slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Etelä-Kainuuseen poikkeuslupia 21 ilveksen pyyntiin

Riista.fi - 22.10.2021 - 14:05

Suomen riistakeskus on myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia 21 ilveksen metsästykseen Kainuuseen poronhoitoalueen ulkopuolelle 1.12. alkavalle metsästyskaudelle.

Lupa-alueittain määrä jakautuu siten, että Kuhmossa voidaan metsästää seitsemän ilvestä, Sotkamossa kuusi, Paltamon ja Ristijärven muodostamalla alueella neljä, Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen alueella kaksi, Vuolijoen riistanhoitoyhdistyksen alueella yksi ja Puolangan poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella yksi ilves.

Kainuun poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella ilveksen metsästysverotuksen tasoa nostettiin viime metsästyskaudesta, koska siellä ilveskanta on vahvistunut. Viime talvena kannanhoidollisilla poikkeusluvilla metsästettiin 13 ilvestä Etelä-Kainuussa.

Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Kainuussa elelisi noin 145–160 aikuista ilvestä ennen metsästyskautta. Kainuun poronhoitoalueella ilvesten määrä on vähentynyt.

Suomen riistakeskus ei myöntänyt aiemmin syksyllä kannanhoidollisia poikkeuslupia Kainuun poronhoitoalueelle lokakuun alusta alkaneelle metsästyskaudelle. Poroja tappavia ilveksiä on mahdollista metsästää vahingonkärsijöiden hakemilla vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan alueelle kuusi poikkeuslupaa ilveksen metsästämiseen

Riista.fi - 22.10.2021 - 14:03

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on metsästysvuonna 2021-2022 Suomessa säädetty saaliiksi saatavien ilvesten enimmäismääräksi 320 yksilöä (aset.nro.873/2021, asetus voimassa 15.10.2021–31.7.2022).

Tästä määrästä Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan alueelle on myönnetty poikkeusluvat kuuden ilveksen kaatamiseen. Kaksi poikkeuslupaa on myönnetty Närpiön seudun sekä Vaasan seudun riistanhoitoyhdistyksien alueille ja yksi poikkeuslupa Lapväärtin seudun, sekä Kokkolan seudun rhy:n hakemusalueille.

Myönnetyt luvat on kohdennettu vakaan kannan alueille, joilla ilveksen pentue-esiintymät Luonnonvarakeskuksen mukaan ovat tiheimmät.

Poikkeuslupa ei koske ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa.

Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ilveskanta on hieman kasvanut ja että Rannikko-Pohjanmaan aikuisilveskanta ennen alkavaa metsästyskautta 2021/2022 on 50-60 (viime vuonna 35 –50) yksilöä. Vastaava koko maan ilveskanta-arvio oli 2155-2280 (viime vuonna 2065-2170) eläintä.
Arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja Tassu -järjestelmään kirjattuihin pentuehavaintoihin. Vuonna 2020 arvioitiin Rannikko-Pohjanmaan metsissä liikkuneen noin 8-10 (v.2019 6-8) ilvespentuetta.

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä tulee ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle tai riistanhoitoyhdistykselle. Yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta www.riista.fi .

Edellisenä metsästyskautena Rannikko-Pohjanmaan ilvessaalis oli 5 eläintä (poikkeuslupia oli silloin 5:lle). Ilveksen metsästysaika on 1.12.2021-28.2.2022 (päättyy karkausvuonna 29. helmikuuta.)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 31 ilveksen pyyntiin

Riista.fi - 22.10.2021 - 13:17

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan luvat 31 ilveksen kannanhoidolliseen poikkeuspyyntiin. Edellisellä metsästyskaudella lupia oli myönnetty maakuntaan 30.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Pohjois-Karjalan ilveskanta on ennen metsästyskauden alkua 215–235 aikuista yksilöä. Kanta-arviossa ei ole tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Luonnonvarakeskuksen tekemä arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja kirjaamiin havaintoihin. Viime vuonna arvioitiin Pohjois-Karjalan alueella liikkuneen 36–39 ilvespentuetta.

Koko maan ilveskanta on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 2155–2280 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kanta on kasvanut noin 100 yksilöllä.

Lokakuun puolivälissä vahvistetun kannanhoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on, että ilveskanta koko maan mittakaavassa säilyy elinvoimaisena ja suotuisalla suojelutasolla, ilveksen läsnäolosta aiheutuvat haitat minimoidaan ja ilveskanta pidetään ihmisarkana. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään kannan nykytason säilyttämiseen.

Suomen riistakeskus suosittelee, että ilvesten liikkeitä seurataan lumien tultua muutaman viikon ajan ennen pyyntiin lähtöä. Pyynti tulisi kohdistaa yksinään liikkuviin ilveksiin. Ilveksen metsästyskausi alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomeen myönnettiin lupa 21 ilveksen pyyntiin

Riista.fi - 22.10.2021 - 13:16

Suomen riistakeskus on myöntänyt Keski-Suomen alueelle kannanhoidolliset poikkeusluvat 21 ilveksen pyyntiin 1.12. alkavalle metsästyskaudelle.  Lupamäärä on sama kuin viime vuonna.

Keski-Suomen alueelta tuli 19 hakemusta yhteensä 51 ilveksen pyyntiin. Poikkeusluvat on kohdennettu Luonnonvarakeskuksen määrittämien pentueiden perusteella tiheimmille ilvesalueille.

Keski-Suomen ilveskanta on ollut viime vuodet hyvin vakaa. Luonnonvarakeskus arvioi, että Keski-Suomessa on 135 – 155 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin pentuehavaintoihin.

Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään kannan hallittuun hoitamiseen ja tihentymistä johtuvien sosiaalisten ongelmien lievittämiseen. Pyynnin tavoitteena on ilveskannan tasaisempi jakautuminen maakunnan alueelle.

Ilveksen metsästysaika on 1.12.2021 – 28.2.2022.

Ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 2021 (pdf)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savoon 42 ilveksen kannanhoidollista poikkeuslupaa

Riista.fi - 22.10.2021 - 13:12

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Savoon kannanhoidolliset poikkeusluvat 42 ilveksen metsästämiseen. Poikkeuslupia kohdennettiin erityisesti maakunnan tiheimmän ilveskannan alueille. Riistakeskusalueen käytettävissä ollut poikkeuslupien määrä oli edellisvuotta pienempi, niinpä yhdelle hakemusalueelle, Maaningalla, annettiin kielteinen päätös.

 

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen riistakeskus Pohjois-Savon toiminta-alueella oli 235–245 vuotta vanhempaa ilvestä ennen metsästyskautta 2021–2022.  Kanta-arvio on pienentynyt hieman edellisvuodesta. Arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja Tassu-järjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Arvioitu pentueiden määrä vuonna 2020 oli samaisella alueella 48–50, edellisen vuoden arvio oli 51–54 ilvespentuetta.

 

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä tulee ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle. Yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta www.riista.fi.

 

Ilvesten poikkeuspyyntiä suositellaan kohdennettavan mahdollisen vahinkokohteen tai asutuksen läheisyydessä liikkuvaan yksinäiseen eläimeen.

 

Kaikkiaan Pohjois-Savossa haettiin poikkeuslupia yhteensä 108 ilveksen metsästämiseen 22 hakemuksella. Viime metsästyskaudella Pohjois-Savon ilvessaalis oli 45 eläintä. Ilveksen metsästysaika on 1.12.–28.2.

 

 

Luonnonvarakeskuksen raportti Ilveskanta Suomessa 2021: http://riistahavainnot.fi/suurpedot/kannanarviointi/lausunnot (riistahavainnot.fi)

 

Taulukko 1. Pohjois-Savon haetut ja myönnetyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 2021 riistanhoitoyhdistyksittäin.

 

Poikkeusluvat, kpl Poikkeusluvan pääpiirteinen alue Haettu Myönnetty Iisalmen riistanhoitoyhdistys 4 1 Juankosken riistanhoitoyhdistys 2 1 Kaavin riistanhoitoyhdistys 4 3 Karttulan riistanhoitoyhdistys 4 1 Kiuruveden riistanhoitoyhdistys 5 2 Koillis-Savon riistanhoitoyhdistys 12 3 Kuopion riistanhoitoyhdistys 4 2 Lapinlahden riistanhoitoyhdistys 4 1 Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys 5 3 Maaningan riistanhoitoyhdistys 5 0 Nilsiän riistanhoitoyhdistys 4 2 Pielaveden riistanhoitoyhdistys 7 3 Rautalammin riistanhoitoyhdistys 5 1 Rautavaaran riistanhoitoyhdistys 6 2 Siilinjärven riistanhoitoyhdistys 3 1 Sonkajärven riistanhoitoyhdistys 7 3 Suonenjoen riistanhoitoyhdistys 4 1 Tervon riistanhoitoyhdistys 4 1 Varpaisjärven riistanhoitoyhdistys 4 3 Vehmersalmen riistanhoitoyhdistys 4 2 Vesannon riistanhoitoyhdistys 4 2 Vieremän riistanhoitoyhdistys 8 3 108 42

Keiteleen riistanhoitoyhdistyksen alueelle ei haettu poikkeuslupaa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilvesten poikkeusluvat myönnetty

Riista.fi - 22.10.2021 - 13:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on kannan tason vakiinnuttaminen ja ilveksen ihmisarkuuden ylläpitäminen.

Ilveskanta-arvion hienoisen kasvun myötä lupamäärä nousi edellisvuodesta. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 320 ilveksen pyytämiseen. Lupia kohdennettiin alueille, joilla ilveskanta on suurin tai kanta-arvio on kasvanut voimakkaasti edelliseen kanta-arvioon verrattuna.

Ihmisten hyväksyvä asenne ilvestä kohtaan, kannanarviointijärjestelmän jatkuvuus ja ilveksen aiheuttamien vahinkojen pysyminen hallinnassa, osoittavat suomalaisen ilveskannan hoidon toimivuuden. Kannanhoidollinen metsästys mahdollistaa myös suomalaisen eräkulttuurin säilyttämisen.

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 2 155–2 280 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kanta-arvio kasvoi edellisvuodesta noin 100 yksilöllä. Viime vuonna Suomessa oli noin 400 Ilvespentuetta.

Poronhoitoalueella ilveksen pyynti on ollut mahdollista 1.10. alkaen. Suomen riistakeskus myönsi poronhoitoalueelle kannanhoidollisen poikkeusluvan 1 ilveksen pyytämiseen.

Ilvesten kannanhoidolliset poikkeusluvat alueittain (pdf)

Lisätietoja:

Sauli Härkönen, julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus

puh. 029 431 2104

Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Ilveskannan hoitosuunnitelman päätavoite on säilyttää suotuisa suojelutaso

Riista.fi - 15.10.2021 - 13:44

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti päivitetyn Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman ja ilveksen metsästyskiintiön kaudelle 2021–2022. Hoitosuunnitelma on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja kantojen hoitoa.

Ilveskanta on Suomessa suotuisalla suojelutasolla ja ilves on luokiteltu lajina elinvoimaiseksi. Luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltua ilvestä voi tavata kaikkialla Suomessa. Kansalaisten suhtautuminen ilvekseen on pääosin neutraalia tai myönteistä, ja metsästäjille ilves on arvostettu riistalaji, jota metsästetään vuosittain niin sanotuin kannanhoidollisin poikkeusluvin.

Tänään vahvistetun hoitosuunnitelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan niin ilvesten elinalueilla asuvien ihmisten kuin ilveskannan suojelun tarpeisiin ottamalla huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset sekä alueelliset erityispiirteet.

– Ilveskannan hoidossa tavoitteena on edelleen säilyttää ilveskannan suotuisa suojelutaso ja samalla jatkaa toimenpiteitä, jotka on todettu toimiviksi. Hoitosuunnitelman toimenpiteet kattavat esimerkiksi ilveskannan seurannan sekä tutkimuksen, ilvesten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn ja korvaamisen ja kannanhoidolliset toimet, toteaa erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hoitosuunnitelma tukee myös monilajista kannanhoitoa eli kannanhoidossa huomioidaan suurpetojen ja niiden saaliseläinten välinen vuorovaikutus. Esimerkiksi Suomessa ilves käyttää monenlaista ravintoa. Ravintovalikoima vaihtelee alueittain ja läntisessä Suomessa jäniseläinten rinnalle nousevat ravintona pienet hirvieläimet. Vaikka ilves voikin tappaa paikallisesti runsaastikin pieniä hirvieläimiä, niin se ei välttämättä pysty säätelemään saalistamiensa lajien kantoja.

– Tiheillä valkohäntäpeura- ja metsäkaurisalueilla näiden kantojen pienentämiseksi tarvitaan ensisijaisesti metsästäjien sitoutumista ja arvokasta työpanosta. Monilajisessa kannanhoidossa – ilves mukaan lukien – on edelleen tarvetta niin tutkimustiedolle kuin riistahallinnon hoitosuunnitelmien yhteensovittamiselle, toteaa Vesa Ruusila.

Hoitosuunnitelman toimeenpano

Ilveskannan hoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu pääasiassa Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Suomen riistakeskukseen valittava hoitosuunnitelmavastaava koordinoi ja seuraa hoitosuunnitelman toimeenpanoa.

Edellinen vahvistettu ilveskannan hoitosuunnitelma on vuodelta 2006. Hoitosuunnitelman päivitys tehtiin Suomen riistakeskuksen johdolla ja hoitosuunnitelma sekä sen taustaosio olivat lausunnoilla vuoden vaihteessa 2017–2018. Saapuneet lausunnot (14 kpl) otettiin huomioon hoitosuunnitelman viimeistelyssä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö järjesti sidosryhmille syyskuussa 2021 tilaisuuden, jossa käsiteltiin viimeisteltyä hoitosuunnitelmaluonnosta.

Ilveksen metsästyksellä säädellään ilveskantaa

Ilveskannan hoitosuunnitelman kannanhoidollisiin toimiin kuuluu ilveksen kannanhoidollinen metsästys. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman asetuksen mukaisesti metsästyskiintiö on 320 ilvestä metsästyskaudella 2021–2022 poronhoitoalueen ulkopuolella Suomessa. Kiintiö on 13 ilvestä suurempi kuin edellisellä kaudella ja verotus on noin 15 prosenttia. Tänään voimaan tulevan asetuksen kiintiön tavoitteena on tihentymäalueiden kannan pienentäminen ja sitä kautta ilveksen sosiaalisen kestävyyden varmistaminen. Muun Suomen alueella ilveskanta ei runsaanakaan aiheuta samalla tavoin haittaa elinkeinoille kuin poronhoitoalueella.

– Ilveksen metsästyksen ja kannan säätelyn tavoitteena on ylläpitää ilveksen ihmisarkuutta. Jos ilveksiä on alueellisesti tiheämmin, seuraa siitä enenevässä määrin ilvesten liikkumista sekä saalistusta pihapiireissä ja niiden tuntumassa. Metsästyksen tavoitteena on lisäksi vähentää ilveksen aiheuttamia porovahinkoja ja ilveksen metsäpeuraan kohdistamaa saalistusta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ilveskanta on ollut jo toista vuotta kasvussa. Viimeisimmän eli vuoden 2021 kanta-arvion mukaan ilveskanta oli kasvanut noin 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2020 kanta-arviossa kasvu oli 11 prosenttia.

Ilveksen aiheuttamat porovahingot ovat vuosittain noin miljoona euroa. Vuonna 2020 summa oli noin 1,22 miljoonaa euroa. Poronhoitoalueelle ei aseteta omaa ilveskiintiötä. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta alueellisesta kohdentamisesta muualla Suomessa.

Lisätietoja:

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma:

erätalousneuvos Vesa Ruusila, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, vesa.ruusila@gov.fi, p. 0295 162 051
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, sami.niemi@gov.fi, p. 0295 162 391

MMM:n asetus poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna 2021–2022:

erityisasiantuntija Jussi Laanikari, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, jussi.laanikari@gov.fi, 0295 162 432

Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 478 0226, annukka.kimmo@gov.fi

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma (mmm.fi) Huom. Ilveskannan hoitosuunnitelman ruotsinkielinen julkaisu on saatavilla viikolla 43 ja englanninkielinen julkaisu marraskuun alussa.

Ilveskannan hoitosuunnitelma – Kannanhoidon tausta (mmm.fi) (Hoitosuunnitelman lisäksi julkaistaan niin sanottu hoitosuunnitelman taustaosio, joka on laadittu Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen toimesta. Taustaosiossa kuvataan laajemmin ilveksen biologiaa, ilveskannan hoitoon liittyviä aihepiirejä sekä kuvataan hoitosuunnitelman valmisteluprosessia.)

Asetus ilveskiintiöstä (mmm.fi)

Asetuksen taustamuistio (mmm.fi)

Aiheeseen liittyvää:

Ilveskanta Suomessa 2021 (jukuri.luke.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM ja YM: Ministerit tutustuvat arvokkaan lintuveden kunnostuksiin ja vieraspetopyyntiin Salminlahdella 15.10.

Riista.fi - 15.10.2021 - 11:14

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistiedote

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tutustuvat yhdessä arvokkaan lintuveden kunnostuksiin Salminlahdella Kotkan ja Haminan rajalla perjantaina 15.10. Kunnostustöitä tuetaan vieraspetopyynnillä, joka turvaa vesilintujen pesimärauhan.

Kohde on osa Helmi-ohjelmaa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta mm. soilla, lehdoissa, rannoilla ja lintuvesillä. Ohjelmassa kunnostetaan yhteensä 200 Suomen tärkeintä lintuvesikohdetta vuoteen 2030 mennessä.

”Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen on välttämätöntä uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelulle. Helmi-ohjelmalla kohennamme luontomme monimuotoisuutta ihan konkreettisesti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Vieraspetopyynti turvaa lintujen pesimärauhan

Maailmanlaajuisesti vieraslajien on arvioitu olevan toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy. Minkki ja supikoira vaarantavat alkuperäisluontoamme, etenkin maassa pesivää linnustoa. Haitallisten vieraspetojen pyytäminen on paikallista, konkreettista luonnonhoitotyötä.

Maassa pesivien lintujen munat ja poikaset ovat joutuneet helposti saalistuksen kohteeksi. Siksi myöhemmin syksyllä aloitetaan myös vieraspetopyynnit. Pyynnit kattavat alueen vesistön ja noin 2–3 kilometrin suojavyöhykkeen. Kokonaisuudessaan tehopyyntiä toteutetaan Salminlahdella noin 6000 hehtaarin kokoisella alueella. Supikoiria pyydetään pintapyynnillä eli osaavien koirien avulla, sekä kyttäämällä ja loukuilla. Minkkiä pyydetään pääasiassa minkkiraudoilla ja koirien avulla.

”Helmi-ohjelman vieraspetopyynnit tuovat hienosti yhteen metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöväen, jotka kaikki tekevät yhdessä töitä elinvoimaisten kosteikkojen ja vesilinnuston eteen. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan tähän yhteistyöhön paikan päällä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Helmi-vieraspetohankkeesta vastaa Suomen riistakeskus ja Metsähallitus. Käytännön toteutuksessa hankkeen vapaaehtoiset, ammattitaitoisesti toimivat metsästäjät ovat ratkaisevassa roolissa.

Salminlahti on Suomen tärkeimpiä lintuvesikohteita

Arvokkaan linnustonsa vuoksi Salminlahti liitettiin jo 1980-luvulla lintuvesien suojeluohjelmaan ja sittemmin Natura 2000 -verkostoon. Salminlahden ranta-alueita on entisaikaan laidunnettu laajalti, mikä on mahdollistanut runsaan vesi- ja rantalinnuston pesimisen ja levähtämisen alueella. Laiduntamisen loppumisen ja yleisen rehevöitymiskehityksen vuoksi avoimet rantaniityt ovat pienentyneet ja avovesiala on vähentynyt. Ruovikko on hivuttautunut vesialueella ulommas ja vallannut erityisesti rantaniittyjä. Alueen pesimälinnusto on taantunut merkittävästi.

Umpeenkasvun hillitsemiseksi Salminlahtea kunnostettiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa. Linnusto reagoi kunnostuksiin välittömästi: vesilintujen, kahlaajien ja muiden kosteikkolintujen pesimäkannat lähtivät nousuun. Rantaniittyjen koneellista niittoa on jatkettu, mutta umpeenkasvu uhkaa etenkin vesialuetta.

Helmi-ohjelman toimet käynnistyivät Salminlahdella tänä syksynä. Kunnostuksissa laajennetaan ranta-alueiden koneellista niittoa ja tuodaan laiduntavaa karjaa takaisin alueelle, niitetään vesikasvillisuutta, raivataan pajukkoa ja puustoa sekä poistetaan vieraspetoja. Toimenpiteet tähtäävät vesi- ja kosteikkolinnuston runsastumiseen ja niiden pesimämenestyksen parantamiseen alueella. Samalla autetaan muiden luontoarvojen palautumista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee riistasuunnittelijaa Uudellemaalle

Riista.fi - 14.10.2021 - 14:37

Uudellemaalle haetaan riistasuunnittelijaa määräaikaiseen toimeen riistasuunnittelijan toimivapaan ajaksi 1.1.–31.12.2022 ajalle.

Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Helsingissä. Tehtävän hoitaminen edellyttää:

– alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa

– hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta

– riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta

– suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa

– ruotsin ja englannin kielen taitoa

– neuvottelutaitoa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä

– valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen

– valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

 

Toimen palkkaus määräytyy voimassa olevan alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.1.2022.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 5.11.2021 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki.

Sähköpostiin aiheeksi/Kirjekuoreen merkintä: Riistasuunnittelijan määräaikainen toimi, Uusimaa

 

Lisätietoja antavat,

viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi ja

julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Syksy on pahinta hirvieläinkolariaikaa

Riista.fi - 14.10.2021 - 09:00

Eniten eläinonnettomuuksia tapahtuu tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen. Loka-marraskuussa valkohäntäpeurojen kiima-aika saa eläimet liikkeelle, ja samalla aamu- ja iltahämärät osuvat vilkkaimman työmatkaliikenteen aikaan.

Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta täytyy aina ilmoittaa hätäkeskuksen 112 numeroon. Soitto käynnistää tapahtumaketjun, jonka päätteeksi riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu (SRVA) käy noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen.

Helpoiten ilmoitus hätäkeskukseen onnistuu soittamalla kolaripaikalta puhelimeen ladattavalla 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja SRVA löytää perille.

– Pidä aina autossa mukana riistaonnettomuusmerkkiä, jossa on toimintaohjeet suurriistakolarien varalle. Merkitse kolaripaikka riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella, esimerkiksi muovipussilla, riistasuunnittelija Reima Laaja Suomen riistakeskuksesta neuvoo.

Merkintä helpottaa kolarin jälkiselvittelyä ja loukkaantuneen eläimen jäljitystä. Riistaonnettomuusmerkki on tulostettavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

Lataa ja tulosta riistaonnettomuusmerkki täältä.

SRVA-toimintaa esittelevä video (Riistainfo.fi).

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

THL: Suomessa useita lintuinfluenssatapauksia – kuolleiden lintujen koskettamista tulee välttää

Riista.fi - 06.10.2021 - 08:11

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote, 5.10.2021

Euroopassa on todettu poikkeuksellisen paljon influenssaa linnuilla vuoden 2020 heinäkuusta alkaen. Myös eri puolilla Suomea on vuoden 2021 aikana havaittu aikaisempia vuosia enemmän linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavia H5N1- ja H5N8-tyypin lintuinfluenssatartuntoja.

Suomessa lintuinfluenssaa on todettu pääasiassa fasaanitiloilta vapaiksi lasketuissa fasaaneissa sekä villilinnuissa, muun muassa sorsalinnuissa. Lisäksi Janakkalassa lintuinfluenssaa on löytynyt kuolleesta ketusta.

Vaikka lintuinfluenssan riski tarttua ihmisiin on hyvin pieni, kannattaa varovaisuutta noudattaa.

  • Itsestään kuolleiden tai sairaiden lintujen ja niiden eritteiden koskettelemista kannattaa välttää.
  • Jos on ollut kontaktissa sairastuneen tai itsestään kuolleen linnun kanssa, hyvä käsihygienia on ensiarvoisen tärkeää. Kädet on pestävä vedellä ja saippualla, tarvittaessa voi käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta.
  • Metsästyskauden aikana on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään käsihygieniaan, kun käsittelee lintuja.

Lintuinfluenssaviruksilla tarkoitetaan influenssa A-viruksia, joita esiintyy pääasiassa villilinnuissa. Virukset voivat aiheuttaa tartuntoja myös siipikarjassa.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Virus ei tartu helposti ihmisestä toiseen, vaikka yksittäisiä tartuntaryppäitä on todettu.

Lintuinfluenssaviruksien aiheuttamat taudinkuvat ihmisillä vaihtelevat lievistä vakaviin. Useimmiten oireina voivat olla hengitystieinfektion oireet (hengenahdistus, yskä) tai/ja silmän sidekalvontulehdus, mutta myös mahasuolikanavan oireet. Jos selvän lintukontaktin jälkeen ilmaantuisi oireita, tulee lintuinfluenssaepäily tunnistaa.

Euroopassa tapauksia on todettu linnuilla yhteensä yli 3770 vuoden 2020 heinäkuusta alkaen. Suomessa kuluvan kauden ensimmäinen lintuinfluenssatartunta todettiin tänä vuonna tammikuun lopulla. Syyskuun loppuun mennessä tapauksia oli todettu luonnonvaraisissa linnuissa lähes 60. Tapaukset on todettu eri lintulajeilla ja eri puolelta Suomea.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Janakkalan tartuntavyöhykettä laajennetaan uusien fasaanitapausten vuoksi, myös ketulla todettu lintuinfluenssaa

Riista.fi - 04.10.2021 - 14:05

Ruokaviraston tiedote

Ruokavirasto on laajentanut lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi Janakkalaan perustettua tartuntavyöhykettä, sillä paikkakunnalta löytyi myös toisen pitopaikan lähettyviltä tautiin kuolleita fasaaneja. Lisäksi Janakkalassa on löytynyt lintuinfluenssaa kuolleelta ketulta. Eläin löytyi samalta alueelta, jossa viime viikolla fasaaneissa todettiin linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Fasaanit oli laskettu riistalinnuiksi luontoon lähistön fasaanitarhalta. Ruokaviraston tutkimuksissa varmistui, että ketulla oli samaa tyyppiä oleva korkeapatogeeninen H5N1-tartunta kuin fasaaneillakin.

Janakkalan tartuntavyöhykkeellä on kielletty muun muassa siipikarjan ja muiden lintujen ulkonapito ja siirrot sekä asetettu vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Kaikkien lintulajien metsästys ja riistalintujen kerääminen vyöhykkeeltä tarhattavaksi on kielletty. Ruokavirasto suosittelee, ettei metsästyskoirien koulutuksia tai kokeita järjestettäisi nyt alueilla, joissa on luontoon laskettuja riistalintuja tai riistalintujen tarhausta.

Lintuinfluenssan tarttuminen kettuun on harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista. Kuluvan lintuinfluenssaepidemian aikana yksittäisiä kettujen H5N8- ja H5N1-tapauksia on raportoitu Iso-Britanniassa ja Alankomaissa. Koiriin ja kissoihin lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti, mutta mikäli eläin on tahrinut itsensä linnun ulosteisiin, on lemmikki syytä pestä huolellisesti ja huolehtia omasta hygieniasta.

Lintujen riski saada lintuinfluenssa on nyt korkea

Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomessa on havaittu viimeisen viikon sisällä useampi suuri taudinpurkaus luontoon lasketuissa fasaaneissa. Janakkalan ja Salon lisäksi fasaanitartunta on varmistunut myös Orimattilassa yksittäisessä linnussa, ja Paraisilla korkeapatogeeninen H5N8 todettiin harmaahaikaralla. Lintuinfluenssaepidemian pitkittyminen ja luonnonvaraisten lintujen syysmuuton käynnistyminen ovat lisänneet lintuinfluenssa leviämisriskiä myös muualla Suomessa.

Ruokavirasto kehottaa yhä tehostamaan siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojausta tartuntojen estämiseksi koko maassa. Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat suorassa tai epäsuorassa kontaktissa keskenään. Lintuinfluenssa voi levitä alueilta toisille myös epäsuorassa kontaktissa. Riistalintuja ei pitäisi ennen tilanteen rauhoittumista ottaa luonnosta tarhoihin.

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sekä sairastuneiden lintujen lopettamisen, hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi että kansainvälisen kaupan pysähtymisen seurauksena. Koska kaikki tartuntapitopaikan linnut joudutaan lopettamaan, on mahdollista, että menetetään myös arvokkaita jalostuseläimiä tai harrastelintuja.

Lintujen hoitoon osallistuvien kannattaa välttää kontakteja luonnonvaraisiin lintuihin luopumalla toistaiseksi lintujen metsästyksestä tai muista harrastuksista, joissa näiden lintujen kanssa ollaan kontaktissa. Lisäksi käyntejä muissa lintujen pitopaikassa tulee välttää. Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja.

Tautiepäilyistä ilmoitettava virkaeläinlääkärille

Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, mukaan lukien luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemat ja yksittäiset kuolleet petolinnut, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Mikäli oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä.

Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Lisätietoja:

Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Ekinokokkiloinen voi tarttua metsästyskoirasta ihmiseen

Riista.fi - 01.10.2021 - 13:20

Ruokaviraston tiedote

Metsästyskoirat voivat välittää hirviekinokokkiloisen ihmiseen. Tartunnat voidaan estää metsästyspaikkojen teurastusjätteiden huolellisella käsittelyllä.

Ihminen voi saada tartunnan hirviekinokokkiloismadon munista, joita on esimerkiksi loista kantavan koiran turkissa. Ihmisessä munista voi kehittyä keuhkoihin toukkarakkuloita, jotka vuosien kuluessa kasvavat hitaasti hyvinkin suuriksi ja vaikeasti hoidettaviksi ennen vakavampia oireita.

Paras tapa estää koirien ja ihmisten ekinokokkitartuntoja on hävittää metsästyspaikkojen teurasjätteistä hirvien keuhkot niin, etteivät koirat ja villit petoeläimet pääse niitä syömään. Keuhkojen loisrakkulat voivat olla pieniä, syvällä keuhkossa ja hankalasti havaittavissa.

”Toukkarakkula on hirven keuhkossa kirkkaan nesteen täyttämä, vaalean kalvon rajaama muodostuma. Jos sen vahingossa leikkaa rikki, neste monesti ruiskahtaa paineella ulos”, tarkentaa tutkimusprofessori Antti Oksanen Ruokaviraston bakteriologian ja patologian tutkimusyksiköstä.

Metsästyskoirat tulisi myös lääkitä sekä hirvikauden alkupuolella että lopussa, jotta koira ei tuo tartuntaa metsästä mukanaan kotiin. Matolääkkeeksi pitää valita heisimatoihin tehoava valmiste, joita Suomessa myynnissä on pratsikvantelia sisältäviä.

Ihmiselle hirven keuhkot ja muut elimet eivät ole tartuntariski, sillä rakkuloiden sisältämät toukat tarttuvat vain koiraeläimiin.

Susi ja koira ekinokokin pääisäntiä

Hirviekinokokkiloinen (Echinococcus canadensis genotyyppi 10) on pieni heisimato, joka luonnossa aikuisena elää suden suolessa ja toukkana hirven, poron tai metsäpeuran keuhkoissa.

Sudet ja koirat saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa, olevan toukkarakkulan. Koiraeläimen suolessa toukkarakkulasta kehittyy aikuisia heisimatoja. Madot tuottavat munia, jotka pääsevät ympäristöön ulosteissa.

Hirvi on väli-isäntä, joka saa tartunnan niellessään ravintokasvien mukana madon munia.

Hirviekinokin levinneisyysalue laajenee hiljalleen länteen ja etelään

Hirviekinokokin ydinesiintymisalue on pitkään ollut Kainuu. Lisäksi loista tavataan säännöllisesti Itä-Lapissa, lähinnä Sallassa sekä Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa. Viime vuosina loista on alettu tavata yhä enemmän myös Länsi-Suomessa. Nykyään voidaankin sanoa hirviekinokokkia esiintyvän siellä missä on sekä susia että hirviä. Siksi koko Suomessa on huolehdittava hirvien teurasjätteistä asianmukaisesti. Erityisesti on syytä välttää keittämällä kypsentämättömien hirvien keuhkojen syöttämistä koirille.

Ruokavirasto seuraa hirviekinokokin esiintymisiä

Ruokavirasto seuraa hirviekinokokin esiintymistä Suomessa. Kaikki näytteeksi saadut sudet tutkitaan ekinokokin varalta. Metsästäjiä kehotetaan tarkkailemaan hirvien keuhkoja mahdollisten ekinokokkirakkuloiden varalta. Keuhkot, joissa on epäilyttäviä muutoksia, voi lähettää viraston Oulun toimipaikkaan. Ruokavirasto maksaa matkahuollon toimituskulut.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Antti Oksanen, p. 029 520 4792
Erikoistutkija Marja Isomursu, p. 029 520 4314

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvijahti vauhdittuu porrastetusti

Riista.fi - 01.10.2021 - 09:00

Hirvenmetsästys jatkuu Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella ensi lauantaina 2.10.2021 ja samaan aikaan varsinainen hirven metsästysaika alkaa myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla maassa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 9.10.2021. Valkohäntäpeurojen metsästys on jo täydessä vauhdissa.

Hirvenmetsästyksen ensimmäinen jakso alkoi Lapissa sekä Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa ja päättyi 21. päivä alkaneeseen kiimarauhoitukseen. Muualla maassa hirveä on saanut metsästää vahtimalla pellolta syyskuun alusta lukien. Varsinaisen metsästysajan alkaessa myös muut metsästysmuodot tulevat sallituiksi. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2022.

Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 41 631 hirven, 77 881 valkohäntäpeuran, 507 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty. Hirven pyyntilupamäärä pienentyi viime vuoteen nähden noin 13 prosenttia. Valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on noin neljänneksen suurempi kuin edellisvuonna ja samalla suurempi kuin koskaan aiemmin.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 10,6 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 82 100 hirveä (95 % luottamusväli 70 500 – 95 400 hirveä).  Hirvikantaa on pienennetty metsästyksellä viime vuosina. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan.

 

Alkukaudella noin 6000 peurakaatoa

Valkohäntäpeuran metsästys on ollut sallittua vahtimalla syyskuun alusta lähtien ja täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Metsästyksen tavoitteena on pienentää Etelä- ja Lounais-Suomen runsasta valkohäntäpeurakantaa.

Peurakolareiden vähentämiseksi peurojen metsästystä suositellaan painotettavan erityisesti alkusyksyyn, jotta peuroja olisi liikenteessä vähemmän loppusyksyllä ja jotta koko metsästyskausi hyödynnettäisiin tehokkaasti kannan pienentämiseksi. Niin sanotulla vahtimismetsästyskaudella 1.9.–24.9. saaliiksi saatiin noin 6 000 valkohäntäpeuraa eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana.

Valkohäntäpeuran metsästysaika päättyy 15.2.2022.

 

Saalistiedot aiempaa ajantasaisempia

 Metsästysasetuksen muutoksen myötä jokaisesta kaadetusta hirvieläimestä on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on saatu saaliiksi. Metsästysseuroja ja -seurueita suositellaan kirjaamaan tiedot kaadetuista eläimistä sekä metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvi- ja valkohäntäpeurahavainnoista sähköiseen Oma riista -palveluun. Näin saaliin ja havaintojen kertymistä oman metsästysalueen ympäristössä voidaan seurata ja käyttää kertyvää tietoa metsästyksen suunnittelussa hyödyksi.

Aluetason tilannetietoa hirvenmetsästyksen etenemisestä voi seurata Luonnonvarakeskuksen kaikille avoimesta www.riistahavainnot.fi -palvelusta.

 

Lisätietoja: Jani Körhämö, Suomen riistakeskus p. 0294312281

Alueelliset tiedot riistapäälliköiltä, yhteystiedot 

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Suurpetojen DNA-tutkimuksen webinaari ja suden DNA-näytekerääjien koulutukset ovat lokakuussa

Riista.fi - 30.09.2021 - 11:28

DNA paljastaa suurpedoista asioita, joita ei saada tietää millään muulla menetelmällä. Luonnonvarakeskus ja SusiLIFE-hanke järjestävät lokakuussa kaikille avoimia verkkotilaisuuksia DNA-tutkimuksesta. 

Tervetuloa kuulemaan, miten suurpetojen DNA:ta tutkitaan

Kaikista Suomen suurpedoista, eli karhusta, ilveksestä, ahmasta ja sudesta, tehdään DNA-tutkimusta. Miksi? Miten? Ja mitä DNA kertoo pedoista? 

Kaikille avoimessa webinaarissa Luken viranomais- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Katja Holmala ja tutkimusinsinööri Antti Härkälä kertovat, miten suurpetojen perimää tutkitaan ja mitä siitä on saatu tietää. 

Webinaari järjestetään keskiviikkona 27.10.2021 klo 17.00—18.30. Webinaarin tallenne on katsottavissa kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen. 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 25.10. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://www.lyyti.fi/reg/Webinaari_suurpetojen_DNAtutkimuksesta_0616  

Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille päivää ennen webinaaria. 

 

Lähde mukaan suden DNA-keräykseen 

Suden DNA:ta analysoidaan ulosteesta. Ulostenäytteitä kerätään DNA-seurantaa varten marraskuun alusta helmikuun loppuun. 

Luke kouluttaa vapaaehtoisia osaksi Suomen riistakeskuksen koordinoimaa suden näytekeräysverkostoa. Verkosto koostuu vapaaehtoisista luonnossa liikkujista, kuten metsästäjistä ja muista luontoharrastajista. DNA-näytekerääjien lisäksi kullekin keräysalueelle nimetään vähintään yksi keräysvastaava, joka jakaa ohje- ja näytekeräysmateriaalin kerääjille, ottaa vastaan alueen näytteet ja toimittaa ne edelleen analysoitavaksi.  

Uudet koulutukset järjestetään lokakuussa verkkokoulutuksina. Koulutukseen osallistuminen ei vielä sido mihinkään. Koulutuksien yhteydessä kerrotaan, kuinka pääset alkuun näytteiden etsimisessä ja keräämisessä. 

Koulutukset ovat keskenään samanlaisia, mutta koulutuksen käytännön esimerkit vaihtelevat alueellisen painotuksen mukaan. Voit osallistua mihin tahansa koulutukseen riippumatta asuinpaikastasi. 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään kaksi päivää ennen koulutusta! Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille päivää ennen webinaaria. 

Tiistai 12.10.2021 klo 18.00—19.30, esimerkit Länsi-Suomesta https://www.lyyti.fi/reg/DNAkeraajakoulutus_3523

Torstai 14.10.2021 klo 18.00—19.30, esimerkit Itä-Suomesta https://www.lyyti.fi/reg/DNAnaytekeraajakoulutus_0971 

Tiistai 19.10.2021 klo 18.00—19.30 koulutus ruotsiksi https://www.lyyti.fi/reg/Insamlingen_av_vargdna_3259  

Koulutuksista tulee tallenne, joka on katsottavissa kaksi viikkoa koulutuksen jälkeen. 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee erikoissuunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen

Riista.fi - 29.09.2021 - 11:31

Suomen riistakeskukseen haetaan erikoissuunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 11.11.2021-10.5.2022 toimessa olevan erikoissuunnittelijan toimivapaan ajaksi.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Erikoissuunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan:

– riistametsänhoidon ja muun riistan elinympäristöjen hoidon kehittämiseen liittyvät asiantuntijatehtävät ja elinympäristöihin liittyvien kehityshankkeiden edistäminen erityisesti osana Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Sorkka- hankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on edistää sekametsien kasvatuksen menetelmiä, kehittää metsätalouden menetelmiä osana hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisyä ja kehittää metsästysseurojen ja metsänomistajien yhteistyötä hirvieläinvahinkojen vähentämiseksi.

– pääasiassa metsästyslaissa (615/1993) säädettyjen lupa-asioiden käsittelyä. Lisäksi tehtävään sisältyy erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitaminen. Näistä tehtävistä säädetään tarkemmin riistahallintolain 2 §:n 1 momentissa.

Toimen sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto.

Tehtävän hoitaminen edellyttää

  • ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta
  • riistatalouden, metsätalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta
  • metsästyslainsäädännön sekä hallinto- ja ympäristöoikeuden tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassa olevan alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 11.11.2021 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 22.10.2021 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Erikoissuunnittelija.

 

Lisätietoja antaa:

riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Luontoon lasketuissa fasaaneissa todettu lintuinfluenssaa Janakkalassa

Riista.fi - 29.09.2021 - 11:28

Ruokaviraston tiedote

Janakkalassa luontoon riistalinnuiksi lasketuissa fasaaneissa on todettu linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Kyseessä ei ole sama alue Janakkalassa, jossa tammikuussa todettiin lintuinfluenssaa. Runsaan fasaanimäärän vuoksi Ruokavirasto on perustanut alueelle tartuntavyöhykkeen taudin leviämisen estämiseksi vastaavasti kuin 25.9.2021 Salossa todetun taudinpurkauksen ympärille.

Vyöhykkeellä on kielletty mm. siipikarjan ja muiden lintujen ulkonapito ja lintujen siirrot sekä asetettu muita vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Kaikkien lintulajien metsästys ja riistalintujen kerääminen vyöhykkeeltä tarhattavaksi on kielletty.

Lintujen riski saada lintuinfluenssa on nyt korkea

Luonnonvaraisten lintujen syysmuuton käynnistyminen on lisännyt lintuinfluenssan leviämisriskiä myös muualla Suomessa. Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat suorassa tai epäsuorassa kontaktissa keskenään. Ruokavirasto kehottaa edelleen tehostamaan siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojausta tartuntojen estämiseksi koko maassa. Lintujen hoitoon osallistuvien kannattaa välttää kontakteja luonnonvaraisiin lintuihin luopumalla toistaiseksi lintujen metsästyksestä tai muista harrastuksista, joissa näiden lintujen kanssa ollaan kontaktissa. Lisäksi käyntejä muissa lintujen pitopaikassa tulee välttää. Siipikarja ja kaikki kotieläiminä pidettävät linnut tulisi pitää sisällä tai suojata kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin koko Suomessa.

Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja.

Ruokavirasto suosittelee, ettei metsästyskoirien koulutuksia tai kokeita järjestettäisi nyt alueilla, joissa on luontoon laskettuja riistalintuja tai riistalintujen tarhausta. Lintuinfluenssa voi levitä alueilta toisille myös epäsuorassa kontaktissa.  Riistalintuja ei pitäisi ennen tilanteen rauhoittumista ottaa luonnosta tarhoihin.

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sekä sairastuneiden lintujen lopettamisen, hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi että kansainvälisen kaupan pysähtymisen seurauksena. Koska kaikki tartuntapitopaikan linnut joudutaan lopettamaan, on mahdollista, että menetetään myös arvokkaita jalostuseläimiä tai harrastelintuja.

Tautiepäilyistä ilmoitettava virkaeläinlääkärille

Lintuinfluenssan oireet vaihtelevat viruksen taudinaiheuttamiskyvyn, lintulajin, lintujen iän, elinolosuhteiden ja vastustuskyvyn mukaan. Taudin itämisaika on yleensä 3–5 vuorokautta. Tyypillisiä oireita ovat apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja jopa korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa havaitaan keskushermosto-oireita kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin oireita ei välttämättä ehdi havaita ennen lintujen menehtymistä. Linnuista vastaavan hoitajan tulee välittömästi ilmoittaa mahdollisista lintuinfluenssan oireista alueensa kunnaneläinlääkärille.

Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta. Lisäksi kuolleena löytyneistä, yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä. Älä koske lintuihin paljain käsin ja muista pestä kätesi käsittelyn jälkeen.

Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Lisätietoja:

Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 0400 920 503, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi (Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee viestintäsuunnittelijaa

Riista.fi - 27.09.2021 - 10:57

Suomen riistakeskus hakee viestintäsuunnittelijaa Helsinkiin. Tehtäviin kuuluu

  • osallistua ulkoisen ja sisäisen viestinnän suunnitteluun, arviointiin, kehittämiseen, koordinointiin ja toteutukseen sekä antaa viestintätukea muulle organisaatiolle
  • toimia kuudesti vuodessa suomeksi ja ruotsiksi niin printti- kuin verkkolehtenäkin ilmestyvän Metsästäjä-lehden toimittajana ja lehden nuorisotoimituksen vetäjänä
  • toimia suomeksi ja ruotsiksi ilmestyvän Riistan vuoksi -sidosryhmäverkkojulkaisun toimituksessa
  • vastata riistakeskuksen verkkosivustoista, sosiaalisesta mediasta, podcastista sekä sisäisestä viestinnästä
  • osallistua riistakeskuksen hankkeisiin ja vastata niiden viestinnästä
  • osallistua mediayhteyksien hoitamiseen ja edustaa Suomen riistakeskusta eri yhteistyöryhmissä

Edellytämme

  • ylempää korkeakoulututkintoa soveltuvalta alalta
  • toimitus- ja verkkoviestintäosaamista sekä vankkaa kokemusta ja näyttöjä vastaavista viestintätehtävistä
  • kokemusta hankeviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta
  • kykyä toimia nuorten kanssa ja vetää nuorisotoimitusta
  • kokemusta verkkolehden tekemisestä sekä podcastien teosta
  • riista- ja ympäristöalan tuntemusta
  • erinomaista suomen kielen taitoa sekä kykyä tuottaa sujuvaa tekstiä ja editoida muiden tekstejä
  • luovuutta, oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn
  • positiivista asennetta ja erinomaisia yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyjä
  • ruotsin ja englannin kielen taitoa

Luemme eduksi

  • julkisen hallinnon organisaation toiminnan tuntemuksen

 

Työ alkaa 1.1.2022 tai sopimuksen mukaan. Työpaikka sijaitsee Suomen riistakeskuksen keskustoimistolla Helsingissä.  Tehtävän palkkaus määräytyy voimassa olevan, työnantajan noudattaman työehtosopimuksen mukaan.

Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa sähköpostitse 8.10.2021 kello 16.00 mennessä osoitteeseen kirjaamo@riista.fi ja kopiona osoitteeseen klaus.ekman@riista.fi.

Lisätietoja antaa: viestintäpäällikkö Klaus Ekman, klaus.ekman@riista.fi tai p. 029 431 2103

 

Suomen riistakeskus on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa toimiva itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka 16 alueellisessa toimipisteessä työskentelee yhteensä noin 75 toimihenkilöä. Kestävän riistatalouden asiantuntijaorganisaationa huolehdimme riistapolitiikan toimeenpanosta, hoidamme meille säädetyt julkiset hallintotehtävät ja tuemme maamme lähes 300 riistanhoitoyhdistyksen toimintaa. Julkaisemamme Metsästäjä-lehti tavoittaa kaikki yli 300 000 metsästäjää ja on siten yksi Suomen laajalevikkisimmistä aikakauslehdistä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähanhen metsästys käynnistyy Kaakkois-Suomessa

Riista.fi - 27.09.2021 - 09:00

Metsähanhen metsästys alkaa Suomen kaakkoisosan erikseen nimetyissä kunnissa. Metsästysaika on 1. lokakuuta – 30. marraskuuta. Aika- ja aluerajoituksella metsästys pyritään kohdentamaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen.

Loka-marraskuussa sallitulla metsästysalueella suurin osa metsähanhista on tundrametsähanhia, jonka kokonaiskanta Euroopassa on kymmenkertainen taigametsähanheen verrattuna eli noin 600 000 yksilöä. Metsähanhen molemmat alalajit, taigametsähanhi ja tundrametsähanhi, ovat sallittua riistaa. Koska metsästystilanteessa alalajien erottaminen on vaikeaa, metsästyssäätely perustuu aika- ja aluerajaukseen.

– Tarkoitus on, että taigametsähanhea ei ammuttaisi merkittäviä määriä. Suuressa osassa Suomea metsähanhen metsästys on edelleen kielletty, jotta taigametsähanhen Suomen pesimäkanta vahvistuu, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.

Metsähanhen metsästys on sallittua seuraavilla alueilla: Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa.

 

Saalisilmoitus ja vapaaehtoinen kuvakeräys

Saaliiksi saadusta metsähanhesta tehdään pakollinen saalisilmoitus. Ilmoituksen voi tehdä Oma riista -palvelussa tai postitse virallisella lomakkeella, mikä löytyy Suomen riistakeskuksen sivuilta. Ilmoitus on suositeltavaa lähettää viipymättä saaliin saamisen jälkeen. Lakisääteinen raja ilmoituksen jättämiselle on seitsemän (7) vuorokautta.

Suomen riistakeskus kerää kuvia saaliiksi saaduista metsähanhista. Kuvista tehdään alalajimääritys nokan värityksen sekä pään mittasuhteiden perusteella sekä ikämääritys siiven peitinhöyhenistä.

Kuvan saalislinnusta voi lähettää osoitteeseen hanhi@riista.fi.

– Kaikista saaliiksi saaduista metsähanhista kannattaa lähettää kuva. Riistatieto on avain metsästyksen kestävyyteen ja liiallisten rajoitusten välttämiseen, Alhainen sanoo.

Kuvan yhteydessä pyydetään metsästäjän arvio alalajista. Keräyksen tavoitteena on selvittää tundrametsähanhien ja taigametsähanhien osuudet metsästyssaaliissa.

Metsästystilanteessa hanhien tunnistamisella on erittäin suuri merkitys. Suomen riistakeskus tarjoaa runsaasti koulutusmateriaalia lajintunnistamisen harjoitteluun.

Vastuullisen vesilinnustajan koulutussivusto (Riistainfo.fi)

Tundra- ja taigametsähanhen tunnistaminen  

Kartta metsästysalueesta (pdf)

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Luontoon lasketuissa fasaaneissa todettu lintuinfluenssaa Salossa

Riista.fi - 27.09.2021 - 08:56

Ruokaviraston tiedote

Salossa luontoon riistalinnuiksi lasketuissa fasaaneissa on todettu linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Runsaan fasaanimäärän vuoksi Ruokavirasto on perustanut alueelle tartuntavyöhykkeen taudin leviämisen estämiseksi. Vyöhykkeellä on kielletty mm. siipikarjan ja muiden lintujen siirrot sekä asetettu vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Lintujen metsästys vyöhykkeellä on kielletty.

Luonnonvaraisten lintujen syysmuuton käynnistyminen lisää lintuinfluenssan leviämisriskiä myös muualla Suomessa. Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat suorassa tai epäsuorassa kontaktissa keskenään. Ruokavirasto kehottaa tehostamaan siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojausta tartuntojen estämiseksi koko maassa. Siipikarja ja kaikki kotieläiminä pidettävät linnut tulisi pitää sisällä tai suojata kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin. Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja.

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sekä sairastuneiden lintujen lopettamisen, hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi että kansainvälisen kaupan pysähtymisen seurauksena. Koska kaikki tartuntapitopaikan linnut joudutaan lopettamaan, on mahdollista, että menetetään myös arvokkaita jalostuseläimiä tai harrastelintuja.

Tautiepäilyistä ilmoitettava virkaeläinlääkärille

Lintuinfluenssan oireet vaihtelevat viruksen taudinaiheuttamiskyvyn, lintulajin, lintujen iän, elinolosuhteiden ja vastustuskyvyn mukaan. Taudin itämisaika on yleensä 3–5 vuorokautta. Tyypillisiä oireita ovat apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja jopa korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa havaitaan keskushermosto-oireita kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin oireita ei välttämättä ehdi havaita ennen lintujen menehtymistä. Linnuista vastaavan hoitajan tulee välittömästi ilmoittaa mahdollisista lintuinfluenssan oireista alueensa kunnaneläinlääkärille.

Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta. Lisäksi kuolleena löytyneistä, yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä. Älä koske lintuihin paljain käsin ja muista pestä kätesi käsittelyn jälkeen.

Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Lisätietoja:

Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 0400 920 503, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi (Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer