slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Oulun alueelle myönnettiin lähes 5200 hirvenpyyntilupaa

Riista.fi - 10.07.2020 - 13:47

Suomen riistakeskus Oulu on myöntänyt toimialueensa viidelle hirvitalousalueelle yhteensä 5 185 pyyntilupaa tulevalle hirvenmetsästyskaudelle. Myönnetty lupamäärä on noin kymmenen prosenttia pienempi kuin vuonna 2019, jolloin pyyntilupia myönnettiin 5 795 kappaletta. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla on mahdollista kaataa joko yksi aikuinen tai kaksi vasaa. Siten tämänvuotisella pyyntilupamäärällä on mahdollista kaataa noin 6 900 hirveä.

Luonnonvarakeskus arvioi koko Oulun riistakeskusalueen hirvikannan kooksi viime syksyn jahdin jälkeen noin 10 000 hirveä. Maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli välillä 2,4-3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla hirvitalousalueesta riippuen.

Suomen riistakeskus Oulun alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheyden tavoitteet hirvitalousaluekohtaisesti välille 2,0-3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla. Myönnetyllä lupamäärällä pyritään pitämään hirvitiheydet asetetuilla tavoitetasoilla. Hirvikannan rakenteen osalta puolestaan tavoitellaan tilannetta, jossa naaraita on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti, ja metsästyksen jälkeen jäävään talvehtivaan kantaan jää 20-30 prosenttia vasoja.

Hirveä on mahdollista pyytää vahtimalla pellolta 1. syyskuuta alkaen. Varsinainen hirvenmetsästyskausi alkaa lokakuussa ja jatkuu vuoden loppuun, ja sen jälkeenkin hirveä saa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään asti. Poikkeuksena Oulun riistakeskusalueella ovat Kuusamon ja Taivalkosken kunnat, jotka metsästävät Lapin mukaisesti aikaistetun hirvenmetsästyksen malliin. Täten varsinainen metsästyskausi alkaa siellä jo 1. syyskuuta, mutta keskeytyy 21. syyskuuta kiimarauhoituksen ajaksi.

Pohjois-Pohjanmaan historian ensimmäiset pyyntiluvat valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin maakunnan eteläosaan, jonne lajin levinneisyysalue on hiljalleen laajentunut. Myönnetyistä viidestä pyyntiluvasta kaksi kohdentuu Haapajärven-Reisjärven ja kolme Pyhäjärven riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Pyyntiaika jatkuu 15. helmikuuta saakka.

Liitteessä myönnetyt hirvenpyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 163 karhun metsästämiseen

Riista.fi - 10.07.2020 - 12:31

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 163 karhun metsästämiseen. Lupamäärä on suurempi kuin aikaisemmilla metsästyskausilla. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan saaliiksi saatavien karhujen enimmäismäärä saa olla alkavana metsästysvuonna koko maassa 384 yksilöä.

Lupa-alueittain poikkeusluvat jakautuvat Pohjois-Karjalassa siten, että Lieksassa voidaan metsästää 38 karhua, Ilomantsissa 34, Keski-Karjalan lupa-alueella 31, Joensuu-Eno lupa-alueella 20, Ylä-Karjalan alueella 18, Tuupovaarassa kahdeksan, Juuassa viisi, Polvijärvellä viisi ja Liperi-Outokumpu lupa-alueella neljä karhua. Riistakeskus on lupia myöntäessään huomioinut karhukannan tihentymät.

Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut tavoitteeksi karhukannan pienentämisen. Pohjois-Karjalassa on viimeisen kolmen vuoden aikana metsästetty poikkeusluvilla vuosittain keskimäärin 113 karhua. Tämä määrä ei ole riittänyt kannan kasvun pysäyttämiseen. Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Karjalan alueen karhukannaksi 550 – 570 yli vuoden ikäistä karhua. Pentutuotoksi on arvioitu 135 pentua. Vuotta aiemmin arvio oli 450 – 470 yli vuoden ikäistä karhua ja arvio pentutuotosta 110.

Vuonna 2019 Pohjois-Karjalaan myönnettiin poikkeusluvat 114 karhun metsästämiseen. Kaikki luvat tulivat käytetyksi.

Karhun metsästyskausi alkaa 20.8. ja päättyy lokakuun lopussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhulupamäärä viime vuoden tasolla Etelä-Savossa

Riista.fi - 10.07.2020 - 12:30

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2020 – 2021 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi 384 yksilöä. Etelä-Savon alueelle myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 42 karhun metsästämiseen, kaksi enemmän kuin viime vuonna.

Poikkeuslupia painotettiin viime vuoden tapaan Etelä-Savon itäosiin tiheimmän karhukannan alueelle, jossa myös karhujen aiheuttamat vahingot ovat suurimmat. Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kuntien alueiden yhteisluvalle myönnettiin 15 lupaa. Kerimäen ja Savonrannan yhteisluvalla on mahdollista kaataa viisi karhua. Pinta-alaan suhteutettuna verotuspaine on näillä alueilla noin kaksinkertainen muuhun Etelä-Savoon verrattuna.

Juvan, Joroisten, Rantasalmen ja Mikkelin alueella on mahdollista metsästää viime vuoden tapaan kymmenen otsoa.

Pieksämäen, Rautalammin ja Suonenjoen kuntia sisältävälle alueelle suunnattiin kuusi poikkeuslupaa. Lupamäärä kasvoi kahdella kasvaneen kanta-arvion myötä.

Kahden karhun metsästämiseen myönnettiin poikkeuslupa Mäntyharjun, Heinäveden sekä Kangasniemen lupa-alueille.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella riistakeskus Etelä-Savon alueen karhukannaksi 260 – 280 yli vuoden ikäistä karhua. Suomessa aikuisia karhuja on noin 2000. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Viime vuonna Etelä-Savon alueelta kaadettiin 38 karhua.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kainuuseen 16 poikkeuslupaa karhun pyyntiin

Riista.fi - 10.07.2020 - 12:29

Poikkeuslupia haettiin neljällä hakemuksella (1) Kuhmoon, (2) Sotkamoon, (3) Kajaaniin ja (4) Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalle alueelle. Poikkeusluvat jakautuvat siten, että Kuhmossa voidaan metsästää 7 karhua, Sotkamossa 6, Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan muodostamalla alueella kaksi karhua, sekä Kajaanissa yksi karhu 20.8. alkavalla metsästyskaudella.

Poikkeuslupien kohdentamisessa Kuhmoon ja Sotkamoon vaikuttivat alueen karhutiheys sekä vuonna 2019 alueilla todennettujen pentueiden lukumäärä.

Viime vuonna poikkeusluvat myönnettiin 20 karhun pyyntiin. Saalis jakautui siten, että Kuhmossa saatiin 14 karhua, Sotkamossa neljä, Kajaanissa yksi ja Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalla alueella yksi karhu.

Poronhoitoalueella karhun metsästys tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön asettamin kiintiöin. Kiintiö on tänä vuonna yhteensä enintään 95 karhua, josta itäiselle poronhoitoalueelle on asetettu 75 karhun kiintiö ja läntiselle 20 yksilöä. Suomussalmi kuuluu itäiseen kiintiöön ja Hyrynsalmi sekä Puolangan poronhoitoalueen puoleinen alue läntiseen. Kainuussa poronhoitoalueella kaadettiin viime syksynä Suomussalmella 27 karhua sekä Puolangan poronhoitoalueella viisi karhua.

Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Kainuun metsissä liikkuu 135–150 yli vuoden ikäistä karhua ja tänä vuonna on arvioitu syntyneen 35 pentua. Koko maassa karhuja arvioidaan olevan viime talvena syntyneet pennut mukaan lukien noin 2400 yksilöä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savoon poikkeusluvat 13 karhun kannanhoidolliseen metsästämiseen

Riista.fi - 10.07.2020 - 12:28

Maakunnan karhukanta kasvussa, karhun aiheuttamat vahingot edellisvuoden tasolla.

Pohjois-Savossa myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 13 karhun metsästämiseen syksyllä 2020 (Taulukko 1). Haettu määrä oli 21 poikkeuslupaa. Kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnettiin maakunnan tiheimmille karhualueille, joilta on edellisten kahden vuoden aikana kirjautunut pentuehavaintoja ja karhun aiheuttamia vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2020–2021 karhusaaliin enimmäismääräksi 384 yksilöä.

Pentuehavaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille ja kirjaaminen Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään on kannan seuraamisen kannalta erittäin tärkeää. Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen riistakeskus Pohjois-Savon alueen vuoden 2019 pentueiden määräksi 22–24 pentuetta ja 40–46 pentua. Pentutuotoksi vuonna 2020 arvioidaan 45 pentua. Maakunnan karhukannaksi ennen metsästyskautta 2020 arvioidaan 180–200 yli vuoden ikäistä karhua.

Vuoden 2019 aikana karhut rikkoivat mehiläispesiä ja rehupaaleja Pohjois-Savon alueella yhteensä 33 800 euron edestä, mikä on samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Karhuvahinkoja on pyritty estämään ennalta muun muassa suojaamalla mehiläistarhoja sähköaidoilla. Mehiläistarhaajat saavat aitaustarvikkeet Suomen riistakeskuksen kautta korvauksetta käyttöönsä.

Kesämökkien ja kotitalouksien jätteet on syytä hävittää siten, etteivät karhut pääse tottumaan ”helppoon ja makeaan elämään”. Houkuttavaan ravintokohteeseen tottuneen karhun vieroittaminen huonosta tavasta on usein erittäin hankalaa, jopa mahdotonta.

Luonnonvarakeskuksen antaman Karhukanta Suomessa 2020 -julkaisun mukaan koko maassa arvioidaan elävän noin 2 000 yli vuoden ikäistä karhua ja yli 400 pentua. Karhun metsästysaika on 20.8.–31.10.2020.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhulupien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa

Riista.fi - 10.07.2020 - 12:26

Suomen riistakeskus on myöntänyt Kaakkois-Suomen alueelle poikkeusluvat 32 karhun metsästämiseen syksyn 2020 metsästyskaudelle. Poikkeusluvat on suunnattu alueille, joilla karhukanta on havaintojen perusteella tällä hetkellä tihein.

Suomen riistakeskus on myöntänyt poronhoitoalueen eteläpuolelle 289 kannanhoidollista poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Myönnetyistä poikkeusluvista 32 voidaan käyttää Kaakkois-Suomen alueella. Vuonna 2019 Kaakkois-Suomessa kaadettiin 24 karhua.

Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden-Imatran, Joutsenon, Etelä-Saimaan ja Ylämaan riistanhoitoyhdistysten alueille sijoittuvalla poikkeuslupa-alueella on mahdollista metsästää 28 karhua.

Lemin-Taipalsaaren, Luumäen, Miehikkälän, Savitaipaleen-Suomenniemen, Sippolan, Valkealan-Kouvolan, Vehkalahden-Haminan ja Virolahden riistanhoitoyhdistysten alueille sijoittuvalla poikkeuslupa-alueella on mahdollista metsästää neljä karhua.

Eteläiseen Suomeen poikkeuslupia on myönnetty alueille, joissa karhukanta on vahva. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhun ihmisarkuutta ja säädellään kannan kokoa. Kaakkois-Suomessa tavoitteena on kannan kasvun pysäyttäminen tai hidastaminen.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomessa on ennen syksyn metsästystä noin 235–245 yli vuoden ikäistä yksilöä ja 55 pentua.

Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomeen lupa 12 karhun kaatoon

Riista.fi - 10.07.2020 - 12:25

Suomen riistakeskus Keski-Suomi on myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia 12 karhun metsästämiseen. Viime vuonna lupia myönnettiin niin ikään 12 ja niillä kaadettiin kymmenen karhua.

Karhun metsästys alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

Karhuja liikkuu koko Keski-Suomen alueella. Poikkeusluvat on myönnetty erityisesti alueille, joilla kanta on tihein ja tarve kannan kasvun rajoittamiseen suurin.

Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen aluetoimistolle tuli seitsemän karhun poikkeuslupahakemusta, joilla haettiin lupaa 17 karhun pyyntiin. Luvat 12 karhun pyyntiin myönnettiin seuraavasti:

3 lupaa: Saarijärven pohjoisosa, Viitasaaren eteläosa, Äänekoski ja Konnevesi.

3 lupaa: Keuruu, Multia, Petäjävesi, Pylkönmäki, Saarijärven eteläosa, Uurainen ja Jyväskylän länsiosa.

2 lupaa: Jämsä ja Korpilahden maapuoli.

2 lupaa: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaaren länsiosa.

1 lupaa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi.

1 lupa: Laukaa.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella Keski-Suomen alueen karhukannaksi 120 – 135 yli vuoden ikäistä karhua. Karhun pentuja Keski-Suomessa arvioidaan syntyneen tänä vuonna 25. Koko Suomessa aikuisia karhuja on noin 2000 ja pentuja syntyi tänä vuonna yli 400.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Hämeeseen yksi karhun poikkeuslupa

Riista.fi - 10.07.2020 - 12:14

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2020 – 2021 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi 384 yksilöä. Tästä Pohjois-Hämeen alueelle myönnettiin yksi kannanhoidollinen poikkeuslupa.

Poikkeuslupa myönnettiin havaintojen perusteella tiheimmälle karhukannan alueelle. Lupa-alue kattaa osia Virtain, Ruoveden ja Mäntän seudun riistanhoitoyhdistyksistä.  Hakemusalueella oli kirjattu 233 karhuhavaintoa, joista 20 asutuksen tuntumassa. Luonnonvarakeskuksen erillisiksi kirjaamia pentueita alueella oli viime vuonna kaksi kappaletta.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella riistakeskus Pohjois-Hämeen alueen karhukannaksi 15 – 20 yli vuoden ikäistä karhua ennen syksyn metsästyskautta. Suomessa aikuisia karhuja on noin 2000. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Viime vuonna Pohjois-Hämeessä kaadettiin yksi uroskarhu.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhun poikkeuslupiin reilu nousu

Riista.fi - 10.07.2020 - 12:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt 289 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Määrä on 61 lupaa edellisvuotta enemmän. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 95 karhua. Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 384 eläintä.

Suomen riistakeskus on myöntänyt poronhoitoalueen eteläpuolelle 289 kannanhoidollista poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta. Lupamäärä on suurin Pohjois-Karjalassa, jonne tiheän karhukannan perusteella myönnettiin 163 poikkeuslupaa, 49 viime vuotta enemmän. Viime vuonna poronhoitoalueen ulkopuolinen karhusaalis oli 219 karhua.

Poronhoitoalueen pyyntikiintiöstä itäisellä poronhoitoalueella saa kaataa 75 ja läntisellä 20 karhua. Kiintiö on 10 eläintä suurempi kuin edellisvuonna. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueelta saatiin saaliiksi yhteensä 86 karhua. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Eteläiseen Suomeen poikkeuslupia on myönnetty riistakeskusalueille, joissa karhukanta on vahva. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhun ihmisarkuutta ja säädellään kannan kokoa.

Pohjois-Karjalassa syksyn metsästyksen tavoitteena on pienentää karhukantaa ja pitää karhun aiheuttamat haitat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tasolla. Kannan kasvun pysäyttämistä tai hidastamista tavoitellaan Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon alueilla.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on kasvanut edellisvuodesta. Kasvua on tapahtunut Pohjois-Karjalan lisäksi Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Metsissämme liikkuu arvion mukaan noin 2 000 yli vuoden ikäistä karhua ja yli 400 pentua. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 305 karhua.

Taulukko_Kannanhoidolliset karhuluvat 2020

 

Lisätietoja

Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus

029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä: ks. yhteystiedot 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Ilveskanta on hienoisessa kasvussa

Riista.fi - 10.07.2020 - 10:07

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan ilveskanta on kasvanut 11 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vuodesta 2014 alkanut ilvesten määrän lasku näyttäisi pysähtyneen ja kääntyneen loivaan nousuun. Ennen metsästyskautta 2020/2021 Suomessa arvioidaan olevan 2 065–2 170 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2019 arvioidaan havaitun noin 378–415 pentuetta, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Eniten ilveskanta on kasvanut kahdella Suomen riistakeskuksen alueista: Kainuun Poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa ja Pohjois-Karjalassa. Muualla ilvesten määrä on pääosin edellisen vuoden tasolla.

Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2019–29.2.2020 väliseltä ajalta tallentamien pentuehavaintojen ja lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon erillisten pentueiden määrästä sekä tutkimustietoon ilveksen biologiasta.

– Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä noin 2 800 ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on saman verran kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2018–2019, kertoo tutkimuspäällikkö Katja Holmala Lukesta.

Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2020 syntyneistä pennuista arviointiin liittyvien epävarmuuksien takia.

Ilvesten pentuelukuja, lukumääriä ja ennustemallia on esitelty yksityiskohtaisesti Luken raportissa: Ilveskanta Suomessa 2020.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Pohjois-Suomen hirvenmetsästystä esitetään aikaistettavaksi lumisten talvien vuoksi

Riista.fi - 07.07.2020 - 12:56

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metsästysasetukseen muutosta, jonka mukaan hirvenmetsästys voisi jatkua Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa kiimarauhoituksen jälkeen jo lokakuun ensimmäisestä lauantaista lähtien. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä sallittaisiin puolestaan koiran käyttö myös 1. ja 15. helmikuuta välisenä aikana. Lausuntoaika esityksistä jatkuu 7.8.2020 asti.

Aikainen talvi ja vaikeat lumiolosuhteet ovat haitanneet viime vuosina hirvenmetsästystä Pohjois-Suomessa. Metsästysajan aientamisen tavoitteena olisi parantaa alueen hirvikannan hallinnan edellytyksiä. Muutosesitys perustuu Valtakunnallisen riistaneuvoston esitykseen.

Koirametsästysajan pidentäminen valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä tehostaisi puolestaan näiden voimakkaasti runsastuneiden lajien metsästystä ja parantaisi koirametsästyksen mahdollisuuksia. Metsästäminen koiran kanssa tulee kuitenkin toteuttaa niin, ettei saaliseläintä rasiteta tarpeettomasti esimerkiksi jää- ja lumiolosuhteet ja ilmanlämpötila huomioiden.

Lausuntopyyntö, luonnos valtioneuvoston asetukseksi ja perustelumuistio löytyvät osoitteesta mmm.fi/lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle ennätysmäärä valkohäntäpeuran pyyntilupia

Riista.fi - 06.07.2020 - 14:44

Suomen riistakeskus on myöntänyt maakuntien alueille yhteensä 1099 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Määrä kasvoi viime vuodesta 296 pyyntiluvalla ja nyt myönnetty määrä on historian suurin. Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueella valkohäntäpeura on levittäytynyt lähes koko alueelle ja kanta on kasvava. Luonnonvarakeskuksen tuottaman kanta-arvion mukaan Pohjanmaan alueella valkohäntäpeurakanta kasvoi viime vuodesta 11 %. Vahvin valkohäntäpeurakanta on Etelä-Pohjanmaan eteläosissa, jonne on myönnetty eniten pyyntilupia.

 

Hirvenpyyntiluvat viime vuoden tasolla

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin on myönnetty tulevan syksyn hirvenmetsästykseen yhteensä 4143 pyyntilupaa. Lupamäärä on lähes sama kuin viime vuonna (4220). Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on suositusten mukaisesti käytettynä mahdollista kaataa lähes 5000 hirveä.

Viime vuonna hirvikantaa pienennettiin monilla alueilla. Nyt myönnetyillä hirvenpyyntiluvilla pyritään pienentämään hirvikantaa erityisesti Etelä-Pohjanmaan länsiosista, joissa hirvikanta on edelleen Luonnonvarakeskuksen tuottamien hirvikantatietojen mukaan runsain.

Pyyntiluvilla hirvikantaa säädellään siten, että hirvikannan suuruus pysyy Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston vuosille 2018 – 2020 asettamien hirvitalousaluekohtaisten tavoitteiden mukaisena. Metsästyksen jälkeisen hirvikannan tiheystavoite on 3-4 hirveä / 1000 ha.

Suomen riistakeskus Pohjanmaa on myöntänyt Suomenselän alueelle 15 pyyntilupaa metsäpeuran metsästämiseen. Pyyntiluvat on kohdistettu keskeisimmille metsäpeuran kesä- ja talvilaidunalueille. Suomenselän metsäpeurakannan suuruudeksi arvioidaan reilut 1500 metsäpeuraa.

 

Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina ja kestää tammikuun 15 päivään asti. Hirvien pellolta tapahtuva vahtimispyynti on mahdollista 1.9. alkaen. Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina, päättyen helmikuun 15 päivänä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Karhukannan kasvu pyritään taittamaan suurentamalla metsästyskiintiötä

Riista.fi - 06.07.2020 - 10:45

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut asetuksellaan metsästyskauden 2020–2021 suurimmaksi sallituksi saaliskarhujen määräksi 384 karhua. Metsästyskiintiö on nyt 71 karhua suurempi kuin kauden 2019–2020 kiintiö (313) ja 29 karhua suurempi kuin kauden 2018–2019 kiintiö (355). Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää riistakeskus.

Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut, että Suomessa oli ennen vuoden 2019 metsästyskautta noin 2 300–2 500 karhuyksilöä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 2 020–2 130, eli luku nousi vuodessa 14 prosentilla. Erillisiä pentueita arvioitiin olevan 224–250, mikä sekin oli 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (193–222). Alueellisesti kannan runsastuminen näyttää olleen voimakkainta poronhoitoalueen eteläpuolelle sijoittuvien keskisen ja läntisen Suomen alueilla.

Viimeisten kolmen vuoden aikana karhunkaatolupia on myönnetty aiempaa enemmän. Viime vuonna vahvistetun karhukiintiön tavoitteena oli vakiinnuttaa karhukannan taso, mutta kannan kasvu jatkui odotusten vastaisesti edelleen. Muutokset yksilömäärää koskevissa Luken arvioissa eivät tosin johdu pelkästään karhukannassa tapahtuneista muutoksista, arvioihin vaikuttavat myös muutokset havainnoinnin aktiivisuudessa ja kattavuudessa.

EU:n luontodirektiivissä karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suuri siihen, että sitä voidaan säädellä direktiivin sallimalla ns. kannanhoidollisella metsästyksellä.

– Kannanhoidollisella metsästyksellä ylläpidetään karhukannan ihmisarkuutta, ehkäistään vahinkoja ja säädellään kannan kokoa. Tälle metsästyskaudelle asetettavan kiintiön tavoitteena on taittaa kannan kasvu, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Karhujen ihmisarkuus vähentää mahdollisia konflikteja, ja metsästys auttaa säilyttämään karhujen tiheyden sellaisella tasolla, että haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä. Metsästys auttaa lisäksi hidastamaan kannan kasvunopeutta alueilla, joille karhu on vasta palaamassa tai joilla karhukanta on aiemmin ollut harva.  Asukkaille jää näin enemmän aikaa tottua muutokseen ja hyväksyä karhujen läsnäolo alueella.

Tavoitteena on lisäksi varmistaa karhukannan hoitosuunnitelman toimenpiteiden onnistuminen sekä lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia karhun läsnäolosta seuraavien ongelmien ratkaisemisessa.

Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-Karjalaan

Suomen karhukanta ei ole tasaisesti jakautunut, karhujen esiintymisessä on selkeitä painopistealueita. Edellytykset karhukannan kasvulle vaihtelevat lisäksi eri osissa maata, ja karhukannan hoidossa on otettava huomioon kullekin alueelle tyypilliset olosuhteet, ihmistoiminta ja elinkeinot. Täysin tasaisesti jakautunutta karhukantaa ei käytännössä ole mahdollista saavuttaa. Tavoitteena on kuitenkin kohdentaa metsästystä niin, että karhuja esiintyisi tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa.

Nyt vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen kantaan on poronhoitoalueella noin 27 prosenttia (viime vuonna 25), muualla Suomessa 14 (13) ja koko maassa keskimäärin 15,9 prosenttia (15,1). Pyyntiä on kuitenkin tarkoitus suunnata edelleen Pohjois-Karjalaan, joten useimmilla poronhoitoalueen ulkopuolisilla alueilla verotusprosentti tulee todennäköisesti jäämään reiluun 9 prosenttiin.

Poronhoitoalueen karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 95 yksilöä (lisäys +10), joista itäisellä poronhoitoalueella 75 ja läntisellä 20.  Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 289 karhua eli 61 yksilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle poronhoitoalueella. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin löydetyksi viime vuonna 658, kun edellisen vuoden luku oli 801. Vuonna 2019 ilmoitettu määrä vastaa laskennallisesti noin 1 121 000 euron korvaussummaa.

Karhujen aiheuttamista 175 kotieläinvahinkotapauksesta maksettiin viime vuonna korvauksia yhteensä noin 182 000 euroa. Suurin osa kotieläinvahingoista oli mehiläisvahinkoja.

Pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut ovat rauhoitettuja

Kannanhoidollinen metsästys ei kohdistu juuri ollenkaan lisääntyvään kantaan, koska pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa olevien aikuisten naaraiden metsästyskuolleisuus on siksi uroksia pienempää.

Erityisesti nuoria uroskarhuja vaeltaa lisäksi säännöllisesti Suomen puolelle Venäjältä, jossa karhukanta on tiheämpi kuin Suomessa. Karhusaalis on näin urosvoittoista (63 %) ja kaadetut karhut ovat yleensä suhteellisen nuoria. Aikuisten yksilöiden suhteellista osuutta saaliista pienentää myös se, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy tyypillisesti Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua.

Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut nopeasti karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää riistakeskus

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi – tarkkaa harkintaa käyttäen – myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Näiden lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.

Karhunkaatolupien kohdentamisessa tulee maa- ja metsätalousministeriön mielestä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Suomenselällä ja Kainuussa tulee kiinnittää huomiota myös metsäpeurakannan turvaamiseen.

Ennustemalli kestävästä karhukannan verotuksesta laaditaan kannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotusasteen perusteella. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän noin 16 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä. Metsästysvuonna 2019–2020 karhun tunnettu kokonaiskuolleisuus oli 326 yksilöä, josta metsästyksen osuus oli 312 yksilöä. Poliisin päätöksillä lopetettiin 8 yksilöä ja muutoin kuolleita karhuja löydettiin kuusi.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus (547/2020)
Asetuksen taustamuistio
Luke: Karhukanta Suomessa 2019 (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 26/2020)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rannikko-Pohjanmaalla myönnettiin 2 235 hirvenpyyntilupaa

Riista.fi - 03.07.2020 - 13:37

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaa on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Rannikko-Pohjanmaan alueelle 2235 pyyntilupaa. Edellisellä metsästyskaudella (2019) Rannikko-Pohjanmaalla käytettiin 88 % myönnetyistä pyyntiluvista ja niillä kaadettiin 2471 hirveä silloin myönnetyllä pyyntilupamäärällä (2082 kpl). Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tulevalle kaudelle 1340 kpl. (v.2019 myönnettiin 1177 valkohäntäpeuran lupia ja niistä käytettiin 59 %, saalismäärä oli viime vuonna 939 kpl valkohäntäpeuroja)

Hirvieläinten pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Pyyntilupamäärä perustuu Rannikko-Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousalueittaisia ja voimassa kolme vuotta. Rannikko-Pohjanmaalla on kolme hirvitalousaluetta. Tiheystavoitteena on 3,0–4,0 hirveä / 1000 ha suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan.

Riistanhoitoyhdistykset ovat kaikilla hirvitalousalueilla laatineet verotussuunnitelman, joka tähtää asetettujen tavoitteiden alarajalle. Käytännössä tulevan syksyn hirvenmetsästyksellä siis edelleen pienennetään hirvikantaa.

Jahti mahdollista aloittaa jo syyskuun alussa.

Hirvieläinten vahtimalla tapahtuva metsästys on mahdollista aloittaa jo syyskuun alusta. Tavoitteena on helpottaa hirvieläinkantojen säätelyä ja vahinkojen ennaltaehkäisyä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat Satakunnassa

Riista.fi - 02.07.2020 - 12:50

Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle pyyntilupia 2642 kpl hirvelle, 11834 kpl valkohäntäpeuralle ja 49 kpl kuusipeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla voidaan kaataa yksi aikuinen hirvieläin tai kaksi vasaa.

Hirvilupiin pieni vähennys

Hirven osalta lupamäärä väheni noin 7 prosenttia edelliseen kauteen verrattuna. Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman arvion mukaan hirvikanta on Satakunnan toimialueella laskenut aikaisemmasta. Koska kannan tiheys on Satakunnan alueellisen riistaneuvoston asettamien hirvitiheystavoitteiden ylärajoilla, kannan leikkaaminen on edelleen monin paikoin tarpeen, ja myönnetty lupamäärä antaa siihen mahdollisuuden. Osa myönnetyistä luvista on ns. pankkilupia, jotka otetaan käyttöön mikäli jahdin yhteydessä osoittautuu että hirviä on arvioitua enemmän. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirvilupia on tulevalla kaudella käytössä Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla.

Valkohäntäpeuralle ennätysmäärä lupia

Valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä nousi edellisvuodesta noin 600 luvalla. Valkohäntäpeuroja on kaadettu viime vuosina ennätysmäärä, ja Luonnonvarakeskuksen keväällä antaman arvion mukaan kannan kasvu onkin Satakunnan toimialueella saatu taittumaan. Kanta ei kuitenkaan vielä ole juurikaan pienentynyt, joten voimakasta verotusta tarvitaan myös tulevalla kaudella etenkin tiheimmillä peura-alueilla Kokemäenjoen eteläpuolella. Myönnetty lupamäärä antaa mahdollisuuden huomattavasti viime vuosia suurempaankin saalismäärään.

Peurajahtiin heti syyskuussa

Hirvieläinten vahtimalla tapahtuva metsästys on nykyisin mahdollista aloittaa syyskuun alusta. Riistakeskus suosittelee, että etenkin valkohäntäpeurojen metsästys aloitettaisiin kolarien ehkäisemiseksi ja kaatotavoitteiden saavuttamiseksi täydellä teholla heti kauden alussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan 1390 hirvenpyyntilupaa

Riista.fi - 02.07.2020 - 09:07

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 1390 hirvenpyyntilupaa tulevan syksyn metsästyskaudelle. Lupamäärä on hieman pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella, jolloin pyyntilupia oli myönnetty 1502 ja saaliiksi tuli 1741 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena on pitää hirvikanta riistaneuvoston asettamissa tavoitetiheyksissä. Suurin lupamäärän muutos tapahtui läntisellä hirvitalousalueella, jossa pyyntilupamäärä pieneni 30 % edellisvuodesta. Tällä alueella kantaa oli pienennetty edellisellä metsästyskaudella.

Pohjois-Karjalassa hirvien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Karjalan hirvikannaksi edellisen metsästyskauden jälkeen noin 4800 hirveä. Koko maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli 2,7 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut tavoitteeksi pitää hirvitiheys kaikilla neljällä hirvitalousalueella välillä 2,2 – 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvikannan rakenteen osalta tavoitteena on pitää lehmä/sonni -suhde lähivuosina tasolla 1,6. Viime syksyn havaintoaineiston mukaan lehmä/sonni -suhdeluku oli hirvitalousalueittain 1,4 – 1,8.

Hirvenpyyntiluvanhakijoita oli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna 177.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Etelä-Savoon

Riista.fi - 02.07.2020 - 09:00

Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle 3336 hirven pyyntilupaa ja 712 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi hieman ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi edellisvuodesta.

Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Osa hirviluvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita käytetään luvansaajien harkinnan mukaan. Pankkiluvat suunnataan tarvittaessa syksyllä havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoherkille alueille.

Alueellinen riistaneuvosto asettaa tiheystavoitteen kullekin neljälle hirvitalousalueelle. Etelä-Savossa pyynnin jälkeisen hirvikannan keskimääräiseksi tasoksi tavoitellaan 2,5 – 3,0 hirveä 1000 hehtaaria kohden.

– Viime syksynä hirvenmetsästys sujui Etelä-Savossa suositusten mukaisesti. Kahdella hirvitalousalueella jäävä kanta oli tavoitteen mukainen. Viime metsästyskaudella Etelä-Savon alueelta kaadettiin 3 739 hirveä ja 311 valkohäntäpeuraa, riistapäällikkö Petri Vartiainen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Hirvenmetsästys alkaa lauantaina 10. lokakuuta. Pelloilta hirviä voidaan ampua syyskuun alusta alkaen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Varsinais-Suomen hirvieläinten pyyntilupamäärä ylitti 20 000 rajapyykin

Riista.fi - 30.06.2020 - 12:12

Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 18 513 kpl valkohäntäpeuran ja 1 552 kpl hirvenpyyntilupaa. Valkohäntäpeurojen lupamäärä lisääntyi viime metsästyskaudesta n. 8 %. Haetulla pyyntilupien määrällä valkohäntäpeurakantaa on mahdollista vähentää tavoitteiden mukaisesti. Yhteensä hirvieläimille myönnettyjen pyyntilupien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 yksilön rajapyykin.

Valkohäntäpeurakantaa pyritään vähentämään alueelliset erot huomioiden

Luonnonvarakeskuksen 2020 keväällä tekemän arvion mukaan valkohäntäpeurakannan kasvu on Suomessa tasaantunut. Koko maan kanta-arvio oli vajaat 109 000 eläintä. Arvion mukaan n. 25 % lajin yksilöistä elää Varsinais-Suomen alueella. Valkohäntäpeura onkin selvästi alueen tärkein riistaeläin.

Luonnonvarakeskuksen keväällä 2020 tuottama kannanarvio indikoi ensimmäistä kertaa, että kannan kasvu olisi mahdollisesti pysähtynyt Varsinais-Suomessa. Arvion mukaan peurakannan pitäminen samansuuruisena edellyttäisi vähintään 14500 valkohäntäpeuran kaatamista tulevalla metsästyskaudella.

Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston tavoitteena on kannan kasvun pysäyttäminen paikalliset erot huomioiden. Metsästäjät ovatkin, tavoitteen saavuttamiseksi, hakeneet metsästyskaudelle 2020-2021 ennätysmäärän pyyntilupia. Haetulla lupamäärällä on mahdollista ampua n. 28 000 valkohäntäpeuraa.

Hirvilupiin pieni vähennys

Hirvikantaa hoidetaan Varsinais-Suomessa viidellä eri hirvitalousalueella. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli alueella kevättalvella 2020 reilut 3 500 yksilöä. Tämä on noin 10 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019. Metsästäjät hakivat tulevalle metsästyskaudelle yhteensä 1552 hirvilupaa mikä on 170 pyyntilupaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Haettu lupamäärä antaa hyvät edellytykset säilyttää tasainen hirvikannan kehitys myös jatkossa.

Varsinais-Suomen alueen hirvieläinten pyyntiluvat metsästyskaudelle 2020-2021

Varsinais-Suomen hirvitalousalueet ja riistanhoitoyhdistykset

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Pohjois-Hämeeseen

Riista.fi - 29.06.2020 - 11:17

Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle hirven pyyntilupia 1959 kpl ja valkohäntäpeuran pyyntilupia 5344 kpl. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi hieman, mutta valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi edelleen.

Luonnonvarakeskuksen keväällä antaman arvion mukaan Pohjois-Hämeen hirvikanta on pienentynyt, mutta on edelleen tavoitteeksi asetettua tasoa korkeampi. Kannan pienentymisen myötä myös hirven pyyntilupamäärä on hieman viime vuotta pienempi. Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan hirvikannan pienentämistä tavoitetasolle.

Valkohäntäpeurakantaa on viime vuosina metsästetty tehostetusti runsaan kannan pienentämiseksi. Viime metsästyskaudella kannan kasvun arvioitiin pysähtyneen, mutta kannan pienentäminen edellyttää edelleen voimakasta metsästystä. Valkohäntäpeurojen pyyntilupamäärä onkin tulevalla metsästyskaudella suurempi kuin koskaan aiemmin Pohjois-Hämeessä. Peurakannan leikkaamistavoite kohdistuu Pohjois-Hämeen lounaisiin osiin Jalannin, Lempäälän seudun, Sääksmäen-Valkeakosken ja Nokian seudun riistanhoitoyhdistysten alueille, mutta peurakanta on vahvistunut myös muualla Pohjois-Hämeessä.

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti 26.9. alkaen ja hirveä 10.10. alkaen.

Taulukko 1. Vuonna 2020 myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin. Vertailutietona mukana vastaavat määrät vuoden 2019 osalta.

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat

Riistanhoitoyhdistys

Hirvi 2020

Hirvi 2019

Peura 2020

Peura 2019

Virtain RHY

274

285

193

169

Tampereen RHY

90

105

100

70

Jalannin RHY

34

57

1040

985

Kangasalan RHY

87

103

108

101

Kuhmalahden-Sahalahden RHY

54

58

54

48

Kuhmoisten RHY

163

190

120

120

Kurun RHY

159

184

137

141

Lempäälän seudun RHY

154

153

2144

2101

Längelmäveden RHY

319

327

196

179

Mäntän seudun RHY

240

238

136

85

Nokian seudun RHY

77

75

463

462

Pälkäneen ja Luopioisten RHY

135

162

212

201

Ruoveden RHY

123

155

163

154

Sääksmäen-Valkeakosken RHY

50

48

278

263

Yhteensä

1959

2140

5344

5079

 

Huom. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Metsähanhen metsästys sallitaan osassa Lappia, merihanhelle saaliskiintiö

Riista.fi - 26.06.2020 - 07:53

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt asetuksen metsähanhen metsästyksen sallimisesta kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen osassa Lapin maakuntaa. Metsästys on sallittua viikon ajan 20.-27.8.2020. Rannikkoalueilla merihanhen metsästys on sallittua peltoviljelmillä 10.8.–20.8.2020, jonka jälkeen tavanomainen metsästyskausi jatkuu 31.12.2020 saakka. Sekä meri- että metsähanhelle otettiin käyttöön saaliskiintiöt. Ravintohoukuttimet ovat kiellettyjä Pohjois-Suomen metsähanhipyynnissä ja merihanhen aikaistetussa peltopyynnissä.

Metsähanhen metsästys on sallittua 20.-27.8. välisenä aikana Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Kemijärven, Muonion, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Tervolan, Pellon, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa.

– Asetus mahdollistaa arvokkaan metsästyskulttuurin jatkumisen kuuden vuoden tauon jälkeen. Se on Pohjois-Suomen pesimäalueilla perinteinen, vaativa ja arvostettu metsästysmuoto, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Metsästys rajoitetaan saalistuskiintiöllä yhteen hanheen metsästäjää kohden. Ravintohoukuttimen avulla metsästäminen on kiellettyä.

Metsähanhen metsästys kielletään vuoden määräajaksi pääosassa maata. Viime vuoden tapaan metsästys on sallittua 1.10–31.11.2020 Kaakkois-Suomessa ilman rajoituksia. Tällöin metsästys kohdistuu pääosin elinvoimaiseen tundrametsähanheen.

Metsähanhikanta elpymässä kansainvälisen hoitosuunnitelman turvin

AEWA-sopimuksen (Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus) hanhityöryhmä totesi juhannuksen alla kokouksessaan, että taigametsähanhikanta on elpynyt koko muuttoreitillä 75 000 linnun tavoitetasolle paljolti juuri Suomen metsästysrajoitusten ansiosta. Työryhmä päätti nostaa metsästysverotuksen suositustaan. Rajoitus on nyt koko muuttoreitillä enintään 6 500 hanhea, mikä vastaa noin 9 % verotusta.

– Suomen pesimäkannan tilan tarkempi selvittäminen on tarpeen ennen kuin metsästystä voidaan avata laajemmin, sanoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Merihanhen metsästykseen kiintiöt

Merihanhen metsästyskieltoa jatketaan ministeriön asetuksella sisämaassa kuten seitsemänä edellisenä vuonna. Rannikkoalueilla metsästys on sallittua kolmatta vuotta peräkkäin peltoviljelmillä 10.8.–20.8.2020. Perusteena on satovahinkojen välttäminen. Tänä aikana ravintohoukuttimen hyödyntäminen metsästyksessä on kielletty.

Tavanomainen merihanhen metsästyskausi rannikkoalueilla alkaa 20.8.2020 klo 12 ja päättyy 31.12.2020.

Tänä vuonna otetaan käyttöön metsästäjäkohtainen saaliskiintiö, joka on enintään kaksi merihanhea vuorokaudessa. Kiintiö koskee sekä aikaistettua että tavanomaista metsästyskautta. Rajoituksilla turvataan metsästyksen kestävyyttä.

Euroopan merihanhikantaa vähennetään

AEWA-sopimuksessa asetettiin tavoitteeksi Luoteis-Euroopan merihanhikantojen vähentäminen. Erityisesti Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa pesivää paikallista kantaa (noin 100 000 paria) on tarkoitus vähentää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä viljelys- ja ilmailuvahinkojen estämiseksi. Sen lisäksi Luoteis-Euroopan muuttavaa merihanhikantaa (noin 100 000 paria) on tarkoitus vähentää 20 prosentilla. Suomen merihanhista vain osa kuuluu tähän kantaan, todennäköisesti länsirannikolla pesivät arviolta 4000 paria.

– Suomen tavoitteena on, että Suomen pieni pesimäkanta ei joutuisi muuttomatkallaan Länsi-Euroopassa tehostettavan metsästyksen kohteeksi ja että lajista tulisi arvokas riistalaji myös sisämaassa. Meneillään on siksi tutkimus, jossa hanhien muuttoreittejä selvitetään GPS-lähettimien avulla, sanoo Pitkänen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

  • Erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, (26.6. saakka ja 10.8. jälkeen)
  • Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, puh. 0295 162432 (29.6. – 17.7.)
  • Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 0295 162391 (20.7. – 7.8.)
  • Sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer