiden riistaviranomaisten suhtautuminen sakaaliin on hyvin negatiivinen sen luonnon monimuotoisuudelle sekä maa- ja riistataloudelle aiheuttamien ongelmien vuoksi. Useat maat ovat suositelleet nopeita toimenpiteitä lajin leviämisen estämiseksi. Sakaali on vaikeasti metsästettävä laji ja lajin tiheys on kasvanut oletettua suuremmaksi monissa maissa. Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan sakaalin osalta tulisi toimia ennaltaehkäisevästi ja estää lajin leviäminen Suomeen merkittävien vahinkojen estämiseksi. Sakaali tulisikin siirtää riistalajiksi.

Jos sakaali vakiintuu Suomen lajistoon, on sen kannanhallinta erittäin vaikeaa ja kallista ja vahinkojen korvaaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia luonnonsuojelualueilla ja kotieläintiloilla. Vieraslajien tapaan tulokaslaji sakaali voi uhata alkuperäisiä lajeja kilpailemalla samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia tai risteytymällä luonnossa näiden lajien kanssa. Suomi ei ole sakaalin luontaista levinneisyysaluetta. Ihminen on omalla toiminnallaan – ilmastonmuutoksen vauhdittamisella, elinympäristöjen pirstoutumisella sekä ravintolähteiden tarjonnalla helpottanut ja mahdollistanut sakaalin leviämisen kohti pohjoista.

 

Lisätietoja: apulaisjohtaja Jari Pigg, p. 029 431 2102

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Omin jaloin Suomeen tullut kultasakaali on tulokaslaji

Riista.fi - 26.07.2019 - 14:03

Eilen 25. heinäkuuta uutisoitiin laajalti Suomen ensimmäisestä varmistetusta kultasakaalista tehdystä havainnosta. Laji on levittäytynyt varsin nopeasti Välimeren alueelta kohti pohjoista. Ensimmäiset havainnot kultasakaalista tehtiin Virossa vuonna 2011. Laji on Virossa tulokaslaji ja siitä säädetään Viron metsästyslaissa.

Kultasakaalin maahantuonti ja luontoon päästäminen ihmisen toimesta on myös Suomessa kielletty. Vieraslajina ei kuitenkaan pidetä yksilöitä, jotka tulevat itse Suomen luontoon. Luontaisesti omin jaloin Suomen luontoon tulevat yksilöt on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Rautavaaralla havaittu kultasakaaliyksilö on asiantuntijoiden mukaan nuori yksilö, joka on lähtenyt synnyinlaumastaan etsimään omaa uutta reviiriä. Yksilöä on siis pidettävä tulokaslajina. Rautavaaralla havaittu yksilö on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Sen tappaminen on kielletty.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer