slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Valkoposkihanhi pysyy edelleen tiukasti suojeltuna lajina

Metsästäjäliitto - 05.12.2019 - 13:47

Valkoposkihanhi on Suomessa uudistulokas, jonka kanta on parin viime vuosikymmenen kasvanut voimakkaasti. Puistoissa ruokailevat hanhiparvet ovat tuttu näky pääkaupunkiseudulla ja syysviljamailla. Tästä huolimatta valkoposkihanhi säilyy tuoreen päätöksen mukaan tiukasti suojeltuna lajina.

Norja ehdotti tällä viikolla Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean kokouksessa, että valkoposkihanhi siirrettäisiin Bernin sopimuksen liitteestä II liitteeseen III, mikä merkitsisi valkoposkihanhen muuttamista tiukasti suojellusta lajista suojelluksi. Ehdotus kuitenkin hylättiin, mikä merkitsee sitä, että valkoposkihanhen metsästystä ei voida aloittaa EU:n
alueella lähiaikoina.

Suomen Metsästäjäliitto on pettynyt päätökseen. ”Muutos olisi ollut perusteltu, sillä valkoposkihanhikanta on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä. Valkoposkihanhen ampuminen ei ole toistaiseksi ollut meillä mahdollista edes poikkeusluvalla vahinkojen estämistarkoituksessa”, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta sanoo.

Bernin sopimus eli Euroopan luonnonsuojelusopimus (Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats) koskee Euroopan luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja niiden elinympäristöjen suojelua. Sopimus on johtanut Euroopan yhteisön lainsäädäntöön, johon kuuluu myös EU:n lintudirektiivi. Tällä hetkellä valkoposkihanhea suojelee EU:n lintudirektiivi eli Suomi ei voi kansallisesti päättää metsästyksen aloittamista. Metsästäjäliitto on jo vuonna 2009 esittänyt valkoposkihanhen siirtämistä riistaeläinluetteloon.

FACE eli eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä on osallistunut Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean 39. kokoukseen. FACEn edustaja Daniel Švrčula tuki Norjan ehdotusta. Hän kritisoi päätöstä siitä, että muutosta olisi voitu pitää myös valkoposkihanhen osalta menestystarinana, koska sen kanta on jo ylittänyt kaikki suojelulle asetetut tavoitteet.  

Lisätietoja:

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

FACEn uutinen aiheesta: https://www.face.eu/2019/12/disappointing-decision-on-the-barnacle-goose-at-the-bern-convention/ (in english)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Erikoissuunnittelija Marko Svensbergille ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi

Riista.fi - 03.12.2019 - 12:05

Suomen riistakeskuksen helsinkiläiselle erikoissuunnittelija Marko Svensbergille on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi. Stipendin arvo on 500 euroa.

Erikoissuunnittelija Marko Svensberg on työskennellyt pitkäjänteisesti metsäalan kehittämisen parissa. Metsäkanalintuja suosivan metsänhoidon eli riistametsänhoidon pioneerina hän on edistänyt talousmetsien luonnonhoitoa yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Marko on osallistunut lukuisiin metsäalan työ- ja ohjausryhmiin, kuten PEFC-sertifioinnin kriteerien päivittämiseen ja Kehittämiskeskus Tapion vetämiin hyvän metsänhoidon työryhmiin. Lisäksi hän on koordinoinut neljä METSO-hanketta ja kouluttanut satoja metsänomistajia ja metsäammattilaisia riistametsänhoidon menetelmistä. Vaikka Marko ei työskentele perinteisessä metsäalan organisaatiossa, on hän mitä suurimmassa määrin mukana alan kehittämisessä.

Työyhteisön hyvänä tyyppinä Marko on väsymätön kompromissien etsijä ja toisia kunnioittava keskustelija. Ratkaisuhakuisella tavallaan hän on saanut mahdottomia tavoitteita mahdollisiksi niin talon sisällä kuin ulkopuolellakin. Näistä esimerkkeinä ovat menestyksekkäät riistametsänhoidon hankkeet.

Marko jaksaa innostua uudesta, uudistaa ja visioida. Hän kehittää omaa ja työyhteisön toimintaa ja näkee nyt tehtävän työn kantavan pitkälle tulevaisuuteen. Omasta metsäosaamisestaan Marko pitää huolta ahkeralla alan tutkimuksen seuraamisella. Oman osaamisen parantamisen ohessa hän on ideoinut ja toteuttanut koulutuksia niin riistametsänhoidosta kuin tuoreimpana muuttuneesta vieraslajilainsäädännöstä koko riistakeskuksen henkilökunnalle.

Markon vetämä riistatalouden edistäminen -tiimi on tunnettu riistakeskuksella paitsi tuloksekkaasta hanketyöstään myös kannustavasta ilmapiiristä. Tiimissä jokainen on yhdenvertainen ”hyvä jamppa”, jota kannustetaan luovuuteen ja rohkeuteen. Tiiminvetäjänä Marko osaa kuunnella ja antaa toisille tilaa loistaa. Onnistumisista iloittaessa hän antaa muiden paistatella valokeilassa, vaikka ilman hänen panostaan moni onnistunut projekti olisi jäänyt toteutumatta.

Markon kuuluva ääni ja nauru ovat tutut kaikille riistakeskuksen keskustoimistolla työskennelleelle. Työyhteisön hyvänä typpinä Marko on aina valmis auttamaan työkavereita, oli kyse laajojen raporttien oikoluvusta, vaativasta ajatustyöstä tai kyydin tarjoamisesta kotiin. Pitkän linjan riistakeskuslaisena Marko on auttanut useita nuorempia kollegoita alkuun neuvomalla ja rohkaisemalla. Tämä hyvä tyyppi rakentaa keskusteluyhteyttä riista- ja metsäalan välille ja kehittää samalla myös riistakeskusta asiantuntijaorganisaationa.

Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa ”Työyhteisön hyvä tyyppi”-stipendillä esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja.
Stipendin myöntämisperusteina ovat:
•    itsensä johtaminen (innostuu arjen onnistumisista ja kannustaa onnistumaan, uskaltaa pysähtyä ja olla läsnä)
•    vastuun ottaminen (tunnistaa omat ja muiden mahdollisuudet, huolehtii työkavereista, suhtautuu rohkeasti uuteen)
•    oppii ja opastaa (on vastuullisesti utelias ja valmis kehittymään, innostuu työelämän monimuotoisuudesta ja ajattelun laajuudesta)
•    sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen ylläpitäminen

Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa oman sijoitustoimintansa tuottoa alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein.

Stipendiä esittivät Suomen riistakeskuksen kollegat viestintäpäällikkö Klaus Ekman, riistapäällikkö Visa Eronen, kesätyöntekijä Minna Hakala, asiantuntija Riitta Huhtinen, hirvitalousaluesuunnittelija Valto Kontro, viestintäsuunnittelija Tero Kuitunen, talouspäällikkö Pekka Lehikoinen, asiantuntija Carola Lönnfors, kesätyöntekijä Suvi Mäkinen, apulaisjohtaja Jari Pigg, riistasuunnittelija Antti Piironen, viestintäsuunnittelija Mirja Rantala, logistiikkasuunnittelija Marion Sundqvist ja johtaja Jari Varjo sekä toiminnanohjaaja Paula Laukkanen Helsingin riistanhoitoyhdistyksestä.

Lisätietoja:
viestintäsuunnittelija Mirja Rantala, Suomen riistakeskus, puh. 050 464 1453
kehityspäällikkö Anne Manner, Metsämiesten Säätiö, puh. 050 565 1553

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lyijyttömiin luoteihin siirtymistä helpotetaan metsästysasetuksen muutoksella

Metsästäjäliitto - 29.11.2019 - 13:22

Maa- ja metsätalousministeriö esittää valtioneuvoston metsästysasetukseen muutosta, joka edistää lyijyttömien luotien käyttöönottoa metsästyksessä. Metsästäjäliitto suhtautuu lainsäädännön muuttamiseen myönteisesti.

Lausuntokierrokselle lähteneessä asetuksessa säädettäisiin lyijyttömien luotien painovaatimuksesta niin, että se mahdollistaa lyijyttömien luotien laajemman käyttöönoton. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hirveä ja karhua saisi metsästää jatkossa esimerkiksi 6,5 x 55 -kaliiperilla lyijyttömällä luodilla. Nykyisessä lainsäädännössä tehovaatimukset eivät tätä mahdollista. Uusi esitys mahdollistaisi myös lyijyttömän luodin käytön peuranmetsästyksessä esimerkiksi kaliiperissa .243 Win.

”Metsästysasetuksen muutos mahdollistaisi lyijyttömien luotien käytön metsästyksessä marginaalikaliipereissa. Uudet lyijyttömät luodit ovat suorituskykyisempiä kuin perinteiset lyijyluodit, joten muutos antaisi mahdollisuuden metsästäjälle valita käyttääkö lyijyllistä tai lyijytöntä luotia”, toteaa Metsästysliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Metsästysasetus on tehty aikana, jolloin markkinoilla ei ollut juurikaan vaihtoehtoja lyijyluodeille. Myös tieto lyijyn haitallisista terveysvaikutuksista on lisääntynyt viime vuosina.

Euroopan unionissa on jo vuosia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön. Vuonna 2017 valmistui ECHAn nykyinen kosteikkoalueita ja vesilintujen metsästystä koskeva lyijynkäytön rajoitusesitys. Se kieltäisi lyijyn käytön kaikilla Ramsar-kosteikkomääritelmän mukaisilla kosteikoilla Euroopan Unionin alueella. EU-komissio on lisäksi pyytänyt Euroopan kemikaaliviraston (ECHAn) valmistelemaan rajoitusesityksen lyijyn totaalikieltoon metsästyksessä, urheiluammunnassa sekä kalastuksessa. Pyyntö pohjautuu ECHAn kosteikkoja koskevan lyijynkäytön rajoitusesityksen valmistelussa syntyneeseen tausta-aineistoon.

Lisätietoja:

Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

Ruotsin metsästäjäliitto on teettänyt aiheesta tutkimuksen Saksassa. Siihen voi tutustua osoitteessa:https://jagareforbundet.se/contentassets/7099893fd13b45b98e1900d2ea165fee/65x55_se.pdf  (pdf, in english)

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen aiheesta: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lyijyttomiin-luoteihin-siirtymista-helpotetaan-metsastysasetuksen-muutoksella

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Lyijyttömiin luoteihin siirtymistä helpotetaan metsästysasetuksen muutoksella

Riista.fi - 29.11.2019 - 10:28

Maa- ja metsätalousministeriö esittää valtioneuvoston metsästysasetukseen muutosta, joka edistää lyijyttömien luotien käyttöönottoa metsästyksessä. Asetus on lähetetty lausunnoille. Lausuntoaika on 15.1.2020 saakka.

Asetuksessa säädettäisiin lyijyttömien luotien painovaatimuksesta tavalla, mikä mahdollistaa lyijyttömien luotien laajemman käyttöönoton.

– Markkinoilta on saatavilla lyijyttömiä luoteja, jotka eivät täytä voimassa olevan metsästysasetuksen vaatimuksia, vaikka niiden suorituskyky ei merkittävästi eroa nykyisin käytettävistä lyijyluodeista, sanoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tieto lyijyn haitallisista terveysvaikutuksista on lisääntynyt viime vuosina. Osa metsästäjistä onkin jo ottanut käyttöön lyijyttömät luodit.

– Patruunateollisuus on kehittänyt uusia lyijyttömiä ja suorituskykyisiä vaihtoehtoja lyijyluodeille. Varsinkin kupariluotien tarjonnan kasvu on edesauttanut lyijyttömien luotien yleistymistä hirvieläinten metsästyksessä, Pitkänen sanoo.

Kehitys on myönteistä ihmisten terveyden kannalta, sillä lyijyttömällä luodilla ammuttaessa vältetään kokonaan myrkyllisten lyijysirpaleiden leviäminen riistalihaan.

Kupari on materiaalina lyijyä kevyempää, mutta toisaalta kupariluoti säilyttää massansa lyijyluotia paremmin, eikä kupariluodista jää juurikaan sirpaleita saaliseläimeen.

Linkit:
Lausunpyyntö pdf 743kB
Asetusluonnos pdf 250kB
Muistio pdf 272kB

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Janne Pitkänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 338, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 055, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Petoyhdyshenkilöverkostolle lisää tukea EU-hankkeesta

Riista.fi - 29.11.2019 - 10:00

Suomen riistakeskus on mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa EU-rahoitteisessa SusiLIFE-hankkeessa. Lokakuussa käynnistyneen hankkeen tavoitteena on lievittää suteen liittyviä ristiriitoja.

Suomen riistakeskuksella työskentelee marraskuusta lähtien kolme hankesuunnittelijaa, joiden tehtävänä on välittää tietoa susista ja auttaa parhaansa mukaan vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Jaakko Alalantela aloittaa työnsä Pohjanmaan aluetoimistolla, Matti Kilpeläinen Kainuussa ja Pekka Uuksulainen Pohjois-Karjalassa.

–Suunnittelijat ja petoyhdyshenkilöt suunnittelevat yhdessä alueellista toimintaa, projektikoordinaattori Mari Lyly Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Lisäksi suunnittelijat tarjoavat tietoa ja materiaaleja eläinten suojaamiseksi.

–Esimerkiksi sähköisiä petoaitoja voidaan hankkeen puitteissa toimittaa muutamien päivien viiveellä useille tiloille, joilla on akuutti tarve suojata kotieläimiä. Lisäksi eläintiloilla testataan muiden suojaus- ja karkotelaitteiden toimivuutta käytännössä, Lyly sanoo.

Suojausmenetelmistä julkaistaan opas ja koiravahinkojen ennaltaehkäisyä kehitetään yhdessä metsästyskoiraharrastajien kanssa. Myös petoyhdyshenkilöille tuotetaan uutta koulutusmateriaalia.

 

Paikallisten ihmisten kuuntelua ja tutkimusta

Suomen riistakeskus edistää reviiriyhteistyöryhmien ja paikallisten sidosryhmien välistä vuoropuhelua muun muassa järjestämällä maakunnallisia seminaareja.

Luonnonvarakeskus kehittää hankkeen aikana muun muassa DNA-seurannan menetelmiä ja siihen liittyvää pohjoismaista yhteistyötä. Tavoite on laajentaa DNA-näytekeräys kaikille Suomen susireviireille. Luken johdolla hankkeessa kehitetään mallinnustyökaluja, joilla voidaan arvioida kannanhoidollisten toimien vaikutusta suteen ja muihin riistakantoihin. Suomen riistakeskus pilotoi yhtä työkaluista hirvieläinten alueellisen verotuksen suunnittelussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kannanhoidollinen ilveksenmetsästys alkaa sunnuntaina

Riista.fi - 29.11.2019 - 09:00

Joulukuun 1. päivä alkaa ilveksen kannanhoidollinen metsästys. Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan 240 ilveksen pyyntiin. Metsästyksen tavoitteena on ilveskannan pitäminen nykyisen suuruisena.

Poikkeuslupamäärä nousi edellisvuodesta. Lupien kohdentamisessa painotettiin alueita, joilla ilveskanta on tihein ja kanta-arvio kasvanut. Edellisellä kaudella saatiin saaliksi 180 eläintä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Eija Vallinheimosta Metsästäjäliiton uusi viestintäpäällikkö

Metsästäjäliitto - 28.11.2019 - 15:27

 

Eija Vallinheimo on aloittanut 19.11.2019 Metsästäjäliiton viestintäpäällikkönä.  Viestintäpäällikkö vastaa  liiton viestinnästä ja varmistaa, että viestintä toteuttaa Metsästäjäliiton strategiaa.

Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Ilmatieteen laitoksen ja Syöpäjärjestöjen viestinnässä. Koulutukseltaan Eija Vallinheimo on valtiotieteiden maisteri.

- Metsästäjäliiton viestintä on jo erinomaisella tasolla, mikä on hyvä pohja tulevalle työlle. Odotan innolla, että pääsen tekemään yhteistyötä liiton työntekijöiden, jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voimme yhdessä tehdä Metsästäjäliitosta kodin kaikille metsästäjille, Vallinheimo sanoo.

Eija Vallinheimo työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä. Viestintäpäällikön tehtäviä elokuusta marraskuuhun hoitanut viestinnän ja markkinoinnin strategia-asiantuntija FM Sari Lehtonen-Lammi on mukana Metsästäjäliiton viestinnässä helmikuun loppuun asti.

Eija Vallinheimon tavoittaa sähköpostitse eija.vallinheimo@metsastajaliitto.fi tai puhelimitse 050 530 3871 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lyijyn käyttökielloista aiheutuu kohtuuttomia haittoja

Metsästäjäliitto - 28.11.2019 - 15:00

Metsästäjäliitto kutsui aseisiin ja ampumaharrastukseen liittyviä sidosryhmiä asioista Riihimäelle 26.11. Tilaisuudessa keskusteltiin Euroopan komission alulle laittamista lyijyn käytön rajoitusprosesseista. Ensimmäisenä komission tavoitteena on kieltää lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla. Vireillä on kuitenkin myös lyijyn käytön täyskielto kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa.

Suomessa vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin jo vuonna 1996. EU:ssa on kuitenkin maita, joissa tällaisia rajoituksia ei vielä ole. Tästä syystä lyijyhaulikieltoa ollaan laajentamassa, ja tällä hetkellä käynnissä on kaksikin erillistä lyijyn käytön rajoitusprosessia. 

Toinen on vuonna 2015 alkanut lyijyhaulien kieltoesitys kosteikkoalueilla. Sen suhteen edunvalvontaa on tehty jo pitkään Suomessa ja kansainvälisesti, mutta esitykseen on tuotu viime metreillä ylimääräisiä tiukennuksia, joista tilaisuudessa keskusteltiin. Uutuutena komission esitykseen on tuotu lisäys siitä, että lyijykielto ulottuisi 400 metrin suoja-alueen päähän kosteikkoalueesta, ja se sisältäisi myös kiellon pitää hallussaan lyijyhauleja sisältäviä patruunoita tuolla alueella. Siirtymäaika on puolitettu 18 kuukauteen, mutta esityksessä tarjotaan 36 kuukauden siirtymäaikaa niille maille, joilla kosteikkoalueita on yli 20 % pinta-alasta, jos maat suostuvat lyijyhaulien totaalikieltoon maassaan. Valvonnan helpottamiseksi komissio tarjoaa kosteikkoisille maille, kuten Suomelle, kansallisesti asetettavaa totaalikieltoa.

Tämän rinnalla komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHAa) selvittämään lyijyn käytön vaikutuksia myös kaikessa muussa ampumatoiminnassa sekä kalastusvälineissä. Tämä esitys on paljon edellistä kattavampi, sillä se koskee kaikkea metsästystä ja urheiluammuntaa. Esitys on edennyt materiaalinkeräysvaiheeseen, jossa alan asiantuntijoilta halutaan taustatietoa 16.12. mennessä, ja arvioiden mukaan esitys voisi tulla voimaan muutaman vuoden sisällä.

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa esitysten etenemiseen päätöksenteon kaikilla tasoilla, sillä kielloilla on monenlaisia vaikutuksia metsästykseen. Koska etenkin totaalikielto vaikuttaa voimakkaasti myös esimerkiksi ampumaurheiluun ja suomalaiseen aseteollisuuteen, mukaan keskusteluihin haluttiin myös muita sidosryhmiä. ”Totaalikielto lopettaisi käytännössä urheiluammunnan lähes kokonaan, sillä hyviä ja edullisia vaihtoehtoja lyijylle ei ole olemassa. Myös ampumaradoille ja patruunavalmistajille kiellosta aiheutuisi suuria vaikeuksia.”

”Palaverin tarkoituksena oli jakaa tietoa esityksistä sekä pohtia yhteisiä keinoja vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti molempiin esityksiin”, kertoo Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Paikalla olivat Metsästäjäliiton kutsusta maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Reserviurheiluliitto, Reserviupseeriliitto, Asehistorian liitto, Asehistoriallinen seura, Firearms United Finland, Asealan Elinkeinonharjoittajat, Asekauppiaiden liitto, Hjort, Teuvo Louhisola Oy, Sako, Ampumaurheiluliitto, Ampumahiihtoliitto ja Nammo Lapua.

Metsästäjäliitto hyväksyy lyijyhaulien kieltämisen kosteikoilla koko EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa vesilinnustolle. Kosteikoiksi pitää kuitenkin katsoa vain näkyvän veden alueet, eikä turvemaita, jotka nyt on otettu mukaan kosteikon määritelmään. Metsästäjäliitto ei kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. ”Mielestämme ei ole syytä tehdä kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti vaan selvitettävä perusteellisesti muutosten hyödyt ja haitat monelta kantilta.”

Lisätietoja:

Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton syysliittokokous pidettiin Jyväskylässä 23.11.19

Metsästäjäliitto - 28.11.2019 - 14:27

Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano.

Varapuheenjohtajana jatkaa Ilkka Mäkelä. Ilkka Mäkelä toimii tällä hetkellä myös Metsästäjäliiton vt. puheenjohtajana. Metsästäjäliiton syysliittokokous pidettiin Jyväskylässä lauantaina 23.11.2019. Liittokokous vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2020 ja hallitusvalinnat.

Heli Siitari oli ennen kokousta ilmoittanut jättävänsä tehtävän, ja hän toivoi kokousta ennen pitämässään puheessaan, että liitto jatkaisi nyt viitoitetulla tiellä. Kokouksen alussa liiton vt. viestintäpäällikkö Sari Lehtonen-Lammi esitteli liiton uuden brändikirjan.

Kaikilla piireillä edustus hallituksessa

Jokaisella piirillä on hallituksessa oma edustaja. Liittohallitukseen kuuluu jäsenten lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoroisuutensa on vuorovuosina.

Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä oli erovuorossa puolet. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi erovuoroisten tilalle. Uusi hallitus aloittaa tehtävänsä 1.1.2020.

Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäseneksi valittiin: 

 

Jäsen   

Varajäsen Pekka Julkunen Hannu Pohtinen Veikko Piuva Kalevi Korhonen Pasi Parviainen Kari Sinkkonen Pauli Nyström Hannu Wäre Veli Seikola Valto Ilola Simo Vertanen Toni Penttinen Sinikka Uusitalo Juho Prittinen Mikko Äijälä Henri Kinnunen

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto hakee toiminnanjohtajaa

Metsästäjäliitto - 26.11.2019 - 10:27

Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelälle Suomen Metsästäjäliiton osoitteeseen tai sähköpostilla viimeistään 15.12.2019.

Tehtävän menestyksekäs hallinta edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä metsä- ja luontosektorin kattavaa tuntemusta. Valittavalta henkilöltä odotamme vahvaa edunvalvonnan ja viestinnän osaamista sekä näyttöjä menestyksekkäästä esimiestyöstä. Kielitaito, erityisesti englanti ja ruotsi, ovat tarpeen kansainvälisen yhteistyön hoitamisessa. Muu kielitaito luetaan eduksi. Metsästysharrastuksen sekä järjestötoiminnan vahva tuntemus ovat toiminnanjohtajan perusominaisuuksia.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä. Toiminnanjohtaja johtaa liittotoimistoa, jossa on 15 työntekijää. Tehtävään valittavalta edellytämme hyvää matkustusvalmiutta.

Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelälle Suomen Metsästäjäliiton osoitteeseen PL 91, 11101 Riihimäki tai sähköpostilla rekry@metsastajaliitto.fi viimeistään 15.12.2019.

Lisätietoja:

Vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelä, puh. 0500 831 116

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Dronet ja GPS houkuttavat metsästäjiä laittomuuksiin

Riista.fi - 25.11.2019 - 10:32

Metsähallituksen erävalvonta on havainnut, että uusia teknisiä apuvälineitä käytetään metsästyksessä laittomasti. Esimerkiksi drone-lennokkeja ja GPS-paikantimia on hyödynnetty lainvastaisesti.

Metsästyslaki kieltää liikkuvien moottorikäyttöisten laitteiden käytön metsästyksessä. Erävalvonnan tietoon on tullut tapauksia, joissa dronea on käytetty järvillä hätyyttämään riistaeläimiä ampujien suuntaan.

”Tämä on yksiselitteisesti kiellettyä”, erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta sanoo.

GPS-paikantimien käyttö metsästyskoirien pannoissa on luvallista ja yleistä, mutta niistäkin aiheutuu välillisesti ongelmia. Kun metsästäjät seuraavat koiratutkasta koiran ja hirven liikkeitä, he yrittävät kiirehtiä autolla hirvien eteen. Hirvi saatetaan ampua auton suojista. Metsästyslaki (32 §) kuitenkin kieltää riistan ampumisen ajoneuvosta, sen suojasta ja 100 metriä lähempänä ajoneuvoa välittömästi sen pysäyttämisen jälkeen.

”Lisäksi siinä rallissa autojen nopeudet voivat nousta metsäautoteillä koviksi, mikä vaarantaa muuta liikennettä ja muiden metsästäjien turvallisuuden”, Ahonen sanoo.

Metsähallituksen erävalvonta muistuttaa, että metsästäjät voivat hyödyntää teknisiä apuvälineitä, kunhan se tehdään oikein. Riistaa saa tarkkailla ja kuvata droneen asennettujen kameroiden avulla, kunhan eläimiä ei häiritä metsästystarkoituksessa. Metsästyksessä eläimiä ei saa edes jäljittää dronen avulla. Esimerkiksi riistalaskennoissa apuvälinettä voi kuitenkin käyttää, sillä se ei ole metsästystä.

Yleisillä paikoilla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua, kunhan kotirauhan suojaamat alueet kierretään. Toisen kotia tai pihapiiriä ei saa kuvata. Se voidaan tulkita salakatseluksi.

Esimerkiksi kansallispuistossa kuvattaessa tulee muistaa monta seikkaa. Luonnonsuojelulain ja metsästyslain mukaan lennättäminen ei saa aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai eläimille. Lisäksi järjestyssääntö voi asettaa liikkumisrajoituksia. Myös ilmailulaki ja Traficomin säädökset tulee huomioida.

Metsähallituksen erävalvonnasta vastaa ylitarkastaja ja 11 erätarkastajaa. He koordinoivat valvontaa valtion alueilla. Erävalvonta tarkastaa vuosittain 10 000 luonnossa liikkujaa. Metsähallituksen vuosittainen erävalvontaraportti on kattavin kuvaus erärikollisuuden kehityksestä Suomessa.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 646 4250

Kategoriat: Metsästysuutiset

Toiminnanjohtaja Heli Siitari eroaa tehtävästään

Metsästäjäliitto - 21.11.2019 - 10:00

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari on ilmoittanut liiton hallitukselle jättävänsä toiminnanjohtajan tehtävät. Siitarin kaksivuotinen toimintakausi on ollut uudistusten ja kehitystyön aikaa.

Heli Siitari, FT., Dos. on toiminut Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana 1.8.2017 lähtien. Siitarin toimintakaudella on Metsästäjäliiton toimintaa kehitetty ja uudistettu merkittävästi.

- Rakensimme kahdessa vuodessa hallituksen puheenjohtajan Tuomas Hallenbergin johdolla aivan uudenlaisen Metsästäjäliiton, jonka toiminta perustuu asiantuntijuuteen ja yhteistyöhön tärkeiden sidosryhmiemme kanssa, Siitari sanoo.

- Metsästäjäliiton tavoite on metsästyksen edistäminen ja sen merkityksen esiin nostaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Työ on ollut haastavaa, mutta siinä on onnistuttu, ja Metsästäjäliittoa kuunnellaan tällä hetkellä arvostettuna asiantuntijana metsästystä koskevassa päätöksenteossa niin Suomessa kuin EU:n tasolla. Nyt on hyvä aika siirtyä eteenpäin ja antaa jonkun toisen jatkaa, Siitari toteaa.

Metsästäjäliiton hallitus kiittää Siitaria hänen panoksestaan liiton toiminnan kehittämistyössä.

- Metsästäjäliitto on Siitarin johdolla uudistanut sekä strategiansa että brändinsä ja myös viestintänsä. Lisäksi toimiston 15 hengen asiantuntijajoukon toimenkuvia ja toimintatapoja on nykyaikaistettu. Nyt kapula vaihtuu mutta työ suomalaisen metsästyksen hyväksi jatkuu samalla rakentavalla otteella. Lupauksemme mukaisesti olemme koti kaikille metsästäjille nyt ja tulevaisuudessa, kertoo Ilkka Mäkelä, joka varapuheenjohtajana vastaa hallituksen toiminnasta puheenjohtaja Tuomas Hallenbergin toimiessa Metsähallituksen va. pääjohtajana. Mäkelän mukaan uuden toiminnanjohtajan haku on käynnissä.

Lisätiedot:

Heli Siitari
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998

Ilkka Mäkelä
Puh: 0500 831 116

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Afrikkalainen sikarutto hyppäsi Puolassa 300 km länteen lähelle Saksan rajaa

Riista.fi - 19.11.2019 - 11:00

Puolan viranomaiset ovat 14.11. vahvistaneet afrikkalaisen sikaruton löytyneen kuolleesta villisiasta noin 85 km Saksan rajalta ja noin 120 km Tšekin rajalta Lubuszin läänistä. Se oli luultavasti kuollut auto-onnettomuudessa ja löydettiin 4.11.

Löydös tarkoittaa, että virus on siirtynyt noin 300 km länteen aivan yhtäkkiä. Aiemmin taudin läntisin esiintymä Puolassa on ollut Varsovan ympäristössä, maan itäosassa tautia esiintyy laajalti. Puolan viranomaisten tiedotteessa kerrotaan kyseessä olevan yksittäinen tapaus, jolla ei ole epidemiologista tai maantieteellistä yhteyttä aiemmin raportoitujen tapausten kanssa. Asiantuntijoiden mielestä tällaiset suuret hyppäykset johtuvat yleensä ihmisen huolimattomuudesta.

Kuva: ADNS-ilmoitus no. 2019/1959

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto jätti vastineen Euroopan komissiolle lyijyhaulien käyttörajoitusasiassa

Metsästäjäliitto - 15.11.2019 - 12:45

Euroopan unionin kaavailema lyijyhaulien käyttörajoitus etenee. Rajoituksia lyijyhaulien käyttöön on valmisteltu jo vuodesta 2013, mutta nyt asiassa ollaan loppusuoralla. 

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana koko prosessin ajan ja vaikuttanut asiaan sekä kansallisella tasolla että eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestön FACE:n kautta. FACE tapasi tiistaina komission virkahenkilöstöä ja keskusteluissa kävi selväksi, että komissiolla on selkeä poliittinen tahtotila rajoittaa mahdollisimman paljon lyijyhaulien käyttöä, jopa enemmän kuin alkuperäisessä kemikaaliviraston rajoitusehdotuksessa oli ajateltu. REACH -komitea keskustelee asiasta ensi viikolla Brysselissä ja rajoituksista tullaan äänestämään näillä näkymin ensi vuoden helmikuussa. Metsästäjäliiton ja FACE:n mielestä komission uusi esitys vaatii uudelleen arvioinnin. 

Alla olevasta linkistä voit lukea Metsästäjäliiton vastineen komissiolle lyijyhaulien käyttörajoituksista. Vastine on suomennettu ja siinä olevat linkit ohjaavat englanninkielisille sivuille. Vastine on toimitettu Suomen REACH -komitean edustajille sekä muille päättäjille ja sidosryhmille. 

Metsästäjäliiton vastine komission esitykseen lyijyhaulien käytöstä kosteikoilla REACH-asetusta varten

Samaan aikaan Euroopan unionissa on valmisteilla laajempi lyijynkäyttökielto eli ns. totaalikielto (luodit, haulit) sekä metsästyksessä että urheiluammunnassa. Tämä prosessi on vielä alkutekijöissään. Suomen Metsästäjäliitto on kutsunut kaikki alan järjestöt ja kotimaiset valmistajat yhteiseen keskusteluun Riihimäen Erätalolle 26.11.2019. Tapaamisessa keskustellaan eri toimijoiden argumenteista kemikaaliviraston ns. call for evidence -vaiheeseen. Keräämme aiheesta argumentteja ja perusteluja, jotka on jätettävä kemikaalivirastolle viimeistään 16.12.2019.

Seuraavan kerran Metsästäjäliitto osallistuu FACE:n kokoukseen Brysselissä 25.11.2019.

 

Lisätietoja: 

Jussi Partanen
Metsästysampumapäällikkö 
Puhelin: 040 845 1572
jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee RIISTAPÄÄLLIKKÖÄ Kaakkois-Suomen toiminta-alueelle

Riista.fi - 15.11.2019 - 12:43

Toiminta-alueella on 20 riistanhoitoyhdistystä ja sen muodostavat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat sekä entisen Suomenniemen kunnan alue Etelä-Savon maakunnassa.

Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoita-misesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii Kaakkois-Suomen alueellisen riistaneuvos-ton esittelijänä. Toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Haminassa.

Tehtävän hoitaminen edellyttää

● ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuta soveltuvaa tutkintoa yhdistettynä käytännössä osoitettuun riistapäällikön tehtävien hallintaan
● riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta
● suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä ruotsin kielen taito katsotaan eduksi.
● englannin kielen taitoa
● neuvottelutaitoa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
● käytännössä osoitettua johtamistaitoa
● valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla
● valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.4.2020.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.12.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistapäällikkö, Kaakkois-Suomi.

Lisätietoja antavat:

Johtaja Jari Varjo, jari.varjo@riista.fi, puhelin 029 431 2112
Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104
Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105
Apulaisjohtaja Jari Pigg, jari.pigg@riista.fi, puhelin 029 431 2102

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee RIISTAPÄÄLLIKKÖÄ Kainuun toiminta-alueelle

Riista.fi - 15.11.2019 - 12:41

Toiminta-alueeseen kuuluu Kainuun maakunta, jonka alueella toimii 8 riistanhoitoyhdistystä.

Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii Kainuun alueellisen riistaneuvoston esittelijänä.

Kainuun toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Suomussalmella.

Tehtävän hoitaminen edellyttää

● ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuta soveltuvaa tutkintoa yhdistettynä käytännössä osoitettuun riistapäällikön tehtävien hallintaan
● riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta, eduksi lasketaan Kainuun alueen riistatalouden ja yhteistyökumppaneiden tuntemus sekä metsästyslain 8 §:n alueen erityispiirteiden tuntemus
● suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
● englannin kielen taitoa
● neuvottelutaitoa ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
● käytännössä osoitettua johtamistaitoa
● valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla
● valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.3.2020.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.12.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistapäällikkö, Kainuu.

Lisätietoja antavat:

Johtaja Jari Varjo, jari.varjo@riista.fi, puhelin 029 431 2112
Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104 Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee RIISTASUUNNITTELIJAA Pohjois-Karjalan toiminta-alueelle

Riista.fi - 15.11.2019 - 12:36

Toiminta-alueen muodostaa Pohjois-Karjalan maakunta ja alueella toimii 15 riistanhoitoyhdistystä. Alueen erikoisosaamista ovat etenkin suurpetoihin liittyvät asiat. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu muun muassa riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, alueellisia ja valtakunnallisia riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä sekä erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Joensuussa.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

● alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa
● hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta
● riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta
● suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa
● tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen taitoa
● neuvottelutaitoa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
● valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa
● valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopi- muksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.4.2020 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.12.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistasuunnittelija, Pohjois-Karjala.

Lisätietoja antavat:

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104 Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105
Apulaisjohtaja Jari Pigg, jari.pigg@riista.fi, puhelin 029 431 2102

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee erikoissuunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 3/2020–6/2021.

Riista.fi - 15.11.2019 - 12:29

Erikoisuunnittelijan tehtävänä on MetsäpeuraLIFE- hankkeessa (LIFE15 NAT/FI/000881) valmisteltavan metsäpeurakannan hoitosuunnitelman valmistelu.

Suomen riistakeskus on mukana toteuttamassa Metsähallituksen koordinoimaa MetsäpeuraLIFE-hanketta, jonka päätavoitteena on palauttaa metsäpeura sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Tähän pyritään palautusistutusten ja monipuolisen keinovalikoiman avulla, joiden tavoitteena on tukea metsäpeurakannan vahvistumista ja levittäytymistä sekä seurata kannan kehitystä.

Erikoissuunnittelijan tehtäviin kuuluu:

  • hoitosuunnitelman osioiden valmistelu- ja kirjoitustyöt
  • sidosryhmätyö ja sidosryhmien osallistaminen hoitosuunnitelman laadintaan

Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuten osoitettua perehtyneisyyttä metsäpeurakannan ekologiaan, tutkimukseen ja kannanhoitoon
  • näkemystä monilajisen kannanhoidon (hirvieläimet/suurpedot) kehittämisestä
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista taitoa; ruotsin ja englannin kielen taito katsotaan eduksi
  • yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä, neuvottelutaitoja sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa

Lisäksi eduksi katsotaan: riistakantojen arviointimenetelmien ja riistantutkimuksen tunteminen ja yleisosaaminen sektorilta, verkostoitumistaidot ja paikkatieto-osaaminen.

Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.3.2020 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 13.12.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija / metsäpeuraLIFE.

Lisätietoja antavat:

riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

riistapäällikkö Mikael Luoma, puh. 029 431 2271,  mikael.luoma@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kolmea suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen vuoden 2021 loppuun saakka

Riista.fi - 15.11.2019 - 12:24

Suunnittelijoiden työtehtävinä ovat mm:

  • kosteikkoelinympäristöjen hoidon kehittämiseen liittyvät asiantuntijatehtävät ja kehityshankkeiden edistäminen
  • kosteikkoympäristöjen hoidon kehittämiseen liittyvä sidosryhmäyhteistyö ja sen edistäminen
  • muut vesilintukantojen hoidon edistämiseen liittyvät tehtävät
  • haitallisten vieraslajien pyynnin tehostamiseen liittyvät tehtävät

Edellytämme:

  • ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta
  • metsästyslainsäädännön tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa
  • englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja tarvittaessa myös ulkomailla
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 3.2.2020 tai sopimuksen mukaan.

Toimen sijoituspaikkoina on sopimuksen mukaan jokin Suomen riistakeskuksen aluetoimistoista.

Suunnittelijan tehtävien täyttäminen edellyttää, että valtion vuoden 2020 talousarviossa momentille 30.40.50 Riistatalouden edistäminen myönnetään hallitusohjelman ja hallituksen esityksen mukaisesti erillismääräraha vesilintujen elinympäristöjen tilan parantamiseen ja että maa- ja metsätalousministeriö myöntää tästä määrärahasta erillisavustuksen Suomen riistakeskukselle. Kyseisen erillismäärärahan tehokas hyödyntäminen edellyttää, että suunnittelijat voitaisiin palkata mahdollisimman nopeasti vuoden 2020 alusta, joten tästä syystä tehtävät julistetaan ehdollisena haettavaksi jo nyt.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 13.12.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija/Elinympäristöt

Lisätietoja antavat:

riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

erikoissuunnittelija Mikko Alhainen, puh. 029 431 2401, mikko.alhainen@riista.fi

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Postin lakon aiheuttamat muutokset

Riista.fi - 14.11.2019 - 15:05

Metsästäjä-lehden 6/2019 ilmestymispäivä on 15.11.2019, mutta Postin lakosta johtuen sen saapuminen voi viivästyä merkittävästikin. Metsästäjän näköislehti julkaistaan 15.11. osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehti/metsastaja

Lupahallintokirjaamoon postitse lähetetyn kiireellisen hakemuksen perille saapumista voit tiedustella sähköpostitse lupahallinto.kirjaamo@riista.fi. Asiasi käsittelyn tilaa voi tiedustella myös aluetoimistoilta.

Lakon aikana ainoastaan sähköisellä tavalla toimitettavat päätökset pystytään toimittamaan hakijalleen viipymättä, paperipäätösten toimittamisessa voi olla huomattavaa viivettä.

Postilakon aikana lupahakemukset kannattaa jättää sähköisesti tai toimittaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle. Pyrimme tiedottamaan ratkaistun päätöksen sisällöstä hakijaa lakon aikana ensisijassa sähköpostitse ja puhelimitse.

Ostolaskut pyydetään lähettämään osoitteeseen laskut@riista.fi

Verkkolaskut osoitteeseen:

Suomen riistakeskuksen verkkolaskuosoite   003702017244

Operaattori                                                          Danske Bank A/S

Välittäjän tunnus                                                DABAFIHH

Suomen riistakeskuksen y-tunnus                   0201724-4

Ostokset verkkokaupasta lähetetään lakon aikana Matkahuollon kautta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer