slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Kainuuseen ja Lappiin myönnettiin ahmapoikkeusluvat vahinkojen ehkäisemiseksi

Riista.fi - 15.01.2021 - 09:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvat kolmen ahman tappamiseksi. Vahinkoperusteiset poikkeusluvat on myönnetty Kainuuseen Hallan ja Näljängän paliskuntiin sekä Lappiin Käsivarren paliskunnan alueelle.

Myönnetyillä poikkeusluvilla on tarkoitus ehkäistä porotaloudelle aiheutuvia erityisen merkittäviä vahinkoja. Ahmalle suotuisien lumiolosuhteiden myötä vahinkoja syntyy aiempien vuosien kokemusten perusteella paljon talvi- ja kevätkuukausien aikana. Mahdollistettu valikoiva ja rajoitettu pyynti toteuttaa ahmakannan hoitosuunnitelmaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa on suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2020–2021 asetettu kahdeksan ahmaa. Poikkeuslupia voidaan asetuksen mukaisesti myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jossa ahman aiheuttamat porovahingot ovat suurimmat.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Tohmajärvelle jälleen sutta koskeva poikkeuslupa

Riista.fi - 29.12.2020 - 09:30

Suomen riistakeskus on myöntänyt 29.12.2020 sutta koskevan poikkeusluvan Tohmajärvi-Värtsilä alueelle. Lupa on myönnetty yhden suden tappamiseen neljän suden laumasta toistuvien pihakäyntien vuoksi. Asiassa on haettu muuta tyydyttävää ratkaisua toistuvilla karkottamisilla, mutta ne eivät ole tehonneet.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Tavoitteena saalistiedon ajantasaisuus ja lupahallinnon keventäminen – Metsästysasetus lausunnoilla

Riista.fi - 28.12.2020 - 09:39
Maa- ja metsätalousministeriö esittää muutoksia metsästysasetukseen. Muutokset ovat parhaillaan lausunnoilla. Tavoitteena on saada ajantasaisempaa tietoa riistahallinnon käyttöön sekä keventää hallinnollista taakkaa.

Yhtenä ehdotuksena on, että jokaisesta kaadetusta hirvieläimestä tulisi jatkossa ilmoittaa Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydetyksi. Näin saataisiin ajantasainen saalistieto riistahallinnon käyttöön nykyistä nopeammin, mikä helpottaisi verotuksen kohdentamista pyyntikauden aikana ja tehostaisi metsästyksen valvontaa.

Myös saaliiksi saadusta merihanhesta tulisi jatkossa ilmoittaa Suomen riistakeskukselle. Tarkemman saalistiedon perusteella voidaan arvioida aiempaa paremmin merihanhen metsästyksen kestävyyttä ja siten välttää turhia rajoituksia ja toisaalta kohdentaa tarpeelliset metsästysrajoitukset oikein.

Itämerennorpan metsästykseen ei jatkossa vaadittaisi pyyntilupaa, vaan norppaa voitaisiin metsästää metsästysaikana erikseen säädettävän alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkoituksena on helpottaa kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien norppayksilöiden poistamista sekä vähentää metsästyksen järjestämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Esityksen taustalla on Perämeren norppakannan pitkään jatkunut kasvu.

Lisäksi hirvenmetsästystä halutaan tehostaa siten, että koiran käyttäminen olisi sallittua tammikuun metsästyksessä 1.1.-15.1. Lausuntoa ei pyydetä hirven metsästysajan aikaistuksesta eikä koiran käyttämisestä valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä 1.2.‒15.2., koska näistä asioista pyydettiin lausunnot jo tämän vuoden heinä-elokuussa. Lausuntoja asetusmuutoksista voi toimittaa 9.2.2021 asti.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Itä-Suomen hallinto-oikeus asetti Tohmajärvelle myönnetyn poikkeusluvan täytäntöönpanokieltoon

Riista.fi - 23.12.2020 - 13:28

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessäään:

Hallinto-oikeus kieltää valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes valitus on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai asiassa toisin määrätään.  

Kategoriat: Metsästysuutiset

Tohmajärvelle sutta koskeva poikkeuslupa

Riista.fi - 21.12.2020 - 15:15

Suomen riistakeskus on myöntänyt 21.12.2020 sutta koskevan poikkeusluvan Tohmajärvi-Värtsilä alueelle. Lupa on myönnetty neljän suden lauman tappamiseen toistuvien pihakäyntien vuoksi. Asiassa on haettu muuta tyydyttävää ratkaisua toistuvilla karkottamisilla, mutta ne eivät ole tehonneet, jonka vuoksi tämä poikkeuslupa on tarpeen pysyvän ratkaisun aikaansaamiseksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat käynnistyvät alkuvuodesta

Riista.fi - 21.12.2020 - 11:26

Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2. ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3. Peltokolmioilla laskenta-aika on koko maassa 1.1.–28.2.2021. Kolmioita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat.

− Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa talvilaskentojen avulla riistanisäkkäiden määrien vuosittaisia ja pitkän aikavälin vaihteluja. Tuleva lumijälkilaskenta on järjestyksessä 33. talvinen riistakolmiolaskenta ja 23. peltokolmiolaskenta, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta.

Lindénin mukaan riista- ja peltokolmioiden laskenta on usean lajin kohdalla ainoa kattava kannanmuutosten seurantamenetelmä Suomessa.

Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset sähköisen Riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Sieltä löytyy ohjeita ja opastusta, oma kolmiokohtainen raportti sekä perustietoa laskettavista lajeista ja niiden lumijälkien tunnistamisesta. Lisäksi Riistakolmiot.fi-palvelusta löytyy laskentatulokset koko kolmiohistorian ajalta.

Lumiolot vaikuttavat laskentaan – kannanmuutoksia tärkeää tarkastella pidemmällä aikavälillä

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen puute tai liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Laskenta vaatii onnistuakseen yhtenäisen lumipeitteen ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan.

– Sää voi muuttua nopeasti, joten laskentaan kannattaa varautua heti otollisten kelien sattuessa. Edellinen talvi oli ennätyksellisen lämmin koko maassa, eikä lumitilanne suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja, Lindén toteaa.

Mikä on riistakolmio?

Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat neljän kilometrin pituisia, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä.

Talvella riistakolmioilla lasketaan seuraavien lajien lumijäljet: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki/hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi kirjataan ja merkitään kartalle linjalta tehdyt näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista riippumatta siitä, kuinka kaukana laskentalinjasta ne on nähty. Kesälaskennassa kirjataan havainnot metsäkanalinnuista (metso, teeri, pyy ja riekko) sekä lehtokurpasta ja metsäjäniksestä.

Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen etelä- ja länsisuomalaisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. Myös peltokolmiot ovat muodoltaan tasasivuisia, mutta niiden sivut ovat pituudeltaan lyhyemmät, kaksi kilometriä.

Rauhallista joulun aikaa ja suuret kiitokset kaikille laskentaan osallistuneille kuluneesta vuodesta!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat käynnistyvät alkuvuodesta

Riista.fi - 21.12.2020 - 09:56

Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2. ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3. Peltokolmioilla laskenta-aika on koko maassa 1.1.–28.2.2021. Kolmioita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat.

− Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa talvilaskentojen avulla riistanisäkkäiden määrien vuosittaisia ja pitkän aikavälin vaihteluja. Tuleva lumijälkilaskenta on järjestyksessä 33. talvinen riistakolmiolaskenta ja 23. peltokolmiolaskenta, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta.

Lindénin mukaan riista- ja peltokolmioiden laskenta on usean lajin kohdalla ainoa kattava kannanmuutosten seurantamenetelmä Suomessa.

Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset sähköisen Riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Sieltä löytyy ohjeita ja opastusta, oma kolmiokohtainen raportti sekä perustietoa laskettavista lajeista ja niiden lumijälkien tunnistamisesta. Lisäksi Riistakolmiot.fi-palvelusta löytyy laskentatulokset koko kolmiohistorian ajalta.

Lumiolot vaikuttavat laskentaan – kannanmuutoksia tärkeää tarkastella pidemmällä aikavälillä

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen puute tai liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Laskenta vaatii onnistuakseen yhtenäisen lumipeitteen ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan.

– Sää voi muuttua nopeasti, joten laskentaan kannattaa varautua heti otollisten kelien sattuessa. Edellinen talvi oli ennätyksellisen lämmin koko maassa, eikä lumitilanne suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja, Lindén toteaa.

Mikä on riistakolmio?

Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat neljän kilometrin pituisia, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä.

Talvella riistakolmioilla lasketaan seuraavien lajien lumijäljet: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki/hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi kirjataan ja merkitään kartalle linjalta tehdyt näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista riippumatta siitä, kuinka kaukana laskentalinjasta ne on nähty. Kesälaskennassa kirjataan havainnot metsäkanalinnuista (metso, teeri, pyy ja riekko) sekä lehtokurpasta ja metsäjäniksestä.

Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen etelä- ja länsisuomalaisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. Myös peltokolmiot ovat muodoltaan tasasivuisia, mutta niiden sivut ovat pituudeltaan lyhyemmät, kaksi kilometriä.

Rauhallista joulun aikaa ja suuret kiitokset kaikille laskentaan osallistuneille kuluneesta vuodesta!

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Valtionavustus kannustaa riistanhoitoyhdistyksiä aktiiviseen toimintaan

Riista.fi - 18.12.2020 - 10:36

Riistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksesta suuri osa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin paikallisessa yhdistyksessä oli järjestetty edeltävänä vuonna toimintaa. Tavoitteena on palkita yhdistyksiä, jotka ovat olleet erityisen aktiivisia. Koronaviruspandemia on kuitenkin rajoittanut myös riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja tapahtumia kuluvan vuoden keväästä lähtien.

Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö muutti asetuksella valtionavustuksen jakoperusteita siten, että ensi vuoden avustukset määräytyvätkin kahtena edeltävänä vuonna järjestetyn toiminnan perusteella. Vuoden 2021 avustuksiin vaikuttaa siis vuosina 2019 ja 2020 järjestetty toiminta. Päätöksellä haluttiin antaa riistanhoitoyhdistyksille aikaa sopeuttaa toimintaansa koronan tuomiin haasteisiin.

– Riistanhoitoyhdistykset ovat tärkeä osa suomalaista metsästyskulttuuria. Toivomme että ne pysyvät elinvoimaisina ja houkuttavat uusia jäseniä myös tulevaisuudessa. Nyt korona haastaa yhdistykset entistä hanakammin hyödyntämään digitaalisuutta ja etsimään uusia tapoja toimia, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Valtio haluaa myös tukea pienten riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus tarjoaa tukea riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisiin yhdistymisiin ja maa- ja metsätalousministeriö myöntää erityisavustusta, kun uudet yhdistyneet yhdistykset käynnistävät toimintaansa.

Suurpetoyhdyshenkilöiden roolia vahvistettiin

Lisäksi asetuksessa vahvistettiin suurpetoyhdyshenkilöiden roolia. Suurpetoyhdyshenkilöt ovat paikallisia ja koulutettuja asiantuntijoita, jotka muun muassa tarkastavat suurpetohavaintoja. He tarjoavat tietoa susista oman alueensa asukkaille ja välittävät alueeltaan tietoa kansallisen tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Asetuksen muutoksen toivotaan myös kannustavan riistanhoitoyhdistyksiä keräämään aktiivisesti DNA-näytteitä susista.

– Aktiivinen DNA-näytteiden keräys on erittäin tärkeä osa mahdollisimman ajantasaisen suden kanta-arvion muodostamista, ministeri Leppä painottaa.

Valtionavustuksissa huomioidaan entistä tarkemmin myös muut riistalaskennat kuten Ylä-Lapin riekkojen laskentalinjat. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. Paikallisten riistanhoitoyhdistysten osuus avustuksesta vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1600 euron ja 47 000 euron välillä. Suomessa on yhteensä 282 riistanhoitoyhdistystä.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 0295 162 338, janne.pitkanen(at)mmm.fi (tavoitettavissa 18.12.2020 ja 4.1.2021 jälkeen)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus asetti Haapajärvelle myönnetyn poikkeusluvan täytäntöönpanokieltoon

Riista.fi - 16.12.2020 - 12:05

Hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan:

Riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan neljän suden tappamiseen. Kyse on päätöksen perustelujen mukaan yhdestä susilaumasta, joka on aiheuttanut vahinkoa metsästyksen yhteydessä tappamalla tai vahingoittamalla tänä vuonna kuusi ja edellisenä vuonna kaksi koiraa. Riistakeskuksen päätöksestä ilmenee, että kaikkia hirvenkaatolupia ei ole voitu tänä vuonna käyttää ja että koirien avulla tapahtuva metsästys on alueella keskeytynyt susien vuoksi. Vaikka kysymyksessä oleva poikkeuslupa on myönnetty vahinkoperusteella, täytäntöönpanon keskeyttämistä harkittaessa on otettava huomioon myös se, että susi on uhanalaisuusluokitukseltaan Suomessa erittäin uhanalainen laji ja että päätöksessä on annettu lupa kokonaisen susilauman tappamiseen. Lisäksi valitus kävisi päätöksen välittömän täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Edellä kerrotut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus harkitsee oikeaksi keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon.

Asian käsittely tulee jatkumaan siten, että Suomen riistakeskus antaa hallinto-oikeudelle varsinaisen lausunnon itse valituksesta. Lopullisen ratkaisun aikataulu riippuu hallinto-oikeuden käsittelyajasta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suurpetopoikkeuslupapäätökset luettavissa riista.fi -sivuilta

Riista.fi - 15.12.2020 - 13:46

Haapajärvelle 8.12.2020 myönnetty neljää sutta koskeva poikkeuslupa on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa ja saanut aikaan suuren kiinnostuksen suurpetopoikkeuslupapäätöksiä kohtaan.

Jokainen suurpetopoikkeuslupapäätös tehdään hakemusasiakirjoihin ja käytettävissä olevaan tutkimustietoon perustuvan tarkan tapauskohtaisen harkinnan pohjalta.

Suomen riistakeskuksen poikkeuslupapäätökset ovat julkisia asiakirjoja. Hakemusten perusteluihin ja päätösten sisältöihin voi tutustua lupapäätösdokumenteista. Karhua, sutta, ilvestä ja ahmaa koskevat poikkeuslupapäätökset löytyvät riista.fi -sivustolta ja ne julkaistaan päätöksen julkaisupäivän jälkeisenä päivänä klo 23:59.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Haapajärvelle sutta koskeva poikkeuslupa

Riista.fi - 10.12.2020 - 13:19

Suomen riistakeskus on myöntänyt 8.12.2020 sutta koskevan poikkeusluvan Haapajärven alueelle. Lupa on myönnetty neljän erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttaneen yksilön tappamiseen.

Päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valituksissa on vaadittu päätöksen täytäntöönpanokieltoa ja kumoamista. Suomen riistakeskus antaa asiasta lausuntonsa hallinto-oikeudelle lausuntopyynnön mukaisesti viimeistään 11.12.2020 klo 12 mennessä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lapin yliopiston Arktinen keskus: Onko elinvoimaisten petokantojen ja kestävän porotalouden rinnakkaiselo mahdollista?

Riista.fi - 02.12.2020 - 12:16

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen tutkimuksessa selvitettiin Suomen petopolitiikan toteutumista poronhoitoalueella sekä luonnonsuojelun että porotalouden näkökulmista. Tutkimuksessa pohdittiin myös niitä keinoja, jotka tekisivät kestävän porotalouden ja elinvoimaisten petokantojen rinnakkaiselon mahdolliseksi.

Tutkimuksen mukaan petokantojen tila on parantunut Pohjois-Suomessa verrattuna 1990-luvun ja sitä aiempaan tilanteeseen. Myös Venäjän ja Skandinavian petokantojen yhteys on parantunut. Maasuurpetojen (karhu, susi, ahma ja ilves) ja maakotkien kantojen elpyminen ja petojen elinalueiden levittäytyminen ovat kuitenkin lisänneet porovahinkoja ja vaikuttaneet monin tavoin poronhoitoon.

– Porotaloudella on merkittävää sosio-kulttuurista ja aluetaloudellista arvoa, ja porolla on oma paikkansa pohjoisissa ekosysteemeissä. Kasvavat petojen aiheuttamat porovahingot vaarantavat tietyillä alueilla kuitenkin elinkeinon kestävyyden, toteaa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Sirpa Rasmus.

Tutkijoiden mukaan monet Suomessa tehdyt, nykymuotoisen porotalouden ja petokantojen rinnakkaiseloon tähtäävät ratkaisut on tehty erityisesti poroelinkeinon turvaamista ajatellen. Ne eivät siten ole tukeneet kovin vahvasti petokantojen suojelua. Toisaalta myös petokantojen elinvoimaisuudesta on edelleen syytä huolehtia. Suomen poronhoitoalueen merkitys petolajien elinympäristönä ja susien läpikulkureittinä on kiistaton.

Virallisille petokanta-arvioille ei aina löydy luottamusta eikä petojen suojelulle hyväksyntää siellä, missä poroelinkeino jakaa maiseman petojen kanssa. Suomen riistakeskuksen erikoissuunnitelijan Harri Norbergin mielestä tulee pohtia, miten paikallisia asukkaita ja ammatinharjoittajia saataisiin motivoitua havaintojen välittämiseen ja siten osallistumaan petokantojen arviointiin.

Käytännössä ratkaisut rinnakkaiselon edistämiseksi eivät ole riittävästi tukeneet myöskään porotaloutta.

– Porotalouden taloudellisesta kestävyydestä ja poronhoitajien hyvinvoinnista on tingitty etenkin poronhoitoalueen kaakkoisosassa ja joissakin pohjoisissa paliskunnissa. Nykyiset keinot eivät ole riittäviä, mikäli aidosti tavoitellaan elinvoimaisia petokantoja siellä missä porotaloutta harjoitetaan, Rasmus toteaa.

– Kannattavaa poronhoitoa ja petokantojen elinvoimaisuutta on usein pidetty lähes mahdottomina sovittaa yhteen.  Petokantojen vahvistuminen ja esiintymiskuvan muutokset ovat luoneet esimerkiksi 1990-lukuun verrattuna parempia edellytyksiä Suomen ja Skandinavian petokantojen yhteyksille, mutta samaan aikaan petovahinkojen määrä on moninkertaistunut, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Tutkijoiden mukaan Suomessa on paljon kärkevää ja poteroitunutta petokeskustelua. Tarve olisi kiihkottomalle arvokeskustelulle petojen toivotusta roolista Suomen poronhoitoalueen ekosysteemeissä. Sekä luontoarvot että paikallisten ihmisten ja elinkeinojen tarpeet pitäisi hyväksyä. Tutkijoiden mukaan poronhoidossa tarvitaan uusia pärjäämiskeinoja. On mahdollista, että petokannoissa tapahtuvat muutokset johtavat poronhoidon luonteen oleellisiin muutoksiin alueellisesti. Tällaisen muutoksen sosiaalinen hyväksyttävyys tulisi arvioida nimenomaan poroelinkeinon sisällä.

Tutkimus ”Mission impossible? Pursuing the co-existence of viable predator populations and sustainable reindeer husbandry in Finland” on julkaistu lehdessä Journal of Rural Studies. Kirjoittajina olivat Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Sirpa Rasmus ja Minna Turunen, Luonnonvarakeskuksen Ilpo Kojola ja Jouko Kumpula, Suomen riistakeskuksen Harri Norberg sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen Tuomo Ollila.

Linkki tutkimukseen: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0743016719306539

Lisätietoja:

Ilpo Kojola (petokannat): 0295327411, ilpo.kojola@luke.fi

Sirpa Rasmus (porotalouden sopeutuminen): 0405282585, sirpa.rasmus@ulapland.fi

 

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poliisi: Poliisi päivittänyt ohjeita suurpedoista

Riista.fi - 01.12.2020 - 12:01

Poliisihallitus on päivittänyt poliisin operatiivista toimintaa suurpetoasioissa ohjaavan ohjeen, joka on annettu alun perin keväällä 2018. Päivitys tulee voimaan 1.12.2020. ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” -ohjeessa on tarkennettu huolta, uhka ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmiä.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Vesa Pihajoen mukaan ohjepäivityksellä pyritään mm. entistä tarkemmin ohjaamaan poliisitoimintaa tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle ja sitä kautta varmistamaan poliisin toiminnan yhdenmukaisuus.

– Poliisitoiminnan tulee olla laadukasta läpi Suomen siten, että jo perustuslaissa säädetyin tavoin yhdenvertaiset palvelut toteutuvat siitä riippumatta, missä kansalainen Suomessa asuu, Pihajoki sanoo.

Pihajoen mukaan poliisin toimintalinjauksiin ei tule ohjepäivityksen myötä merkittäviä muutoksia.

– Ohjeessa on otettu käyttöön maa- ja metsätalousministeriön Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan vuonna 2019 määritelty luokittelu huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien käytöksen arvioinneissa. Päivitetyssä ohjeessa on myös selkeytetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja eri konfliktilanteiden hoidossa ja otettu kantaa myös suurpetojen omaehtoiseen karkottamiseen sekä pakkotilalainsäädännön soveltamiseen.

Poliisilain mukainen puuttuminen aina viimeinen keino

Poliisi on turvallisuusviranomainen, jolla Pihajoen mukaan ei ole toimivaltaa arvioida susikannan siedettävää kokoa jollain alueella ja mahdollisesti poliisilakiin perustuvilla päätöksillään sitä säädellä.

– Riistaeläinkantojen säätely, suojelu ja kannanhoito ovat maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen riistakeskuksen toimialaan kuuluvia asioita. Poliisilain mukaisten toimivaltuuksien käyttäminen on aina viimesijainen keino puuttua suurpetojen aiheuttamiin äkillisiin ja akuutteihin turvallisuusuhkiin, Pihajoki sanoo.

Suurpetojen ihmisille aiheuttamaa vaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna eri asiantuntijoita. Tehtävään tilannearvioon ja sen pohjalta mahdollisesti toteutettaviin toimenpiteisiin vaikuttaa kaikissa suurpetotilanteissa muun muassa tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta.

Havaintoympäristöllä ja sen olosuhteilla on myös iso merkitys harkittaessa erilaisia toimintavaihtoehtoja.

Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa PDF 784kB
Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilveksen metsästys alkaa

Riista.fi - 30.11.2020 - 08:46

Ilveksen kannanhoidollinen metsästyskausi alkaa joulukuun alussa poronhoitoalueen ulkopuolella. Ilveksen metsästyksen yhteydessä on myös mahdollista kouluttaa pyyntiin ja SRVA -tehtäviin käytettäviä koiria.

Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 307 ilveksen pyytämiseen. Lupia kohdennettiin Etelä- ja Pohjois-Savoon, Kainuuseen sekä Etelä-Hämeeseen, joiden alueella ilveskanta on suurin tai kanta-arvio on kasvanut voimakkaasti edelliseen kanta-arvioon verrattuna.

Kannansäätelytavoitteiden toteuttamiseksi ilvesten poikkeusluvat tulisi suunnata yksilöihin, jotka liikkuvat lähellä asutusta tai muutoin aiheuttavat ongelmia.  Ilvesten kohdennettu metsästys edellyttää lumipeitettä, jonka takia pyynti aloitetaan eri osissa Suomea eri aikoihin.

Ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran koe- ja koulutustoiminta on luvanvaraista. Erillisiä koirakoe- tai koulutuslupia ei ilveksen osalta ole myönnetty.  Koiraa voi kuitenkin kouluttaa kannanhoidollisen metsästyksen yhteydessä joulukuun alusta kunnes poikkeusluvat on käytetty, jos poikkeusluvan saaja antaa siihen suostumuksen. Sama koskee ilveksen ajokokeen järjestämistä.

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 2 065–2 170 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kanta-arvio kasvoi edellisvuodesta yli 200 yksilöllä.  Viime vuonna Suomessa oli noin 400 Ilvespentuetta.

Poronhoitoalueelle on myönnetty seitsemän ilveksen poikkeuslupaa ja pyynti alkoi 1.10.

Ilveksen metsästys päättyy koko maassa 28.2.2021.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Itä-Suomen poliisilaitos: Toimintaohjeita suden aiheuttamiin ristiriitoihin

Riista.fi - 26.11.2020 - 14:54

Tiedätkö minne havainnot suden jäljistä omalla pihalla tulisi ilmoittaa? Tiedätkö mitä tehdä, jos havaitset suden pihallasi?

Syksyn mittaan poliisille on tehty useita ilmoituksia susista, jotka liikkuvat ihmisasetuksen lähellä tai ovat aiheuttaneet kotieläinvahinkoja. Kun lumi tulee maahan jäädäkseen, luultavasti myös havainnot susien tekemistä pihavierailuista lisääntyvät.

Runsas lumimäärä voi vaikeuttaa myöhemmin talvella susien liikkumista ja ruoan etsintää, jolloin ne liikkuvat lähemmäs ihmisasutuksia etsimään ravintoa.

Susien pihavierailut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Kaikkiin susien pihavierailuihin ei liity välitöntä hengen, terveyden tai omaisuuden vaaraa, koska kaikilla reviirialueilla ja niiden ulkopuolella sudet saattavat yksittäisiä kertoja kulkea lähellä ihmisasutusta. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.

Pääsääntönä on, että huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttavasta sudesta ilmoitetaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhteyshenkilölle. Uhkaa tai vakavaa vaaraa aiheuttavasta sudesta ilmoita hätäkeskukseen.

Tässä on lista yleisimmistä suden aiheuttamista ristiriitatilanteista (konflikteista), ja kenelle tilanteesta tulee ilmoittaa. Samat ohjeet koskevat kaikkia muitakin suurpetoja, kuten karhuja, ilveksiä ja ahmoja.

Petoyhdyshenkilöt

(yhteystiedot riista.fi -sivuilta)

  • Havaitset suden jäljet hoidetulla piha-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.
  • Havaitset suden hoidetulla piha-alueella, mutta se poistuu heti paikalta ihmisen havaittuaan.
Hätäkeskus (112)
  • Susi on hoidetulla piha-alueella eikä poistu, tai jää kiertelemään lähiympäristöön.
  • Susi yrittää lähestyä ihmistä, ei väistä ihmistä tai käyttäytyy muutoin ihmistä kohtaan pelottomasti.
  • Susi aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa henkilövahingon, tai yrittää käydä kotieläimen kimppuun.
  • Susi on loukkaantunut tai sairas.
  • Susi on osallisena liikenneonnettomuudessa.
  • Susi on aiheuttanut merkittävän koti- tai tuotantoeläinvahingon.
Maaseutuelinkeinoviranomainen

(yhteystiedot löytyvät kotikuntasi internet-sivuilta)

  • Susi on tappanut metsästyskoiran tai laitumella olevan lampaan tai naudan.

Suden karkottaminen omatoimisesti hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta sutta vahingoittamatta on sallittua. Jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslain 4:5 §:ssä. Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilalainsäädännön edellytykset täyttyvät.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu etenee

Riista.fi - 18.11.2020 - 08:34

Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja vaatimuksia on kattavasti arvioitu laajapohjaisissa työryhmissä. Valmistelutyön ja EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että keskeisenä edellytyksenä kannanhoidolliselle metsästykselle on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Työ jatkuu suotuisan suojelutason raja-arvon määrittämisellä ja mallin yksityiskohtien hiomisella.

Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa työstämässä pohjaa malliksi, jolla voitaisiin sallia suden kannanhoidollinen metsästys.

–Metsästys on tärkeä osa muiden suurpetojen kannanhoitoa ja se on myös osa susikannan hoitosuunnitelmaa. Mallin edellytys on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla, minkä arvioimiseksi Suomen on määriteltävä suotuisan suojelutason raja-arvo, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle toimeksiannon tuottaa Suomen susikannan suotuisan suojelutason raja-arvon kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä. Tällä hetkellä susikannan suojelutason arviointi perustuu kuuden vuoden välein tehtävään luontodirektiivin mukaiseen menettelyyn. Kun suotuisan suojelutason raja-arvo on määritetty, voidaan vuosittain kanta-arvion julkistamisen yhteydessä todeta, onko susikanta suotuisalla suojelutasolla vai ei.

Suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista aloittaa raja-arvon ylittyessä ja reunaehtojen täyttyessä talvella 2021 – 2022.

–Susikannan ylittäessä raja-arvon metsästys voitaisiin sallia lupaehtojen puitteissa kuitenkin niin, että metsästyksen jälkeen kanta on edelleen suotuisalla suojelutasolla, toteaa valmisteluryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työryhmät ovat perehtyneet suden kannanhoidollisen metsästyksen toteuttamistapaan Ruotsissa, jossa susikannan suotuisan suojelutason raja-arvo on muodostettu tieteellisen tutkimuksen pohjalta. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Ruotsin susikanta on yli määritellyn suotuisan suojelutason raja-arvon. Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto on sallinut tänä vuonna suden kannanhoidollisen metsästyksen.

Työryhmien työ jatkuu

Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu jatkuu mallin yksityiskohtien kuten metsästyksen kohdentamisen ja muiden edellytysten tarkemmalla määrittelyllä. Mallissa otetaan huomioon luontodirektiivi, EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu suden kannanhoidollista metsästystä koskien ja muu keskeinen oikeuskäytäntö.

Kuluvana talvena 2020 – 2021 susia ei metsästetä kannanhoidollisin perustein. Tällä hetkellä susia voi poistaa Suomen riistakeskuksen niin sanotuilla vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Susien ja muiden suurpetojen aiheuttamien kotieläinvahinkojen ehkäisyyn on myös mahdollista saada esimerkiksi aitatarvikkeita Suomen riistakeskukselta. Lisätietoja poikkeusluvista ja vahinkojen ehkäisystä saa Suomen riistakeskuksen aluetoimistoista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Susia ei pannoiteta kevättalvella 2021 – kanta-arvion tietopohja säilyy vahvana

Riista.fi - 16.11.2020 - 12:55

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää aktiivisesti suden kannanarviointia ja siihen liittyviä menetelmiä. Arvio pohjautuu yhä vahvemmin DNA-näytteistä saataviin tietoihin, Tassu-tietojärjestelmään kirjattuihin susihavaintoihin ja tutkimustietoon suden biologiasta.

− Susien pannoittamiselle ei ole nykyisellään riittäviä edellytyksiä. Pannoituksiin liittyvä lupahallinto on hyvin kuormittavaa, eikä siinä ole vuoden aikana tapahtunut muutosta parempaan. Tämän lisäksi pannoituksia tekevien työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden takaamiseen ei ole vielä riittävän toimivia ratkaisuja, kertovat tutkimuspäällikkö Katja Holmala ja ryhmäpäällikkö Otso Huitu Lukesta.

Ohjelmajohtaja Sirpa Thesslerin mukaan pannoitusten poisjääminen ei heikennä suden kanta-arvion luotettavuutta. DNA-analytiikka on niin kehittynyttä, että se pitkälti korvaa pannoituksista saatavaa tietoa.

Metsästyksen näkökulmasta tilanne on hankala. Vaikka pannoitukset ovat kattaneet noin 25 prosenttia Suomen susireviireistä, metsästäjät ovat katsoneet, että käytössä olevista menetelmistä pantaseuranta on tehokkain tapa pienentää metsästyskoiriin kohdistuvia riskejä. Pannoituksia on tehty pääasiassa valtion mailla Itä-Suomessa ja Kainuussa.

Luke saa koe-eläinluvan mukaan pannoittaa eläimiä vain tutkimustarkoituksiin. Susia on pannoitettu viimeksi kevättalvella 2019. Näistä pannoista viisi lähettää (tarkistettu 15.11.) edelleen tietoa suden liikkeistä. Susia ei pannoitettu kevättalvella 2020. Taustalla oli Luken työntekijöiden työturvallisuuteen liittyneet kysymykset, pannoitusten raskas lupabyrokratia ja susien sijaintitiedot näyttävän pantapalvelun laajat tekniset toimintahäiriöt.

DNA-analyysit tuovat koko maahan yhdenmukaisen seurantamenetelmän

Luke on kehittänyt viime vuosina DNA-menetelmän käyttöä kannanarvioinnissa ja tutkimuksessa. Tulevana talvena DNA-näytekeräys laajenee kaikille susien lauma- ja parireviireille.

DNA-seurannan avulla saadaan tietää susista asioita, jotka eivät paljastu millään muulla menetelmällä. Sen avulla tunnistetaan susiyksilöitä ja saadaan tietoa reviirien rajoista. DNA voi kertoa myös siitä, kuinka monta sutta yksittäisellä reviirillä elää ja onko reviirillä vanhempien lisäksi uudet jälkeläiset.

Pantaseurantaa on vaikea laajentaa koko maan kattavaksi, sillä Länsi- ja Etelä-Suomessa maanomistus on pirstaloitunutta ja lupia on vaikea saada riittävän isoille yhtenäisille maa-alueille.

Tassu-havaintojen merkitys edelleen keskeinen

Kattavat havainnot ovat laadukkaan kanta-arvion yksi kulmakivistä. DNA-keräys ja petoyhdyshenkilöiden kirjaamat Tassu-havainnot kulkevat käsi kädessä, sillä näytekeräysalueet kohdennetaan Tassuun kirjattujen susihavaintojen pohjalta.

Tutkimuksen ja kannanseurannan lisäksi havaintotietoja käyttävät poliisi ja Suomen riistakeskus. Esimerkiksi poikkeuslupapäätöksissä käytetään Tassu-järjestelmään kirjattuja havaintoja pihakäyntejä tekevistä susista.

Kehitteillä olevasta verkkopalvelusta apua metsästyksen suunnitteluun

Tällä hetkellä kahden edeltävän kuukauden Tassu-havainnot näkyvät Riistahavainnot.fi-sivustolla.

Luke on kehittämässä yhteistyössä tiedonkäyttäjien kanssa uutta Riistahavainnot.luke.fi-palvelua. Palvelussa näkyy jo nyt valmisteilla oleva monilajinen karttapalvelu, jossa on myös mahdollisuus tarkastella suurpetojen tuoreita havaintotietoja eri aikajaksoilla. Kehitteillä olevan palvelun toivotaan auttavan myös metsästyksen suunnittelussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke ja Oulun yliopisto: Suomen susikannassa ei ole merkkejä risteytymisistä koirien kanssa

Riista.fi - 12.11.2020 - 15:48

Suomen tai Skandinavian susikannassa ei ole merkkejä tuoreista risteytymisistä koirien kanssa. Tähän tulokseen päädytään ruotsalais-suomalais-venäläisessä tutkimuksessa, jossa analysoitiin susien ja koirien sekä tunnettujen koiran ja suden risteymien koko perimä eli genomi. 

Kansainvälisen tutkimuksen aineisto oli laaja. Mukana oli yhteensä yli 200 sutta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjän Karjalasta. Suomalaisten susien osuus koko aineistosta oli lähes puolet eli 98 yksilöä. Koirien koko perimä oli käytössä 112 yksilöstä. Ne edustivat pääasiassa sellaisia pohjoisia koirarotuja, joilla on suden kanssa yhteisiä ulkoisia piirteitä. Vertailuaineistoina analysoitiin kolmen tunnetun koiran ja suden risteymän perimä sekä susien perimää eri osista Venäjää, Kiinasta ja Pohjois-Amerikasta.

Tutkimuksen pohjalta on pääteltävissä, että suden ja koirien väliset mahdolliset risteytymiset eivät ole jättäneet jälkiä Suomen ja Skandinavian susien perimään. Vain noin puoli prosenttia on sellaista ainesta, joka saattaa olla yhteistä koirien kanssa. Tämäkin juontunee ensisijaisesti susien ja koirien yhteisestä alkuperästä. Risteymät sijoittuvat täsmälleen koirien ja susien väliin, mikä kertoo menetelmän toimivuudesta.

Tiedossa olevia koiran ja suden risteymätapauksia on Suomesta kolme (viimeisin vuodelta 2010), Ruotsista yksi ja Norjasta yksi. Todetut risteymät on viranomaispäätöksillä poistettu.

Skandinavian susikanta lähtöisin suomalais-venäläisestä kannasta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää risteytymiskysymyksen ohella mahdollisia eroja eri susipopulaatioiden välillä.

Koirat erottuivat selvästi omaksi ryhmäkseen. Suomen ja Venäjän Karjalan sudet muodostivat oman ja Skandinavian sudet oman ryhmänsä.

Tutkimuksen analyyseissa saatiin lisää todisteita siitä, että skandinaavisen susikannan perustajayksilöt ovat lähtöisin suomalais-venäläisestä kannasta.

Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisusarjassa Evolutionary Applications. Kirjoittajina on tutkijoita Uppsalan ja Oulun yliopistoista sekä Lukesta ja Venäjän Tiedeakatemiasta. Analyysit tehtiin Uppsalan yliopistossa.

Tieteellinen julkaisu ja tutkimuksessa käytetyt genomiaineistot ovat nähtävissä ja ladattavissa osoitteessa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/eva.13151

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Laukaassa lopetetusta hirvestä löytyi TSE-tautia

Riista.fi - 12.11.2020 - 11:27

Suomessa on toista kertaa varmistunut hirvieläimen TSE-tautitapaus. Tauti löytyi Laukaassa, Keski-Suomessa huonokuntoisena lopetetusta iäkkäästä naarashirvestä. Suomen ensimmäinen TSE-tapaus todettiin kuolleena löydetystä, 15-vuotiaasta hirvestä Kuhmossa alkuvuonna 2018. Hirvieläinten TSE-taudit ovat hitaasti eteneviä sairauksia, jotka johtavat aina eläimen kuolemaan. Niiden ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen.

Arviolta 18-vuotias naarashirvi löytyi hirvijahdin yhteydessä maastosta nääntyneenä makaamasta. Hirven pää toimitettiin Ruokavirastoon TSE-taudin varalta tutkittavaksi lokakuun lopulla.

Hirvieläinten näivetystauti CWD (chronic wasting disease) ja muut TSE-taudit (transmissible spongiform encephalopathy) kuuluvat samaan prionien aiheuttamaan aivotautiryhmään kuin esimerkiksi hullun lehmän tauti (BSE, bovine spongiform encephalopathy). Näivetystautia esiintyy yleisesti Pohjois-Amerikassa. Euroopassa CWD:tä löydettiin ensimmäistä kertaa Norjassa luonnonvaraisista tunturipeuroista keväällä 2016. Kyseinen populaatio hävitettiin kokonaan taudin leviämisen estämiseksi. Tänä vuonna CWD löydettiin Norjasta kuitenkin uudelleen hävitetyn tunturipeurapopulaation naapuripopulaatiosta.

Norjan tapausten vuoksi EU käynnisti vuonna 2018 kolmivuotisen seurantaohjelman Ruotsissa, Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa. Suomessa TSE-tautien esiintymistä luonnonvaraisissa hirvieläimissä ja poroissa on tutkittu jo vuodesta 2003 alkaen. Tähän mennessä Suomessa on tutkittu yhteensä kaiken kaikkiaan noin 5 000 eläintä. Niistä vain kahdesta on saatu positiivinen tulos. Myös Ruotsista ja Norjasta on löytynyt vastaavanlaisia yksittäisiä TSE-tapauksia vanhoista hirvistä. Kyseessä on kuitenkin eri tauti kuin Pohjois-Amerikassa ja Norjan tunturipeuroissa todettu tarttuva CWD.

Vanhoissa hirvissä tavattu TSE-tautimuoto ei tiettävästi tartu eläimestä toiseen ja sen löytyminen ei johda vastaaviin seurauksiin kuin tarttuvan CWD-taudin eli näivetystaudin kohdalla. Varmuuden vuoksi Laukaan seudulla tehostetaan näytteenottoa hirvieläimistä. Hirvieläinten minkään TSE-taudin ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen. Ei siis myöskään hirvieläimestä toiseen helposti tarttuvan CWD:n.

Hirvieläinten näivetystaudin kolmivuotinen seurantaohjelma on päättymässä tämän vuoden lopussa, mutta tavoitenäytemäärästä puuttuu Suomessa yhä noin 500 näytettä. Ruokavirasto pyytää paliskuntia, metsästäjiä ja SRVA-henkilöitä lähettämään näytteitä kaikkialta Suomesta. Näytteeksi sopivat kaikki lihantarkastuksessa hylätyt, kuolleena löydetyt, sairaana tai heikkokuntoisena lopetetut tai liikenneonnettomuuksissa kuolleet, yli vuoden vanhat hirvieläimet.

Seurantaa on tarkoitus jatkaa myös kolmivuotisen seurantaohjelman jälkeen, mutta sen sisällöstä tiedotetaan myöhemmin.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 029 520 4507 (eläintautien valvonta)
Erikoistutkija Maria Hautaniemi, p. 029 520 4227 (laboratoriotutkimukset)
Tutkimusprofessori Antti Oksanen, p. 029 520 4792 (villieläintaudit)

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Lue lisää:

Hirvieläinten näivetystauti CWD ja TSE-taudit (Ruokavirasto)
Ruokavirasto pyytää lähettämään lisää CWD-näytteitä (Ruokavirasto)
Usein kysyttyä CWD:stä (Ruokavirasto)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaa ja Pohjanmaa suosittaa – kahdella hirvitalousalueella (RP-Po2 ja RP-Po3) kaikki hirvenpyyntiluvat käyttöön

Riista.fi - 12.11.2020 - 11:20

Suomessa hirvikannan hoidon suunnittelu pohjautuu hirvitalousalueisiin. Hirvitalousalueille asetetaan tavoitteet sekä tuotetaan kanta-arviot ja verotussuunnitelmat, joiden mukaisesti hirvikantaa hoidetaan. Suomen riistakeskus myöntää alueiden metsästysseuroille tai yhteisluville hirvenpyyntiluvat asetettujen tavoitteiden ja kantatietojen pohjalta.

Hirvenmetsästyksen saalisseuranta ja -raportointi on siirtynyt sähköisiin järjestelmiin. Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelun avulla metsästäjät raportoivat metsästyksen yhteydessä havaitut ja kaadetut hirvet. Tietojen pohjalta Luonnonvarakeskus tuottaa reaaliaikaista hirvenmetsästyksen seuranta-aineostoa riistahavainnot.fi palvelussa, jota hyödyntämällä voi tehdä havaintoja ja ohjata toteutuvaa hirvenmetsästystä.

 

Suositukset loppukauden hirvenmetsästykseen

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla on neljä erillistä hirvitalousaluetta. Kahdella hirvitalousalueella (RP-Po2 ja RP-Po3), jotka muodostavat Kristiinankaupungista Pietarsaareen ja edelleen Lappajärveltä Jalasjärvelle käsittävän alueen hirvikanta on selvästi tavoitetta suurempi. Tälle riistakeskus suosittaa kaikkien myönnettyjen hirvenpyyntilupien käyttämistä. Pankkilupien osalta pyyntilupia voidaan kohdistaa vasojen sijaan myös aikuisiin naaraisiin. Lisäksi suositellaan hirvenmetsästyksen jatkamista vuoden loppuun asti.

Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan itäosien hirvitalousalueilla (RP-Po1 ja Po1) kanta on asetetun tavoitteen suuruinen. Näillä alueilla niin sanottujen peruslupien käyttö on riittävää. Pankkilupia tulee käyttää vain alueilla, joilla on ilmennyt hirvivahinkoja.

 

Metsätalousvahingot ja liikennekolarit vähentyneet

Kuluvalta vuodelta käytettävissä olevien tietojen perusteella hirvien aiheuttamat liikennekolarit sekä metsätalousvahingot ovat vähentyneet viime vuosista. Myönteinen kehitys johtunee edellisvuosiin verrattuna pienemmästä hirvikannasta sekä poikkeuksellisen leudoista talvista. Hirvien siirtyminen marras-joulukuun vaihteessa talvilautumille lisää kolaririskiä, mikä erityisesti hämärän aikaan autoilevan kannattaa ottaa huomioon.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer