slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Pienten hirvieläinten kannanarviointia kehitetään

Riista.fi - 19.10.2017 - 08:59

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kanta-arviot perustuvat pääasiassa saalistietoihin ja metsästysseurakohtaisiin kanta-arvioihin. Niistä on pystytty päättelemään, että valkohäntäpeurakanta on kasvanut monilla alueilla. Suomen riistakeskus, Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus kehittävät yhdessä valtakunnallista kannanarviointimenetelmää kannanhoidon tueksi. Kannanseurannan kehityshanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kestävän riistanhoidon edellytyksenä on tuntea hoidettava riistaeläinkanta mahdollisimman hyvin. Eläinkannasta täytyy tuntea hoidettavan alueen eläintiheys, sukupuoli- ja ikäjakauma sekä jälkeläistuotto.

—Toimiva kannanseurantajärjestelmä on kaiken A ja O. Vain hyvin tunnettua riistakantaa voidaan hoitaa kestävästi. Kannanhoidolle voidaan asettaa tavoitteita, ja tavoitteiden saavuttamista pystytään seuraamaan, kun meillä on luotettava kannanseurantajärjestelmä, kertoo Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.

Eri menetelmät kokeilussa

Erilaisten tiedonkeruutapojen toimivuutta selvitetään. Loimaalla on käynnissä kaksivuotinen koe, jossa selvitetään riistakameroiden ja DNA-keräysten mahdollisuuksia kannanarvioinnissa. Riistakamerakuvia on kahdessa vuodessa kertynyt yli 30 000 kappaletta ja DNA-näytteitä on kerätty lähes 1 300 kappaletta.  Havaintojen avulla yksilöidään valkohäntäpeuroja ja muodostetaan tarkka kanta-arvio.

Samaan aikaan alueen metsästäjät kirjaavat metsästyspäivien yhteydessä näköhavaintoja havaitsemistaan valkohäntäpeuroista. Näköhavaintojen avulla Luonnonvarakeskus muodostaa arvion alueen valkohäntäpeurakannasta. Hirven kanta-arvio perustuu pitkälti metsästäjien samalla tavalla keräämään hirvien näköhavaintotietoon, jota on kerätty jo kymmeniä vuosia.

Metsästäjien apu tiedon keruussa on korvaamattoman tärkeää. Tällä hetkellä valkohäntäpeuran näköhavaintoja on keräämässä neljä seuraa ja toistasataa metsästäjää.

Lisätietoja:

Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

puh. 029 431 2105

Mikael Wikström, erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus

puh. 029 431 2123

Eerojuhani Laine, suunnittelija Suomen riistakeskus

puh. 029 431 2124

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus ei ole sulkemassa metsäautoteitä

Riista.fi - 17.10.2017 - 13:21

Julkisuudessa levisi tiistaina uutinen, jonka mukaan Metsähallitus olisi sulkemassa metsäautoteitä, jotta laiton tieltä metsästys saataisiin kuriin. Erävalvonta miettii toimia puuttua laittomuuksiin, mutta teiden sulkeminen ei ole vaihtoehtona.

Metsäautotiet on rakennettu metsätaloustöitä varten ja niitä käyttävät harrastusmielessä metsästäjien lisäksi muut retkeilijät, marjastajat, sienestäjät ja kalastajat, toteaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

”Metsäautotiet ovat tärkeitä monelle luonnossa liikkuvalle. Niiden sulkeminen joidenkin törttöilyn takia olisi kohtuutonta”, Kumpula sanoo.

Tieltä metsästäminen on tiedostettu ongelmaksi, mutta siihen pyritään puuttumaan muilla keinoilla, sanoo erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta.

Metsäautoteistä uutisoi tiistaina ainakin Karjalainen, jonka uutista siteerattiin muissa medioissa. On totta, että metsäkanalintujen laittomasta pyynnistä on tarkoitus keskustella muun muassa riistanhoitoyhdistysten kanssa ja valvonnassa mietitään keinoja puuttua asiaan, mutta teiden sulkeminen ei ole suunnitelmissa.

Metsäkanalintujen metsästys on päättynyt osassa maata, mutta jatkuu paikoin vielä lokakuun loppuun saakka. Metsäkanalintuja ovat teeri, metso, pyy ja riekko. Erävalvonnan aikaisemmin tiedottama laiton tieltä metsästäminen koskee lähinnä teeren ja metson pyyntiä. Valtion metsästysalueista suurin osa on niin sanotuissa monikäyttömetsissä, jotka ovat myös metsätalouskäytössä ja joissa on runsaasti metsäautoteitä.

Yleensä metsästäjien lupa- ja laillisuusasiat ovat valvonnan mukaan kunnossa. Huomautettavaa on 2,5 prosentilla tarkastetuista metsästäjistä.

Lisätietoja

Erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus. 040 646 4250

Erätarkastaja Markus Rahikainen, Itä-Suomi, Metsähallitus, 040 754 1711

Kategoriat: Metsästysuutiset

Erävalvonta: Lintujen metsästys auton avulla on yleistynyt

Riista.fi - 13.10.2017 - 15:17

Lintujen metsästys auton avulla tai tieltä on yleistynyt, sanoo erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta. Tänä syksynä tutkintaan on edennyt muutama tapaus, mutta erätarkastajien havaintojen mukaan ilmiö on vielä laajempi. Ongelma koskee metsäkanalintujen pyyntiä, joka osassa maata loppui kuluvalla viikolla ja osassa maata jatkuu kuun loppuun saakka.

Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna 9400 eränkävijää. Metsästäjillä luvat olivat verrattain hyvin kunnossa: lupa puuttui 0,4 prosentilta tarkastetuista, ja rikkeitä todettiin 2,1 prosentissa tarkastuksista.

Yleisin laillisuusrike on aseen kuljetus ilman suojusta ajoneuvossa, mikä usein viittaa laittomaan pyyntiin tieltä. Metsäkanalintujen ampuminen tieltä on laitonta, vaikka tie olisi yksityinen. Lisäksi yleisen tien yli ampuminen on kiellettyä, ja pysäytetystä autosta pitää edetä vähintään sadan metrin päähän, ennen kuin voi alkaa metsästää.

Erävalvonta kannustaa ihmisiä ilmoittamaan epäillyistä rikoksista. Kun epäilet jonkun metsästävän tieltä tai epäilet muuta rikosta:

  1. Soita hälytyskeskukseen 112!
  2. Jos tilanne ei ole akuutti ja haluat ilmoittaa havainnoista, laita ilmoitus erävalvonnan vinkkipostiin: http://www.eraluvat.fi/erapalvelut/eravalvonta/eratarkastajat/ilmoitus-eratarkastajalle.html

”Vaikka poliisi ei aina paikalle ehtisikään, kannattaa soittaa hälytyskeskukseen, sillä ilmoituksesta tallentuu kuitenkin tieto viranomaisille. Tämä auttaa suuntaamaan valvontaa jatkossa”, erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta sanoo.

Yleensä metsästäjät parkkeeraavat autonsa metsäautotien varteen ja lähtevät autolta tekemään kävellen pitkiäkin lenkkejä, mutta tiettyjen alueiden metsäautoteillä on havaittu epätavallisen paljon liikkeellä olevia autoja ja vinkkejä sekä ilmoituksia on tullut siitä, että osaa autoista käytetään aktiivisesti ainakin metsäkanalintujen etsimiseen.

”Vaikka tällainen toiminta periaatteessa täyttäisi lain kirjaimen, se sotii lain tarkoitusta vastaan. Autoa ei pidä käyttää hyödyksi lintujen etsintään”, erätarkastaja Markus Rahikainen Metsähallituksesta sanoo.

Tänä syksynä eräs metsästyksenvalvoja tapasi esimerkiksi kolmikon, josta yksi ajoi autolla metsätietä ja kaksi käveli ojanpohjia aseineen. Miehet itse olivat pitäneet tyyliä laillisena, sillä autolla ajaneella ei ollut asetta.

Itä-Suomessa on tutkinnassa kaksi tapausta, joissa epäillään, että lintua on ammuttu tieltä. Erävalvonta kertoo tavanneensa lisäksi paljon metsästäjiä ajamassa autoillaan kuivin kengin sateista huolimatta kuivat. Räikeitä tapauksia ovat ne, joissa metsästäjä ampuu lintua heti auton läheisyydestä.

Metsästäjät tuomitsevat tieltä metsästämisen yleisesti ja vinkkaavat tieltä metsästyksestä herkästi viranomaisia. Ongelman yleisyydestä on silti vaikea sanoa tarkkoja tietoja, mutta palautteiden ja viranomaisten saamien vihjeiden perusteella se on yleistä.

Suomessa on hyvin kattava metsäautoteiden verkosto. Valtion alueilla tiet on pääsääntöisesti tehty metsätaloustöitä varten, ja Metsähallitus on toistaiseksi antanut marjastajien, retkeilijöiden, metsästäjien ja kalastajien käyttää teitä.

Lisätietoja

Erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus. 040 646 4250

Erätarkastaja Markus Rahikainen, Itä-Suomi, Metsähallitus, 040 754 1711

etunimi.sukunimi@metsa.fi

Lue Metsähallituksen erävalvontaraportti 2016! Vuoden 2017 raportti julkaistaan helmi-maaliskuussa 2018.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hanhet muuttomatkalla – metsästäjän oltava tarkkana

Metsästäjäliitto - 13.10.2017 - 12:21

Hanhien muutto on parhaillaan käynnissä. Viimeaikaiset matalapaineet ovat kuitenkin jopa pysähdyttäneet sitä paikoin. Valkoposkihanhia ja tundrahanhia esiintyykin nyt maassamme runsaasti, mikä johtuu itätuulista. Linnun tunnistamisen tärkeys korostuu entisestään, sillä esimerkiksi nuoren tundrahanhen ja metsähanhen erottaminen on haastavaa.

Metsästäjäliitto muistuttaa metsästäjiä vastuusta. Ennen jokaista riistalaukausta on oltava varma saaliiksi tavoiteltavasta lintulajista. Mikäli lintua ei varmuudella tunnista, on jätettävä ampumatta. Tunnistamattomuus ei ole lieventävä asianhaara. Mikäli henkilö syyllistyy rauhoitetun linnun ampumiseen, seuraukset ovat metsästäjälle aina vakavat. Pahimmassa tapauksessa hän menettää tekovälineensä valtiolle ja metsästyskortti perutaan.

AEWA:ssa (Agreement on the Conservation of African-Eurasian Migratory Waterbirds) laaditaan parhaillaan hoitosuunnitelmaa valkoposkihanhelle, ja todennäköistä on, että kannanhallinnassa tarvitaan myös metsästäjien apua lähitulevaisuudessa. Siihen saakka valkoposkihanhi on ja pysyy rauhoitettujen lajien listalla.

Tällä hetkellä Suomessa metsästettäviä riistahanhilajeja ovat kanadanhanhi, merihanhi ja metsähanhi. Metsähanhea saa pitkästä aikaa metsästää 1.10.–30.11. välisenä aikana Suomen kaakkoiskulmalla. Katso tarkat metsästysajat alueineen Suomen riistakeskuksen sivulta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi Digi-Jahti on ilmestynyt – voita b-bark-lisenssi

Metsästäjäliitto - 12.10.2017 - 09:16

Metsästäjäliiton julkaiseman Digi-Jahdin uusi numero on ilmestynyt tänään torstaina 12.10. Vastaa lehden lopussa olevaan palautekyselyyn 26.10. mennessä ja osallistut b-bark-ohjelmistolisenssin arvontaan! Lisenssejä arvotaan 50 kaikkien vastanneiden kesken. Lisenssi on voimassa vuoden kerrallaan alkaen sen aktivoinnista.

Digi-Jahdissa jatkuu edelleen metsästyskoirien pentukoulutuksen juttusarja. Tällä kertaa keskitytään karjalankarhukoiraan. Näin hirvijahtikaudella muistutetaan myös Metsästäjäliiton tuottamasta Hirvenkäsittelyn ABC -videosarjasta sekä palautellaan mieliin metsästyksen johtajan tehtävät ja velvollisuudet. Lisäksi käydään läpi seuratoiminnassa usein askarruttavia asioita ja vieraillaan tyttöjen Koppelo-leirillä Pohjois-Karjalassa.

Klikkaa lukemaan!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvijahti täyteen vauhtiin tulevana viikonloppuna

Riista.fi - 10.10.2017 - 09:00

Lapissa hirvenmetsästyksen toinen jakso alkaa hirvien kiimarauhoitusjakson jälkeen tulevana viikonloppuna. Muualla maassa hirviä on voinut metsästää vahtimalla pellolta syyskuun alusta lukien ja lauantaina alkaa myös koira- ja ajometsästys.

Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 52 771 hirven ja 36 191 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.  Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

– Hirvijahdit ovat perinteisesti monelle metsästäjälle vuoden kohokohtia, ja tänä vuonna saaliin ennustetaan nousevan selvästi viime vuosia suuremmaksi. Sekä hirven että valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tänä vuonna noin neljänneksen viime vuotta enemmän, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hirvieläinten uudet metsästysajat on otettu käyttöön kuluvalla metsästyskaudella. Suurimmassa osassa maata varsinaisen hirvijahdin aloitusta lykättiin noin kaksi viikkoa aiempaa myöhäisemmäksi ja metsästys alkaa täysimittaisena lokakuun toisena lauantaina. Lapissa metsästys jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen oli syyskuun alussa.

– Muutoksella haluttiin rauhoittaa hirvien kiima-aika, jonka huippujakso ajoittuu syys-lokakuun vaihteen molemmin puolin. Vahinkojen torjumiseksi metsästys sallittiin vahtimalla pellolta jo syyskuun alusta, Körhämö sanoo.

Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan runsastunut monin paikoin. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 65 000–89 000 yksilön talvikantaan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 79 000–103 000 hirveä. Tulevan syksyn metsästyksellä tähdätään hirvikannan säätelemiseen tavoitellulle tasolle.

Valkohäntäpeuran metsästys on ollut sallittua täysimittaisesti jo syyskuun viimeisestä lauantaista. Valkohäntäpeurakanta on runsastunut ja kanta keskittyy Etelä- ja Lounais-Suomeen.

– Peurakolareiden vähentämiseksi peurojen metsästystä suositellaan painotettavan alkusyksyyn, jotta peuroja olisi liikenteessä vähemmän loppusyksystä, Körhämö kertoo.

 

Eettistä hirvijahtia

Syksyinen hirvenmetsästys on perinteikästä seura- ja seuruejahtia, johon osallistuu Suomessa vuosittain yli 100 000 metsästäjää. Suomen riistakeskuksen tuottamat hirvenmetsästyksen eettiset ohjeet muistuttavat metsästäjiä hyvistä käytännöistä hirvieläinten metsästyksessä.

Esimerkiksi hirvieläinten vasasuoja on yksi keskeisistä metsästäjän eettisistä säännöistä. Metsästäjien tuleekin huolehtia, ettei metsästyksessä kaadeta vasallisia naarashirviä. Lisäksi metsästyksen turvalliseen järjestämiseen, saaliin kunnioittamiseen ja muiden luonnossa liikkujien ystävälliseen kohteluun tulee kiinnittää huomiota.

Hirvenmetsästyksen eettiset ohjeet:

Lisätietoja: Jani Körhämö, riistapäällikkö Suomen riistakeskus  p. 029 431 228

Kategoriat: Metsästysuutiset

Itäisen poronhoitoalueen karhunpyynti loppusuoralla

Riista.fi - 09.10.2017 - 12:00

Suomen riistakeskus kehottaa poronhoitoalueen karhunmetsästäjiä kiintiötilanteen huomioimiseen ja saaliiksi saatujen karhujen ilmoittamiseen välittömästi kaadon jälkeen.

Syksyn karhunmetsästys on edennyt nopeasti poronhoitoalueen itäisellä kiintiöalueella. Elokuun 20. päivä alkaneessa karhunmetsästyksessä on saatu itäiseltä poronhoitoalueelta saaliiksi jo 53 karhua, joten 60 karhun kiintiöstä on jäljellä enää seitsemän karhua. Läntisen kiintiöalueen 25 karhun kiintiöstä on saatu saaliiksi toistaiseksi viisi karhua.

Itäiseen kiintiöalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen poronhoitoalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat. Eniten karhuja on kaadettu tämän syksyn jahdissa Suomussalmella (22), Kuusamossa (13), Sallassa (9) ja Inarissa (5). Läntisen kiintiöalueen karhuista kolme on saatu saaliiksi Hyrynsalmella.

Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä huomioimaan kiintiötilanteen karhun pyynnissä erityisesti nyt kiintiöpyynnin kääntyessä loppusuoralle. Lisäksi riistakeskus muistuttaa, että metsästäjien tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus poronhoitoalueen karhunkaadoista Suomen riistakeskukselle poikkeuslupa-asetuksen (8 § 3 mom) mukaisesti välittömästi kaadon jälkeen. Saalisilmoituksen voi tehdä joko Oma riista –palveluun tai sähköpostitse osoitteeseen lappi@riista.fi.

Sähköpostitse jätettävässä saalisilmoituksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot: 1) kaatajan nimi, osoite ja puhelinnumero, 2) kaatopäivä ja kellonaika, 3) kaadetun karhun sukupuoli, 4) kaatopaikan kunta, maastonnimi ja kaatopaikan GPS-koordinaatit. Oma riista –palveluun nämä tiedot kirjautuvat helposti saalisilmoituksen teon yhteydessä. Suomen riistakeskus muistuttaa myös, että lakisääteistä saalisilmoitusta karhun kaadosta ei voi vielä tehdä Oma riistan mobiilisovelluksella, vaan se tulee lähettää Oma riistan selainversion kautta.

Kiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskus määrää karhunmetsästyksen kiintiöalueella (läntinen/itäinen poronhoitoalue) lopetettavaksi. Mikäli kiintiötä riittää loppuun asti, karhujahti päättyy viimeistään 31.10.

Syksyllä 2016 poronhoitoalueella kaadettiin 69 karhua, joista 54 itäisellä ja 15 läntisellä kiintiöalueella.

Lisätietoja: Harri Norberg p. 029 431 2115

Kiintiömetsästyksen tilanne

Karhusaaliit

Karhun kiintiömetsästys poronhoitoalueella

Kategoriat: Metsästysuutiset

Turvallista matkaa -Roosa hirvinauha -tempaus

Riista.fi - 06.10.2017 - 09:44

Pohjoiskarjalaiset metsästäjät tempaisevat yhdessä liikenneturvallisuuden ja terveyden puolesta asentamalla roosan väristä hirvinauhaa Joensuu -Ilomantsi -tien varteen ja osallistumalla Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen.

Turvallista matkaa -Roosa hirvinauha -tempaus

Tempauksen tavoitteena on tuoda esiin metsästäjien tekemää vapaaehtoistyötä ja kerätä varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen haastamalla kaikki tienkäyttäjät, erityisesti metsästäjät ja metsästysseurat, riistanhoitoyhdistykset ja luonnonsuojelujärjestöt lahjoittamaan varoja Roosa nauha -keräykseen.

Mukana tempauksessa Heinävaaran alakoulu

Tempaus päättyy 13.10.2017 koulutukselliseen tapahtumaan. Nurkkalan Riistaveikkojen laavulla ja läheisessä metsässä järjestettävillä toimintapisteillä esitellään mm. hirvinauhan merkitystä tieliikenneturvallisuuden edistämiseksi, lajitunnistusta, riistanhoitoa, luonnossa liikkumista ja erilaisia metsästyskoirarotuja. Aamupäivän lopuksi kokoonnutaan erätulille. Heinävaaran alakoululaisille järjestettävän luonto – ja eräpainotteisen retkipäivän järjestävät ja toteuttavat SML Pohjois-Karjalan piiri ry, Nurkkalan Riistaveikot, Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ja Joensuun seudun riistanhoitoyhdistys.

Hirvinauha kertoo tienkäyttäjälle hirvivaarasta 

Hirvinauhaa asennetaan Joensuu-Ilomantsi -tielle (kantatie 74), Alavintien ja Jukajoentien risteysten välille, noin 6 km:n matkalle. Alueen metsästysseura Nurkkalan Riistaveikot ja Pohjois-Karjalan Jahtinaiset vetävät nauhat tien varteen lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt kaksivuotisen sopimuksen Nurkkalan Riistaveikkojen kanssa nauhoituksen rakentamisesta ja ylläpidosta. ELY-keskus vastaa myös nauhojen hankinnan kustannuksista.

Kantatiellä 74, Joensuu – Ilomantsi välillä, on hirvien kulkureittejä. Alueella onkin sattunut useita hirvikolareita ja läheltä piti tilanteita. Kyseisellä tieosuudella tilastoidaan keskimäärin noin 2-4 hirvikolaria vuosittain, yksi onnettomuus v. 2011 johti kuolemantapaukseen.

Hirvinauhan tarkoituksena on pysäyttää hirvi juoksemasta suoraan tielle ja siten antaa arvokkaita sekunteja autoilijalle huomata vaaratilanne. Toisaalta nauha myös viestii tienkäyttäjälle hirvivaarasta ja siten kiinnittää autoilijan huomion tarkemmin tien varteen.

Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta sekä syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Rintasyöpään sairastuu jo yli 5000 naista vuodessa, mikä tekee siitä yleisimmän syövän Suomessa. 2017 vuoden keräys käynnistyy torstaina 28.9.2017. ”Turvallista matkaa -Roosa hirvinauha” -tempaukselle avataan oma keräyspotti syöpäsäätiön Roosa nauha -sivuille.

 

Lisätietoja:

Hirvinauhan asentamiseen liittyvät hallinnolliset lupa- ja käytäntöprosessit Itä-Suomen alueella: Esko Tolvanen, Pohjois-Savon ELY keskus, sposti: esko.tolvanen@ely-keskus.fi, puh. 0295 026 769

Hirvinauhan asentaminen ja Roosa nauha -keräys:

Marko Kervinen, Nurkkalan Riistaveikot ry, sposti: marko.kervinen@saunalahti.fi, puhelin: 050 5392266

Jaana Puhakka P-K Jahtinaiset, sposti: puhakkaj@hotmail.com, puhelin: 044 2571 652

Luonto- ja eräpäivä 13.10.2017

Antti Kuivalainen, SML P-K piiri ry, sposti: antti.kuivalainen@metsastajaliitto.fi, puh.040 566 5504

Roope Mikkonen, Heinävaaran alakoulu: sposti: roope.mikkonen@jns.fi, puh.050 359 0307

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvimerkki!-kampanja tähtää hirvikolareiden vähentämiseen

Metsästäjäliitto - 03.10.2017 - 10:43

Metsästäjäliitto ja Autokoululiitto käynnistivät kampanjan hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi vuonna 2015. Hanke kouluttaa autoilijoita ennakoimaan hirvikolareita, kehittää tapoja varoittaa riskialueista ja opastaa, kuinka toimia kolarin sattuessa.

Tänä vuonna kampanja on laajentunut viikon mittaiseksi kiertueeksi. Kampanja on myös osa Suomi 100 -hanketta. Järjestäjinä toimivat Metsästäjäliitto, Suomen Autokoululiitto sekä Trafi ja mukana ovat myös Shell/ST1, Veho, Suomen Punainen Risti, Suomen palopäällystöliitto ja Hätäkeskuslaitos.
Avaustapahtuma on Nokian ajoharjoitteluradalla, minkä jälkeen kiertue kiertää Shell HelmiSimpukka palveluasemilla halki Suomen.

Kullakin asemalla on Autokoululiiton jäsenkoulujen ajo-opettajia ja metsästäjiä muistuttamassa tielläliikkujia pimeän vuodenajan haasteista, kertomassa hirvieläinvahinkojen ehkäisemisestä sekä siitä, kuinka toimia kolarin sattuessa. Luvassa havainnollistava ensiapunäytös sekä mahdollisuus ajaa uudella suomalaisella DRIVE!Ajosimulaattorilla. Lisäksi kunkin aseman 150 ensimmäiselle vieraalle jaetaan huomioliivipaketti. Luvassa on myös monenlaista muuta ohjelmaa.

Kiertueasemilla on tapahtumapäivänä tarjolla riistalounas klo 18 asti.

Kiertuekalenteri:

Pe 6.10. Avajaistapahtuma medialle Nokian ajoharjoittelurata (klo 10-12.30)
Ma 9.10. Shell HelmiSimpukka Napapiiri (klo 14–18)
Ti 10.10. Shell HelmiSimpukka Zeppelin (klo 14–18)
Ke 11.10. Shell HelmiSimpukka Siilinjärvi (klo 14–18)
To 12.10. Shell HelmiSimpukka Hirvaskangas (klo 14–18)
Pe 13.10. Shell HelmiSimpukka Mäntsälä (klo 14–18)

Seuraa tapahtumaa Facebookissa


Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto ei hyväksy lemmikkikissojen tappamista

Metsästäjäliitto - 29.09.2017 - 09:40

Mediassa on ollut vastikään esillä tapaus, jossa pohjanmaalainen metsästäjä on Iltalehden uutisen mukaan tappanut kaksi lemmikkikissaa ja jakanut tapauksen sosiaaliseen mediaan. Tämä on valitettava tapaus, eikä Metsästäjäliitto hyväksy tällaista toimintaa.

Metsästys kohdistuu riistaeläimiin, ei missään tapauksessa kotieläimiin. Villiintyneen kissan saa metsästyslain nojalla tappaa, mutta metsästäjän pitää aina olla ehdottoman varma, että kissa on villiintynyt. Varmin tapa on pyydystää kaukana asutuksesta liikkuva kissa loukulla ja toimittaa se lähimpään löytöeläintaloon.

Suomen Metsästäjäliitto ja Metsästäjäliiton Pohjanmaan piiri selvittävät tarkemmin tapauksen yksityiskohtia ja käsittelevät asiaa ensi viikon alussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähanhen metsästys alkaa osassa maata 1.10.

Metsästäjäliitto - 28.09.2017 - 10:32


Metsähanhen metsästys alkaa Suomen riistakeskuksen ansiokkaan työn ansiosta kolmen vuoden rauhoituksen jälkeen erikseen nimetyissä kunnissa. Metsästysaika on 1. 10–30.11. Näillä rajoituksilla jahti pyritään kohdentamaan runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen.

Metsähanhen metsästys on tänä vuonna sallittua seuraavissa kunnissa: Lappeenranta, Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Orimattila, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila.

Sallitulla metsästysalueella suurin osa metsähanhista on loka–marraskuussa tundrametsähanhia. Tämän alalajin kokonaiskanta Euroopassa on taigametsähanheen verrattuna kymmenkertainen (n. 600 000 yksilöä). Molemmat alalajit ovat sallittua riistaa, mutta tarkoitus on, että taigametsähanhea ei ammuttaisi merkittäviä määriä.

Luotettavaa arviota taigametsähanhen pesimäkannasta ei ole, ja siksi pyynti voidaan koko Suomessa aloittaa vasta aikaisintaan 2019. Tämän syksyn jahdilla luodaan myös tulevaisuuden käytäntöjä. Näytetään, että metsästäjät ovat luottamuksen arvoisia!

Pakollinen saalisilmoitus 7 vrk kuluessa: Oma Riistaan tai lomakkeella 

Ota kuva nokasta ja siivestä ja lähetä se hanhi@luke.fi:

Jos et vielä tunnista kahta eri alalajia, niin käy katsomassa viimeistään nyt ohje täältä.


Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysjousien säätöpäivä Eräkontissa 27.10.

Metsästäjäliitto - 27.09.2017 - 15:49

Metsästäjäliitto järjestää 27.10. yhteistyössä Experience Bowhunting Club ry:n kanssa ilmaisen ja kaikille avoimen metsästysjousien ja jousiampujien säätöpäivän klo 14–19.

Asiantuntijat tarkastavat jousesi säädöt ja auttavat ammuntatekniikan hiomisessa, jos siihen on tarvetta. Taljajousista tarkistamme ajoitukset ja säädämme vetopituudet yms.

Teknisen tarkkuuden varmistamiseksi tuomme paikalle ns. hooter shooter -laitteen, jolla karsitaan pois ampujan tuomat virheet.
Mukana on myös vaistojousen asiantuntijoita jotka auttavat ja opastavat ammunnan saloihin.

Voit saapua myös ilman omaa jousta, paikalla on kalustoa kokeiluun.

Eräkontin myymälä on auki koko tapahtuman ajan. Liikkeessä on tutustuttavana ja myynnissä turvallisuustuotteita puupasseihin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähanhen metsästys mahdollista loka-marraskuussa Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan nimetyissä kunnissa

Riista.fi - 27.09.2017 - 07:31

Metsähanhen metsästys aloitetaan kolmen vuoden rauhoituksen jälkeen Suomen kaakkoisosan erikseen nimetyissä kunnissa. Metsästysaika on 1. lokakuuta – 30. marraskuuta. Aika- ja aluerajoituksella metsästys pyritään kohdentamaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen.

Loka-marraskuussa sallitulla metsästysalueella suurin osa metsähanhista on tundrametsähanhia, jonka kokonaiskanta Euroopassa on 10-kertainen taigametsähanheen verrattuna eli noin 600 000 yksilöä. Metsähanhen molemmat alalajit, taigametsähanhi ja tundrametsähanhi, ovat sallittua riistaa. Metsästystilanteessa taiga- ja tundrametsähanhen erottaminen on vaikeaa, ja metsästyssäätely perustuu tiukkaan aika- ja aluerajaukseen. Säätelyn tarkoitus on, että taigametsähanhea ei ammuttaisi merkittäviä määriä. Suuressa osassa Suomea metsähanhen metsästys on edelleen kielletty, jotta taigametsähanhi ja erityisesti Suomen pesimäkanta vahvistuu.

Metsähanhen metsästys on sallittua seuraavissa kunnissa: Lappeenranta, Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Orimattila, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila.

Pakollinen saalisilmoitus Suomen riistakeskukseen

Saaliiksi saadusta metsähanhesta tehdään virallinen ilmoitus sähköisesti Oma riista-palvelussa https://oma.riista.fi/ tai postitse virallisella lomakkeella, jonka saa tulostaa osoitteesta https://riista.fi/metsastys/lomakkeet/saalislomakkeet/. Suositus on että ilmoitus lähetetään viipymättä saaliin saamisen jälkeen, käytännössä vuorokauden kuluessa. Lakisääteinen raja on seitsemän (7) vuorokautta.  HUOM! Oma riistassa tehdään 1) saaliskirjaus ja 2) virallinen ilmoitus saaliskirjauksen pohjalta, eli ilmoituksen teko on kaksivaiheinen.

Lähetä kuva saaliista Luonnonvarakeskukseen

Metsästäjiä pyydetään lähettämään sähköpostilla kuva jokaisen saaliiksi saadun metsähanhen nokasta ja siivestä osoitteeseen hanhi@luke.fi.

Ohjeen mukaan otetusta kuvasta voidaan arvioida alalaji ja ikä riittävällä tarkkuudella. Ohje löytyy Metsästäjä-lehdestä 5/2017 sivulta 49 sekä esityksestä. Tarkoituksen on selvittää taiga- ja tundrametsähanhien osuudet saaliista sekä saaliin ikäjakauma.

Suomen riistakeskus kannustaa lähettämään kuva kaikista saaliiksi saaduista metsähanhista. Riistatieto on avain metsästyksen kestävyyteen ja turhien rajoitusten välttämiseen.  Kuvan yhteydessä pyydetään myös metsästäjän oma arvio alalajista. Hyvä määritysohje löytyy osoitteesta https://tiedostot.birdlife.fi/maaritys/tundrametsahanhi.pdf

Harjoittele lajintunnistusta

Metsästystilanteessa hanhien äänien tunnistamisella on erittäin suuri merkitys. Hanhien ääniin voi tutustua esimerkiksi riistakeskuksen koulutusportaalissa.

Hanhien tunnistamiseen värityksen ja siluetin perusteella on hyvä koulutuspaketti riista.fi –sivuilla: https://riista.fi/julkaisut/lajintunnistusmateriaalit/

 

 Lisätietoja

 Mikko Alhainen, Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus

029 431 2401 mikko.alhainen@riista.fi

Erkki Kiukas, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomi

029 431 2221 erkki.kiukas@riista.fi

Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa

029 431 2331 visa.eronen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Majavavahinkojen vähentämiseen on keinoja

Riista.fi - 26.09.2017 - 09:00

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta voivat paikallisesti aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja voidaan estää suunnitelmallisella metsästyksellä sekä patojen purkamisella.

Suomessa esiintyy kahta majavalajia: lounaisen Suomen ja Länsi-Lapin euroopanmajava ja Itä- ja Keski-Suomen kanadanmajava. Kanadanmajavaa saa metsästää maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, mutta euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan tai poikkeusluvan. Paikallisella tasolla majavavahingot voidaan tehokkaasti estää aktiivisella ja suunnitelmallisella metsästyksellä. Vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja. Pitkä metsästysaika mahdollistaa pyynnin kohdentamisen siten, että vakavilta vahingoilta vältytään. Tämä edellyttää ympärivuotista seurantaa potentiaalisella vahinkoalueella. Erityisesti kesäaikainen seuranta on tärkeää, jotta majavien ilmestyminen vahinkoherkille alueille havaitaan ajoissa.

Majavapadon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen rakentamalla patoja ja nostamalla näin paikoittain veden pintaa. Nousseesta vedenpinnasta hyötyvät myös monet muut eläinlajit, kuten vesi- ja kanalinnut.

Maanomistajille majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat kuitenkin aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;
2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;
3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;
4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

Lisätietoja: Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsäkanalintujen metsästysajat 2017

Riista.fi - 22.09.2017 - 11:20
Karttaa napsauttamalla pääsee riistalajin esittelysivulle.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi Jahti-lehti ilmestyy tänään

Metsästäjäliitto - 21.09.2017 - 13:35

Vuoden neljäs Jahti-lehti ilmestyy tänään torstaina 21.9. Lehti on sanomalehtipaperille painettu tabloid, joka sisältää juttuja muun muassa jousimetsästyksestä, karhujahdista sekä harvinaisemmista ajokoiraroduista. Mukana on myös reseptejä herkullisiin riistaruokiin sekä asiaa metsästyskoiran lihashuollosta ja ruokinnasta. Lehti sisältää myös ohjeet Metsästäjäliiton kilpailusivuston käyttöön sekä aina tarpeellisen kertauksen metsästyksen johtajan tehtävistä. Mukavia syksyisiä lukuhetkiä!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa lokakuun alussa

Riista.fi - 21.09.2017 - 08:59

Ilvestä voi poronhoitoalueella metsästää poikkeusluvilla lokakuun alusta helmikuun loppuun saakka. Poikkeuslupia myönnettiin tänä vuonna yhteensä kaksikymmentä kappaletta. Ilveksistä kolmetoista voidaan pyydystää Kainuussa, viisi Oulun poronhoitoalueella ja kaksi Lapissa.

Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ennen metsästyskautta poronhoitoalueella on 80 – 125 yli vuoden vanhaa ilvestä. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueella pyydystettiin kannanhoidollisilla poikkeusluvilla neljätoista ilvestä.

Poikkeuslupia on painotettu poronhoitoalueen eteläosiin ja erityisesti Kainuuseen, koska ilvesten aiheuttamat vahingot porotaloudelle ovat alueella suuret. Suomen riistakeskus suosittaa, että kannanhoidollinen pyynti kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan poroja tappaviin yksilöihin.

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole rajoittanut poronhoitoalueella poikkeuslupien nojalla saaliiksi saatavien ilvesten määrää.

Poronhoitoalueen ulkopuolella ilveksen kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvilla alkaa 1. joulukuuta ja kestää helmikuun 28. päivään saakka. Suomen riistakeskus päättää poronhoitoalueen ulkopuolisista poikkeusluvista lokakuun lopulla.

 

Lisätietoja:

Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö Suomen riistakeskus

p. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Varo hirvieläinkolaria!

Metsästäjäliitto - 18.09.2017 - 15:51

Metsästäjäliitto kumppaneineen on taas mukana Hirvimerkki! -kampanjakiertueella, joka käynnistyy hirvenmetsästyksen alla 9.-13.10.2017 Shell-asemilla ympäri Suomea. Lue tarkemmat tiedot kampanjan esitteestä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Korjaus: Metsästäjä 5/2017 – Metsäkanalintujen kannat

Riista.fi - 15.09.2017 - 11:19

Metsästäjä-lehden numeron 5/2017 artikkelissa ”Metsäkanalintujen kannat edelleen aallonpohjassa” (s. 44-45) kuvaajien selitteiden värit ovat pyörähtäneet. Kuvajat itsessään ovat oikein, mutta alueita merkitsevät värit eivät.

Tässä korjattu kuva.

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Evira vastustaa metsäraivotautia itärajalla

Metsästäjäliitto - 13.09.2017 - 15:42

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aloittaa raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 15. syyskuuta. Aloituspäivästä noin kuukauden aikana pudotetaan yhteensä 180 000 pienpedoille tarkoitettua rokotetta. Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei saa koskea. 

Lue toimintaohjeet ja koko tiedote Eviran sivuilta täältä


Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer