slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Syyskuussa saaliiksi ennätysmäärä valkohäntäpeuroja

Riista.fi - 17.10.2019 - 09:30

Valkohäntäpeuraa on saanut metsästää vahtimalla syyskuun alusta. Täysimittainen metsästyskausi lähti käyntiin 28.9, kun myös ajavaa koiraa on saanut käyttää valkohäntäpeuran metsästyksessä. Syyskuun jahdilla on ollut tarkoitus vähentää erityisesti liikennevahinkoja, ilman että metsästys itsessään lisää eläinten liikkumista ja siten kolaririskiä.

Vahtimismetsästys on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja kyttäyspaikoilla on kulutettu lukuisia tunteja. Syyskuun aikana Suomessa saaliiksi saatiin yli 5 000 valkohäntäpeuraa. Tämä on noin 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Metsästäjien työ on huomattu ja saavutus on kerännyt kiitosta myös sidosryhmiltä.

Lainsäädännön muutos mahdollisti vahtimismetsästyksen vuonna 2017. Muutoksesta lähtien vahtimiskauden saalismäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Tämä osoittaa, että vahtimiskaudella voidaan saada saaliiksi merkittävä määrä peuroja, ja samalla ennaltaehkäistä vahinkoja. Erityisesti liikennevahinkoihin voidaan vaikuttaa ampumalla peuroja teiden läheisyydestä.

Hyvin alkanutta työtä on syytä jatkaa, sillä suuri osa hirvieläinten aiheuttamista liikennekolareista sattuu loka-marraskuussa. Myös maatalousvahinkoja voidaan vähentää alkukauden jahdilla, sillä monet juurekset ja osa viljoista korjataan pelloilta vasta myöhään syksyllä. Vain tehokas pyynti läpi metsästyskauden mahdollistaa kantatavoitteisiin pääsyn.  Tiheän peurakannan alueella tavoitteena on saada peurakanta laskemaan.

Kategoriat: Metsästysuutiset

EU-tuomioistuin: Suden kannanhoidolliseen metsästykseen tiukat ehdot

Metsästäjäliitto - 11.10.2019 - 09:51
Kuva: Sandra Petersen Pixabaystä

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on luontodirektiivin puitteissa mahdollista, mutta se edellyttää entistä tarkempia perusteluja ja sitoutumista susikannan suotuisan tason suojeluun.

EU-tuomioistuimen 10.10.2019 julkaiseman ennakkoratkaisun mukaan on suden kannanhoidollinen metsästys mahdollista, mutta odotettua tiukemmin ehdoin. Ratkaisussa edellytetään tieteelliseen näyttöön pohjautuvia perusteluita kannanhoidollisen metsästyksen hyödyistä susikannan suotuisan suojelutason turvaamisessa ja todistettavan osoituksen siitä, että muut keinot eivät ole olleet riittäviä.

Metsästäjäliitto pitää hyvänä asiana sitä, että kannanhoidollinen metsästys saa tuomioistuimelta vihreää valoa, mutta pitää tiukkoja ehtoja haastavina.

- Esimerkiksi laittoman tappamisen ehkäiseminen on periaatteessa hyväksyttävä syy kannanhoidollisten kaatolupien myöntämiseen, mutta perustelut vaativat eri tahojen yhteistyötä tieteellisen näytön hankkimiseksi, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

 

Päämääränä susikannan suotuisan suojelun taso

Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa, mikäli metsästykselle asetettu päämäärä on susikannan suotuisan suojelun tason turvaaminen. 

- Käytännössä tämä tarkoittaa, että kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen Suomessa edellyttää riittävän elinvoimaista susikantaa maassamme, Siitari pohtii. Tämä nostaa luotettavan ja tarkan susikannan arvioinnin entistäkin tärkeämpään asemaan. Jokainen kirjattu havainto on merkittävä kannan elinvoimaisuuden arvioimiseksi, Siitari tähdentää. Maaliskuussa 2019 Suomen susikannan kooksi arvioitiin 185-205 sutta. Nyt kanta on toki suurempi, sillä maaliskuun jälkeen on muodostunut uusia pareja ja sudet ovat saaneet pentuja.

- Kokemukset karhun ja ilveksen kannanhoidollisesta metsästyksestä Suomessa ovat osoittaneet, että niiden kannat voivat hyvin ja näiden suurpetojen yleinen hyväksyntä on kasvanut, Siitari toteaa.

 

Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on pitkäjänteisen työn tulosta

Ennakkoratkaisussa tehdyn linjauksen odotetaan ohjaavan käytännössä kaikkien suurpetojen kannanhoidollista metsästystä EU-alueilla. 

Metsästäjäliitto on ollut tiiviisti mukana susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä, jonka yhtenä tavoitteena on suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistyminen. Uusi kannanhoitosuunnitelma julkaistaneen marraskuussa ja sen mukaan suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuutta ja toimintamalli suunnitellaan laajapohjaisessa työryhmässä EU:n asettamien ehtojen mukaisesti.

- Metsästäjäliitto on tehnyt hartiavoimin töitä yli kaksi vuotta suden kannanhoidollisen metsästyksen uuden mahdollisuuden eteen. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun asettamat ehdot tarkoittavat nyt sitä, että pitkäjänteinen työ ja monitahoinen yhteistyö jatkuvat edelleen. Yhteistyötä riittävän joustavien suurpeto-säädösten aikaansaamiseksi jatketaan niin Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa Suomessa kuin Euroopan metsästäjäjärjestön FACE:n kanssa Euroopassa.

 

Taustalla KHO:n ennakkoratkaisupyyntö

Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskee 2016 myönnettyjä poikkeuslupia, joiden käsittely palaa takaisin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO pyysi välipäätöksessään marraskuussa 2017 ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. KHO ratkaisee ennakkoratkaisun pohjalta, olivatko vuoden 2016 poikkeusluvat luontodirektiivin mukaisia. 

Tuomioistuimen ratkaisu ei vaikuta poliisin myöntämiin turvallisuusperusteisiin lopettamismääräyksiin eikä Suomen riistakeskuksen vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin.

 

Lisätiedot:

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu suden kannanhoidollisesta metsästyksestä odotettua tiukempi

Riista.fi - 11.10.2019 - 07:44

Euroopan unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisussaan torstaina 10.10.2019 ottanut kantaa suden kannanhoidolliseen metsästykseen.

Maa- ja metsätalousministeriön näkemykseen mukaan ratkaisu oli tiukempi kuin julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ja tiukempi kuin odotettiin.

– Susien laittoman tappamisen ehkäiseminen on sinällään hyväksyttävä perustelu kannanhoidollisten kaatolupien myöntämiselle, mutta mikäli kannanhoidollista metsästystä aiotaan jatkaa, edellyttää se ministeriöltä ja Suomen riistakeskukselta vahvoja tieteellisiä näyttöjä siitä, että laillisella metsästyksellä voitaisiin laittomuuksia ehkäistä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi.

Keskeisten sidosryhmien kanssa on sovittu kokouksesta, jossa käsitellään ennakkoratkaisua ja sen vaikutusta mahdolliseen kannanhoidolliseen metsästykseen.

 Ennakkoratkaisun mukaan suden suotuisan suojelutason turvaaminen edellyttää yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa.

– Tähän liittyen talven aikana onkin ministeriöltä tulossa uusia avauksia. Yhteistyötä on tiivistetty viimeisten vuosien aikana merkittävästi, Niemi toteaa.

 -Päätöksessä on paljon sellaisia elementtejä, että jatkamme työtä sen eteen, että EU:n jäsenmailla on riittävästi joustavuutta ja työkaluja hoitaa suurpetokantoja, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

 Vuonna 2016 myönnettyjä poikkeuslupia koskeva käsittely palaa Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO pyysi välipäätöksessään marraskuussa 2017 ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. KHO ratkaisee ennakkoratkaisun pohjalta, olivatko vuoden 2016 poikkeusluvat luontodirektiivin mukaisia.

 Tuomioistuimen ratkaisu ei vaikuta poliisin myöntämiin turvallisuusperusteisiin lopettamismääräyksiin eikä Suomen riistakeskuksen vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvijahti täyteen vauhtiin ensi lauantaina

Riista.fi - 10.10.2019 - 10:00

Hirven varsinainen metsästysaika alkaa lokakuun toisena lauantaina. Lapissa sekä Kuusamossa ja Taivalkoskella alkaa tuolloin metsästyskauden toinen jakso hirvien kiimarauhoituksen jälkeen. Muualla maassa vahtimismetsästyksen lisäksi myös muut metsästysmuodot tulevat sallituiksi.

Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 50 385 hirven ja 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

-Hirven pyyntilupia myönnettiin noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Pyyntilupamäärän vähentyminen kohdentui pitkälti Pohjois-Suomeen. Muualla maassa muutokset hirven pyyntilupamäärissä olivat vähäisempiä, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 11 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 86 500 hirveä (95 % luottamusväli 74 500 – 99 000 hirveä).  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Tilanne vaihtelee hirvitalousalueesta riippuen, mutta noin puolella hirvitalousalueista kanta on tavoitetasoa tiheämpi.  Kuluvan syksyn metsästyksen tavoitteena on säädellä hirvikannan kokoa ja rakennetta tavoitteeksi asetetulle tasolle.

Valkohäntäpeuran metsästys on ollut sallittua vahtimalla syyskuun alusta ja täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Metsästyksen tavoitteena on pienentää Etelä- ja Lounais-Suomessa runsastunutta valkohäntäpeurakantaa. Valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä on noin kolmanneksen suurempi kuin viime metsästyskaudella. Peurakolareiden vähentämiseksi peurojen metsästystä suositellaan painotettavan erityisesti alkusyksyyn.

Hirvijahti jatkuu täysimittaisena vuoden vaihteeseen saakka, minkä jälkeen hirveä saa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään saakka. Valkohäntäpeuran metsästys jatkuu täysimittaisena tammikuun loppuun, minkä jälkeen saa metsästää ilman koiraa helmikuun 15. päivään saakka.

Saalistilanne seurattavissa ajantasaisesti

Metsästysseuroja ja -seurueita suositellaan kirjaamaan tiedot kaadetuista eläimistä sekä metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvihavainnoista mahdollisimman ajantasaisesti sähköiseen Oma riista -palveluun. Näin hirvisaaliin ja -havaintojen kertymistä oman metsästysalueen ympäristössä voidaan seurata ja käyttää kertyvää tietoa metsästyksen suunnittelussa hyödyksi.

Aluetason tilannetietoa hirvenmetsästyksen etenemisestä voi seurata kaikille avoimesta www.riistahavainnot.fi -palvelusta.

Hirvenmetsästyksen eettiset ohjeet

Lisätietoja: Jani Körhämö, riistapäällikkö Suomen riistakeskus p. 029 431 2281

Alueelliset tiedot riistapäälliköiltä, yhteystiedot 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvenmetsästys: Yhä useampi hirvi kaatuu lyijyttömillä metsästysluodeilla

Metsästäjäliitto - 09.10.2019 - 13:43

Hirvenmetsästys koiran kanssa ja ajoketjussa käynnistyy lauantaina 12.10. koko maassa. Seuruejahti on Suomessa hyvin organisoitua ja vastuullista, ja yhä useampi metsästäjä käyttää hirvestyksessä lyijyttömiä metsästysluoteja. 

Noin 200 000 suomalaisesta metsästäjästä puolet osallistuu hirvenpyyntiin. Riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 50 385 hirvenkaatolupaa. Lupia myönnettiin noin 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Syynä tähän on hirvikannan pienentyminen noin 11 prosentilla viime kauden metsästyksen tuloksena. Hirvenmetsästyksen tarkoituksena on säädellä hirvikannan kokoa ja rakennetta hirvitalousalueille asetetun tavoitetason mukaiseksi. Suomessa tavoitteena on 68 000 – 85 000 yksilön talvikanta koko maassa. Tilanne vaihtelee hirvitalousalueesta riippuen, ja noin puolella hirvitalousalueista hirvikanta on edelleen tavoitetasoa tiheämpi. 

- Hirvijahti alkoi jo 1. syyskuuta osassa Pohjois-Suomea, ja muualla maassa vahtimismetsästyksenä pelloilla, joten osa hirvenmetsästysluvista on voitu jo käyttää, kertoo metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Toden teolla hirvenmetsästyskauden avaa kuitenkin vasta 12.10 käynnistyvä metsästys ajoketjussa ja koiran kanssa. Susitilanteen vuoksi on osassa Suomea jouduttu vähentämään koiran käyttöä metsästyksessä ja pitäytymään perinteisessä ajoketjumetsästyksessä. Pysäyttävän koiran käyttö on kuitenkin tärkeä osa Suomalaista hirvenmetsästyskulttuuria, Partanen korostaa. Etenkin, kun ajoketjua on joissakin seuroissa enää vaikea saada kasaan jäsenistön ikääntyessä ja maaseudun autioitumisen myötä. 

Arvoriistaa ilman lyijyä

Metsästyksestä saaliksi saadun riistalihan arvo on Suomessa noin 60 miljoonaa euroa, ja se muodostuu pääasiassa hirvieläinten lihasta. Hirvenmetsästyksessä käytetään nykyisin jo paljon lyijyttömiä metsästysluoteja, joiden ansiosta arvokkaaseen riistalihaan ei jää lyijyjäämiä.

- Lyijyluoteja käyttävien on hyvä muistaa puhdistaa lihasta vertymät sekä runsaasti puhdasta kudosta osuma-alueen ympäriltä. Vertymäalueita ei kannata käyttää ravinnoksi eikä edes antaa koirille mahdollisten lyijyjäämien vuoksi, Partanen neuvoo. Hirvi on arvoriista ja sen käsittelyssä kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota hyvään riistahygieniaan, hän jatkaa. 

Metsästäjäliitto on julkaissut hirven käsittelystä videon, johon kannattaa tutustua ennen jahtiin lähtöä: koulutusvideot hirvenkäsittelystä.

Lue Jahti-lehden artikkeli 3/2018 Ruotsin Elintarvikeviraston, Svenska Jägareförbundetin ja Valtion eläinlääkintäinstituutin yhteistyössä tekemästä riskianalyysistä riistanlihaan ja lyijypitoisuuksiin liittyen.

Lisätietoja

Jussi Partanen
Metsästysampumapäällikkö 
Puhelin: 040 845 1572

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhunmetsästys läntisellä poronhoitoalueella on päättynyt

Riista.fi - 09.10.2019 - 09:42

MÄÄRÄYS

Asianumero 238/04.02.00/2019

Suomen riistakeskus määrää tällä päivämäärällä karhunmetsästyksen lopetettavaksi läntiseltä poronhoitoalueelta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n 4 momentin nojalla, koska poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2019–2020 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (860/2019) 2 §:n mukainen alueellinen kiintiö, 15 karhua, on saatu saaliiksi.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 4 momentin nojalla metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen metsästäjien tietoon kolmen päivän kuluttua määräyksen antamisesta.

Kun karhun metsästys on jo aiemmin määrätty lopetettavaksi itäiseltä poronhoitoalueelta, alueellisen kiintiön nojalla sallittu karhun metsästys on näin ollen päättynyt tämän metsästysvuoden osalta koko poronhoitoalueella.

 

SUOMEN RIISTAKESKUS

Julkiset hallintotehtävät

 

Sauli Härkönen

julkisten hallintotehtävien päällikkö

 

Harri Norberg

esittelijä, erikoissuunnittelija

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähanhen metsästyskausi alkaa Suomen kaakkoisosassa

Riista.fi - 27.09.2019 - 13:00

Metsähanhen metsästys jatkuu viime vuoden tapaan Suomen kaakkoisosan erikseen nimetyissä kunnissa ja maakunnissa. Metsästys alkaa 1. lokakuuta ja päättyy 30. marraskuuta. Aika- ja aluerajoituksella metsästys pyritään kohdentamaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen.

Loka-marraskuussa sallitulla metsästysalueella suurin osa metsähanhista on tundrametsähanhia, joiden Euroopan kokonaiskanta (noin 600 000 yksilöä) on kymmenkertainen taigametsähanheen verrattuna.

Metsähanhen molemmat alalajit, taigametsähanhi ja tundrametsähanhi, ovat sallittua riistaa. Koska metsästystilanteessa taiga- ja tundrametsähanhen erottaminen on vaikeaa, metsästystä rajoitetaan aika- ja aluerajauksella. Säätelyn tarkoitus on, että taigametsähanhea ei ammuttaisi merkittäviä määriä. Suomessa pesivän taigametsähanhikannan vahvistamiseksi metsähanhien metsästys on suuressa osassa maata kielletty.

Metsähanhen metsästys on sallittua 1. lokakuuta alkaen seuraavissa maakunnissa ja kunnissa:

Etelä-Karjala: Koko maakunta.

Etelä-Savo: Enonkoski, Puumala, Savonlinna ja Sulkava.

Kymenlaakso: Koko maakunta.

Pohjois-Karjala: Kitee, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.

Päijät-Häme: Orimattila.

Uusimaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila.

Muualla Suomessa metsästys on kielletty.

Pakollinen saalisilmoitus

Saaliiksi saadusta metsähanhesta on tehtävä virallinen saalisilmoitus Oma riista -palvelussa tai postitse virallisella lomakkeella, jonka voi tulostaa Suomen riistakeskuksen sivuilta. Ilmoitus suositellaan tehtäväksi vuorokauden kuluessa. Lakisääteinen raja ilmoitukselle on seitsemän vuorokautta.

Saaliiksi saadun metsähanhen pää tutkimusnäytteeksi

Suomen riistakeskus kerää saaliiksi saatujen metsähanhien päitä tutkimusnäytteiksi. Päistä määritetään hanhen alalaji DNA-analyysillä ja sitä verrataan nokan väritykseen ja nokan ja pään mittasuhteisiin. Keräyksen tavoitteena on tarkentaa valokuvasta tehtävän alalajinmäärityksen tarkkuutta, jotta kuvakeräyksellä saadaan tulevaisuudessa mahdollisimman laadukasta tietoa pienin kustannuksin. Pääkeräyksestä saa lisätietoa alueen riistasuunnittelijalta ja uusimmasta Metsästäjä-lehdestä.

Suomen riistakeskus kannustaa ottamaan talteen näytteen kaikista saaliiksi saaduista metsähanhista. Riistatieto on avain metsästyksen kestävyyteen ja turhien rajoitusten välttämiseen.

Oma riista -palvelu löytyy osoitteesta: https://oma.riista.fi/

Saalisilmoituslomakkeen voi tulostaa osoitteesta: https://riista.fi/metsastys/lomakkeet/saalislomakkeet/

Harjoittele lajintunnistusta

Metsästystilanteessa hanhien äänien tunnistamisella on suuri merkitys. Hanhien ääniin voi tutustua Riistainfossa.

Hanhien tunnistamiseen värityksen ja siluetin perusteella on hyvä koulutuspaketti Riistainfossa

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikonfliktin lievittämiseen tähtäävä EU LIFE -hanke käynnistyy

Riista.fi - 26.09.2019 - 10:15

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman, lokakuun alussa alkavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa suden hyväksyttävyyttä Suomessa ja lievittää suteen liittyviä ristiriitoja. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä tiedon välitystä ja etsimällä konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla suden aiheuttamia vahinkoja, susipelkoa ja laitonta tappamista voidaan vähentää.

− Työtä lähdetään tekemään monen toimijan yhteistyönä ja kansalaisia osallistavan keskustelun avulla. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat tärkeitä etenkin susialueilla asuvien kanssa, toteaa tutkimuspäällikkö Katja Holmala Lukesta.

Seurantamenetelmien kehitys lisää osapuolten luottamusta

Hanke tukee myös susikannan vakauttamista suotuisalle suojelutasolle. Tavoite noudattelee maa- ja metsätalousministeriön kannanhoitosuunnitelmaa. Suotuisan suojelutason yhtenä mittarina käytetään vuosittain syntyvien susipentueiden määrää.

− Susikannan arviointi on pitkään nojannut havaintotietoon ja radioseurantatutkimukseen. Vuodesta 2015 alkaen DNA-näytteiden keruu ja niiden analysointi ovat tuoneet tarkennusta ja lisää läpinäkyvyyttä susireviirien määrittelyyn. Menetelmää kehitetään hankkeen aikana, jotta näytekeruu voisi kohtuullisin kustannuksin kattaa suurimman osan susireviireistä ja pääpaino olisi pentujen syntymän varmistaminen DNA-analyysillä, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Organisaatioiden työnjako ja yhteistyö pohjautuvat vastuujakoihin

Kuusi vuotta kestävän LIFE BorealWOLF -hankkeen toteuttaa Luke yhdessä Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa. Hanke toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta poronhoitoaluetta.

Suomen riistakeskus palkkaa kolme alueellista suunnittelijaa, joiden tehtävänä on välittää tietoa susista ja toimia asiantuntijoina koirien ja kotieläinten suojaamisessa. Heidän puoleensa voi kääntyä kaikissa susiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Suomen riistakeskus vastaa erityisesti suurpetoyhdyshenkilötoiminnan kehittämisestä.

Poliisin ja Metsähallituksen mukanaolo painottuu erityisesti susiin liittyvien laittomuuksien ennaltaehkäisyyn ja tiedottamiseen.

Yhteistyötahoina mukana ovat myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto ja Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto. Kokonaiskustannuksiltaan 5,5 miljoonan euron hanketta rahoittavat Euroopan unioni, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä toteuttavat organisaatiot.

Projektin koordinaattoriksi on nimitetty Madeleine Nyman ja tiedottajaksi Iina Ala-Kurikka. Molemmat aloittavat tehtävissään lokakuun alussa ja työskentelevät Lukessa.

Katso myös: Susiasiat hoituvat yhteisvoimin

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto tiedottaa: Raaka villisianliha sisältää pseudorabieksen tartuntavaaran koirille!

Metsästäjäliitto - 25.09.2019 - 15:37

Aujeszkyn taudin vasta-aineita todettu villisiassa Suomessa. Metsästäjäliitto kehottaa metsästäjiä huolehtimaan siitä, että koirat eivät ole kontaktissa raakaan villisian lihaan.

Tohmajärvellä ammutusta luonnonvaraisesta villisiasta on todettu Aujeszkyn taudin (AD), eli pseudorabieksen vasta-aineita. AD ei tartu ihmisiin, mutta voi tarttua mm. koiriin, jos koirat syövät sairastuneen sian tai villisian raakaa lihaa tai elimiä. Metsästäjäliitto kehottaa kaikkia metsästäjiä huolehtimaan siitä, että metsästyksessä käytettävät koirat eivät pääse tekemisiin raa'an villisian lihan kanssa. 

-Seuraamme tilannetta ja tiedotamme asiaa lisää tarvittaessa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja, Heli Siitari.

Lue Ruokaviraston tiedote asiasta

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Suomessa todettu villisiassa Aujeszkyn taudin vasta-aineita

Riista.fi - 24.09.2019 - 13:44

Tohmajärvellä syyskuun alkupäivinä kaadetussa aikuisen luonnonvaraisen villisian näytteessä on todettu Aujeszkyn taudin (AD) vasta-aineita. Aujeszkyn tauti on pääasiallisesti sikojen tauti, mutta voi tarttua myös muihin eläinlajeihin, ei kuitenkaan ihmisiin. Suomi on virallisesti vapaa Aujeszkyn taudista eikä tautia ole Suomessa koskaan todettu tuotantosioilla.

Suomessa luonnonvaraisella villisialla on todettu Aujeszkyn taudin vasta-aineita edellisen kerran vuonna 1980. Luonnonvaraisissa villisioissa todettu tapaus ei vaikuta Suomen viralliseen asemaan Aujeszkyn taudista vapaana maana. Aujeszkyn tautia esiintyy verraten yleisesti villisioissa Euroopassa.

Sikatilan tautisuojaus avainasemassa Aujeszkyn taudilta suojautumisessa

Aujeszkyn tauti tarttuu siasta toiseen muun muassa kosketustartuntana tai astutuksessa. Hyvä tautisuojaus on varmin keino estää tarttuvien tautien, kuten Aujeszkyn taudin, pääsy sikalaan. Sikojen ulkonapito on ollut kiellettyä 1.6.2018 alkaen, afrikkalaisen sikaruton vastaisena varotoimena. Sikoja saa käytännössä pitää ulkona vain tiukat vaatimukset täyttävässä, kaksinkertaisessa aitauksessa. Kiellolla estetään sikojen ja villisikojen kontaktit ja siten tarttuvien tautien leviäminen villisioista sikoihin. AD voi levitä myös epäsuorasti muun muassa rehujen, raatojen, eläinten hoidossa käytettyjen välineiden ja tarvikkeiden välityksellä, joten villisikojen ja haittaeläinten pääsy eläinsuojiin ja rehuvarastoihin tulee estää.

Sioilla Aujeszkyn taudin oireina voi esiintyä muun muassa korkeaa kuumetta, heikkoutta, ruokahaluttomuutta, hengitystieoireita, abortteja, keskushermosto-oireita sekä korkeaa kuolleisuutta erityisesti pikkuporsaissa, mutta virustartunta voi myös esiintyä täysin oireettomana. Muiden herpesvirusten tapaan virus jää sian elimistöön pysyvästi. Jos epäilet sioilla Aujeszkyn tautia, ota viipymättä yhteyttä kunnaneläinlääkäriin.

Aujeszkyn tauti sairastuttaa muitakin eläimiä

Aujeszkyn taudin aiheuttaja sian herpesvirus-1 (SuHV-1) voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja, kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria. Niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Muut eläinlajit eivät kuitenkaan levitä tartuntaa toisiin eläimiin. Koska tauti voi levitä sairastuneen sian tai villisian ruhonosien ja elimien välityksellä, ei kypsentämättömiä ruhonosia tai elimiä tule antaa koirille tai kissoille.

Aujeszkyn tauti mukana villisikaseurantaohjelmassa

”Afrikkalaisen sikaruton seurantaan lähetettyjen villisikojen elinnäytteet tutkitaan myös AD-viruksen varalta. Virusvasta-aineet määritetään kaikista eläimistä, joista saadaan näytteeksi tutkimuskelpoinen verinäyte”, sanoo jaostopäällikkö Laura London Ruokavirastosta.

Vasta-aineiden varalta tutkittujen näytteiden määrä on vuosittain ollut hieman yli puolet tutkittujen villisikojen määrästä. Esimerkiksi vuonna 2017 AD-viruksen varalta tutkittiin 525 luonnonvaraista villisikaa ja näistä 292 tutkittiin myös AD-vasta-aineiden varalta. Vastaavasti vuonna 2018 AD-viruksen varalta tutkittiin 712 luonnonvaraista villisikaa ja näistä 325 tutkittiin myös AD-vasta-aineiden varalta. Ruokavirasto kiittää kaikkia villisikanäytteitä lähettäneitä metsästäjiä. Toivomme runsaasti villisikanäytteitä myös jatkossa.

Lue lisää Aujeszkyn taudista

Lue lisää Villisikanäytteiden lähettämisestä


Lisätietoja:
Jaostopäällikkö Laura London, sorkkaeläinvirologian jaosto, p. 0295 204 639
Jaostopäällikkö Miia Kauremaa, eläintautien jaosto, p. 0295 204 406

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhunmetsästys itäisellä poronhoitoalueella on päättynyt

Riista.fi - 23.09.2019 - 20:55

MÄÄRÄYS

Asianumero 236/04.02.00/2019

Suomen riistakeskus määrää tällä päivämäärällä karhunmetsästyksen lopetettavaksi itäiseltä poronhoitoalueelta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n 4 momentin nojalla, koska poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2019–2020 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (860/2019) 2 §:n mukainen alueellinen kiintiö, 70 karhua, on saatu saaliiksi.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 4 momentin nojalla metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen metsästäjien tietoon kolmen päivän kuluttua määräyksen antamisesta.

 

SUOMEN RIISTAKESKUS

Julkiset hallintotehtävät

 

Sauli Härkönen

julkisten hallintotehtävien päällikkö

 

Harri Norberg

esittelijä, erikoissuunnittelija

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen karhunpyynti loppusuoralla

Riista.fi - 20.09.2019 - 14:00

Suomen riistakeskus kehottaa poronhoitoalueen karhunmetsästäjiä kiintiötilanteen huomioimiseen ja saaliiksi saatujen karhujen ilmoittamiseen välittömästi kaadon jälkeen.

Syksyn karhunmetsästys on edennyt nopeasti poronhoitoalueella. Itäisen kiintiöalueen kiintiöstä on jäljellä enää kuusi ja läntisen kiintiöalueen kiintiöstä viisi karhua. Itäiseen kiintiöalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen poronhoitoalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat.

Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä huomioimaan kiintiötilanteen karhun pyynnissä erityisesti nyt kiintiöpyynnin kääntyessä loppusuoralle. Lisäksi riistakeskus muistuttaa, että metsästäjien tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus poronhoitoalueen karhunkaadoista Suomen riistakeskukselle poikkeuslupa-asetuksen (8 § 3 mom) mukaisesti välittömästi kaadon jälkeen. Saalisilmoituksen voi tehdä joko Oma riista –palveluun tai sähköpostitse osoitteeseen raportointi@riista.fi. Kiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskus määrää karhunmetsästyksen kiintiöalueella (läntinen/itäinen poronhoitoalue) lopetettavaksi. Mikäli kiintiötä riittää loppuun asti, karhujahti päättyy viimeistään 31.10.

Elokuun 20. päivä alkaneessa karhunmetsästyksessä on saatu saaliiksi jo 74 karhua, joista 64 itäiseltä ja kymmenen läntiseltä kiintiöalueelta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti itäisellä kiintiöalueella saa kaataa enintään 70 ja läntisellä kiintiöalueella 15 karhua. Eniten karhuja on kaadettu tämän syksyn jahdissa Suomussalmella (25), Kuusamossa (17) ja Sallassa (11). Läntisen kiintiöalueen osalta eniten karhuja on kaadettu Kemijärvellä (3) ja Puolangalla (2). Syksyllä 2018 poronhoitoalueella kaadettiin 87 karhua, joista 76 itäisellä ja 11 läntisellä kiintiöalueella.

 

Kiintiömetsästyksen tilanne

Karhusaaliit

Karhun kiintiömetsästys poronhoitoalueella

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lyijykeskustelu: Metsästäjäliitto nosti lyijyn pöydälle Euroopan unionissa

Metsästäjäliitto - 19.09.2019 - 17:35

Metsästäjäliitto kertoi 2.9.2019 tiedotteessaan Euroopan unionin valmistelevan lyijyn totaalikieltoa hauleissa, luodeissa ja kalastuspainoissa. Tiedotteen julkaisu käynnisti laajan keskustelun eri medioissa

Metsästäjäliitto on saanut useita asiantuntijakyselyitä lyijyn totaalikiellosta. Asiaa käsiteltiin muun muassa Kalevan sunnuntaikäräjillä.

Myös europarlamentaarikko Elsi Katainen sai osansa aiheesta. Kataisen toimistosta oltiin yhteydessä Metsästäjäliittoon lisätietojen saamiseksi. Lopputuloksena Katainen on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle.

Metsästäjäliitto on aktiivisesti mukana vaikuttamassa lyijynkäyttöön liittyvien rajoitusten päätöksentekoon niin Suomessa kuin EU-tasolla. 

- Tiivis yhteistyö Euroopan metsästäjien etujärjestön Facen kanssa on EU-tason edunvalvonnassa meille ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä Facen kanssa meillä on nyt todellinen mahdollisuus vaikuttaa tässäkin asiassa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

- Hyväksymme lyijyhaulien rajoitetun kieltämisen kosteikoilla EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa linnustolle, Siitari sanoo. Emme kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. Mielestämme ei ole syytä tehdä metsästäjille kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti. Suomen kannalta myös kosteikkoalueen lyijyttömyydessä on kosteikko rajattava nykyistä Ramsar-määritelmää tarkemmin (näkyvä vesi).

 

Meppi Elsi Katainen jätti kirjallisen kysymyksen lyijykiellosta – "Ymmärtääkö komissio käytännön haasteet?"

Elsi Kataisen kirjallinen kysymys

 

Lisätiedot:
Jussi Partanen, metsästysampumapäällikkö, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi, 040 845 1572

Kategoriat: Metsästysuutiset

Seuraa Metsästäjäliiton kummihanhien muuttoa

Metsästäjäliitto - 18.09.2019 - 14:46
Metsästäjäliiton kummihanhi ”Jeppe” on saanut pannan kaulaansa ja on valmiina lähtemään matkaan. Kuva: Antti Saarenmaa / DCG

Metsästäjäliitto on mukana tutkimushankkeessa, jossa seurataan GPS-pannoilla merkattujen hanhien muuttomatkaa. Seuraa Metsästäjäliiton kummihanhien muuttoa Jahtimedia.fi-sivustolla.

Osa linnuista viivyttelee vielä Etelä-Suomessa, nopeimmat ovat jo lähteneet liikkeelle. Muuttavatko kaikki linnut samalta puolelta Itämerta, vai valitseeko joku erilaisen reitin kuin muut?

Lue lisää Jahtimediasta

Kategoriat: Metsästysuutiset

Jahti-lehden erikoisnumero ilmestyy

Metsästäjäliitto - 18.09.2019 - 14:29

Jahti 4/2019 ilmestyy tänään. Tällä kertaa Jahti on sanomalehtipaperille painettu metsästysseuran ja maanomistajan erikoisnumero. Se jaetaan Metsästäjäliiton jäsenten lisäksi myös 300 000:lle Maaseudun Tulevaisuuden tilaajalle ja metsänomistajalle.

Lue Jahdista, kuinka EU on asettamassa lyijyn käytölle rajoituksia, kuinka pääsemme latvalinnustamaan Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ja kuinka savolainen jahtiporukka pyytää hirviä saarilla.

Antoisia lukuhetkiä!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vikatilanne asiakaspalvelussa

Riista.fi - 18.09.2019 - 12:55

Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelun ja Oma riista -helpdeskin puhelimet ovat mykistyneet. Elisa korjaa vikaa parhaillaan.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Koiravahinkojen riski susialueilla kasvaa syksyllä

Riista.fi - 13.09.2019 - 10:00

Etäällä omistajasta liikkuvien metsästyskoirien riski kohdata susi on suurimmillaan syksyllä. Myös susien aiheuttamia lammasvahinkoja tapahtuu eniten heinä-syyskuun aikana, kun pennut alkavat harjoitella saalistusta ja nuoret sudet etsivät omia reviirejään. Nämä kokemattomat saalistajat saattavat etsiä helppoa saalista.

Metsästysvuoden käynnistyttyä on erityisesti susireviirialueilla koiralla metsästävien hyvä ennakoida suden ja koiran kohtaamista. Susien aiheuttamia vahinkoja voidaan pyrkiä ehkäisemään joko tunnistamalla susien läsnäolo tai käyttämällä erilaisia suojavarusteita. Varmoja keinoja vahinkojen estämiseen ei kuitenkaan ole.

Tärkeintä on pyrkiä tunnistamaan alueet, joilla susia esiintyy, ja estää koiraa ajautumasta näille alueille. Erityisesti lumettomana aikana metsästäjien havainnot susista ja tiedon välittäminen muille koirametsästäjille on tärkeää. Näin voidaan tunnistaa susireviireillä susien eniten käyttämiä alueita ja havaita uudet, muodostumassa olevat reviirit.

Osassa maata koiravahinkojen ennaltaehkäisyssä on mahdollista hyödyntää pannoitettujen susien paikkatietoa elokuun puolesta välistä helmikuun loppuun.Pantasusien tuoreita liikkeitä sekä tarkkoja reviirialueita on mahdollista tarkastella Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi -palvelusta. Myös Tassu-järjestelmästä palveluun tulevaa havaintotietoa voi hyödyntää susien aiheuttamien riskien arviointiin.

Älä jätä koiraa yöksi haukulle

Koiran kontrollointi esimerkiksi GPS-pantaa käyttämällä ja koiran työskentelyn seuraaminen läheltä auttavat ehkäisemään vahinkoja. Suden hyökkäyksestä selvinneistä koirista suurin osa on pelastunut omistajan väliintulon ansiosta. Koirille tarkoitetut suojavarusteet, kuten liivit ja pannat, suojaavat koiraa puremilta. Pantaan laitettavien kellojen tarkoitus on karkottaa sudet kauemmas. Varusteiden pääasiallinen tarkoitus on antaa koiralle lisäaikaa, jotta omistaja pääsee paikalle.

Susialueella haukkuvalla koiralla on pimeään aikaan erityisen suuri riski vahingoittumiselle, joten koiraa ei tule jättää yöksi esimerkiksi hirveä haukkumaan. Tarvittaessa myös metsästysseurueen muiden jäsenten on oltava omistajan apuna ottamassa koiraa kiinni.

Koiravahinkoja sattuu myös kotipihoilla, tyypillisesti iltahämärässä ja öisin. Susialueilla koiraa ei tule laskea illalla tai yöllä vapaaksi piha-alueelle. Onkin tärkeää suojata koira joko riittävin aitarakentein tai ottaa juoksunarussa oleva koira yöksi sisälle.

Lammasvahinkoja voi sattua myös vakiintuneiden reviirien ulkopuolella

Suurin osa lammasvahingoista sattuu tunnetuilla susireviireillä. Vahinkoja voi sattua myös muualla, sillä omaa reviiriään hakevat nuoret sudet saattavat liikkua pitkiäkin matkoja.

Vahinkoja ennaltaehkäistään siirtämällä eläimet yöksi sisälle tai pystyttämällä sähköistettyjä petoaitoja, joita on myös mahdollista hakea Suomen riistakeskukselta. Muita keinoja ovat esimerkiksi laumanvartijakoirat, lippusiimat, ääni- ja valokarkotteet sekä sähkölangat lisättynä vanhoihin aitoihin. Myös esimerkiksi puhekanavalle asetettu radio voi olla toimiva keino karkottaa sudet laitumien läheisyydestä.

Susihavainnoista ja susien aiheuttamista vahingoista kannattaa ilmoittaa viipymättä alueen petoyhdyshenkilölle, jolta usein saa myös lisätietoa susien liikkeistä alueella. Myös paikallisten keskinäinen tiedonvaihto on tärkeää, joten naapureilta kannattaa kysellä havainnoista.

Vahingonkorvauksen hakemiseksi ilmoitukset niin suden kuin muiden suurpetojen aiheuttamista viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingoista tulee tehdä välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka tarkistaa vahingot. Suurpetojen aiheuttamat viljelys-, eläin- tai irtaimistovahingot (mukaan lukien koiravahingot) korvataan täysimääräisesti suurpetovahinkojen korvaamiseen varatuista määrärahoista.

 

Lisätietoja:

Luonnonvarakeskuksen karttapalvelu riistahavainnot.fi

Alueen petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot riista.fi -sivulla

Tietoa suurpetovahingoista maa- ja metsätalousministeriön sivulla

Tietoa petoaidoista riista.fi -sivulla

Kategoriat: Metsästysuutiset

Majavan aiheuttamat vahingot ovat vältettävissä

Riista.fi - 12.09.2019 - 09:20

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta voivat paikallisesti aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja voidaan estää suunnitelmallisella metsästyksellä sekä patojen purkamisella.

Majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen rakentamalla patoja ja nostamalla näin paikoittain veden pintaa. Nousseesta vedenpinnasta hyötyvät myös monet muut eläinlajit, kuten vesi- ja kanalinnut. Maanomistajille majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat kuitenkin aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Majavapadosta kannattaa ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan. Paikalliset majavavahingot voidaan estää aktiivisella ja suunnitelmallisella metsästyksellä. Majavan pitkä metsästysaika mahdollistaa pyynnin kohdentamisen siten, että vakavilta vahingoilta vältytään. Tämä edellyttää ympärivuotista seurantaa potentiaalisella vahinkoalueella.

Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Suomessa esiintyy kahta majavalajia: lounaisen Suomen ja Länsi-Lapin euroopanmajava ja Itä- ja Keski-Suomen kanadanmajava. Kanadanmajavaa saa metsästää maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, mutta euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan tai poikkeusluvan.

Vahinkojen estämiseksi pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa purkaa maanomistajan luvalla seuraavasti:
1) 15.6.–15.9. Lapin maakunnassa
2) 15.6.–30.9. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa
3) 15.6.–15.10. Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa
4) 15.6.–31.10. muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

Lisätietoja:
Suomen riistakeskuksen riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat

Kategoriat: Metsästysuutiset

Jatketaan työtä supikoirien poistamiseksi

Riista.fi - 12.09.2019 - 09:00

Supikoiran tehopyyntiin kannattaa osallistua kuluvana metsästyskautena. Supikoira on Suomen luontoon kuulumaton vieraslaji ja haitallinen maassa pesiville linnuille, sammakoille ja alkuperäisluonnon monimuotoisuudelle sekä tautien kuten kapin ja trikiinin levittäjä.

Uuden vieraslajistatuksen myötä supikoiraa koskeva lainsäädäntö on muuttunut. Keinovalon ja pimeätähtäimen käyttö on sallittua haitallisten vieraslajien pyynnissä eikä lisääntymisaikaista rauhoitusta enää ole. Lappiin suuntaavia metsästäjiä kehotetaan poistamaan havaitut supikoirat luonnosta ja ilmoittamaan saaliista Oma riista -palvelussa.

Lapissa toimii pohjoismainen supikoirahanke, jonka tavoitteena on pysäyttää vieraspedon leviäminen Norjaan ja Ruotsiin. Suomen riistakeskuksen koordinoimaa hanketta toteuttaa Lapissa toiminimi Juha Mäkimartti.  Päätoimenpiteenä on tehopyynti Pohjois-Suomessa sekä Merenkurkussa. Lisäksi hanke kouluttaa paikallisia metsästäjiä, sekä tarjoaa kalustoa pyyntiin. Jos metsästysseuraa kiinnostaa supikoiran pyyntikoulutus tai Kanu-loukkujen teko, häneen voi olla yhteydessä.

Havaintoja ja pyynti-intoa kaivataan

–Ei voi liiaksi kiittää metsästäjien tekemää työtä supikoirien vähentämisessä. Toivottavasti työ jatkuu samalla tarmolla. Ruotsin supikoirasaalis on pysynyt kymmenissä yksilöissä, mikä kertoo kannan pysyneen maltillisena. Lisäksi leviäminen Norjaan on onnistuttu estämään, Juha Mäkimartti sanoo.

Suomen riistakeskus kerää havainto- ja saalistietoja Lapin supikoirista, näitä voi syöttää Oma riista -palveluun. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa on noin 10 GPS-pantaa kantavaa Judas-supikoiraa tilanteen seurantaan ja yksilöiden poistamiseen laajoista erämaista. Hyvä tilannekuva supikoiran esiintymisestä on tärkeää, jotta tehopyynti voidaan kohdentaa oikein. Pantasupikoiran pyydystämisestä saa 50 euron lahjakortin Retkitukkuun. Myös muista Lapissa tehdyistä supikoirahavainnoista voi ilmoittaa Juha Mäkimartille.

Lisätiedot:

Juha Mäkimartti, p. 050-3011 676

Eerojuhani Laine, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Lappi
029 431 2124, eerojuhani.laine@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistakolmiota laskettiin ennätyksellisen paljon

Riista.fi - 10.09.2019 - 10:02

Metsäkanalintukantojen muutoksia seurataan riistakolmioiden kesälaskennalla. Tänä vuonna riistakolmioita laskettiin enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Laskennan tekevät vapaaehtoiset metsästäjät. Tulosten avulla varmistetaan metsästyksen kestävyys.

Kesällä 2019 laskettiin 1 031 riistakolmiota. Vastaava määrä on saavutettu viimeksi 1990-luvulla. Eniten laskentoja tehtiin Oulun riistakeskusalueella (162 kpl), Lapissa (156 kpl) ja Kainuussa (99 kpl).

1000 riistakolmiota, 12 000 kilometriä laskentalinjaa

-Tuhannen riistakolmion laskeminen on huikea vapaaehtoistyön voimannäyte. 12 000 kilometriä kompassisuoraa laskentalinjaa vaihtelevassa maastossa vain kahden viikon aikana, on syvää kunnioitusta herättävä suoritus, riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Laskennan tuloksena saadaan metsäkanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko) tiheydet, poikasosuudet, keskimääräinen poikuekoko ja poikueellisten naaraiden määrä. Luvut kertovat, kuinka paljon lintuja on suhteessa aikaisempiin vuosiin ja miten lintujen lisääntyminen on onnistunut. 1980-luvun lopulta tehdyt laskennat kertovat myös lintukantojen pitkäaikaisen kehityksen suunnan. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä. Kattavan laskentatiedon perusteella voidaan varmistaa metsäkanalintujen metsästyksen kestävyys.

Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Kesälaskennassa keskitytään metsäkanalintuihin ja talvella lasketaan riistanisäkkäiden lumijäljet. Riistakolmio on satunnaisesti metsään sijoitettu tasasivuisen kolmion mallinen laskentalinja, jonka kokonaispituus 12 kilometriä. Kesälaskennassa kolmen laskijan ketju kirjaa kaikki 60 metrin kaistalta lähtevät metsäkanalinnut. Yhden kolmion laskettu pinta-ala on siten 72 hehtaaria. Kesälaskennan tuloksena saadaan metsäkanalintujen tiheydet (yksilöä/km²) ja poikastuoton tunnusluvut.

riistakolmiot.fi

oma.riistakolmiot.fi/kartta/kesakolmiot

Lisätiedot:

Olli Kursula, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2242, olli.kursula@riista.fi

Katja Ikonen, asiantuntija, Luonnonvarakeskus
p. 029 5327 010, katja.ikonen@luke.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer