slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Jahti 5/2018 ilmestyy tänään

Metsästäjäliitto - 05.12.2018 - 11:49

Jahti-lehden vuoden viimeinen numero ilmestyy tänään. Lehden sivuilla muun muassa vieraillaan valkohäntäpeurajahdissa metsästysseurassa, joka valikoi saaliinsa tarkasti siten, että maastoon jäävät vain parhaat yksilöt jatkamaan sukua. Kyseisen peurajahdin tunnelmaan pääsee lisäksi katsomalla videot, jotka on julkaistu liiton Facebook- ja Instagram-tileillä.

Lue tuoreesta Jahti-lehdestä myös, kuinka EU yllättäen kyseenalaistaa Suomessa hyvin toimivan karhun- ja ilveksenmetsästyksen. Tutustu asiantuntijan analyysiin siitä, millaisia seurauksia on suden ampumisella pakkotilanteessa, jossa susi käy esimerkiksi metsästyskoiran kimppuun.

Voit myös vaikuttaa Metsästäjäliiton toimintaan ja palvelutarjontaan osallistumalla lehdessä esiteltyyn kyselytutkimukseen.

Antoisia lukuhetkiä!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Katso Jahti-lehden peurajahtivideo

Metsästäjäliitto - 04.12.2018 - 10:53

Jahti 5/2018 ilmestyy huomenna. Katso jo ennakkoon Metsästäjäliiton Facebook-sivuilla julkaistu lyhyt videonäyte peurajahdista, josta kerrotaan huomisessa Jahti-lehdessä. Perttelin Metsästysyhdistys näyttää, mikä peura kannattaa ottaa ja mikä jättää.

Katso video ja lue lisää huomenna Jahdista!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Esitys riistavahinkolain muuttamisesta eduskunnan käsiteltäväksi

Riista.fi - 30.11.2018 - 13:56

Valtioneuvosto antoi eilen eduskunnalle esityksen riistavahinkolain muuttamisesta. Suurpetojen aiheuttamat porovahingot eriytettäisiin jatkossa viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingoista niin, että viimeksi mainitut korvattaisiin aina täysimääräisesti. Vain osaa poronomistajista koskenut erityissääntely (ns. Lex Halla) esitetään samalla kumottavaksi. Esityksellä parannettaisiin lisäksi porovahinkojen todennettavuutta.

Esityksen tavoitteena on parantaa vahingonkärsijöiden asemaa. Vuonna 2017 suurpetojen aiheuttamat porovahingot nousivat 11,2 miljoonaan euroon ja kotieläinvahingot 0,6 miljoonaa euroon. Petovahinkojen korvaamiseen ei kuitenkaan ollut riittävästi määrärahoja ja korvauksia jouduttiin leikkaamaan 26 prosentilla myös kotieläinvahingoista.

Suurpetojen aiheuttamat viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingot korvattaisiin jatkossa henkilövahinkojen tapaan aina täysimääräisinä. Myös loukkaantuneiden eläinten hoidosta aiheutuneet eläinlääkintäkustannukset korvattaisiin täysimääräisesti eläimen käypään arvoon asti.

–Susien aiheuttamat koiravahingot tuottavat koirien omistajille erittäin suurta mielipahaa. Korvausten maksaminen täysimääräisinä on näissä tilanteissa oikeus ja kohtuus. Myös esimerkiksi lammas- ja mehiläisvahingot korvattaisiin jatkossa täysimääräisesti, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ns. Lex Halla -korvaus eli riistavahinkolakiin nykyisin sisältyvä säännös poikkeuksellisen suuresta porovahingosta maksettavasta korotetusta korvauksesta koskee 10 paliskuntaa. Jatkossa korvauksia maksettaisiin koko poronhoitoalueella yhdenmukaisesti. Kun korotettua korvausta ei enää maksettaisi vuoden 2018 vahingoista, porovahinkojen korvausmäärä laskisi olennaisesti ja määrärahat riittäisivät todennäköisesti myös porovahinkojen korvaamiseen täysimääräisesti.

–Muutoksen tavoitteena on, että kaikille poronomistajille voidaan maksaa petovahinkokorvaukset tasapuolisesti ja täysimääräisinä, sanoo ministeri Leppä.

Porovahinkojen todennettavuutta parannettaisiin säätämällä velvollisuudesta valokuvata ja merkitä vahinkopaikka maastoon sekä ilmoittaa vahinkopaikan koordinaatit. Valokuva tapahtumapaikasta ja muut tiedot helpottaisivat olennaisesti vahinkopaikan löytämistä mahdollisessa maastotarkastuksessa. Samalla ne parantaisivat myös poromiesten omaa oikeusturvaa, koska raato ja jäljet kuolinsyystä ja vahingonaiheuttajasta häviävät maastossa nopeasti.

Kts. myös tiedote 21.9.2018: MMM:n esitys: Suurpetojen aiheuttamista kotieläinvahingoista täysimääräinen korvaus ja porovahingoista kärsineille tasapuolinen kohtelu

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi, p. 040 733 6229
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi, p. 050 5162868

Kategoriat: Metsästysuutiset

Sirpalealueet haittaavat hirvieläinkantojen hoitoa

Riista.fi - 30.11.2018 - 13:05

Metsästyslain muutos kieltää hirvieläinten metsästyksen sirpalealueilla. Monella luvanhakijalla on suuriakin sirpalealueita, joilla ei ensi syksystä alkaen pystytä lainkaan metsästämään hirvieläimiä.

Lainlaatijan tarkoituksena ei ollut metsästyksen vaikeuttaminen/tekeminen mahdottomaksi, mutta niin on käymässä niiden osalta, jotka eivät ennen seuraava lupahakua pääse sirpalealueista eroon.

Pelkästään Keski-Suomessa sirpalealueiden määrä on vähintään tuhansia hehtaareita.

Jo yhden maanomistajan metsästykseen vuokraamaton palsta voi rikkoa/katkaista yhtenäisen metsästysalueen. Vuokraamattoman palstan takana voi olla kymmenien muiden maaomistajien metsästykseen vuokraamia alueita.

Käytännössä yksi maanomistaja voi toimillaan estää sen, että kymmenien muiden taimikot altistuvat hirvituhoille, kun hirviä ei päästä sirpalealueilta vähentämään.
Ensi syksystä alkaen tilanne on valitettavasti tämä hamaan tulevaisuuteen.

Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto vetoaa maanomistajiin ja heidän järjestöihinsä. Kaikki metsästykseen kelvolliset maa-alueet tulee saada metsästyksen piiriin. Muutoin hirvieläinkantojen säätely ei onnistu vaaditulla tavalla.

Riistaneuvosto kehottaa myös metsästysseuroja ja -seurueita hoitamaan maanvuokra-asiat kuntoon mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa tulee ottaa käyttöön ”tilusvaihdot”, luonnollisesti maanomistajien luvalla.

Ensi syksyn jahtiin hirvieläinten pyyntiluvat pitää hakea viimeistään 30. 4. 2019. Sirpalealueista eroon pääsemiseen on aikaa enää viisi kuukautta.

Leo Houhala, puheenjohtaja, Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto
Olli Kursula, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Keski-Suomi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Tule mukaan järjestämään Suomen suurinta nuorten eräleiriä

Metsästäjäliitto - 30.11.2018 - 10:44

Ensi kesänä järjestetään Metsästäjäliiton toinen valtakunnallinen MegaMetso-suurleiri 31.7.-4.8. Tällä kertaa leireillään Suur-Savon piirin alueella Mikkelissä, Karkialammin varuskunta-alueella, jossa on erinomaiset puitteet leirin ja ammuntojen järjestämiseen.

Ilmoittautuminen leirille aukeaa 1.3.

Leirille ovat tervetulleita kaikki metsästyksestä kiinnostuneet 14-17-vuotiaat. Mukaan mahtuu 200 ensimmäistä. Leirillä mennään hieman syvemmälle asioihin, joten ohjelmasta saa enemmän irti, jos on aikaisempaa kokemusta metsästyksestä ja ammunnasta. Esimerkiksi Metso-leireiltä saa hyvät pohjat leirille osallistumiseen. MegaMetson päättää leikkimielinen kilpailu.

MegaMetson nettisivut aukeavat 15.1. Silloin pääset tutustumaan tarkemmin leirin ohjelmaan. Ilmoittautuminen leiriläiseksi on avoinna 1.3.-30.6.

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua jo nyt

Edellinen leiri oli mukava yhteisponnistus piireille. Olisi erittäin hienoa, jos saisimme piireistä vapaaehtoisia myös ensi kesän leirille. MegaMetsolla on monenlaista tekemistä ammuntojen valvonnasta, koulutukseen, leirialueen kunnossapitoon ja ryhmien ohjaamiseen. Talkooapua tarvitaan sekä leirille että leirin valmisteluun (29.-31.7.).

Rakennetaan yhdessä ikimuistoinen tapahtuma nuorille. Ilmoittaudu mukaan hyvään porukkaan jo nyt!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset talkoisiin:

Henri Mutanen
Koulutuspäällikkö
+358 (0)50 528 0001
henri.mutanen@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalan piiriin uusi toiminnanjohtaja

Metsästäjäliitto - 27.11.2018 - 12:09

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirissä aloittaa kuun vaihteessa uusi toiminnanjohtaja, joensuulainen Mika Elomäki.

Elomäki on koulutukseltaan metsäinsinööri metsien monikäyttöön liittyvällä painotuksella. Siihen kuuluu esimerkiksi riistan elinympäristöjen hoidon huomioiminen. Hän on toiminut muun muassa riistanhoitajana Kytäjän kartanolla ja tehnyt metsojen soidinaluekartoituksia metsäyhtiö Tornatorille. Lisäksi hän on opiskellut riistamestarin ammattitutkintoa.

Metsästysharrastuksen Elomäki on aloittanut jo lapsuudessa. Nykyisin hän metsästää kaikkea riistaa kolmen karkeakarvaisen saksanseisojansa ja yhden karkeakarvaisen mäyräkoiransa kanssa.

Pohjois-Karjalan piirin toiminnassa Elomäki on ollut mukana koulutusringissä. Pohtiessaan alkavaa toiminnanjohtajan pestiään, hän painottaakin juuri koulutukseen liittyviä asioita:

– Tärkein asia on se, että nuoriso vieraantuu luonnosta. Nuoret jähmettyvät penkin ja näytön väliin. Ei kaikista tarvitse tulla metsästäjiä, mutta luontoa ja riistaa pitää arvostaa. Se on kärki, hän toteaa.

51-vuotias Elomäki on perheellinen mies, joka on siviiliammatiltaan myyntipäällikkö.

Metsästäjäliitto kiittää lämpimästi piirin entistä toiminnanjohtajaa Markku Kejosta piirin ja liiton eteen tehdystä työstä kuluneen 15 vuoden aikana!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysampumasäännöt nyt netissä

Metsästäjäliitto - 26.11.2018 - 12:21

Metsästäjäliiton viralliset metsästysampumasäännöt on nyt julkaistu netissä. Metsästysampumasäännöt 2017 -kirjaa pääsee lukemaan SML:n kilpailusivustolla. Klikkaamalla avautuvan näkymän oikeassa yläkulmassa PDF-nappia sääntökirjasta tulee PDF-tiedosto, jossa voi käyttää hakutoimintoa ja jonka voi myös tulostaa.

Metsästysampumasääntöjä noudatetaan SML:n mestaruuskilpailuissa ja niitä voidaan noudattaa soveltuvin osin muissa kilpailuissa. Sääntökirja uusitaan viiden vuoden välein, ja seuraava päivitys on tulossa vuonna 2022.

Painettua sääntökirjaa voi ostaa Eräkontista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitosta kaikkien metsästäjien järjestö

Metsästäjäliitto - 24.11.2018 - 12:28

Suomen Metsästäjäliitto uudistaa strategiansa vuosille 2019–2023. Strategian mukaisesti järjestön päätehtävänä on edistää metsästystä, luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tulevaisuuden tavoitteena on olla kaikkien metsästäjien järjestö. 

Metsästäjäliiton uudistettu strategia pitää kiinni järjestön päätehtävästä. 
- Tehtävämme on edistää metsästystä ja metsästysseurojen toimintaedellytyksiä. Tulevaisuudessa haluamme olla kaikkien metsästäjien järjestö ja entistä vahvempi vaikuttaja metsästykseen liittyvässä päätöksenteossa, linjaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Strategisena tavoitteena on vahvistaa edelleen Metsästäjäliiton asemaa luotettavana ja arvostettuna asiantuntijaorganisaationa ja yhteistyökumppanina. 
- Haluamme olla vahva vaikuttaja metsästykseen liittyvässä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevassa päätöksenteossa myös tulevaisuudessa, korostaa Hallenberg.  

Yhteisöllisyys ja eräkulttuuri tärkeinä arvoina

Strategiauudistuksen yhteydessä myös Metsästäjäliiton arvot uudistettiin. Uudistetut arvot ovat luonnon kunnioittaminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, asiantuntijuus ja eräkulttuurin vaaliminen. 
- Metsästys- ja eräharrastuksella on merkittävä rooli suomalaisten ja erityisesti kaupunkilaisten ja nuorten luontosuhteen muodostumisessa. Se luo mahdollisuuksia tutustua luontoon ja tuo luonnon lähelle ihmisen arkea, kuvaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Metsästyksellä on paljon hyvinvointivaikutuksia.
- Luonnossa liikkuminen ja yhdessä tekeminen pitävät kunnon korkealla ja mielen virkeän, Siitari lisää. 

Vastuullisen metsästyksen edelläkävijäksi

Uudistetun strategian painopistealueiksi on valittu metsästyksen edistäminen, vastuullinen ja osaava jäsenistö, yhteisöllisyys sekä yhteiskunnallisuus. Nämä painopistealueet ohjaavat järjestön toiminnan suunnittelua vuosina 2019–23.

- Yhteinen tehtävämme on säilyttää metsästysharrastus luontaisena osana yhteiskuntaa ja varmistaa, että suomalaiset metsästäjät ovat vastuullisen metsästyksen edelläkävijöitä. Jo nyt metsästys on erittäin turvallista ja onnettomuuksia sattuu metsästäjämäärään suhteutettuna todella vähän, Siitari kertoo.

Uudistettu strategia vuosille 2019-23 esiteltiin lauantaina Metsästäjäliiton liittokokouksessa Oulussa. Strategian tavoite, koti kaikille metsästäjille, nähtiin tärkeänä järjestön tulevaisuuden kannalta. 
- Toivomme, että voimme jatkossa palvella kaikkia jäseniämme entistä paremmin ja kehittää toimintaamme siihen suuntaan, että liitto tuntuu ihan kaikkien metsästäjien kodilta, Siitari kiteyttää.

Suomen Metsästäjäliiton strategia 2019-23

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomalainen kosteikkoluonnon hoito sai maailmanlaajuisen tunnustuksen

Riista.fi - 23.11.2018 - 13:30

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke sai kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC MARKHOR-palkinnon. Kotiseutukosteikko oli maanomistajien, metsästäjien, paikallisten yhdistysten ja Suomen riistakeskuksen yhteinen ponnistus. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa Eurooppaan.

Palkinto myönnetään kahden vuoden välein luonnonhoidossa ja suojelussa ansioituneelle henkilölle, organisaatiolle tai projektille.

Kotiseutukosteikko yhdessä maanomistajien ja metsästäjien kanssa kunnosti tai perusti 48 mallikosteikkoa, yhteispinta-alaltaan noin 340 hehtaaria. Hankkeen neuvonnan ja suunnitteluavun kautta toteutui mallikohteiden lisäksi kymmeniä muita kohteita.

Hanke lisäsi tietoa vesilintujen ja kosteikkojen merkityksestä. Käytännönläheiset mallisuunnitelmat auttoivat maanomistajia omien kohteiden suunnitteluun myös hankkeen jälkeen.

-Arkiluonnon kosteikkojen kunnostaminen, perustaminen ja hoito on luonnonhoitoa parhaimmillaan. Metsästysseurojen ja maanomistajien pitkät perinteet riistanhoitoon ja talkootyöhön loi pohjan koko hankkeelle, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskukselta kertoo.

Palkitun tulee yhdistää luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, paikallisten ihmisten hyvinvointi ja kestävän käytön periaatteet, kuten metsästys, osaksi luonnonhoitoa.

-Kotiseutukosteikko teki näkyväksi metsästäjien luonnonhoidon ja innosti maaseudun ihmisiä kosteikkojen hoitoon. Kosteikkoja onkin perustettu maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien, hankkeiden ja talkootyön voimin ennätysmäärä viime vuosina. MARKHOR-palkinnon toivotaan entisestään lisäävän kiinnostusta luonnonhoitoon, Nurmi sanoo.

Kotiseutukosteikko -hanke tuki maatalousluonnon elinympäristöjen hoidon kehittämistä sekä on osaltaan perusta valmisteilla olevalle maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteiselle vesilintujen ja kosteikkojen hoitohankkeelle.

Vesilintujen ja niiden metsästyksen tulevaisuus riippuu elinympäristöjen laadusta ja määrästä, sekä metsästyksen kestävyydestä. Kaikkiin näihin voivat maanomistajat ja metsästäjät alueillaan suoraan vaikuttaa.

Vuosina 2010-2015 toiminutta hanketta rahoittivat EU LIFE+, Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö.

Lisää tietoa hankkeesta www.kosteikko.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa

Riista.fi - 23.11.2018 - 09:30

Ilveksen kannanhoidollinen metsästys poronhoitoalueen ulkopuolella alkaa joulukuun 1. päivä. Pyynti on sallittua poikkeusluvilla, jotka Suomen riistakeskus myönsi aiemmin syksyllä.

Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 205 ilveksen pyytämiseen, mikä on 199 poikkeuslupaa vähemmän kuin edellisvuonna. Metsästyksellä pyritään pitämään ilveskanta vakaana, säilyttämään eläinten ihmisarkuus ja vähentämään ilveksen aiheuttamia vahinkoja.

Kannansäätelytavoitteiden toteutumiseksi poikkeuslupia on kohdennettu ilveskannan tihentymäalueille sekä MetsäpeuraLife-hankkeen siirtoalueiden ja poronhoitoalueiden läheisyyteen. Pyyntiä tulee suunnata yksilöihin, jotka liikkuvat lähellä asutusta tai aiheuttavat muutoin ongelmia.

Ilveskanta on pienentynyt kolmen edellisen vuoden voimakkaan verotuksen myötä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 1 865–1 990 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Poronhoitoalueella ilveksen pyynti on ollut mahdollista 1.10. alkaen. Suomen riistakeskus myönsi poronhoitoalueelle yhden ilveksen kannanhoidollisen poikkeusluvan kuluvalle metsästyskaudelle.

Ilveksen metsästys päättyy koko maassa 28.2.2019.

 

Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Uhkaa aiheuttavan suden määritelmää olisi hyvä tarkentaa

Riista.fi - 20.11.2018 - 10:27

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä nähtiin, että uhkaa aiheuttavan suden määritelmä vaatii tarkennusta erityisesti käytettävissä olevan havaintotiedon näkökulmasta. Susien käyttäytymisestä tiheämmin asutuilla alueilla tarvittaisiin lisäksi enemmän tutkimustietoa.

Nykyisen hoitosuunnitelman mukaisesti alle 100 metrin päässä asutusta talosta tai eläintuotantolaitoksesta tehtyjä TASSU-järjestelmään kirjattuja suden jälki- tai muita havaintoja voidaan käyttää perusteena, kun sutta mahdollisesti tarkastellaan uhka-arvion näkökulmasta. Selkeästi uhkaa aiheuttavia ja toimenpiteitä vaativia tapauksia ovat esimerkiksi ne, joissa susi ei väistä tai pelkää ollenkaan ihmistä tai ne, joissa susi liikkuu päiväsaikaan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla.

Valmisteluryhmän mielestä olisikin tärkeää jatkaa sellaisten työkalujen kehittämistä, joilla voidaan arvioida, milloin kyseessä on uhkaa aiheuttava susi, jotta toimenpiteitä voidaan kohdentaa oikein. Osa asuttujen talojen tai eläintuotantolaitosten läheisyydessä tehdyistä susihavainnoista on sellaisia, etteivät ne vaadi viranomaisilta välittömiä toimenpiteitä, vaikka ne tällä hetkellä luokitellaankin 100 metrin tulkinnalla niin sanotuiksi pihahavainnoiksi. Kyse voi olla suden luonnollisesta liikkumisesta paikasta toiseen.

Sudet pyrkivät tutkimusten mukaan tavallisesti välttelemään asuttuja alueita. Nuoret yksilöt, joilla ei ole omaa reviiriä tai jotka ovat vasta perustamassa sellaista, liikkuvat useammin asutuksen läheisyydessä. Susien hakeutumisessa asutuksen läheisyyteen on lisäksi huomattavia yksilöllisiä eroja.

Susilauman reviiri on seurantasusiin pohjautuvan tarkastelun perusteella keskimäärin 1 200 neliökilometriä ja susien liikkumisalueelle mahtuu monenlaisia maisemia ja poikkeuksetta myös ihmisasutusta. On mahdollista, että tiheämmin asutussa läntisessä Suomessa sudet ovat tottuneempia ihmisten läheisyyteen kuin itäisessä Suomessa.

Pannoitusten ja TASSU-havaintojen avulla lisätietoa susien liikkeistä

Vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden TASSU-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot ovat tutkimuksen ja hallinnon kannalta erittäin tärkeää dataa. Järjestelmään kirjatut havainnot ovat myös kaikkien nähtävissä riistahavainnot.fi-palvelussa. Järjestelmään kirjattujen susihavaintojen lukumäärästä ei voida kuitenkaan suoraan tehdä johtopäätöksiä susien lukumääristä tai liikkeistä.

Susista tehdään enemmän havaintoja reviirialueilla, jotka sijaitsevat ihmisten tiheämmin asuttamilla alueilla. Havaintoja on enemmän, koska havainnontekijöitä on enemmän. Jos susi liikkuu esimerkiksi yöaikaan kylätiellä, voidaan alueelta kirjata seuraavan päivän aikana kymmeniä jälkihavaintoja sudesta lähellä asutusta, vaikka kyse on määritelmällisesti yhdestä tapauksesta.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että havaintodatan tarkkaan analyysiin ja siihen liittyvään viestintään tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Susien pannoitukset läntisessä Suomessa olisivat myös valmisteluryhmän mielestä tärkeitä, koska pannoitusten avulla saatu tieto yhdistettynä muuhun havaintoaineistoon antaisi lisää tietoa susien liikkumisesta itäistä Suomea tiheämmin asutuilla alueilla.

Valmisteluryhmä korosti, että susikannan hoitosuunnitelmatyössä tulisi tukea paikallisia ihmisiä, joiden kotiseuduilla susia on, jotta ihmisen ja suden rinnakkaiseloa voitaisiin parantaa. Susiin liittyvän monipuolisen tiedon jakaminen on tärkeää erityisesti niillä alueilla. Seuraavassa kokouksessa valmisteluryhmä tarkastelee susien poikkeuslupia ja suden kannanhoidollista metsästystä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 029 516 2391, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Vesa Ruusila, erätalousneuvos, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee yhdeksää suunnittelijaa määräaikaiseen (2019 – 2021) työsuhteeseen.

Riista.fi - 19.11.2018 - 12:06

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Suunnittelijoiden pääasiallisena tehtävänä on tukea riistanhoitoyhdistyksiä sekä metsästysseuroja ja -seurueita hirvieläinkantojen verotussuunnittelussa, hirvitalousaluetyön kehittämisessä, metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Suunnittelijoiden tehtäviin tulee kuulumaan:

  • hirvieläintiedon ja muun riistatiedon käytön ja valikoivan verotuksen koulutus riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa
  • pienten hirvieläinten kannanarviointien ja verotussuunnittelun kehittäminen paikallistasolla
  • yhteislupakäytäntöjen ja -mallien kehittäminen metsästysseuroissa
  • hirvitalousalueiden verotussuunnittelun kehittäminen
  • riistanhoitoyhdistystason verotussuunnittelun kehittäminen
  • hirvitalousalueverkoston päivittämiseen osallistuminen
  • sidosryhmäyhteistyön kehittämien riistakeskusalueella ja riistanhoitoyhdistystasolla
  • vahinkojen ennaltaehkäisytoiminnan kehittäminen mukaan lukien tiehallintoyhteistyö ja metsäviranomaisyhteistyö

Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto. Alustavan suunnitelman mukaan suunnittelijat sijoitetaan seuraaville aluetoimistoille: Kangasala, Seinäjoki, Kuopio, Jyväskylä, Hamina, Turku, Rovaniemi, Muhos ja Suomussalmi.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • alempaa korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuten osoitettua perehtyneisyyttä hirvieläinkantojen hoitoon ja verotussuunnitteluun
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta ja Oma riista -palvelun käytön monipuolista hallintaa
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen sijoituspaikan riistakeskusalueella
  • valmiutta kehittää paikallistason riistataloutta ja riistatiedon käyttöä osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.3.2019 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.12.2018 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija.

Lisätietoja antavat:

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee erikoissuunnittelijaa vakituiseen työsuhteeseen.

Riista.fi - 19.11.2018 - 12:03

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Erikoissuunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan:

  • susikannan hoitosuunnitelmassa määritellyn reviiriyhteistyön kehittäminen ja koordinointi, koulutusmateriaalituotanto sekä muiden hoitosuunnitelmatoimenpiteiden edistäminen
  • suurpetokantojen hoitosuunnitelmien jalkauttamiseen liittyvät työt
  • suurpetoyhdyshenkilöverkoston toiminnan tukeminen ja kehittäminen yhteistyössä Luken kanssa

Toimen sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto.

Tehtävän hoitaminen edellyttää

  • ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta
  • riistatalouden, metsästyksen ja suurpetopolitiikan hyvää tuntemusta
  • paikkatieto-osaamista
  • metsästyslainsäädännön tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja tarvittaessa myös ulkomailla
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.2.2019 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 14.12.2018 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Erikoissuunnittelija.

Lisätietoja antaa:

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Komission uudet esitykset uhkaavat suurpetojen metsästystä

Metsästäjäliitto - 15.11.2018 - 09:16

Euroopan komissio on laatinut esitykset luontodirektiivissä tiukasti suojeltuja eläinlajeja käsittelevän ohjeasiakirjan päivittämiseksi. Komissio esittää kovia rajoituksia tiukasti suojeltujen lajien, kuten suden, ilveksen ja karhun metsästyskäytäntöihin.

”Uusi direktiivin soveltamisohje voi pahimmassa tapauksessa lopettaa karhun ja ilveksen metsästyksen Suomessa ja sallia ainoastaan haittaa aiheuttavien yksilöiden poiston. Mielestäni metsästyksen jatkaminen on välttämätöntä, eikä se oikein mitoitettuna vaaranna kantaa. Metsästyksen sallimisella on Metsästäjäliiton kokemusten perusteella positiivinen vaikutus sekä petoyhdyshenkilöverkoston toimivuuteen että paikallisten ihmisten suhtautumiseen. ” kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Komission esitykset ovat vastoin parlamentin, Euroopan alueiden komitean, kasvavan jäsenvaltioiden joukon sekä Euroopan susialueilla asuvien ihmisten vaatimuksia:

  1. Edistää joustavampaa ja käytännönläheisempää suurpetopolitiikkaa nyt, kun suurpedot levittäytyvät yhä laajemmalle alueelle.
  2. Luoda nopeasti joustava tapa muuttaa suurpetojen suojelustatusta heti, kun suotuisan suojelun taso on saavutettu.

Metsästäjien eurooppalaisen edunvalvontajärjestö FACE:n mukaan komission esitykset ovat tiukempia kuin luontodirektiivi, ne eivät ole eurooppalaisen oikeuskäytännön mukaisia, eivätkä ne perustu jäsenmaissa testattuihin käytäntöihin. Erityisen vakavaa on, että komissio jättää huomioimatta Euroopan unionin tuomioistuimessa ratkaistavana olevan suomen suden rauhoitusta koskevan asian, jonka ennakkoratkaisua odotetaan vasta vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Komission tulisi odottaa oikeuden ratkaisua eikä ryhtyä spekuloimaan lopputuloksella etukäteen.

Esitykset ovat esimerkki virkamiesten yrityksestä tuoda uusia rajoituksia takaoven kautta kunnioittamatta nykyistä demokraattista järjestelmää. Tällaista ei voi hyväksyä.

”On erikoista, että samalla kun EU-parlamentti edellyttää joustojen ja tarkastelumekanismien luomista ohjeistuksiin, komissio vastaa kiristämällä ohjeistustaan”, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kommentoi tilannetta.

FACE:n mielestä komissio on jättänyt jäsenvaltioille ja sidosryhmille aivan liian lyhyen ajan tutustua esityksiin ja kommentoida niitä. Tämä korostuu esityksen kohdalla, jossa sudelle esitetään kokonaan uutta liitettä. Aikaa tarvitaan reilusti lisää tai sitten erityisesti kyseinen liite-esitys pitää vetää kokonaan pois. Vain hyvin harva jäsenmaa kritisoi esityksiä 30. lokakuuta järjestetyssä kokouksessa Brysselissä.

” Suomessa kuitenkin vallitsee hyvä kansallinen yhdessä tekemisen henki tällä hetkellä. Olemme aktiivisesti tarjonneet taustatukea päätöksenteon tueksi”, Hallenberg kertoo.

Metsästäjäliitto vaikuttaa tässä asiassa vahvasti myös FACE:n ja Pohjoismaisen edunvalvontajärjestön, NHA:n kautta. Esityksiä on mahdollista kommentoida kirjallisesti 20.11. mennessä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Evira: Joka kolmannella Suomen villipedolla trikinella

Riista.fi - 13.11.2018 - 08:30

Trikinellat eli trikiinit viihtyvät edelleen Suomen metsänpedoissa: monivuotisissa seurantatutkimuksissa noin joka kolmas tutkittu eläin on osoittautunut trikinellapositiiviseksi. Valtaosa trikinelloista on edelleen supikoirissa, mutta trikinellalajisto on muuttunut. Kun karhuja, mäyriä tai muita petoeläimiä laitetaan ruoaksi, on syytä muistaa, että kaikki trikinellalajit tarttuvat huonosti kypsennettyä lihaa syömällä helposti ihmiseen.

Suomi kuuluu trikinellatiheydeltään maailman kärkeen. Viimeksi trikinelloja, vanhemmalta nimeltään trikiinejä, tutkittiin vuosina 2011 – 2013 ja tuloksia verrattiin aiempiin, vuosilta 1993 – 1997 ja 1999 – 2005 saatuihin tuloksiin. Tutkimukset todistavat, että trikinellalajisto on muuttunut.

”Trikinellan villeissä eläimissä tapahtuva niin sanottu sylvaattinen elämänkierto on varmaan ollut Suomessa hyvin yleinen jo siitä alkaen, kun supikoirat asettuivat tänne, mutta ainakin viimeisten 30 vuoden ajan. Lapissa, missä supikoira ei ole vielä yleistynyt, myös trikinellat ovat harvemmassa”, sanoo tutkimusprofessori Antti Oksanen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Suomessa tavataan neljää lajia: Trichinella nativa, Trichinella spiralis, Trichinella pseudospiralis ja Trichinella britovi. Kullakin on oma asemansa ja roolinsa ekosysteemissä, mutta osin ne myös kilpailevat elintilasta keskenään.

Arktinen laji ei yleensä tartu sikoihin
Nykyinen valtalaji Suomessa on arktinen T. nativa.

”Ilmastonmuutoksen voisi olettaa heikentävän pohjoisen lajin elinmahdollisuuksia, mutta lajin suhteellinen osuus tunnistetuista trikinellamadoista on 1990-luvulta noussut 2010-luvulle tultaessa noin 60 prosentista 90 prosenttiin. Koska kaikkien trikinellatartuntojen yleisyys ei ole muuttunut, on arktinen laji yleistynyt ilmaston lämmitessä entisestään”, toteaa Oksanen.

Suomalaisissa villisioissa on todettu joitakin T. nativa -tapauksia, mutta yleensä laji ei tartu sikoihin. Trikinellalajeista suuri häviäjä on T. spiralis, joka tunnetaan erityisesti kotieläinten ja rottien elämänkiertoon sopeutuneena ihmisläheisenä kulttuuritrikinellana.

Lajin osuuden pudotus 15 prosentista yhteen prosenttiin vuosina 1993 – 2013 selittyy suomalaisen sikatalouden modernisoitumisella EU-jäsenyyden myötä. 2000-luvun alussa trikinellatartunnat hävisivät sioista käytännössä kokonaan ja T. spiralis ei enää levinnyt tiloilta metsäkiertoon.

Toinen häviäjä on ainoa myös lintuihin tarttuva laji, T. pseudospiralis, jonka osuus trikinelloista on pudonnut kymmenestä prosentista ensin kahteen ja sitten puoleen prosenttiin.

”Lajin kohtalo askarruttaa. Onko se oikeasti häviämässä ja jos on, miksi ihmeessä? Ehkä toukkanäytteiden varastointi heikensi erityisesti tämän lihakseen kapseloitumattoman lajin tunnistusta. EU:n vertailulaboratoriossa Roomassa tunnistetuista vuonna 2017 kerätyistä yhteensä 206 suomalaisesta toukkanäytteestä T. pseudospiralis todettiin sentään neljässä prosentissa. Tämän lajin toukkien säilyvyyttä pitää tutkia lisää”, sanoo Oksanen.

Trichinella britovi -lajin eli eurooppalaisen metsätrikinellan osuus kokonaismäärästä on pysytellyt melko vakiona, vähän alle 10 prosentissa.

Trikinellan lajintunnistukset tehdään lihasnäytteistä, joista trikinellatoukat kerätään ja määritetään multiplex PCR -menetelmällä.
Suomalaistutkimuksissa lajinmäärityksiä on tehty Helsingin yliopistossa, Evirassa ja EU:n vertailulaboratoriossa Roomassa.

Eviran ja EU:n vertailulaboratorion yhteistutkimus on julkaistu tieteellisesti vertaisarvioidussa lehdessä:
Oksanen, A., Interisano, M., Isomursu, M., Heikkinen, P., Tonanzi, D., Oivanen, L., Pozio, E. Trichinella spiralis prevalence among wildlife of a boreal region rapidly reduced in the absence of spillover from the domestic cycle. Veterinary Parasitology 2018: 262, pp. 1 – 5.

Lue lisää trikinelloista

Lisätietoja:
tutkimusprofessori Antti Oksanen, p. 044 561 6491
Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta ovat 1.1.2019 Ruokavirasto.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikannan ennustemalli alueellisen arvioinnin pohjaksi

Metsästäjäliitto - 09.11.2018 - 08:56
Luke: Susien ennustettu alueellinen esiintyminen 11.11.2018. Tummempi värisävy kuvaa suurempaa esiintymistodennäköisyyttä.

Metsästäjäliitto toivoo, että Luken kehittämän susikannan ennustemallin tietoa hyödynnetään alueellisten ongelmien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa. On syytä huomata, että suurin osa uusien susiparien reviireistä on muodostumassa Länsi-Suomen alueelle, jossa susikanta on jo ennestään tiheä.  

Luonnonvarakeskus julkistaa vuosittain kesäkuun alussa tassuhavaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin perustuvan suden kanta-arvion, joka kuvaa maaliskuun susitilannetta. Susikanta vaihtelee kuitenkin merkittävästi vuoden mittaan. Suomi raportoi susikantansa EU-viranomaisille kannan vuotuisen alimman tason mukaan, eli tilanteen ennen lisääntymiskautta. Tähän mennessä ei ole ollut käytettävissä ajantasaista tietoa kannasta syksyllä.  

Metsästäjäliitto pitää Luken uuden ennustemallin kehittämistä hyvänä asiana.
- Luken uusi ennustemalli tuo nyt kaivattua virallista tietoa kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Siitari pitää myös tärkeänä Luken suunnitelmaa kehittää ennustetta siten, että jatkossa loppuvuoden ennusteessa huomioidaan pantasusien lisäksi myös maaliskuun jälkeen kertyneet Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot. 

Suurin osa uusien susiparien reviireistä Länsi-Suomeen

Luken ennustemallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista. Susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311.

Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuu Länsi-Suomeen, lähelle olemassa olevien laumojen ja parien reviirejä.
- Metsästäjät ovat jo havainneet Pohjanmaalla ja Satakunnassa uusien parien muodostumisen ja reviirien syntymisen. Nyt tästä on myös virallinen arvio. Luken tuottamaa tietoa on perusteltua hyödyntää myös riistahallinnon päätöksenteossa, kommentoi Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Hallenberg toivoo, että ennuste herättää keskustelua koko maan susikannan lisäksi myös alueellisten kantojen hallinnasta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luken kehittämä susikannan ennustemalli ensimmäistä kertaa käytössä – kuvaa kannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen

Riista.fi - 08.11.2018 - 13:05

Luonnonvarakeskus (Luke) julkistaa vuosittain kesäkuun alussa Tassu-havaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin perustuvan suden kanta-arvion, joka kuvaa maaliskuun susitilannetta. Susikanta vaihtelee kuitenkin merkittävästi vuoden mittaan, minkä vuoksi Lukessa on nyt kehitetty ennustemalli kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten.

Susikannan koossa ja rakenteessa tapahtuu vuoden mittaan muutoksia. Kanta kasvaa keväällä pentujen syntyessä, mutta lähtee heti kesän alussa jälleen laskuun muun muassa luonnollisen kuolleisuuden johdosta. Laumoistaan lähteneet edellisen vuoden pennut jättävät keväällä synnyinlaumansa ja voivat sen jälkeen liikkua käytännössä koko Suomen alueella paria ja sopivaa reviirialuetta etsiessään. Todennäköisimmin uudet reviirialueet löytyvät kuitenkin jo olemassa olevien reviirikeskittymien liepeiltä. Parien määrä kasvaa kohti syksyä samalla, kun yksin vaeltavien susien määrä vähenee.

Ennustemalli perustuu suden biologiaan ja tietokonesimulaatioon, joka kuvaa parien lisääntymismenestystä, laumojen ja yksittäisten susien liikkeitä ja kuolevuuden vaihtelua maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Tietokonesimulaatio on kehitetty kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon ja pantasusiaineistojen pohjalta. Pentutuoton vaihtelu pohjautuu Suomessa ja Ruotsissa kertyneeseen pantasusiaineistoon. Kuolevuusarviot perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, pantasusiaineistoon sekä Suomen susikannan aikaisempaan vaihteluun. Laumasta erkaantumisen ajoittuminen, susien liikkumisnopeus ja reviirien keskimääräinen koko pohjautuvat kotimaiseen pantasusiaineistoon.

Syksyn susikanta tyypillisesti maaliskuun kantaa suurempi

Mallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista. Pennut muodostavat noin puolet marraskuun susikannasta.  Susikannan kasvu on ajankohtaan nähden luonnollista.

– Susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311 (kuva 1), ja kannan painopiste on läntisessä Suomessa (kuva 2, kaikki sudet). Viiden prosentin todennäköisyydellä susia on enemmän kuin 311 ja vastaavasti samalla todennäköisyydellä vähemmän kuin 228, kertoo mallin kehitystyöstä vastannut erikoistutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Kun syksyn 2018 ennustetta verrataan mallin tuottamaan takautuvaan ennusteeseen syksylle 2017 (213–273), arvioiden suuruudessa ei kuitenkaan ole merkittävää eroa. Kanta kääntyy tyypillisesti talven tullessa jyrkempään laskuun, koska sekä ihmisen aiheuttama että luonnollinen kuolevuus ovat lumipeitteisissä maissa silloin suurempia kuin sulan maan aikana.

Uusia reviirejä odotettavissa Länsi-Suomeen

Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuu Länsi-Suomeen, lähelle olemassa olevien laumojen ja parien reviirejä (kuva 2). Parien määrä kasvaa lisäksi syksyä kohti samalla, kun yksin vaeltavien susi määrä vähenee.

– Arviota susikannan kehityksestä ja alueellisesta sijoittumisesta voidaan hyödyntää riistahallinnossa esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisyn kohdentamisessa sekä sutta koskevan tiedon jakamisessa paikallisille asukkaille, kertoo riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus kehittää mallia. Menetelmää kehitetään muun muassa siten, että loppuvuoden ennusteessa voitaisiin huomioida pantasusien lisäksi myös maaliskuun jälkeen kertyneet Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot.

Kuva 1. Susikannan ennustettu muutos maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Vasemmalla: kuvaan on piirretty 1000 vaihtoehtoista kehityskulkua. Todennäköisimmät vaihtoehdot näkyvät tummempana alueena. Oikealla: susikannan ennustettu koko 11.11.2018 kuvattuna todennäköisyysjakauman avulla. Jakauma syntyy simulaatioiden välisestä satunnaisvaihtelusta. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana. Linkki kuvaan (pdf)

Kuva 2. Susien ennustettu alueellinen esiintyminen 11.11.2018. Tummempi värisävy kuvaa suurempaa esiintymistodennäköisyyttä. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana. Linkki kuvaan (pdf)

Animaatio: Susiennuste kertoo, mitä susikannalle kuuluu (noin 2 minuuttia): https://youtu.be/UOPKcBMYc-w

Video: Kuinka ennusteen tuottava sinulaatiomalli toimii (noin 4 minuuttia): https://youtu.be/lvRDW6xcJqA

Tiedotustilaisuus 8.11.2018 klo 13-14.20 seurattavissa Luken YouTube-kanavalta: https://youtu.be/haQ_Sx7tsFg (suositusselain Chrome)

Lisätietoja:
  • Erikoistutkija Samu Mäntyniemi, Luke, puh. 029 532 2086, samu.mantyniemi@luke.fi
  • Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke, puh. 029 532 7411, ilpo.kojola@luke.fi
  • Riistapäällikkö Mikael Luoma, Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2271, mikael.luoma@riista.fi
  • Asiantuntijoiden tavoittamisessa auttaa Luken viestinnästä Sinikka Jortikka, puh. 029 532 4544, sinikka.jortikka@luke.fi
  • www.luke.fi/susiennuste
Kategoriat: Metsästysuutiset

Lue verkosta uusi Digi-Jahti

Metsästäjäliitto - 08.11.2018 - 09:55

Verkkolehti Digi-Jahdin vuoden viimeinen numero on julkaistu.

Tuoreesta Digi-Jahdista löydät opetusvideot vilkkaan spanielin kouluttamisesta metsästyskoiraksi. Voit lukea millaisia rajoituksia lyijylle suunnitellaan ammusmateriaalina, ja vastata kyselyyn, jonka avulla pääset vaikuttamaan Metsästäjäliiton palvelutarjontaan. Löydät myös käytännön vinkit näätäjahtiin, ja esimerkin siitä, kuinka metsästysseura kunnosti Metsästäjäliiton tuella riistakosteikon. Hae sinäkin riistanhoidon tukea!

Toivotamme antoisia lukuhetkiä! Löydät lehden täältä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Hämeessä hirviluvista käytetty noin puolet

Riista.fi - 07.11.2018 - 15:58

Suomen riistakeskus Pohjois-Hämeen alueella on kaadettu tähän mennessä noin 1300 hirveä. Kuluvalle syksylle myönnetyt pyyntiluvat mahdollistavat jopa 2700 hirven kaatamisen. Hirvenmetsästyksen edistymistä on mahdollista seurata tänään julkaistun reaaliaikaisen hirviverotusennusteen avulla.

Metsästysseurat kirjaavat tiedot hirvisaaliistaan ja –havainnoistaan sähköiseen Oma riista –palveluun. Kertyvästä aineistosta tuotetaan kerran vuorokaudessa päivittyvät raportit sekä hirviverotusennuste, jotka löytyvät Oma riista -palvelusta sekä kaikille avoimesta Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi –palvelussa.

Ilmoitettujen hirvisaalistietojen mukaan tähän mennessä Suomen riistakeskus Pohjois-Hämeen alueelta on saatu saaliiksi yhteensä 1322 hirveä. Myönnetyistä pyyntiluvista on käytetty 49,1 %. Jahtikauden alun hirvisaalis on tyypilliseen tapaan hieman urosvoittoinen ja vasoja saaliissa on noin puolet. Paikallisesti kanta- ja saalistilanne vaihtelee, mutta kokonaisuutena arvioiden loppukaudella naarashirvien ja vasojen osuutta saaliissa on tarpeen lisätä.

Alkukauden metsästyksessä korkein pyyntilupien käyttöaste, eli noin 65%, on alueen länsiosissa Lempäälän seudun ja Nokian seudun riistanhoitoyhdistysten alueilla. Erityisesti näillä alueilla onkin syytä pyrkiä korkeaan pyyntilupien käyttöasteeseen, jotta asetetut kannanhoidon tavoitteet voidaan saavuttaa.

Hirvitiheystavoitteita pienennettiin viime keväänä Pohjois-Hämeeseen kuuluvien hirvitalousalueiden osalta. Luonnonvarakeskuksen viime keväänä tuottaman kanta-arvion mukaan hirvikanta oli tavoitetasoa korkeampi, minkä vuoksi metsästyksellä pyritään pienentämään hirvikantaa koko Pohjois-Hämeen alueella. Kuluvan kauden metsästyksessä tavoitteena on noin 15 % viime vuotta suurempi hirvisaalis.

Verotusennusteiden perusteella näyttää tällä hetkellä siltä, että suunnitellun mukainen metsästys johtaisi tavoiteltuun kannantiheyteen kaikilla Pohjois-Hämeen hirvitalousalueilla.

Valkohäntäpeuran metsästyksessä tavoitteena on kannan pienentäminen etenkin alueen lounaisosissa vahvan peurakannan alueella. Alkukauden peurasaalis oli suositellun mukaisesti viime vuotta suurempi, mutta pyyntiluvista on silti käytetty vasta noin viidennes. Metsästys vauhdittuu tyypillisesti uudelleen marraskuun lopulta alkaen. Valkohäntäpeuran metsästyksessä tavoitteena on painottaa metsästystä naaraisiin kannan tuottavuuden pienentämiseksi ja rakenteen tasapainottamiseksi.

Kuluvalla metsästyskaudella hirven metsästysaikaa on ensimmäistä kertaa jatkettu vuodenvaihteesta tammikuun puoliväliin. Vastaavasti valkohäntäpeuran metsästysaikaa on jatkettu tammikuun lopusta helmikuun puoliväliin saakka. Mainituilla aikaväleillä metsästyksen tulee kuitenkin tapahtua ilman koiraa.

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Reaaliaikainen hirven verotusennuste julkaistu

Riista.fi - 07.11.2018 - 10:00

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus tarjoavat hirven metsästäjille reaaliaikaisen verotusennusteen Oma riista -palvelussa. Tavoitteena on auttaa hirvitalousalueiden loppukauden metsästyksen ohjaamista. Verotusennuste päivittyy kerran vuorokaudessa hirven metsästyskauden loppuun saakka. Ennuste perustuu metsästäjien Oma riista -palvelun avulla keräämään hirvihavainto- ja saalisaineistoon.

Hirvitalousalueilla, joiden seurueet ovat metsästyksen yhteydessä kirjanneet hirvihavaintotietoja vähintään 60 prosentin kattavuudella, on laadittu laskennallinen verotusennuste. Metsästysseurat ja seurueet voivat ennusteen avulla tarkastella jahdin edistymistä hirvitalousalueella ja suunnata metsästystä tarvittavalla tavalla asetettujen kantatavoitteiden saavuttamiseksi. Ennustetta voidaan käyttää esimerkiksi harkittaessa niin sanottujen pankkilupien käyttöä.

Ennusteessa annetaan laskentahetkellä vallitseva tilanne ja hahmotellaan karkeasti, miten hirvikannan tiheys ja ensi vuoden aikuiskannan lehmä/sonni-suhde tulisivat kehittymään, jos noudatetaan verotussuunnitelmaa jahtikauden loppuun asti.

Ennuste päivittyy kerran vuorokaudessa jahtikauden loppuun saakka. Ilmoitetut saaliit ja havainnot vaikuttavat kirjauspäivää seuraavan päivän ennusteeseen.

-Merkittäviä muutoksia on odotettavissa viikonloppujen jälkeen, kun järjestelmään kirjataan suuri määrä uutta tietoa, erikoistutkija Jyrki Pusenius.

Ennuste löytyy Oma riista -palvelusta hirveä metsästäville seuroille ja seurueille. Ennusteeseen on liitetty tulkintaohjeita ja muita lisätietoja. Ennuste julkaistaan myös kaikille avoimessa riistahavainnot.fi -palvelussa.

 

Lisätietoja:

Suomen riistakeskus

Jani Körhämö, riistapäällikkö

Puh. 029 431 2281

Jani.korhamo@riista.fi

 

Luonnonvarakeskus

Jyrki Pusenius, erikoistutkija, hirvieläintutkimus

Puh. 029 532 7407

Jyrki.pusenius@luke.fi

 

Luonnonvarakeskus

Tuomas Kukko, tutkija, hirvieläintutkimus

Puh. 029 532 3027

Tuomas.kukko@luke.fi

 

Riistahavainnot

Oma riista -palvelu

Hirvitutkimus Lukessa

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer