slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Kosteikoilla kuhisee – seuraa suoraa lähetystä  

Riista.fi - 05.05.2021 - 12:01

Suomen riistakeskus suunnittelee ja kunnostaa yhdessä paikallisten kanssa kymmeniä kosteikoita vesilintujen pesimätulosten parantamiseksi. Kosteikkoelämää-livelähetyksen (youtube.com) kautta voi kevään ja alkukesän aikana seurata sorsien vipeltämistä yhdellä toteutuneista kosteikoista. 

Työkoneet uurastivat viime vuonna SOTKA-kosteikot -hankkeeseen valituilla kohteilla ja muodostivat vettä pidättäviä valleja, patopenkereitä. Yhdelle näistä kosteikoista saatiin hiljattain nostettua kevättulvien vettä. Matala vesi houkutteli pian runsain mitoin muuttavia lintulajeja levähtämään ja ruokailemaan. Lintuja ja kosteikkoluontoa pääsee tarkkailemaan nyt kotisohvalta.

– On upeaa nähdä näin nopeasti ja konkreettisesti tehdyn työn vaikutukset luonnolle. Monesti elinympäristötyö on aikaa vievää, mutta patoamalla toteutetut kosteikot saadaan toteutettua verrattain nopeasti ja edullisesti. Livelähetyksen kautta on ilo näyttää työn tuloksia eli kosteikolla viihtyviä vesilintuja, Suomen riistakeskuksen suunnittelija Elina Sorvali kertoo.

SOTKA-kosteikoita on tähän mennessä valmistunut Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Lappiin ja Pohjanmaalle (kosteikko.fi). Kosteikoiden pääasiallinen tehtävä on toimia vesilintujen poikue-elinympäristönä: pienet sorsanalut tarvitsevat matalikoita ensimmäisinä elinviikkoinaan. Kosteikoiden määrä on aikojen saatossa vähentynyt, mikä on osaltaan vaikuttanut vesilintujen taantumiseen lisääntymismahdollisuuksien heikennyttyä.

 

Metsästäjät luonnonsuojelijoina

Kosteikoista hyötyvät lintujen lisäksi monet muut eliölajit, sekä vesiensuojelu. Hyödyt maiseman monipuolistumiselle ja virkistyskäytölle ovat kiistattomat. Kosteikot tulevat olemaan monen lintu- ja luontoharrastajan kiinnostuksen kohteena. Lisäksi metsästys on mahdollista SOTKA-kosteikoilla tarkoin reunaehdoin, joihin maanomistajat sitoutuvat.

– Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsästys eivät sulje toisiaan pois, päin vastoin. Pienpetojen pyytäminen turvaa pesintöjen onnistumista, ja maltillisen kestävästi toteutettavan metsästyksen salliminen antaa mahdollisuuden luoda kosteikkoja laajasti ympäri Suomea. Myös muualla kuin luonnonsuojelualueilla tarvitaan vesilinnuille tärkeitä elinympäristöjä, Sorvali sanoo.

Kosteikkojen tilaa seurataan vesilintujen pari- ja poikuelaskentojen avulla, joita toteutetaan SOTKA-kosteikoilla vähintään viiden vuoden ajan. Laskentojen avulla saadaan tietoa lintukantojen ja ympäristön tilasta päätösten tueksi. Kuka tahansa voi perustaa vesilintulaskentapisteen. Toimintaa organisoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

 

Vaikuttavaa elinympäristötyötä

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on kunnostaa tai perustaa vähintään 40 kosteikkoa, yhteensä 400 hehtaaria ympäri Suomen. Kustannustehokkuus ja kosteikon pitkäjänteinen, aktiivinen hoito ovat hankkeen pääperiaatteita. Kosteikot perustetaan pääasiassa patoamalla, jolloin vedentasoa voidaan säädellä vuoden mittaan sopivaksi.

Yli sata maanomistajaa on osoittanut kiinnostuksensa kosteikoiden kunnostukseen lähettämällä kohde-esityksen, ja hakemuksia otetaan edelleen vastaan. Soveltuvimmat kohteet etenevät suunnitteluun tai toteutukseen.

 

Lisätietoja: 

Kosteikkoelämää-livelähetys SOTKA-kosteikolta (youtube.com)

www.kosteikko.fi

Hankkeen Facebook-sivut SOTKA-kosteikot (facebook.com)

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinkolarin sattuessa ilmoita 112

Riista.fi - 04.05.2021 - 09:00

Jos törmäät ajoneuvolla hirvieläimeen, ilmoita yleiseen hätänumeroon 112 ja varoita muita tielläliikkujia. Merkitse kolaripaikka, jotta suurriistavirka-apu löytää eläimen jäljille.

Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta pitää aina ilmoittaa hätäkeskukseen. Helpoiten se onnistuu puhelimeen ladattavalla 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirka-apu (SRVA) löytää perille.

Hirvieläinkolarin sattuessa: huolehdi loukkaantuneista, estä lisäonnettomuudet ja varoita muuta liikennettä varoituskolmiolla.

Onnettomuuspaikan paikkatieto on eläimen kohtalon selvittämisen kannalta oleellista. Paikan voi merkitä riista.fi -sivuilta ladattavalla riistaonnettomuusmerkillä.

– Luovatkin ratkaisut ovat onnettomuuspaikan merkinnässä sallittuja, autosta löytyvä muovipussi tai muun vastaavan esineen kiinnittäminen tienlaitaan näkyvälle paikalle eläimen poistumissuunnan puolelle riittää. SRVA-toimija kerää onnettomuuspaikan merkintään käytetyt tuotteet talteen, Porin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Jokinen sanoo.

Ilmoita aina onnettomuudesta

Kaikista hirvieläinkolareista ei ilmoiteta viranomaisille. Yleensä näin tapahtuu pienten hirvieläinten kolarissa. Syynä ilmoituksen laiminlyöntiin on usein ajoneuvon kärsimät vähäiset vahingot.  Vaurioitumaton auto ei kuitenkaan aina tarkoita eläimen selviytymistä vähillä vaurioilla, sillä raajat voivat murtua vähäisestäkin osumasta. Ilman autoilijan ilmoitusta eläintä ei osata etsiä, ja pahimmillaan sen kohtalona on hidas ja tuskallinen kuolema.

– Onnettomuuksissa osallisena olleen hirvieläimen kunto pyritään aina tarkastamaan. Käytännössä poliisin virka-apuna toimivat SRVA-toimijat jäljestävät hirvieläintä koirien avulla ja yrittävät saada havaintoja eläimen liikkeistä ja loukkaantumisasteesta. Pahoin loukkaantuneet eläimet joudutaan lopettamaan eläinsuojelullisista syistä, Jokinen kertoo.

Touko-kesäkuussa liikenneonnettomuuksia aiheuttavat emojensa vieroittamat nuoret hirvieläimet, jotka etsivät omia elinalueitaan. Nämä kokemattomat kulkijat eksyvät toisinaan taajamiin ja voivat aiheuttaa arvaamattomalla käyttäytymisellään onnettomuuksia.

Tutustu SRVA-toimintaan,  katso esittelyvideo (Riistainfo.fi)

Lataa ja tulosta autoosi riistaonnettomuusmerkki

 

Lisätietoa

Reima Laaja, riistasuunnittelija Suomen riistakeskus p. 029 431 2322

Mikko Jokinen, toiminnanohjaaja Porin riistanhoitoyhdistys p. 029 4312324

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjärekisterin asiakaspalvelun sähköpostiosoite muuttuu

Riista.fi - 29.04.2021 - 15:11

Metsästäjärekisterin asiakaspalvelun sähköposti muuttuu 29.4.2021 alkaen ja uusi osoite on metsastajarekisteri@riista.fi. Muut yhteystiedot pysyvät ennallaan.

Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9–16 ja heinäkuusta lokakuuhun arkisin klo 8–18.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Koiran ja suden risteymien tunnistamiseen on kehitetty uusi menetelmä – osoitti vanhan DNA-analyysimenetelmän puutteen

Riista.fi - 29.04.2021 - 12:52

Luonnonvarakeskuksen tiedote.

Oulun yliopiston johtamassa kansainvälisessä hankkeessa on kehitetty menetelmä, jolla voidaan tunnistaa aikaisempaa tarkemmin koiran ja suden risteymät. Kehitystyö toi esiin kaksi suden ja koiran risteymää, jotka vanhalla menetelmällä oli määritelty susiksi.

Aikaisemman tutkimustiedon perusteella aiemmin käytetty analyysimenetelmä tunnistaa koirasudet susista ensimmäisessä ja toisessa polvessa. Mitä useamman polven takaisinristeymästä puhutaan, sitä epävarmemmaksi muuttuu lajin tunnistaminen vanhalla menetelmällä. Nyt tehdyn uuden koirasusipaneelin tulos osoittaa, että myös toisen polven risteymien tunnistamisessa voi esiintyä haasteita, jos käytetään pelkästään mikrosatelliittianalyysiä.

”Kehitystyöhön lähdettiin, koska risteymien tunnistamista varten haluttiin kehittää menetelmä, jota voidaan käyttää koko Euroopan laajuisesti. Vanhaan menetelmään verrattuna uusi menetelmä on nopeampi, kustannustehokkaampi ja eri laboratorioissa tehdyt analyysit ovat keskenään vertailukelpoisia. Vanhalla menetelmällä eri laboratorioissa saatuja risteymäanalyysien tuloksia ei voi vertailla suoraan keskenään”, kertoo tutkimuksessa mukana ollut Oulun yliopiston väitöskirjatutkija, maaliskuusta alkaen Lukessa työskennellyt, Jenni Harmoinen.

Luonnonvarakeskus (Luke) lähetti Oulun yliopiston tutkimukseen DNA-näytteitä tunnetuista koirasusista. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana DNA-näytteet kahdesta eläimestä, jotka oli aiemmassa Turun yliopiston analyysissä määritelty susiksi, mutta joiden DNA-tulos poikkesi keskimääräisestä sudesta. Näytteet haluttiin ottaa uudelleen tarkasteluun koirasusien tarkempaan tunnistamiseen kehitetyllä menetelmällä.

Poikkeuksellisten DNA-tulosten takaa paljastui kaksi koirasutta. Auton alle Tohmajärvellä joulukuussa 2015 jäänyt yksilö oli kolmannen polven takaisinristeymä suteen. Kannanhoidollisella luvalla Pyhäjoella tammikuussa 2016 ammuttu yksilö oli toisen polven takaisinristeymä suteen. Ensin mainittu yksilö oli 4-vuotias uros ja jälkimmäinen 2-vuotias naaras.

Koirasusi on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Luke tulee käymään vanhan mikrosatelliittiaineiston huolellisesti läpi.

Uusi koirasusipaneeli erottaa koiran ja suden risteymät mikrosatelliittimenetelmää tarkemmin

Susien ja koirien perimän erot ovat pieniä, koska sudet ja koirat ovat geneettisesti eriytyneet toisistaan suhteellisen vähän aikaa sitten. Uusi koirasusipaneeli on kehitetty korostamaan susien ja koirien välisiä geneettisiä eroja. Koirasusipaneelia käytetään SNP-analyysissä.

Luonnonvarakeskuksen vuosittaiseen suden DNA-näytteiden lajimääritykseen on tähän saakka käytetty mikrosatelliittimarkkereita. Analyysit on tehty Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. Tuore tutkimustulos osoittaa, että käytetty mikrosatelliittianalyysi erottaa koirasudet huonommin kuin koirasusipaneeli.

Luke käy läpi vanhat DNA-näytteet ja kehittää suden kannanarvioinnissa käytettävää DNA-analyysiä

”Kehitystyö on tervetullutta”, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola. ”Tieteelle on ominaista, että menetelmien kehittyessä tieto muuttuu ja täsmentyy. Koirasusipaneelin avulla kehitämme suden kannanseurantaan liittyvää risteymien tunnistamista.”

Oulun yliopiston tutkimus tehtiin Saksassa olevalla laitteella, mutta samanlainen laite on vastikään hankittu maa- ja metsätalousministeriön tuella Lukeen. Luke tulee ottamaan menetelmän osaksi susikannan arviointia vuodesta 2022. Koirasusipaneeli tulee tulevaisuudessa olemaan Lukessa rutiinikäytössä.

Vanhoista näytteistä tullaan analysoimaan uudelleen ne yksilöt, jotka voivat ikänsä puolesta olla elossa tai nyt elossa olevien susiyksilöiden vanhempia. Myös vuosien 2016—2021 aikana kerätyistä ulostenäytteistä otetaan koirasusipaneeliin analysoitavaksi ne, jotka eroavat tyypillisestä suden profiilista. Vanhoja näytteitä päästään analysoimaan aikaisintaan, kun uusi laite on saatu Lukessa käyttöön.

Lue lisää tuoreesta tutkimuksesta (luke.fi)

Tuore SNP-tutkimus pähkinänkuoressa:
  • Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus, jonka tavoitteena oli kehittää DNA-menetelmä erottamaan entistä tarkemmin suden ja koiran risteymät.
  • Koirasusipaneeli tarkoittaa risteymien tunnistamiseen valittuja 93 SNP-markkeria.
  • Tutkimustulos on hyväksytty ja vertaisarvioitu, mutta artikkelia ei ole vielä julkaistu.
  • Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 288 sutta Euroopan laajuisesti (näytteitä Suomesta 61 kpl, Venäjältä 4 kpl, Romaniasta 21 kpl, Saksasta 107 kpl, Italiasta 70 kpl ja Iberian niemimaalta 25 kpl).
  • Suomesta toimitettiin näytteitä muun muassa metsästetyistä susista, museosusista ja tunnetuista koirasusista.
  • Koira-aineistona tutkimuksessa käytettiin 314 koiran DNA-näytettä 55 eri rodusta.
  • Risteymiksi epäiltyjä näytteitä oli koko tutkimuksessa yhteensä 12 kappaletta (3 kpl Saksasta, 1 kpl Romaniasta, 1 kpl Tšekistä ja 7 kpl Suomesta).
Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen

Riista.fi - 29.04.2021 - 11:46

Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystä tai olla kuulumatta mihinkään riistanhoitoyhdistykseen, muutoksesta tulee ilmoittaa metsästäjärekisteriin viimeistään 7.5.2021.

Riistanhoitoyhdistystä ei voi vaihtaa riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen kesken metsästysvuoden.

Muutosilmoitusta tehtäessä on kerrottava nimi, metsästäjänumero sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistys. Kirjallisen ilmoituksen allekirjoittaa metsästäjä itse. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti postitse tai sähköpostilla.

Postiin tehty muuttoilmoitus ei muuta riistanhoitoyhdistystäsi.

Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää, tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet merkitään metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella. (Riistahallintolaki 15 §)

Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu

Avoinna arkisin marras–kesäkuu: klo 9–16 ja heinä–lokakuu: klo 8–18

Puhelinnumero: 029 431 2002

Sähköpostiosoite: metsastajarekisteri@riista.fi

Postiosoite: Metsästäjärekisteri, PL 22, 00331 Helsinki

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vaihda riistanhoitomaksusi e-laskuksi

Riista.fi - 29.04.2021 - 09:33

Vielä ehdit vaihtaa riistanhoitomaksun laskun sähköiseen e-laskuun. Sopimus e-laskutuksesta on tehtävä 7.5. mennessä, jotta se ehtisi voimaan 1.8.2021 alkavalle metsästysvuodelle. E-laskusopimuksen tehtyäsi saat laskun jatkossa suoraan omaan verkkopankkiisi.

Tekemällä e-laskusopimuksen oman pankkisi kanssa saat metsästysvuoden 2021–2022 riistanhoitomaksun e-laskuna omaan verkkopankkiisi. Maksamalla e-laskun eräpäivään mennessä saat uuden metsästyskortin kotiinkannettuna Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa.

Pankkikorttikokoisen metsästyskortin lisäksi sinulla on aina sähköinen metsästyskortti Oma riista -palvelussa. Sähköinen metsästyskortti on yhtä pätevä kuin paperinenkin. Sähköinen metsästyskortti tulee Oma riista -palveluun automaattisesti muutaman päivän viiveellä riistanhoitomaksun maksamisesta.

Kätevä ja nopea e-lasku

Siirtyminen e-laskutukseen säästää aikaa ja vaivaa: kaikki tiedot, kuten viite- ja tilinumerot ovat laskussa valmiina, joten niitä ei tarvitse erikseen näppäillä. Sinun tarvitsee ainoastaan tarkistaa ja hyväksyä lasku nappia painamalla.

Siirtyminen riistanhoitomaksun e-laskutukseen on yksinkertaista. Toimi näin:

  1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi.
  2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu.
  3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi.

Lue lisää e-laskun käyttöönotosta oman pankkisi sivuilta ja siirrä riistanhoitomaksusi e-laskuksi jo tänään. Sopimus e-laskutuksesta on tehtävä 7.5. mennessä, jotta se ehtisi voimaan 1.8.2021 alkavalle metsästysvuodelle. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. Verkkopankkisi aktiivisten e-laskujen joukosta voit myös tarkistaa, onko sinulla jo riistanhoitomaksu jo e-laskuna.

Voit maksaa myös suoramaksuna

Riistanhoitomaksu on mahdollista maksaa myös suoramaksuna. Suoramaksusopimuksen pankkinsa kanssa tehneet maksavat metsästysvuoden 2021–2022 riistanhoitomaksun suoramaksuna 1.6.2021, ja heille lähetetään heinäkuussa Metsästäjä-lehden lisäkannessa pankkikortin kokoinen metsästyskortti.

Suoramaksuvaltuutus on tehtävä 7.5. mennessä, jotta se ehtisi voimaan 1.8.2021 alkavalle metsästysvuodelle. Suoramaksuvaltuutusta ei tarvitse uusia vuosittain. Suoramaksusopimuksen voimassaolon voi tarkistaa omasta pankistaan.

Siirry Oma riista -palveluun

Katso helpot video-ohjeet Oma riista -palveluun rekisteröitymiseen, kirjautumiseen ja palvelun käyttämiseen.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Petoyhdyshenkilöiden tehtävät yksien kansien väliin

Riista.fi - 28.04.2021 - 09:00

Ensimmäinen petoyhdyshenkilöille suunnattu painettu opas on julkaistu. Opas kokoaa yksiin kansiin tehtävän hoitamisessa tarvittavat tiedot.

Uudessa oppaassa avataan petoyhdyshenkilöverkoston toiminnan periaatteet ja havaintojen varmentaminen. Lisäksi teoksessa käsitellään suurpetojen ekologiaa sekä niiden maastoon jättämiä jälkiä ja merkkejä. Oman lukunsa ovat saaneet asutuksen lähellä vierailevat pedot, poikkeusluvat ja petojen aiheuttamat vahingot.

– Oppaasta löytyy hyödyllistä tietoa paitsi toimintaansa aloittaville, myös kokeneille petoyhdyshenkilöille. Se on mielenkiintoista luettavaa myös muille suurpedoista kiinnostuneille, suunnittelija Mari Tikkunen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Petoyhdyshenkilöt tärkeä tuki tutkimukselle

Petoyhdyshenkilöt ovat suurpetoihin sekä niiden jälkiin ja jätöksiin perehtyneitä henkilöitä. Vapaaehtoisten muodostama verkosto syntyi Suomeen 1970-luvun lopulla. Alussa toiminta keskittyi pohjoiseen Suomeen, mutta jo 80-luvulla se levittäytyi koko maahan. Suurpetokantojen vahvistumisen ja levittäytymisen myötä havaintomäärät nousivat voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa. Havaintojen ilmoittaminen siirtyi paperilomakkeilta sähköiseen Tassu-palveluun vuonna 2009, jolloin kirjattiin noin 25 000 suurpetohavaintoa. Vuonna 2020 Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään aktiivisesti havaintoja kirjaavia petoyhdyshenkilöitä oli Suomessa vajaat 2 500. He kirjasivat Tassuun lähes 46 000 suurpetohavaintoa.

– Verkoston tärkein tehtävä on suurpetohavaintojen kerääminen, varmistaminen ja välittäminen tutkimukselle petokantojen arvioinnin pohjaksi. Petoyhdyshenkilöiden keräämät havainnot muodostavat edelleen keskeisen perustan suurpetokantojen arvioinnille, Tikkunen sanoo.

Petoyhdyshenkilöiden asiantuntemus on vauhdittanut suden DNA-keräyksen laajenemista. Syksyn ja talven aikana toteutettu näytekeräys kohdennettiin ensimmäistä kertaa kaikille poronhoitoalueen ulkopuolisille susireviireille. DNA-näytekeräys tuo arvokasta lisätietoa susireviirien lisääntymisstatuksesta, reviirialueista sekä susiyksilöiden liikkeistä, ja yhdessä havaintoaineiston kanssa niistä saadaan yhä tarkempi arvio susilaumojen määrästä Suomessa.

Suomen riistakeskuksen julkaiseman oppaan ovat kirjoittaneet Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat.

Opasta on saatavilla sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Suomen riistakeskus jakaa painettua opasta petoyhdyshenkilöinä toimiville. Sähköinen versio on julkisesti saatavilla Suomen riistakeskuksen sivuilla.

Oppaan kirjoittamista tukivat SusiLIFE-hanke sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Opas luettavissa täältä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Syksystä 2021 alkaen kattavampaa tietoa valkohäntäpeurakannasta

Riista.fi - 27.04.2021 - 12:00

Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistiedote.

Valkohäntäpeuran kanta-arvio tarkentuu tulevaisuudessa. Syksystä 2021 alkaen havaintoja kerätään uudella vakioidulla menetelmällä.

Valkohäntäpeurakanta on ollut kasvussa ja tuoreen kanta-arvioin myötä näyttää siltä, ettei edes metsästyskauden 2020–2021 ennätyssaalis sitä leikannut. Riistahallinto on ollut ajan hermolla, sillä samaan aikaan kannan kasvun kanssa Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet keinoja kanta-arvion tarkentamiseksi.

Tähän asti metsästäjät ovat pystyneet kirjaamaan havaintoja valkohäntäpeurasta Oma riista -palveluun omaan käyttöönsä. Tulevana syksynä havaintoja kerätään uudella vakioidulla menetelmällä, joka muistuttaa hirvihavaintojen keräämistä.

Hirvihavaintojen kirjaaminen pohjautuu hirvihavaintokorttiin ja ne kerätään kootusti metsästyksenjohtajan kautta. Valkohäntäpeurasta jokainen metsästäjä voi jahdin yhteydessä kirjata omat havaintonsa.

Havaintoja kirjataan Oma riistan -verkkopalvelussa ja mobiilisovelluksella. Havainnon kirjaamisesta on haluttu tehdä mahdollisimman helppoa.

– Älypuhelimella toimivassa mobiilisovelluksessa peurahavainnon kirjaaminen on vain muutaman napautuksen takana, projektipäällikkö Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Kuluvan metsästyskauden aikana havaintojen kirjaamista pilotoitiin seitsemän riistanhoitoyhdistyksen metsästäjien toimesta.

– Suuri kiitos pilottiin osallistuneille metsästäjille. Pilotin aikana toiminnallisuuteen tehtiin parannuksia saadun palautteen pohjalta. Toimiva menetelmää on turvallista laajentaa valtakunnalliseksi syksyllä 2021. Kuinka paljon havaintoja tulevan metsästyskauden aikana saadaankaan, kun pilotissakin päästiin yli 10 000 havaintoon, Laine pohtii.

Kanta-arvion tarkentamisprojekti on monivuotinen ja siinä on tarkasteltu havaintojen kirjaamisen lisäksi Turun yliopiston toimesta DNA:n ja riistakameroiden käytettävyyttä valtakunnallisessa kannanarvioinnissa. Havaintojen kirjaaminen koettiin parhaaksi menetelmäksi, sillä se on tuttu hirvikanta-arviosta ja soveltuu valtakunnallisessa käytössä näin lukuisan eläinkannan arviointiin.

– Valkohäntäpeuran kanta-arviota saadaan alueellisesti tarkemmaksi, kun kannan rakennetieto tarkentuu. Ensisyksyn jälkeen käytettävissä on yhden vuoden tiedot ja mallintaessa on eduksi useamman vuoden aikasarja. Tulevaisuudessa pyritään hirvitalousaluekohtaisiin valkohäntäpeuran kanta-arvioihin, kommentoi erikoistutkija Sami Aikio Luonnonvarakeskuksesta.

Valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittämishanketta on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoituksella.

 

Lisätietoja:

Kehitysprojektista ja havaintojen kirjaamisesta:

Projektipäällikkö Eerojuhani Laine, Suomen riistakeskus, eerojuhani.laine@riista.fi

 

Kannanarvioinnista:

Erikoistutkija Sami Aikio, Luonnonvarakeskus, sami.aikio@luke.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Jokavuotinen vesilintujen parilaskenta on jälleen alkanut

Riista.fi - 26.04.2021 - 14:21

Etelärannikolla ensimmäiset vesilintulaskennat ovat jo käynnistyneet. Ensimmäinen laskentakierros suoritetaan noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen pari viikkoa myöhemmin. Tämän vuoksi jäiden lähdön etenemistä omalla laskenta-alueella on tärkeää seurata tarkasti.

Eteläisen Suomen rehevillä järvillä (lintuvedet) kannattaa kiinnittää erityistä huomiota läpimuuttajien esiintymiseen. Ensimmäistä laskentaa voi tarpeen mukaan viivästyttää, jotta läpimuuttajia ei tulisi laskeneeksi mukaan paikalliseen pesivään kantaan.

Ohje laskentaan löytyy osoitteesta: https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta (luomus.fi). Lisäksi lajitietokeskuksen verkkosivulla (laji.fi) on listat Luomuksen ja Luken aktiivisista ja seurannasta pudonneista laskentakohteista.

Pyydämme kaikkia laskijoita palauttamaan laskentatiedot heti laskentojen jälkeen Laji.fi -sivuston kautta, viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli haluat, että laskentapisteesi vaikuttaa riistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksen määrään, niin kirjautumisen on tapahduttava ’Oma riista’ -tunnuksilla.

Kategoriat: Metsästysuutiset

On riistapeltojen siementilauksen aika

Riista.fi - 22.04.2021 - 08:19

Vaikka riistapeltoja hoidetaan pääasiassa riistalajeja ajatellen, niistä hyötyvät myös monet pikkulinnut ja hyönteiset. Riistapellot tarjoavat suojaa ja ruokaa sekä ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Peltokanalinnuille ja viljelysalueiden pienriistalle riistapeltojen määrä ja sijainti ovat suuria yhtenäisiä pinta-aloja tärkeämpiä tekijöitä. Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista sekä viljelyaukean keskellä olevista suojakasvustoista. Reunavyöhykkeen ja ojanreunojen laatu ja määrä ovat peltoriistanhoidon avainsanoja.

 

Riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan

Keväällä on aika ottaa riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan. Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä 30.6. mennessä.  Riistapellon voi perustaa myös syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja luo suojaa jo kevään toukotöiden aikana. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi.

Monilajikkeiset riistakasvikaistat lisäävät monimuotoisuutta ja reunavyöhykettä. Kukkia sisältävät riista- tai maisemapellot ovat väriläiskiä maisemassa, ja tarjoavat mettä hyönteisille.

Maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa vaihtoehtoja riistanhoitoon tukikelpoisilla lohkoilla. Riistapellosta saa tuloja myös lohkoilta, joilla sadonkorjuu saattaa epäonnistua huonoissa olosuhteissa. Riistapellon voi perustaa ison lohkon mutkitteleviin reunoihin, jolloin satokasvin kasvulohko saadaan helpommin puitua. Riistapelloiksi soveltuvia kohteita ovat myös maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet alueet.

 

Riistapellot kauas vilkasliikenteisistä teistä

Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee perustaa riittävän etäälle vilkasliikenteisistä teistä.

Jos riistapellot sijoittuvat maisemaan mosaiikkimaisesti, tarjotaan eläimille sopivasti ravintoa ja suojaa ja liikkuminen kohteiden välillä sujuu luontevasti. Hirvieläinten viihtyessä riistapellossa, ovat ne poissa liikenteestä ja satokasvien lohkoilta.

 

Lisätietoja

Ruokavirasto.fi

Kuntien maataloussihteerit

Ympäristösitoumus/korvaus 2021 (ruokavirasto.fi)

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmat julkaistu

Riista.fi - 21.04.2021 - 12:45

Riistanhoitoyhdistykset ovat laatineet yhdessä verotussuunnitelmat hirvitalousalueille ja tämän perusteella omille alueilleen. 

Riistanhoitoyhdistysten tehtävänä on metsästysasetuksen 8§ mukaisesti laatia oman alueensa hirvieläinten verotussuunnitelmat 15.4. mennessä.

Riistahavainnot.fi -sivulta löytyvistä taulukoissa on esitetty riistanhoitoyhdistyksen alueelle tai sen osalle suunniteltu hirvieläinverotus ja siihen tarvittava pyyntilupamäärä ja verotuksen rakenne. Määrät summautuvat kullekin hirvitalousalueelle. Riistanhoitoyhdistys voi jakautua useammalle hirvitalousalueelle.

Verotussuunnittelun tarkoitus on suunnitella tulevalla metsästyskaudella tarvittava hirvieläinten saalismäärä ja -rakenne sekä tarvittava pyyntilupamäärä, jolla asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Pyyntiluvanhakijat päättävät itsenäisesti hakemastaan pyyntilupamäärästä ja Suomen riistakeskus ratkaisee pyyntilupahakemukset julkisena hallintotehtävänä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

SusiLIFE: Vapaana juokseva koira on altis vaaroille – lainsäädäntö velvoittaa kiinnipitoon

Riista.fi - 21.04.2021 - 08:07

SusiLIFE-hankkeen tiedote

Vapaana juokseva koira on altis vaaroille. Vaarassa on erityisesti koira, joka ei ole omistajan valvovan silmän alla. Riskinä on hukkuminen, liikenneonnettomuus tai suden saaliiksi päätyminen. Irrallaan liikkuva koira voi aiheuttaa tuhoa keväisessä luonnossa.

Koiran päästäminen illalla tarpeilleen ilman valvontaa on riski. Tottelevainenkin koira saattaa poistua mielenkiintoisen hajun tai äänen perässä piha-alueelta omistajan huomaamatta.

Piha-alueen ulkopuolella koira voi aiheuttaa vaaraa liikenteessä itselleen ja muille kulkijoille tai joutua tappeluun toisen koiran kanssa. Heikkojen jäiden aikaan myös lemmikin hukkumisriski on suurimmillaan.

Koiraa vapaana ulkoiluttaessa on riski, että koira poistuu ohjaajan näkyvistä. Jos koiraa ulkoilutetaan vapaana, tulee sen aina olla omistajan lähietäisyydellä ja välittömästi kytkettävissä. Lisäksi irtipitoon tarvitaan aina maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.

Lainsäädäntö velvoittaa kiinnipitoon

Irrallaan juokseva koira voi aiheuttaa ikävää jälkeä luonnossa etenkin keväällä. Nisäkkäillä on pienet poikaset ja lintujen pesinnät voivat häiriytyä tai tuhoutua koiran vierailusta.

Lainsäädäntö velvoittaa koiran omistajaa lemmikkinsä kiinnipidossa. Metsästyslain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 20. päivään asti. Säädökset koskevat kaiken rotuisia koiria. Poikkeuksena kieltoon ovat viranomaistehtävät, viittä kuukautta nuorempi koira tai kun esimerkiksi noutavaa koiraa käytetään sepelkyyhkyn metsästyksessä. Koira saa myös oleskella alueen haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa tai koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella.

Koiran irrallaan pitoon tulee aina olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.

Tukeva tarha pitää ulkokoiran turvassa

Koira päätyy suden tappamaksi useimmiten metsästystilanteessa, mutta koiravahinkoja tapahtuu myös pihoissa tai niiden läheisyydessä. Vahingon sattuessa koira on usein ollut yöllä ketjuun kytkettynä tai päästetty juoksemaan vapaana ilman valvontaa. Vielä 2000-luvun alussa noin puolet suden hyökkäyksistä koiriin tapahtui pihassa tai sen läheisyydessä. Tarkemmalla koirien valvonnalla vahingot pihoilla ovat vähentyneet.

Koiran jättäminen yöksi juoksunaruun on riski susireviireillä ympäri vuoden, mutta erityisesti keväällä ja kesällä nuorten susien etsiessään omaa reviiriä vahinkoja voi aiheutua myös tunnettujen susireviirien ulkopuolella.

Ketjuun tai juoksunaruun kiinnitetty koira on helppo saalis sudelle. Riittävän tukevarakenteisessa tarhassa tai sisällä pitäminen onkin koiran turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto. Koiran tulee olla valvottuna tai kytkettynä myös, jos se päästetään yöaikaan tarpeilleen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM ja YM: Luonnon monimuotoisuutta edistävä Helmi-ohjelma lausunnoille

Riista.fi - 20.04.2021 - 12:57

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tiedote

Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Helmi-ohjelman tavoitteista ja toimista pyydetään lausuntoja 12.5.2021 mennessä. Kyseessä on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma.

”Helmi-ohjelmalla on tärkeä rooli Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Helmi on historiallinen ohjelma, jossa hoidetaan, kunnostetaan ja suojellaan useita eri elinympäristöjä. Yhteistyöllä ja oikein kohdennetuilla toimilla voimme pysäyttää luontokadon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

”Suomalainen luonto on arvokas ja ainutlaatuinen, ja sen monimuotoisuudesta huolehditaan monella eri tavalla. Monipuolinen keinovalikoima ja laaja-alaisuus ovat Helmi-ohjelman vahvuuksia. Olennaista on, että ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Helmi-ohjelmassa muun muassa kunnostetaan soita, lintuvesiä ja -kosteikoita, perinnebiotooppeja, metsiä sekä pienvesiä ja rantoja.  Tavoitteena on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina. Lisäksi ohjelmassa suojellaan luontoarvoiltaan arvokkaita soita.

Luontoa hoidetaan sekä suojelualueilla että yksityismailla. Kaikki ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-ohjelma sisältää määrälliset ja laadulliset tavoitteet eri elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Toimenpiteitä on yhteensä 40, jonka lisäksi ohjelmassa on tavoitteet ohjelman edistymisen ja vaikuttavuuden seurannalle.

Ohjelman pohjana vankka tietopohja ja laaja sidosryhmätyö

Helmi-ohjelma pohjautuu Suomen lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviointeihin. Suomen lajeista joka 9. on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Elinympäristöjen väheneminen ja laadun heikkeneminen on luonnon köyhtymisen suurin suora syy. Helmi-ohjelmaa on valmistellut työryhmä, joka on kuullut työssään Suomen kärkiasiantuntijoita sekä pyytänyt kommentteja kaksi kertaa työn valmistelun edetessä kirjallisesti asiantuntijaryhmiltä. Työtä on ohjannut laajapohjainen sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä. Lisäksi ohjelmaan on pyydetty jo luonnosvaiheessa avoimesti kommentteja, joiden pohjalta ohjelmatekstiä on kehitetty. Vuoden vaihteessa ohjelmaluonnos oli kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa, jonka lisäksi valmistelun tueksi on pidetty sidosryhmätilaisuuksia.

Helmi-ohjelman työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi käynnistettiin vuonna 2020 hallitusohjelman rahoituksella suojelualueilla ja kuntien mailla. Tänä vuonna Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Villisikanäytteiden lähettäminen Ruokavirastoon — Matkahuolto muutti ohjeistusta

Riista.fi - 19.04.2021 - 12:56

Matkahuolto uudisti ohjeitaan ja nyt kaikki eläinperäiset näytteet tulee luokitella joko tartuntavaarallisiksi tai ei-sellaisiksi.

Tartuntavaarallisia näytteitä lähettävät vain virkaeläinlääkärit. Metsästäjien Ruokavirastoon lähettämät villisikanäytteet kuuluvat ei-tartuntavaarallisiin ja niihin tulee merkitä ”eläinperäinen näyte – vapautettu”. Muutoin Matkahuolto ei ota niitä kuljetettavaksi. Sama merkintävaatimus koskee myös muita metsästäjien Ruokavirastoon lähettämiä näytteitä (pienpedot, hirvien CWD-näytteet ja niin edelleen).

Näytteiden lähettäminen

  • Pakkaa näytteet huolellisesti. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston kotisivuilta.
  • Liitä mukaan sekä lähetelomake että palkkiolomake.
  • Katso Matkahuollon palvelupistehausta lähin toimipaikka (valitse toiminnot ”paketin lähettäminen ja nouto” sekä ”kaikenkokoiset paketit”). Paketin lähetystä ei voi ostaa Matkahuollon internetsivuilta. Älä käytä pakettiautomaattia.
  • Lähetä näytteet Matkahuollon Pikapakettina
  • Kirjoita paketin päälle ”Eläinperäinen näyte – vapautettu”.
  • Lähetysosoite: RUOKAVIRASTO, Virologia, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki/Kamppi.
  • Asiakasnumero 9400278. Sitä käyttämällä Ruokavirasto maksaa lähetyskulut.

Lähete- ja palkkiolomakkeet ja lisätietoja: ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villisika/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysaseen hankinta mielessä? – hae lupa poliisilta hyvissä ajoin

Riista.fi - 16.04.2021 - 08:18

Metsästäjiä on tapana muistuttaa keväällä aselupien hakemisesta riittävän ajoissa, jotta metsästäjä ehtii saada luvan poliisilta, hankkia aseen ja harjoitella sillä riittävästi ennen metsästyskautta. Myös turvallisuuden vuoksi on tärkeää, että metsällä ase on tuttu ja sen oikea käsittely on ”selkäytimessä”. Ja ennen kaikkea, että asenne turvallisuusasioihin on kohdallaan!

Aseluvan hankinta vie oman aikansa. Poliisilaitoksilla käsittelyajat vaihtelevat ja joillakin laitoksilla on esimerkiksi haastatteluihin pitkiäkin jonoja, erityisesti syksyllä metsästyskauden alla. Aseluvan hakemista ei siksi kannata jättää kesään tai alkusyksyyn. Hakemuksen voi jättää mille tahansa poliisilaitokselle.

Hakemuksen jättämistä varten aselupaa hakevan tulee varata aika poliisin ajanvarausjärjestelmästä, sillä koronan vuoksi asian hoitaminen jonottamalla ei välttämättä edes onnistu. Poliisin kaikissa toimipaikoissa ei käsitellä aselupa-asioita, mikä kannattaa tarkistaa poliisin nettisivuilta kyseisen laitoksen kohdalta. Asia selviää myös sähköisen ajanvarauksen kautta. Korona-riskiryhmään kuuluville osa poliisilaitoksista tarjoaa erillisiä palveluaikoja.

 

Varaudu aina metsästysharrastuksen osoittamiseen ja mahdolliseen haastatteluun

Metsästystarkoitukseen aselupaa haettaessa hakijan tulee osoittaa metsästysharrastuksensa ja metsästysmahdollisuutensa. Metsästyskortin lisäksi esimerkiksi tositteet metsästysseuran jäsenmaksusta, mahdolliset jäsenkortit ja Oma riistan verkkoversion tulosteet metsästysseuraan ja metsästysryhmiin kuulumisesta tulee ottaa mukaan. Metsästyskortin voimassaolon ja suoritetun ampumakokeen voi esittää myös Oma riistan mobiiliversiolla.

Hakijan kannattaa ottaa mukaan myös passi tai henkilökortti henkilöllisyytensä osoittamiseksi. Samoin tulee ottaa mukaan sotilaspassi, siviilipalvelustodistus, kutsuntatodistus tai todistus palvelusta vapauttamisesta.

Poliisi haastattelee sellaiset aseluvan hakijat, jotka hakevat ensimmäistä aselupaansa ja ne, joilla on kulunut yli kymmenen vuotta edellisestä aseen hankinnasta. Myös alaikäiset henkilöt haastatellaan ja aselupaa pistoolityyppiselle käsiaseelle hakevat pääsääntöisesti haastatellaan.

Parhaat tiedot asioinnista saa paikallisen poliisilaitoksen nettisivuilta tai puhelinpalvelusta.

Poliisin yhteystiedot (poliisi.fi)

Hae aselupaa (poliisi.fi)

Ampuma-aseasiat (poliisi.fi)

Ajanvaraus (poliisi.fi)

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Metsästysasetukseen muutoksia

Riista.fi - 15.04.2021 - 14:57

Valtioneuvosto on tänään muuttanut metsästysasetusta. Asetusmuutoksilla tehostetaan hirvieläinten metsästystä, parannetaan saalistiedon laatua ja vähennetään itämeren norpan metsästykseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Muutokset tulevat voimaan alkavalle metsästysvuodelle.

Kiimarauhoituksen jälkeen alkavaa hirven metsästysaikaa aikaistetaan viikolla Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, joten ensi syksynä metsästys alkaa edellä mainituissa maakunnissa jo lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Lisäksi koiran käyttäminen on sallittua valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä ajalla 1.2.‒15.2. sekä hirven metsästyksessä ajalla 1.1.‒15.1. muualla kuin poronhoitoalueella. Metsästysaikoihin tehdyillä muutoksilla parannetaan hirvieläinten kannanhallinnan edellytyksiä.

Saalisilmoitusvelvollisuutta koskevaa sääntelyä muutettiin siten, että jokaisesta pyyntiluvanvaraisesta hirvieläimestä tulee ilmoittaa seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydystetyksi. Lisäksi saaliiksi saadusta merihanhesta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Tarkentuva saalistieto tehostaa metsästyksen valvontaa, auttaa metsästyksen kohdentamisessa sekä turvaa metsästyksen kestävyyttä.

Jatkossa itämeren norpan metsästykseen ei enää vaadita pyyntilupaa, vaan norppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiömetsästyksellä vähennetään metsästäjien hallinnollista taakkaa sekä helpotetaan kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien itämeren norppayksilöiden poistamista.

– Metsästysasetukseen tehdyillä muutoksilla on haluttu tehdä metsästyksestä sujuvaa ja huomioida eri puolilla maata vaihtelevat sääolosuhteet. Tässä on kuultu metsästäjien toiveita. Koiran käytön lisääminen mahdollistaa sen, että vähälumisina talvina voidaan metsästää runsaslukuisia hirvieläinkantoja nykyistä tehokkaammin. Luotan metsästäjien vastuulliseen ja eettisesti kestävään toimintaan, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, puh. 050 3315 128
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, puh. 0295 16 2432
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistan huomioiminen lisää tyytyväisyyttä metsäpalveluihin

Riista.fi - 13.04.2021 - 12:00

Metsänhoitoyhdistys Lakeuden asiakkaat arvostavat riistametsänhoidon palveluita. Asiakaskyselyn mukaan riistametsänhoidon vaihtoehdon tarjoaminen lisäsi metsänomistajien tyytyväisyyttä työnjälkeen ja halukkuutta suositella metsäpalveluita läheisilleen.

Kyselyn mukaan riistametsänhoidon tarjoaminen lisäsi Metsänhoitoyhdistys Lakeuden asiakkaiden halukkuutta suositella palveluita läheisilleen. Riistametsänhoidon asiakkaat olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä työnjälkeen metsässä.

Riistametsänhoito on talousmetsien hoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon muun muassa jättämällä riistatiheikköjä, kasvattamalla sekametsiä tai jättämällä kosteita painanteita metsänkäsittelyn ulkopuolelle.

– Haluamme palvella jäseniämme monipuolisesti. Maanomistajien kiinnostus herätti tarjoamaan riistametsänhoidon palveluja. Riistametsänhoito on helppoa ja metsäkanalintujen elinympäristön ohessa edistetään luonnon monimuotoisuutta kustannustehokkaasti, sanoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden johtaja Jussi Parviainen.

 

Parhaiten menestyneet metsäammattilaiset palkittiin

Kyselyn avulla kartoitettiin asiakkaiden tyytyväisyyden lisäksi Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toimihenkilöiden aktiivisuutta tarjota riistametsänhoidon palveluita asiakkailleen. Asiakkailta parhaat arvosanat saaneet metsäammattilaiset palkittiin.

– Riistan huomioon ottaminen kannattaa ottaa puheeksi ja kysyä jätetäänkö riistapöheikköjä. Voi käydä hyvinkin, että maanomistaja on metsästäjä, joka on mielissään, kertoo ykköspalkinnon saaneen ketjun metsätoimihenkilö Jussi Myllyniemi.

Suomen riistakeskus on kehittänyt riistametsänhoidon menetelmiä yhdessä metsäammattilaisten kanssa. Riistametsänhoito perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Kokeilun tulokset ovat innostavia. Uskomme, että ne rohkaisevat muitakin metsäalan toimijoita tarjoamaan riistametsänhoidon vaihtoehtoa omille asiakkailleen. Toivottavasti ne edistävät myös metsänhoitopalveluiden kysyntää, sanoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta.

Kysely toteutettiin talvella 2020–2021 Metsänhoitoyhdistys Lakeuden asiakkaille osana Sitra Lab 2 -koulutusohjelmaa, joka etsi luonnosta ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin. Riistametsänhoitoa edistänyt tiimi koostui Suomen riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston henkilökunnasta.

– Kaupungistumisen ympäristöhaasteiden on helppo mieltää koskettavan vain kaupunkeja, mutta ilmiötä laajemmin tarkasteltuna vaikutukset näkyvät myös taajama-alueiden ulkopuolella. Metsänomistajista valtava osuus asuu kaupungeissa ja kosketus omaan metsään jää usein vähäiseksi. On ilo nähdä, että kokeilun kautta löydettiin myös kaupunkilaisille metsänomistajille palvelu, jonka avulla heidän on mahdollista tukea luonnon monimuotoisuutta helpolla tavalla, kertoo Sitra Labin valmentaja Jaakko Porokuokka.

Kysely lähetettiin Metsänhoitoyhdistys Lakeuden asiakkaille, jotka olivat toteuttaneet taimikonhoitoa tai harvennushakkuita vuosien 2019 ja 2020 aikana. Kyselyyn saatiin 99 vastausta.

Raportti kokeilun tuloksista.

 

Lisätiedot:

Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2108

Jussi Parviainen, johtaja, Metsänhoitoyhdistys Lakeus, puh. 0400 758890

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keväinen majavajahti virtaavien vesien äärellä on ainutlaatuinen elämys

Riista.fi - 09.04.2021 - 09:00

Keväinen majavajahti jatkaa muuten jo hiljentynyttä metsästyskautta.  Majavan metsästyksellä ennaltaehkäistään metsä- ja peltovahinkoja.

Maassamme tavataan euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lajin levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjokivarren Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle.

Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun. Kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan.

 

Keväinen jahti vaatii malttia

Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Majavasta saa esimerkiksi riittoisan ja alkuperäistä reseptiä maukkaamman Burgundinpadan. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto.

Keväinen majavajahti tarjoaa hyvät puitteet heräävän luonnon tarkkailuun ja samalla mahdollisuuden jännittäviin ja malttia vaativiin metsästyskokemuksiin. Keväisenä metsästysmuotona majavanmetsästys on ainutlaatuinen kokemus Suomen oloissa.

Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja.

Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta näiden laskentojen perusteella. Syksyllä 2020 tehdyn valtakunnallisen majavalaskennnan mukaan euroopanmajavia on nyt arviolta 3700−5000 yksilöä eli hiukan enemmän kuin vuonna 2017 tehdyn laskennan mukaan. Kanadanmajavakanta on laskennan mukaan pysynyt valtakunnallisesti ennallaan (10 000 – 19 000 yksilöä.) Majavien esiintymisessä on runsaasti paikallista vaihtelua.

 

Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja ehkäistään vahinkoja.

Pioneerilajina majavat muokkaavat elinpiiriään veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesi- ja kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.

Paikoin majavan rakentamat padot aiheuttavat maanomistajille taloudellisia vahinkoja kaadettuina puina sekä tulvivina tie-, metsä- tai peltoalueina.  Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, että vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6. – 15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) 15.6. – 30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,

3) 15.6. – 15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;

4) 15.6. – 31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.

 

Lisätietoja:

Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat

Tietoa majavalaskennasta (luke.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Sähköaita suojaa mehiläistarhoja karhuilta

Riista.fi - 06.04.2021 - 09:00

Talviunilta heräilevät karhut ovat nälkäisiä, ja osa niistä yrittää täyttää kurnivaa vatsaansa rosvoamalla mehiläispesiä. Karhujen mehiläistarhoille aiheuttamia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä sähköaidoilla, jotka tulee huoltaa toimintakuntoon mahdollisimman pian ennen mesikämmenten pesästä nousua.

Suomen riistakeskus on yhdessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton kanssa kehittänyt mehiläistarhojen suojausmenetelmiä. Sähköaita on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi, vaikka siitä aiheutuu tarhaajalle työtä ja kuluja. Iskun saanut karhu kunnioittaa yleensä sähköaitaa ja jättää mehiläispesät rauhaan.

Vain huollettu ja oikein rakennettu aita suojaa pesiä. Aita tulee kunnostaa hyvissä ajoin ennen karhujen heräämistä, mieluiten heti huhtikuun alussa.

– Karhu voi hajottaa myös liian lähelle aitalankoja jätetyn mehiläispesän, lisää mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen riistakeskukselle erityisavustusta suojausmateriaalien hankintaan suurpetovahinkojen ennalta ehkäisyssä. Lukuun ottamatta virtalähdettä, sähköaitatarvikkeet ovat tarhaajalle maksuttomia. Tarhaaja voi tilata aitapaketteja Farmcomp Oy:stä. Tämän lisäksi karhuvahinkojen estämisessä testataan muun muassa äänikarkotteita, joiden toivotaan pitävän karhut poissa kohteelta, kunnes tarha saadaan suojattua varsinaisella sähköaidalla.

– Metsästyskaudella kannanhoidollisia poikkeuslupia suositellaan kohdennettavaksi vahinkoja tehneisiin karhuihin. Tässä tarhaajien sekä paikallisten metsästäjien välinen yhteistyö on tärkeää, riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta toteaa.

 

Mehiläispesien karhuvahingot

Karhut aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Mehiläistarhaus on yleinen elinkeino tai sivuelinkeino, ja Suomessa on tällä hetkellä arviolta kolmisen tuhatta tarhaajaa.

– Kaikki karhut eivät ole kiinnostuneita mehiläispesistä, mutta jotkut yksilöt erikoistuvat niiden hyödyntämiseen ravintona. Suurimmat vahingot syntyvät keväällä, kun karhut lähtevät nälissään talvipesistään sekä syksyllä, kun ne tankkaavat ravintoa talvilepoa varten, Nyholm kertoo.

Vahinkojen määrä kasvaa alueilla, joilla on useampia mehiläistarhaajia, tai ammattitarhaaja, jolla on useita tarhoja. Yksittäinen karhu saattaa aiheuttaa vahinkoja useamman kunnan alueella.

Vahingon tapahduttua tulee siitä ilmoittaa välittömästi alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Kaikki tarhaajat voivat hakea vahingonkorvausta. Korvausten omavastuuosuus on 170 euroa.

– Vahingosta kannattaa ilmoittaa myös Suomen Mehiläishoitajain Liiton ylläpitämään karhukarttaan. Näin lähialueella osataan varautua ja suojata tarhat sähköaidoilla ennen kuin karhu löytää ne, toivoo Martikkala.

 

Lisätietoja

Kai-Eerik Nyholm, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus, p. 029 431 2295

Maritta Martikkala, mehiläishoidon neuvoja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, p.050 303 0890

 

Aitausohjeet mehiläistarhoille (mehilaishoitajat.fi)

Suurpetovahinkojen estäminen

Farmcomp

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntilupien haku Oma riistassa avautui

Riista.fi - 01.04.2021 - 07:56

Oma riistan hakukone avautui hirvieläinten lupahakuun tänään. Viime vuonna palvelun kautta haettiin 2389 hirvieläinten pyyntilupaa. Lähes kaikki hirvieläinten pyyntiluvat haetaan nykyään sähköisesti.

Aktiivisimmat luvanhakijat ovat kevään aikana valmistelleet hakemuksiaan päivittämällä vuokrasopimukset, kartat ja selvittämällä edellisvuosina ilmenneet epäselvyydet. Erityisesti karttojen pariin on vielä hyvä hetkeksi palata ennen hakemuksen lähettämistä ja varmistaa, että alueet vastaavat hirvieläinten metsästysoikeutta tulevana kautena. Huolellisella valmistelulla voi välttää alkukesän aikana Suomen riistakeskuksesta tulevat lisäselvityspyynnöt.

Hirvieläinten metsästys on tavoitteellista eläinten aiheuttamat ongelmat huomioiden. Tänä keväänä hirvitiheystavoitteet päivitettiin ja myös valkohäntäpeuralle asetettiin tavoitteet alueilla, jossa peurakannat ovat tiheimmät. Tavoitteisiin perustuen hirvitalousalueille ja riistanhoitoyhdistyksiin laaditaan verotussuunnitelmat. Riistanhoitoyhdistykset viestivät alueensa luvanhakijoille suunnittelun tulokset, jonka jälkeen hakijat päättävät tarvittavan lupamäärän tulevan syksyn metsästykseen.

Haku päättyy perjantaina 30.4.2021 klo 16:15. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin viime hetken ongelmien välttämiseksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer