slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Lakiesitys: Metsästäjien vanhenevien ampumakoesuoritusten voimassaoloa pidennetään koronatilanteen vuoksi

Riista.fi - 03.04.2020 - 12:00

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt pikaiselle lausuntokierrokselle lakiesityksen, jonka nojalla tänä vuonna vanhentuvan ampumakokeen voimassaoloa jatketaan heinäkuun 2021 loppuun ilman ampumakokeen uutta suorittamista. Muutoksella pyritään ennakoimaan, ettei koronantilanteen vuoksi pitämättä jäävät ampukokeet vaikeuta metsästäjien osallistumista hirvieläinkantojen säätelyyn syksyn metsästyskaudella.

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt metsästyslain muutoksen valmistelun koronavirustilanteen aiheuttaman terveysriskin ja sen vähentämiseen tähtäävien liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi.

Ministeriö on lähettänyt pikaiselle viikon lausuntokierrokselle luonnoksen lakiesitykseksi, jossa metsästäjiltä edellytettävien ampumakokeiden järjestämistä sopeutetaan niin, ettei ampumakoevaatimuksista aiheutuisi merkittävää haittaa hirvieläinkantojen säätelylle ja edelleen niiden aiheuttamille vahingoille.

Esityksen mukaan metsästyslakiin säädettäisiin poikkeuksellisesti, että tänä vuonna vanhentuvan ampumakokeen voimassaoloa jatkettaisiin heinäkuun 2021 loppuun ilman ampumakokeen uutta suorittamista.

Poikkeuksellisen lakimuutoksen tarkoituksena on pienentää ampumakokeiden suoritusmääriä tulevana kesänä. Muutoksella pyritään ennakoimaan, että kuluvana keväänä ja mahdollisesti kesällä rajoitettu ampumakoetoiminta ei aiheuttaisi syksyllä ruuhkautumista ja vaikeuttaisi metsästäjien osallistumista hirvieläinkantojen säätelyyn syksyn metsästyskaudella.

Hirvieläinkantojen ja vahinkojen vähentäminen edellyttävät vuodessa vähintään noin 50 000 hirven ja 60 000 valkohäntäpeuran metsästämistä.

Ampumakoetta edellytetään hirvieläinten, kuten hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin sekä villisian ja karhun metsästyksessä.

Normaalisti ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta, joten kokeen uusimistarve olisi ajankohtainen myös kuluvana vuonna suurelle osalle metsästäjistä. Esimerkiksi vuonna 2018 riistanhoitoyhdistyksissä oli 3 570 ampumakoetilaisuutta, joissa oli 66 302 ampumakoeyritystä.

Suomen riistakeskus suosittaa ampumakokeiden peruuttamista 13.5. saakka

Suomen riistakeskus suosittaa riistanhoitoyhdistyksiä pidättäytymään järjestämästä ampumakokeita 13.5. saakka. Tämä toteuttaa valtioneuvoston antamaa linjausta yli 10 henkilön yleisötilaisuuksien järjestämisen kieltämisestä.

Ampumakokeet järjestetään normaalisti pääosin loppukesällä ennen metsästyskauden alkua. Pohjois-Suomessa ampumakokeita on normaalioloissa järjestetty jonkin verran myös talvella hirven pyyntilupien hakemisen edellytysten täyttämiseksi 30.4. mennessä. Suomen riistakeskus huomioi entiseen tapaan lupahaussa sellaiset metsästäjät, joiden ampumakoe on voimassa tai vanhenee kuluvana kalenterivuonna (ampumakoe suoritettu edellisen kerran vuonna 2017). Pohjois-Suomen valtionmaiden metsästäjillä, joilla ampumakoe oli voimassa tämän vuoden alussa, ei siis ole välitöntä tarvetta ampumakokeen suorittamiseen.

Uusien metsästäjien pääsy syksyn jahtiin pyritään turvaamaan

Lakiesityksen mukaan ampumakoetta edellytettäisiin edelleen uusilta metsästäjiltä, jotka eivät sitä aiemmin ole suorittaneet. Samoin ampumakoetta edellytettäisiin niiltä metsästäjiltä, joilta se on vanhentunut jo ennen kuluvaa vuotta.

Ampumakoetoimintaa voidaan mahdollisesti jatkaa myöhemmin kesällä erityisjärjestelyin, jos varmistetaan koronavirustilanteen johdosta annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus ennakoivat koronavirusepidemian vaikutusta riistahallintoon ja riistatalouteen sekä valmistelevat riistanhoitoyhdistyksille tarkempia ohjeita. Tarkoitus on turvata turvalliset ja välttämättömät ampumakoejärjestelyt ensisijaisesti uusille metsästäjille, jotka suorittavat kokeen ensimmäistä kertaa.

Lisätiedot:
Erityisasiantuntija Janne Pitkänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2338, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, p. 029 431 2104, etunimi.sukunimi@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntilupien haku aukeaa tänään

Riista.fi - 01.04.2020 - 07:44

Hirvieläinten pyyntilupaa voi hakea Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa 01.04.2020 alkaen. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja täydentää myöhemmin. Hakemus on jätettävä viimeistään 30.huhtikuuta 2020. Suomen riistakeskus suosittelee hakemaan sähköisesti. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Oma riista -palvelun sähköisessä haussa hakemus syötetään ohjeistuksen mukaisesti. Pyyntiluvan hakemiseen liittyvät luvan saamisen ehdot, voimassa oleva yleisohjeistus sekä hakuprosessi ovat luettavissa täältä.

Pyyntilupia hakevissa metsästysseuroissa ja -seurueissa kannattaa tutustua alueellisiin kanta-arvioihin sekä Oma riista -palvelussa julkaistuihin hirvieläinsaalista ja -havaintoja koskeviin raportteihin. Tulevan metsästystarpeen suunnittelemiseksi paikallistasolla on tärkeää tarkastella riistanhoitoyhdistyksen ja hirvitalousalueen hirvieläintilannetta sekä verotussuunnitelmia. Luvanhakija päättää itsenäisesti hakemansa lupamäärän.

Metsähallitus on päivittänyt valtion hirvenmetsästysalueiden rajauksia aluelupapäätösten valmisteluvaiheessa. Hakijan tulee päivittää Metsähallituksen myöntämät alueet Oma riista -palvelussa ennen pyyntilupien hakemista.  Muistathan tarkistaa mahdollisesti Metsähallituksen myöntämät valtion erillisalueet ja päivittää ne mukaan pyyntilupahakuun ohjeiden mukaisesti.

Lisäapua pyyntiluvanhakuun löytyy videosta.

Oma riista -neuvonta auttaa arkisin klo. 12.00 – 16.00, p. 029 431 2111, s-posti oma@riista.fi

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keväinen majavajahti tuottaa elämyksiä ja ehkäisee vahinkoja

Riista.fi - 31.03.2020 - 09:00

Keväinen majavajahti jatkaa muuten jo hiljentynyttä metsästyskautta. Majavan metsästyksellä ennaltaehkäistään metsä- ja peltovahinkoja.

Maassamme tavataan euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lajin levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjokivarren Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle.

Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun. Kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan.

– DNA-menetelmät ovat osoittaneet, että euroopanmajava ja kanadanmajava asuttavat laajemmin samoja alueita kuin on aiemmin oletettu. Ennen metsästyksen aloittamista on syytä varmistua siitä, että alueella tavattavat majavat ovat kanadanmajavia, riistasuunnittelija Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Keväinen jahti vaatii malttia

Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto. Keväinen majavajahti tarjoaa hyvät puitteet heräävän luonnon tarkkailuun ja mahdollisuuden jännittäviin ja malttia vaativiin metsästyskokemuksiin. Keväisenä metsästysmuotona majavanmetsästys on ainutlaatuinen Suomen oloissa.

Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja.

– Poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen talvi on saattanut saada majavat liikkeelle jo totuttua aikaisemmin, Salo arvioi.

Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta näiden laskentojen perusteella.  Viimeisten arvioiden mukaan Suomen majavakannat ovat kasvussa.

Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja ehkäistään vahinkoja.

Pioneerilajina majavat muokkaavat elinpiiriään veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesi- ja kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.

– Majava on taitava ekosysteemi-insinööri, joka vaalii tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta, Salo sanoo.

Paikoin majavan rakentamat padot aiheuttavat maanomistajille taloudellisia vahinkoja kaadettuina puina sekä tulvivina tie-, metsä- tai peltoalueilla.  Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6. – 15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) 15.6. – 30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,

3) 15.6. – 15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;

4) 15.6. – 31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.

Lisätietoja: Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Erävalvonta jatkuu poikkeusoloissa. ”Tilausta valitettavasti on.”

Riista.fi - 30.03.2020 - 12:37

Metsähallitus jatkaa erävalvontaa katkeamatta koronavirusepidemiasta huolimatta. Havaintojen mukaan esimerkiksi suurpetovalvonnalle on nyt erityistä tarvetta, sillä vihjeitä petojen häirinnästä tulee edelleen. Valvonnasta vastaavat erävalvonnan ylitarkastaja ja 12 alueellista erätarkastajaa, jotka noudattavat varo-ohjeita.

Erävalvonnan partiot liikkuvat pääsääntöisesti enintään kahden hengen koostumuksella. Valvontatilanteissa noudatetaan turvallisuusohjeita, mutta valvontaa on jatkettava, sanoo erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta.

Tällä hetkellä akuutti asia pohjoisessa on suurpetovalvonta. Esimerkiksi ahmoja on erävalvonnan mukaan seurattu ja yritetty saada hengiltä.

”Valvonnalle on tilausta koko ajan, voisi sanoa jopa, että valitettavasti. On hieno asia, että ihmiset pääsevät liikkumaan lähiluonnossa turvallisesti ilman tartuntariskiä ja harrastamaan esimerkiksi kalastusta tai metsästystä. Se on kuitenkin valitettavaa, että kaikilla ei ole harrastuksiin vaadittavia lupia tai toimitaan muutoin vastoin lainsäädäntöä”, ylitarkastaja Juha Ahonen sanoo.

Suurpetojen häirintä jatkuu

Suurpetojen tahallinen häirintä ja seuranta on yleinen ongelma keväisin. Metsähallituksen erävalvonnan mukaan häirintä jatkuu tälläkin hetkellä poikkeusoloista huolimatta. Ihmiset etsivät petoja tavallisesti moottorikelkoilla.

Poronhoitoalueella ajettavana on yleensä ahma mutta alueen ulkopuolella ilmoitusten perusteella useimmiten susi. Eläinten jälkiä saatetaan seurata useiden kymmenien kilometrien, joskus jopa yli sadan kilometrin matkalla, ja jäljet pyritään seurannan yhteydessä usein ajamaan piiloon.

Metsähallituksen erävalvonta teki viime vuonna 301 tarkastusta, jotka liittyivät suurpetojen pyyntiin.  Kyse oli sekä laillisen metsästyksen valvonnasta että epäillystä laittomasta pyynnistä.

Suurpetoihin liittyvä valvontaa tehtiin erityisesti karhun metsästysaikaan. Lisäksi suden, ilveksen ja ahman poikkeuslupapyynnin ehtojen valvonta työllisti erätarkastajia. Poronhoitoalueella ahman poikkeuslupametsästys sujui valvonnan näkökulmasta moitteetta. Erävalvonta sai sen sijaan muutamia vihjeitä yksittäisistä suden vahingoittamisyrityksistä. Yhtä susilaumaa yritettiin pyytää jalkanaruilla ja myrkyttää.

Metsähallitus ja Itä-Suomen poliisilaitos tehostivat loppuvuonna suurpetovalvontaa palkkaamalla yhteispartion. Erätarkastajasta ja poliisimiehestä koostuva partio on osa Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämää SusiLIFE-hanketta.

Lue Metsähallituksen erävalvontaraportti 2019 tästä!

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 646 4250

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lapin alueellinen riistaneuvosto kuuli sidosryhmiä hirvikannan hoidosta

Riista.fi - 30.03.2020 - 12:12

Lapin alueellisen riistaneuvoston koolle kutsumana 20.3.2020 keskusteltiin etäyhteyden välityksellä edellisen metsästyskauden toteutuneesta hirvikannan verotuksesta, kannan tilasta ja hirven aiheuttamista vahingoista.

Alueellinen riistaneuvosto asetti keväällä 2018 tavoitteet hirvikannan hoidolle kolmivuotiskaudeksi 2018–2020 Lapin yhdeksälle hirvitalousalueelle. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuosittain. Asetettujen tavoitehaarukoiden mukainen hirvikanta Lapissa on 12 863–17 491 hirveä, keskimäärin noin 15 000 hirveä.

Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus. Metsästyskauden 2019-2020 jälkeen hirvikanta oli laskenut edellisen vuoden noin 21 700 hirvestä noin 20 400 hirveen. Hirvitalousalueittain hirvikanta oli 2018 asetettujen tavoitehaarukoiden sisällä viidellä hirvitalousalueella, yläpuolella neljällä hirvitalousalueella (HTA 2, 5, 6 ja 8). Hirvikannan rakenne on Lapissa hyvällä tasolla. Aikuisten eläinten sukupuolirakenne on pääosin tavoitteen enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden mukainen. Tavoitteen yläpuolella ollaan selvimmin Posiolla ja Ranualla hta-alueella 9.

Suomen metsäkeskuksen mukaan vuoden 2019 osalta korvatut metsävahingot olivat 108 175 euroa ja korvausten perusteena ollut vahinkopinta-ala 713 hehtaaria, kun vastaavat lukemat edellisvuonna olivat 296 530 euroa ja 1350 ha. Lapin vuoden 2019 korvaushakemusten arvioidusta pinta-alasta 48 prosenttia oli Itä-Lapin hirvitalousalueella 6. Hirvionnettomuuksien määrä tieliikenteessä oli ELY-keskuksen tilastoinnin mukaan vuonna 2019 Lapissa 172 kolaria, kun vuonna 2018 alueella tapahtui 116 hirvikolaria.

Sidosryhmien näkemysten mukaan hirvikantaa tulee leikata tavoitteiden mukaisiksi hirvitalousalueilla, joilla ollaan kantatavoitteiden yläpuolella, jotta saadaan vähennettyä erityisesti näiden alueiden metsä- ja liikennevahinkoja. Lapin alueellisen riistaneuvoston mukaan Luonnonvarakeskuksen toteuttamat lentolaskennat ovat jatkossakin tärkeitä tarkentamaan Lapin kanta-arvioita, joihin liittyy epävarmuutta Lapin pinta-alaltaan laajoilla alueilla. Kuluvan talven aikana Luonnonvarakeskus laski hirviä helikopterilaskennoilla Sodankylässä ja Rovaniemellä.

 

Lisätietoja:

Jari Huhtamella

Lapin alueellisen riistaneuvoston pj.

puh. 040 7025 302

 

Eerojuhani Laine

Riistasuunnittelija

puh. 029 431 2124

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Valkohäntäpeurakannan kasvu pysähtyi

Riista.fi - 27.03.2020 - 15:31

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman arvion mukaan Suomessa on noin 109 000 valkohäntäpeuraa (95 prosentin varmuudella 105 000–114 000 yksilöä). Kanta on pienentynyt edellisvuodesta vajaalla kolmella tuhannella yksilöllä eli 2,5 prosentilla.

Suurimmat tiheydet ovat Satakunnan, Pohjois- ja Etelä-Hämeen sekä Varsinais-Suomen riistakeskusten raja-alueella. Tällä alueella valkohäntäpeuroja on laajalti yli 40, paikoin jopa 70 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Tiheys on korkea myös Uudenmaan riistakeskuksen alueella rannikon länsiosissa: yli 30 yksilöä tuhannella hehtaarilla.

Valkohäntäpeurakannan tuottoprosentti on noin 60, ja aikuisissa valkohäntäpeuroissa arvioidaan olevan noin 1,2 naarasta yhtä urosta kohden. Muu kuin metsästyspoistuma vie vuosittain koko maan kannasta keskimäärin noin kuusi prosenttia.

Tulevan metsästyskauden saalismäärän pitäisi olla noin 55000 yksilöä koko maan tasolla kannan ennallaan pitämiseksi. Jotta valkohäntäpeurakanta suurella todennäköisyydellä edelleen pienenisi, saalismäärän tulisi olla noin 60000–63000 yksilöä.

Suomen valkohäntäpeurakannan koon arvioinnissa otettiin huomioon vasatuotto, vuotuinen saalismäärä, saaliin ikä- ja sukupuolijakauma sekä peurakolareista ja suurpedoista johtunut poistuma.

Kanta-arvio löytyy Riistahavainnot.fi-sivustolta

Lisätietoa:

Jyrki Pusenius, Erikoistutkija
puh. +358295327407
jyrki.pusenius@luke.fi

Tuomas Kukko,Tutkija
puh. +358295323027
tuomas.kukko@luke.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Suden lumijälkilaskennasta julkaistaan raportti keväällä

Riista.fi - 25.03.2020 - 15:24

Helmikuussa järjestetystä suden lumijälkilaskennasta laaditaan raportti, joka julkaistaan myöhemmin keväällä. Laskijat kokoontuivat tiistai-iltana verkossa järjestettyyn palautetilaisuuteen, jossa käytiin läpi kertynyttä havaintoaineistoa ja laskentojen sujumista. Tilaisuuden annista tulee osa laskentaraporttia.

Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto järjestivät tiistai-iltana tilaisuuden, jossa suden lumijälkilaskijoille kerrottiin kerätystä havaintoaineistosta ja laskentojen sujumisesta.

Osallistujilla oli mahdollisuus lähettää tilaisuuden aikana kysymyksiä, joihin vastataan kootusti. Vastaukset julkaistaan osana lumijälkilaskennasta laadittavaa raporttia, joka julkaistaan tänä keväänä. Koronaviruksen vuoksi verkossa järjestettyyn palautetilaisuuteen osallistui enimmillään 115 henkilöä.

Metsästäjät, riistantutkimus ja riistahallinto järjestivät laskennat yhteistyössä 9. helmikuuta.

Palautetilaisuuden avannut erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä kiitti kaikkia vapaaehtoisia yhteiseen laskentaan osallistumisesta.

–Yhdessä tekeminen on parhaita keinoja parantaa toimijoiden välistä luottamusta ja vuoropuhelua. Noin 750 laskijan yhteinen ponnistus on hieno esimerkki metsästäjien talkootyön merkittävyydestä.

DNA-näytteiden rooli kasvaa kannanarvioinnissa

Laskentareittejä ajettiin yhteensä 11 186 kilometriä. Laskenta-alueena olivat hirvitalousalue Rannikko-Pohjanmaa–Pohjanmaa 3 sekä Satakunnan pohjoisosia.

Laskennassa tehtiin 27 eri havaintoa suden jäljistä. Suurin osa havainnoista koski yksittäisiä (16 havaintoa) tai pareittain kulkevia (6 havaintoa) susia. Myös alueella liikkuvan pannoitetun Kapu-suden jäljet löytyivät laskennassa.

Maastolaskennoissa yksittäisten susien suuri liikkuvuus ja ohut lumipeite lisäävät epävarmuutta erillisten susiyksilöiden tunnistamisessa. Tällaisten susien suuri määrä vaikeuttaa kannanarvioinnin näkökulmasta myös tärkeimpien eli perhelaumojen elinpiirien hahmottamista. Vähintään kolmen suden laumoista tehtiin yhteensä viisi havaintoa.

Petoyhdyshenkilöt tarkastivat kaikki havainnot ja noin puolet havainnoista tarkastettiin kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Laskennan lopputulemana yhteensä 50 jäljet kirjattiin Tassu-järjestelmään.

–On tärkeää, että Metsästäjäliiton ajama alueellinen lumijälkilaskenta toteutui. Menemällä yhdessä maastoon lisäsimme ymmärrystä puolin ja toisin susiasiassa. Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka moni vapaaehtoinen osallistui laskentaan ja uhrasi aikaansa ja voimiaan yhteisen asian hyväksi, kiittää Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Laskennan yhteydessä kerättiin myös DNA-näytteitä, joiden määrä (6 kpl) jäi pieneksi.

Laskenta tulokset eivät mahdollista omaa kanta-arviota laskenta-alueelle, mutta lumijälkilaskennasta saatua aineistoa hyödynnetään kesäkuussa julkaistavassa Luonnonvarakeskuksen laatimassa suden kanta-arviossa.

– Laskenta antoi arvokkaita kokemuksia lumijälkilaskennan eduista ja haasteista ja erityisesti lumiolosuhteiden vaikutuksesta. DNA-näytteiden rooli kasvaa jatkuvasti kannanarvioinnissa. Metsästäjien keräämät näytteet ovat siinä aivan keskeisiä. Yhteislaskentojen jatkoa pohdittaessa näytteiden keruuta tulee harkita mahdollisena painopisteenä, Ruusila sanoo.

Ruotsissa ja Norjassa susikanta-arvio pohjautuu nimenomaisesti DNA-näytteisiin, joita kerätään lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana. DNA-näytteiden keruussa etuna on muun muassa se, ettei se ole niin riippuvaista talven vaihtelevista sääolosuhteista.

Lisätiedot:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, maa- ja metsätalousministeriö, 040 840 6877, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, Suomen Metsästäjäliitto, 010 841 0057, etunimi.sukunimi@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Korkein hallinto-oikeus: Ahmaa koskeva poikkeuslupa oli lainvastainen

Riista.fi - 25.03.2020 - 10:16

Suomen riistakeskus oli metsästyslain nojalla myöntänyt poikkeusluvan kahden ahman tappamiseen kahden Enontekiön kunnassa sijaitsevan Natura 2000 -kohteen alueella. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan poikkeuslupa oli lainvastainen.

https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1584960908330.html

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Pienriistakantojen kehityksessä ei odottamattomia muutoksia

Riista.fi - 25.03.2020 - 09:35

Alkuvuoden lumijälkilaskentojen perusteella pienriistakannoissa on tapahtunut lähinnä pieniä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Eteläiset lajit kuten rusakko pärjäävät yhä paremmin.

Suurimmat poikkeukset pitkäaikaiseen kannankehitykseen verrattuna todettiin metsäjäniksellä ja ketulla, joiden kannat ovat kasvussa Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kettukanta on taantunut ja oravakanta kasvanut. Saukkoja ja kärppiä on aiempaa enemmän koko maassa, näätiä aiempaa vähemmän.

Lumiolosuhteet vaikuttavat herkästi valkohäntäkauriin, metsäkauriin ja hirven laskentatuloksiin, samoin riistaruokintojen sijainti. Luonnonvarakeskuksella (Luke) on olemassa erillisiä seurantoja, joiden avulla voi tutustua valkohäntäpeuran ja hirven kannankehitykseen.

Ennätyksellisen lämmin ja vähäluminen talvi vaikeutti pienriistan lumijälkilaskentoja etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa lunta taas oli laskennan kannalta paikoin liikaakin. Laskenta-aikaa pidennettiin Etelä-Suomessa huonon lumitilanteen takia parilla viikolla 15.3. saakka. Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä lasketut kolmiot jäivät niin vähiin, ettei lyhytjänteisistä paikallisista kannanmuutoksista pystytä tekemään luotettavia johtopäätöksiä.

Riistakolmioita laskettiin peltokolmiot mukaan lukien 586 eli noin 14 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin.

Pitkän aikavälin seurannat kattavat 32 vuotta

Metsäjäniksen, ketun, oravan ja kärpän kannat ovat selvästi taantuneet viimeisten 32 vuoden aikana. Silmiinpistävintä on pohjoiseen painottuvan kärppäkannan kutistuminen vain neljännekseen. Saman jakson aikana Etelä-Suomelle tyypillisten lajien, rusakon, saukon sekä valkohäntä- ja metsäkauriin, kannat ovat runsastuneet. Näätäkannan painopiste on siirtynyt pohjoiseen.

Kolmiolaskennat tuottavat tärkeää tietoa pienriistalajien alueellisista kannankehityksistä. Kantojen kehitystä tarkastellaan sekä koko 32-vuotisen laskentahistorian valossa, että vertailemalla kuluvan talven lukemia viime vuoteen ja viiteen edelliseen vuoteen. Useimmissa tapauksissa vuosittaiset alueelliset vaihtelut ovat melko pieniä eikä niiden suunta poikkea olennaisesti pitkäaikaisesta kannankehityksestä.

Suuret kiitokset laskentaan osallistuneille!

Riistakolmioiden lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, kettu, kärppä, lumikko, minkki, näätä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris sekä eräät muut vähälukuiset lajit. Lisäksi kirjataan näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista. Metsäkanalintujen osalta varsinainen kannanseuranta perustuu loppukesän laskentaan samoilla riistakolmiolinjoilla, jolloin saadaan täsmällinen tieto lajien tiheydestä ja pesinnän onnistumisesta. Tutustu laskentatuloksiin tarkemmin riistakolmiot.fi-palvelussa.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Andreas Lindén, puh. 029 532 2354, andreas.linden@luke.fi
Erityisasiantuntija Katja Ikonen, puh. 029 532 7010, katja.ikonen@luke.fi

Riistakolmiot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Suurpetojen vuonna 2019 aiheuttamien vahinkojen maksaminen alkaa aikaistetusti huhtikuun alussa

Riista.fi - 23.03.2020 - 15:46

Suurpedot aiheuttivat Suomessa vuonna 2019 noin 7,5 miljoonan euron vahingot. Ruokavirasto aloittaa korvausten maksamisen aikaistetusti 2.4. alkaen. Kaikki vahingot, mukaan lukien porovahingot, maksetaan täysimääräisinä. Porotalouden vahingot olivat 6,9 miljoonaa euroa.

Ruokavirasto aikaistaa tänä keväänä suurpetojen aiheuttamien korvausten maksamista huhtikuun alkuun.

Kaikista suurpetojen aiheuttamista vahingoista yli 90 prosenttia aiheutuu porotaloudelle, mikä kärsii nyt myös lumitilanteesta ja koronan aiheuttamista vaikeuksista ravintolamyynnissä.

Ainoastaan vuoden 2019 porovahingoista paliskunnille maksettava noin 2,2 miljoonan euron vasahävikkikorvaus maksetaan myöhemmin. Korvauselementin maksaminen edellyttää riistavahinkoasetuksen muutosta vasakuolleisuusprosenttien päivittämiseksi. Asetusluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella 8.4. asti. Vasahävikkikorvaus maksetaan Paliskuntain yhdistykselle heti, kun asetuksen muutos on hyväksytty valtioneuvostossa. Yhdistys jakaa korvauksen edelleen paliskunnille.

Suurpetojen aiheuttamat yhteenlasketut vahingot laskivat 0,2 miljoonaa euroa vuodesta 2018, jolloin korvauksia maksettiin yhteensä 7,7 miljoonaa euroa. Porotalouden vahingot laskivat 7,2 miljoonasta 6,9 miljoonaan euroon. Suurpetojen aiheuttamat viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingot olivat vuonna 2019 yhteensä noin 0,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 puolella tapahtuvien suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin-, mehiläis- ja irtaimistovahinkojen korvaukset voidaan maksaa hakijalle täysimääräisinä heti korvaushakemusten käsittelyn jälkeen. Poro- ja viljelysvahingot maksetaan edelleen vahinkovuotta seuraavana vuonna, koska molemmissa on laskennallisia elementtejä, jotka eivät ole tiedossa hakemusta jätettäessä.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 0407336229, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, 05051 62868, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen

Riista.fi - 23.03.2020 - 12:46

Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystä tai olla kuulumatta mihinkään riistanhoitoyhdistykseen, muutoksesta tulee ilmoittaa metsästäjärekisteriin viimeistään 24.4.2020.

Riistanhoitoyhdistystä ei voi vaihtaa riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen kesken metsästysvuoden.

Muutosilmoitusta tehtäessä on kerrottava nimi, metsästäjänumero sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistys. Kirjallisen ilmoituksen allekirjoittaa metsästäjä itse. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti postitse tai sähköpostilla.

Postiin tehty muuttoilmoitus ei muuta riistanhoitoyhdistystäsi.

Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää, tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet merkitään metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella. (Riistahallintolaki 15 §)

Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu

Avoinna arkisin marras–kesäkuu: klo 9–16 ja heinä–lokakuu: klo 8–18

Puhelinnumero: 029 431 2002

Sähköpostiosoite: metsastajarekisteri@innofactor.com

Postiosoite: Metsästäjärekisteri, PL 22, 00331 Helsinki

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: KHO:n ratkaisut linjaavat suden metsästystä koskevaa päätös- ja valmistelutyötä

Riista.fi - 19.03.2020 - 19:34

Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa kolmea suden poikkeuslupaa koskevaan valitukseen. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tuomio selkeyttää turvallisuusperusteisen poikkeusluvan myöntämistä. Suden kannanhoidollista metsästystä käsittelevät työryhmät jatkavat työtään KHO:n linjausten pohjalta.

Suomen riistakeskus myönsi 26.1.2018 turvallisuusperusteisen poikkeusluvan Varsinais-Suomessa. KHO katsoo 19.3.2020 antamassaan ratkaisussa, että riistakeskuksella oli mahdollisuus myöntää lupa ennen kuin poliisin toimintakynnys ylittyi. Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mielestä päätös selkeyttää lain tulkintaa niin sanotun c-alakohdan osalta eli turvallisuusperusteisen poikkeusluvan myöntämistä.

Suomen riistakeskuksen 18.12.2015 myöntämät kaksi suden kannanhoidollista poikkeuslupaa Pohjois-Savossa KHO ratkaisi lainvastaisiksi. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tuomio noudattelee EU-tuomioistuimen ratkaisun linjaa. Maa- ja metsätalousministeriön laajapohjaiset Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeen valmistelu- ja ohjausryhmät jatkavat työtään KHO:n linjausten pohjalta.

Lisätiedot:
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391, etunimi.sukunimi@mmm.fi

KHO:n tiedote: KHO antoi kolme sudenmetsästystä koskevaa päätöstä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee riistasuunnittelijaa Pohjois-Savoon

Riista.fi - 19.03.2020 - 13:30

Pohjois-Savoon haetaan riistasuunnittelijaa määräaikaiseen toimeen riistapäällikön vuorotteluvapaajakson 1.6.–27.11.2020 ajaksi. Erikoissuunnittelija Matti Kervinen toimii vastaavana aikana vs. riistapäällikkönä.

Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Kuopiossa.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

– alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa

– hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta

– riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta

– suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa

– tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen taitoa

– neuvottelutaitoa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä

– valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen

– valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Lisäksi hakijan tulee täyttää alla olevat vuorottelusopimuksessa palkattavalle henkilölle asetut ehdot.

Hakeminen:

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 3.4.2020 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki.

Kuoreen merkintä: Riistasuunnittelijan määräaikainen toimi, Pohjois-Savo.

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.6.2020.

Lisätiedot:

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 0294312104, sauli.harkonen@riista.fi

Vuorottelusopimuksen ehdot:

Vuorottelusopimuksessa työnantajan on samalla sitouduttava palkkaamaan vuorotteluvapaan ajaksi TE- toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorottelija on hoitanut, mutta kylläkin saman työnantajan palvelukseen. Sijaiseksi ei voida palkata henkilöä, jota pidetään työttömyysturvalaissa tarkoitettuna päätoimisena opiskelijana.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on

  • ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
  • alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnosta on kulunut alle vuosi tai
  • vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Sijainen on palkattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään sama kuin vuorottelijalla.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Haemme taloushallinnon osaajaa Suomen riistakeskukseen

Riista.fi - 19.03.2020 - 13:29

Suomen riistakeskus hakee taloushallinnon osaajaa asiantuntijaksi määräaikaiseen toimeen tiiminvetäjän vuorotteluvapaajakson 4.5.–30.10.2020 ajaksi. Asiantuntija Tuula Ruuskanen toimii vastaavana aikana vs. tiiminvetäjänä valtionapu- ja valvontatiimissä.

Asiantuntijan työpanos tulee jakautumaan myöhemmin tarkemmin määräytyen valtionapu- ja valvontatiimiin sekä muihin erikseen sovittaviin julkisiin hallintotehtäviin. Suomen riistakeskuksen julkisista hallintotehtävistä säädetään tarkemmin riistahallintolain (158/2011) 2 §:n 1 momentissa.

Valtionapu- ja valvontatiimissä työtehtäviä ovat muun muassa:

  • riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen myöntämiseen liittyvät tehtävät
  • riistanhoitoyhdistysten varojen käytön sekä niiden toiminnan yleiseen valvontaan liittyvät tehtävät
  • riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden neuvonta ja koulutus valtionapu-, talous- ja valvonta-asioissa

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • tehtävään soveltuvaa koulutusta (esim. tradenomi tai merkonomi)
  • talousasioiden hallintaa sekä käytännössä osoitettua kokemusta taloushallinnon toiminnoista
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • kykyä selviytyä kiireisissäkin tilanteissa
  • sujuvaa taloushallinto- ja Office -ohjelmien osaamista
  • erinomaista yhteistyökykyä ja tiimityötaitoja
  • riistanhoitoyhdistystoiminnan ja metsästysasioiden tuntemus luetaan eduksi
  • hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa

Lisäksi hakijan tulee täyttää alla olevat vuorottelusopimuksessa palkattavalle henkilölle asetut ehdot.

Toimen sijoituspaikka on mieluimmin Kuopiossa tai erikseen sovittava muu Suomen riistakeskuksen toimipiste.

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 4.5.2020.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 3.4.2020 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki.

Kuoreen merkintä: Asiantuntijan määräaikainen toimi.

Lisätiedot:

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 0294312104, sauli.harkonen@riista.fi

Vuorottelusopimuksen ehdot:

Vuorottelusopimuksessa työnantajan on samalla sitouduttava palkkaamaan vuorotteluvapaan ajaksi TE- toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorottelija on hoitanut, mutta kylläkin saman työnantajan palvelukseen. Sijaiseksi ei voida palkata henkilöä, jota pidetään työttömyysturvalaissa tarkoitettuna päätoimisena opiskelijana.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on

  • ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
  • alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnosta on kulunut alle vuosi tai
  • vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Sijainen on palkattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään sama kuin vuorottelijalla.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee riistasuunnittelijaa Kainuun toiminta-alueelle

Riista.fi - 19.03.2020 - 13:27

Toiminta-alueen muodostaa Kainuun maakunta ja alueella toimii 8 riistanhoitoyhdistystä. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu muun muassa riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, alueellisia ja valtakunnallisia riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä sekä erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Suomussalmella.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa
  • hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta
  • riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta, eduksi lasketaan Kainuun alueen riistatalouden ja yhteistyökumppaneiden tuntemus sekä metsästyslain 8 §:n alueen erityispiirteiden tuntemus
  • suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa
  • tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.6.2020 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 3.4.2020 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistasuunnittelija, Kainuu.

Lisätietoja antavat:

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105

Kategoriat: Metsästysuutiset

Korkein hallinto-oikeus: turvallisuusperusteinen poikkeuslupa oli lainmukainen

Riista.fi - 19.03.2020 - 10:17

Suomen riistakeskuksen myöntämä ns. turvallisuusperusteinen poikkeuslupa suden tappamiseen Varsinais-Suomessa oli lainmukainen. KHO on hylännyt Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta – Varsinais-Suomi ry:n tekemän valituksen.

https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1584440627510.html

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjätutkinnot ja ampumakokeet keskeytetty toistaiseksi

Riista.fi - 19.03.2020 - 10:14

Koronatilanteesta johtuen Suomen riistakeskus on suosittanut riistanhoitoyhdistyksille, ettei ampumakokeita tai metsästäjätutkintoja järjestetä.

Suomen riistakeskus selvittää yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa vaihtoehtoisia ratkaisuja ampumakokeiden  ja metsästäjätutkintojen järjestämiseksi erityisolosuhteissa.

Tilannetta arvioidaan uudelleen 13.4.2020 mennessä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

SusiLIFE: Suden käyttäytymisen tuntemisesta on etua vahinkojen ehkäisyssä — petoaidoilla hyviä tuloksia

Riista.fi - 12.03.2020 - 13:34

Suden esiintymisalueen laajentuminen läntiseen Suomeen on lisännyt paikallisten ihmisten huolta, vaikka susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen määrä ei ole juuri lisääntynyt. Susien liikkumista koskevien tutkimusten mukaan niiden vierailut ihmisasutuksen lähellä ovat keskenään hyvin erilaisia. Kotieläinvahinkojen torjunnassa tehokkaimmaksi yksittäiseksi keinoksi on todettu petoaidat. Näin kertoivat SusiLIFE-hankkeen asiantuntijat torstaina Seinäjoella järjestetyssä mediatilaisuudessa.

Pääsääntöisesti susi välttää ihmistä. Satunnaisesti pihapiirissä voi vierailla lähistön reviiriin kuuluva tai yksin vaeltava susi. Tiheän asutuksen läheisyydessä sijaitsevan reviirin susi on ihmiseen tottuneempi, mikä voi tehdä sen käytöksestä rohkeampaa ja vierailuista toistuvampia. Satunnaisten vierailujen kohdalla on usein kyse vaeltavan yksilön reitin osumisesta pihapiiriin ilman varsinaista saalistustarkoitusta. On tyypillisempää, että pihavierailun tekee nuori susi, kun taas lauman vahvimmat aikuiset saavat ruoan helpommin luonnosta.

Suden käytöstä ohjaa vahvasti aistimaailma. Ihminen voi tiedostamattaan houkutella susia tutkimaan mahdollista saalistarjontaa kotieläinten hautaamiskäytännöillä tai pienten hirvieläinten ruokintapaikoilla. Koiran haju tai pelkästään pihaan jätetyn koiranruoan tuoksu voi houkutella suden pihapiiriin.

”Suden kokemukset ihmisestä vaikuttavat sen käytökseen, ja pentu oppii käytöksen emolta. Suden käytöksen taustojen ymmärtämisellä voidaan vähentää pelkoa ja vahinkoriskiä,” Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola muistutti Seinäjoella torstaina.

Viimeisen viiden vuoden aikana kotieläimiin kohdistuneita susivahinkoja on sattunut vuosittain noin sata. Pääosa vahingoista on kohdistunut lampaisiin. Alueellisena poikkeuksena oli viime vuonna Pohjanmaa, jossa vahinkoja kohdistui paljon turkiseläintiloihin.

Kotieläintilat voivat torjua susivahinkoja konkreettisilla toimilla, joista tehokkaimmaksi on todettu petoaita. Suomen riistakeskukselta voi hakea maksutonta petoaitaa, joka myönnetään pääsääntöisesti, kun suojattavan karjan arvo ylittää aitaamisen hinnan. Vuosittain aitaa on myönnetty noin 50 kotieläintilalle.

”Oikein rakennettuna ja huollettuna susiaita on tehokas vahinkojen estäjä. Esimerkiksi Lounais-Suomessa aitaaminen on selvästi vähentänyt vahinkomääriä”, suunnittelija Jaakko Alalantela Suomen riistakeskuksesta kertoi.

Susivahinkotapauksissa tulee viipymättä ilmoittaa paikkakunnan maaseutuelinkeinoasiamiehelle. Akuutissa tapauksessa voi ottaa yhteyttä poliisiin tai hätäkeskukseen. Ruokavirasto korvaa kotieläinvahingot täysimääräisenä riistavahinkolain mukaisesti. Keskimäärin suden aiheuttamia kotieläinvahinkoja on poronhoitoalueen eteläpuolella korvattu vuosittain yhteensä 150 000 eurolla.

 

Lisätietoja:
Ilpo Kojola, tutkimusprofessori, Luke, 029 532 7411, ilpo.kojola@luke.fi
Jaakko Alalantela, suunnittelija, Suomen riistakeskus, 029 431 2278; jaakko.alalantela@riista.fi

SusiLIFE-hanke on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.

Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin LIFE-ohjelma (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394), maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten verotussuunnittelu on pian ajankohtaista

Riista.fi - 12.03.2020 - 12:01

Tulevan hirvieläinten metsästyskauden suunnittelu on ajankohtaista jo aikaisin keväällä. Hirvikannan hoitosuunnitelmassa linjatun mukaisesti riistanhoitoyhdistykset laativat hirvieläinten verotuslaskelmat yhteistyössä hirvitalousalueille ja tämän perusteella omille alueilleen. Suunnittelun tarkoituksena on mitoittaa tarvittava hirvieläinten metsästys siten, että asetetut kantatavoitteet voidaan toteuttaa. Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset esittelevät verotussuunnitelmia pyyntiluvanhakijoille ja lupaosakkaille, jotka päättävät hakemansa pyyntilupamäärän ja jättävät hakemuksensa huhtikuun loppuun mennessä.

Verotussuunnittelun tärkeimpänä tausta-aineistona ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat kanta-arviot, joiden perusteella myös arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosittain. Hirvikantaa koskevat arviot julkaistaan kahdessa vaiheessa. Viikolla 9 julkaistiin hirvitalousaluetason arviot ja viikolla 11 julkaistaan rhy-kohtaiset arviot. Valkohäntäpeuran kanta-arvio julkaistaan viikolla 13. Kanta-arviot sekä verotussuunnittelun aineistot löytyvät julkisesti osoitteesta https://riistahavainnot.fi/.

Myös metsästysseuroissa ja -seurueissa kannattaa tutustua kanta-arvioihin sekä Oma riista -palvelussa julkaistuihin hirvieläinsaalista ja havaintoja koskeviin raportteihin. Tulevan metsästystarpeen suunnittelemiseksi paikallistasollakin on tärkeää tarkastella riistanhoitoyhdistyksen ja hirvitalousalueen hirvieläintilannetta.

Hirvieläimen pyyntilupaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti Oma riista -palvelussa. Haku aukeaa 1. huhtikuuta 2020. Hakemus on jätettävä viimeistään 30. huhtikuuta 2020. Suomen riistakeskuksen ohje hirvieläinten pyyntilupien hakemiseen löytyy osoitteesta https://riista.fi/metsastys/lomakkeet/pyyntilupalomakkeet/hirvielaimet/

Kaaviokuva hirvieläinten verotussuunnitteluprosessin vaiheista ja aikataulusta

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer