slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Villisikaviikonloppu on osoitus metsästäjien yhteistyöstä

Riista.fi - 8 tuntia 10 min sitten

Villisikakanta on Suomessa kasvanut ja luo siten paitsi mielenkiintoisia uusia metsästysmahdollisuuksia myös lisääntyvää riskiä afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämiseen Suomeen. Tänään käynnistyvä Villisikaviikonloppu 23.2.-25.2. on osoitus metsästysseurojen hyvästä yhteistyöstä ja ammattitaidosta villisikakannan hallinnassa.

Metsästysseurat ovat lähteneet tapahtumaan mukaan alueilla, joilla villisikoja Suomessa esiintyy. Tänään metsästetään muun muassa Kouvolassa ja lauantaina useiden seurojen yhteistyönä Varsinais-Suomessa. Viikonlopun aikana metsälle lähtee myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

– Mielenkiinnolla jännitän itsekin, osuuko viikonlopun aikana villisikoja omalle kyttäyspaikalle. Vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä löytää hyville villisikapaikoille. Kannan hallinnalla on myös toinen puoli. Villisiat levittävät Euroopassa afrikkalaista sikaruttoa ja metsästyksellä voidaan vaikuttaa osittain myös sen ehkäisemiseen, pohtii ministeri Leppä.

– Suomessa villisikoja esiintyy vielä suhteellisen harvakseltaan, mutta lajin harvinaisuudessa ja metsästysporukoiden yhteishengessä lienee harrastuksen viehätys. Kuinka moni metsästäjä voi sanoa ampuneensa villisian Suomessa, ei varmaankaan kovin moni, kuvailee Husu-Kallio kertoessaan omasta kaadostaan villisikametsällä.

Villisika on suomalaisille uusi ja mielenkiintoinen metsästysmuoto ja riistaeläin. Villisikaviikonlopun aikana tarjotaan tietoa villisian metsästyksestä, riistaruuasta ja afrikkalaisesta sikarutosta.

– Villisika on mielenkiintoinen lisä suomalaiseen riistalajistoon. Jahti on myös haastavaa, joten on tärkeää panostaa myös metsästäjien koulutukseen. Metsästäjäliitto tuotti vastikään tiiviin oppaan metsästäjille. Lisäksi järjestämme koulutusta suurriistavirka-apuhenkilöille yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kertoo.
Lisätietoa jahtiviikonlopusta Suomen Metsästäjäliiton sivuilta.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 8.2.2018.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä: 
Vesa Ruusila, erätalousyksikön päällikkö, p. 0295 162 051, vesa.ruusila@mmm.fi.

Lisätietoa Suomen Metsästäjäliitosta:
Teemu Simenius, järjestöpäällikkö, p. 050 331 5330, teemu.simenius@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilvespentuehavaintojen tallentamisen tärkeät päivämäärät

Riista.fi - 16.02.2018 - 14:09

Ilvespentuehavaintojen tallentamisen tärkeät päivämäärät vuoden 2018 kannanarviointiin liittyen.

  • Ilvespentueiden havainnointijakso (näkö- ja jälkihavainnot) on 1.9.2017 -28.2.2018.
  • Sähköisesti tallennettavat pentuehavainnot tallennettu TASSUun maanantaihin 12.3.2018 mennessä.

Lisätiedot: Erikoistutkija Katja Holmala, Luonnonvarakeskus p. 0295327206

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysseurojen tietosuojavaatimukset kiristyvät, Metsästäjäliitto auttaa

Metsästäjäliitto - 15.02.2018 - 16:29

EU:n uusi tietosuoja-asetus tuo isoja muutoksia seurojen jäsentietojen käsittelyyn. Asetuksen laiminlyönti voi johtaa huomattaviin sakkoihin. Metsästäjäliitto järjestää jäsenseuroille koulutusta, jolla vaatimukset tulevat tutuiksi.

Uutta tietosuoja-asetusta on noudatettava 25.5.2018 alkaen. Metsästäjäliitossa jäsenten yksityisyys otetaan vakavasti ja olemme valmistautuneet muutokseen huolella. Metsästäjäliitossa tietosuojasta ja -turvasta pyritään huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaikutusta jäsenten henkilötietojen käsittelyyn

Tietosuoja-asetus koskee kaikkia henkilötietoja käsitteleviä toimijoita, myös metsästysseuroja. Seurat käsittelevät henkilötietoja esimerkiksi ylläpitäessään rekisteriä omista jäsenistään. Asetuksen tuomilla muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia henkilötietojen käsittelyyn, vastuukysymyksiin sekä tietojen luovutukseen.

Metsästäjäliiton jäsenseuroille maksutonta koulutusta

Tuleva muutos tulee ottaa vakavasti. Mikäli seuranne ei ole vielä valmistautunut tulevaan muutokseen, olisi nyt aika aloittaa viipymättä. Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenseuroille tietoa ja maksutonta koulutusta. Lisäksi autamme Metsästäjäliiton nettijäsenrekisterissä olevan jäsenrekisterinne rekisteriselosteen laatimisessa/päivittämisessä. Koulutukset pidetään verkossa ja opetuksesta vastaa asianajotoimisto Eversheds.

Tarkista seuranne yhteystiedot liiton jäsenrekisteristä

Lähetämme seurojen keskeisille toimijoille tietoa muutoksista ja koulutuksen ajankohdista. Varmista, että seuranne yhteystiedot ovat kunnossa Metsästäjäliiton jäsenrekisterissä. Tarkista myös, että seuratoimijoiden vastuualueet (pj, sihteeri, yms.) on oikein merkitty.

Jäsenrekisteriin pääset täältä. Mikäli tarvitset apua tunnusten tai jäsenrekisterin käytön kanssa, ota yhteyttä jäsenrekisteritukeemme:

Metsästäjäliiton jäsenrekisterituki

p. 09 4177 0741
sml(at)hoika.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Oikaisu Jahdin susiuutiseen

Metsästäjäliitto - 15.02.2018 - 15:26

Jahti-lehden 1/2018 sivulla 11 on uutinen Metsästäjäliiton edellyttämistä muutoksista susipolitiikkaan. Jutussa sanotaan, että Suomen riistakeskus on hylännyt talvelle 2018 laaditut kaatolupahakemukset. Tilanne on muuttunut, sillä riistakeskus on lehden painoonmenon jälkeen tehnyt myönteisiä poikkeuslupapäätöksiä, ja lisäksi poronhoitoalueelle on myönnetty sudenkaatolupia talven aikana.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vuoden ensimmäinen Jahti ilmestyy tänään

Metsästäjäliitto - 15.02.2018 - 08:47

Metsästäjäliiton jäsenlehden vuoden ensimmäinen numero ilmestyy tänään 15.2. Kannessa komeilee ilmeikäs kettu.

Lehdessä on jälleen monipuolinen sisältö. Jahti-lehti vieraili muun muassa kettujahdissa Kihniössä ja hirvijahdissa Sastamalassa. Lisäksi kerromme tarkemmin nuorisokampanjastamme ja tulevasta villisikaviikonlopusta. Pureudumme myös siihen, millainen on hyvä suurpetohavainto ja miten kivääriampujan näköongelmia voi korjata. Ensimmäistä kertaa ääneen pääsevät uudet kolumnistit Iina Saarikko ja Antti Otsamo. Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutuksen tärkeydestä muistutetaan myös, ja mukana on kalenteri kevään koulutuksista.

Mukavia lukuhetkiä!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Villisikojen määrä noussut viime vuodesta – Lumikelillä kannattaa lähteä metsälle

Riista.fi - 13.02.2018 - 14:48

Luonnonvarakeskus julkaisi viime perjantaina arvion Suomen villisikakannasta. Arvion mukaan Suomessa elää noin 3155 villisikaa. Kanta on kasvanut noin 23,6 prosenttia viime vuoden tammikuusta.

– Villisikojen määrä on noussut merkittävästi, vaikka olemme pyrkineet helpottamaan metsästystä kaikin mahdollisin tavoin. Villisian jäljille pääsee parhaiten lumijälkien avulla eli nyt on otollinen aika lähteä metsälle. Toivottavasti mahdollisimman moni innostuu villisikajahtiin, toteaa ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

23.2.–25.2. järjestetään valtakunnallinen villisikajahti. Villisikakannan hallinta on tällä hetkellä erityisen tärkeää, koska afrikkalainen sikarutto leviää Suomen lähialueilla ja Euroopassa kovaa vauhtia. Tauti vaarantaa kotimaisen sianlihan tuotannon ja viennin kokonaan. Metsästys on merkittävässä roolissa villisikakannan harventamisessa.

– Jos sikarutto tulisi Suomeen, se aiheuttaisi rajoituksia myös metsästykseen kuten esimerkiksi metsästyskoirien käyttöön. Myös hirven pyynti vaikeutuisi. Metsästäjien kannattaa siis harventaa kantaa myös oman harrastuksensa vuoksi, sanoo ylitarkastaja Pitkänen.

Uutinen: Maa- ja metsätalousministeriö 13.2.2018 14.07

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistatieto on entistä kattavampaa – Metsäkanalintujen metsästysaikoja halutaan pidentää hyvinä lintuvuosina

Riista.fi - 13.02.2018 - 10:06

Metsästysasetuksen muutos on lausuntokierroksella. Jatkossa metsäkanalintujen metsästysajat voisivat olla nykyistä pidemmät erityisen hyvinä lintuvuosina. Tämä on mahdollista, koska riistakolmiolaskentoja on viime vuosina lisätty. Laskentojen tulokset palautetaan pääosin sähköisesti riistakolmiot.fi -järjestelmän kautta. Riistatieto on niin ajantasaista ja kattavaa, että metsästystä voidaan säännellä entistä joustavammin.

Riistakolmiolaskennat tehdään vuosittain heinä-elokuun vaihteessa. Jos kanta on laskentojen perusteella heikko, maa- ja metsätalousministeriö rajoittaa metsästysaikaa. Keskimääräisinä lintuvuosina metsästysaika rajoitettaisiin jatkossakin lokakuun loppuun.

Hyvinä lintuvuosina metsoa, teertä ja pyytä voisi metsästää jopa joulukuulle eli 10.9.–10.12. Erityisen hyvinä vuosina koirasmetsoa ja koirasteertä voisi lisäksi metsästää 10.–31.1. Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa.

Kanadanhanhet ja merihanhet aiheuttavat maatalousvahinkoja erityisesti elokuussa, joten niitä voisi metsästää pellolta 10.8.–20.8. Kalastusvahinkoja halutaan puolestaan vähentää siten, että Itämeren norpan metsästysaika olisi jatkossa sama kuin harmaahylkeellä eli 16.4.–31.12. Itämeren norpan metsästys on sallittua ainoastaan Suomen riistakeskuksen myöntämällä pyyntiluvalla.

Metsästyssaaliin tilastointia tarkennetaan

Monien vesilintujen kannat ovat viime vuosina taantuneet. Metsästyssaaliin tilastointia on tarkennettava, jotta voidaan varmistaa metsästyksen kestävyys. Saalisilmoitus olisi jatkossa pakollinen haapanan, jouhisorsan, heinätavin, lapasorsan, punasotkan, tukkasotkan, haahkan, allin, isokoskelon, tukkakoskelon sekä nokikanan metsästyksestä.

Saalisilmoitus olisi tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoituksen voi tehdä sähköisesti oma.riista.fi -palvelussa tai Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella. Nykyisin metsästäjän on tehtävä saalisilmoitus metsäkauriin, villisian, hillerin ja metsähanhen metsästyksestä.

Hirven metsästystä tehostetaan Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomen hirvikanta on noussut huolestuttavan paljon. Maa- ja metsätalousministeriö haluaa tehostaa metsästystä niin, että aikaistettua hirvijahtia laajennettaisiin Pohjois-Pohjanmaalle Kuusamon ja Taivalkosken alueille, ja sen ensimmäistä jaksoa pidennettäisiin 1.-20.9. väliselle ajalle.

Viime keväänä jo 95 prosenttia hirvieläinten pyyntiluvista haettiin sähköisesti. Pyyntilupia voi kuitenkin jatkossakin hakea myös paperisella hakemuksella. Sähköisen lupahaun käyttäjät ovat tähänkin asti antaneet luettelon lupa-alueeseen kuuluvista kiinteistörekisteriyksiköistä. Jatkossa luettelo on annettava myös paperihakemuksissa.

Asetuksessa säädetään myös karhun, suden, ahman ja ilveksen metsästyksen johtajien tehtävistä. Poikkeusluvan saajan olisi jatkossa ilmoitettava kirjallisesti suden metsästyksen johtaja ja varajohtajat ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, p. 0295 162338
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 040 023 8505
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 050 3315 128

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen villisikakannan koon

Riista.fi - 09.02.2018 - 15:57
Luonnonvarakeskus (Luke) on tuottanut ensimmäisen Suomen villisikakannan koon arvion. Luke arvioi kannan kooksi 3155 (2077–5473) yksilöä. Arvio on tarpeen metsästyssaaliin mitoittamiseksi siten että villisikakannan kokoa voidaan tehokkaasti rajoittaa. Rajoittamista tarvitaan erityisesti afrikkalaisen sikaruton Suomeen leviämisen ehkäisemiseksi. Kannanarvio on saatavissa tästä (Villisikakanta 2018).
Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto: suden kannanhoito ei toimi

Metsästäjäliitto - 09.02.2018 - 13:30
Metsästäjäliitto irtautuu nykyisestä suden kannanhoitosuunnitelmasta 

Metsästäjäliitto oli 2014 aktiivisesti mukana luomassa suden kannanhoitosuunnitelmaa Suomeen. Suunnitelmassa listattiin useita tavoitteita, kuten luottamuksen rakentaminen toimijoiden välillä, nopea reagointi haittoihin ja arvon luominen sudelle riistaeläimenä. Nyt kannanhoitosuunnitelman toteuttaminen ontuu, ja Metsästäjäliitolle tärkeät osiot eivät tällä hetkellä toimi. Ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien rinnalle on noussut juridiikka tulkintoineen. Nykyinen kannanhoitosuunnitelma on tiensä päässä. Metsästäjäliitto edellyttää, että kannanhoitosuunnitelma päivitetään toimivaksi kokonaisuudeksi.

SRVA tarpeen turvata

Metsästäjäliitto ei ole sopimusosapuoli suurriistan virka-apuasiassa (SRVA). SRVA-tehtävien toteuttaminen vaatii tehtävään koulutetut koirat, joita on voitava turvallisesti myös harjoittaa todenmukaisissa tilanteissa. Metsästäjäliitto korostaa, että SRVA-henkilöstön on voitava arvioida koiriin kohdistuvaa susiuhkaa aina tilanne- ja tehtäväkohtaisesti. Metsästäjäliitto kantaa huolta SRVA-toiminnan jatkosta erityisesti alueilla, joilla petokannat ovat koirille merkittävä uhka.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästäjät kantavat SRVA-toiminnan kautta merkittävää yhteiskuntavastuuta ja liitto korostaa hyvää yhteistyötä poliisin kanssa. Virka-avun antamisessa liitto suosittaa jäsenistölleen ja sidosryhmille SRVA-toiminnan turvaamista mahdollisuuksien mukaan eläinsuojelullisin ja inhimillisin perustein.

Suden kannanarviointia kehitettävä

Metsästäjät ovat Metsästäjäliiton kannustuksesta tehneet aktiivista suurpetojen havainnointia Tassu-järjestelmään ja osallistuneet susinäytteiden DNA-keräykseen. Metsästäjäliitto korostaa Tassu-havaintojen toimivan kanta-arvion ja poikkeuslupien myöntöperusteina. Metsästäjäliitto katsoo luottamuksen parantamisessa olevan yhä kehitettävää kentän ja tutkimuksen välillä, ja edellyttää suden kannanarviointiin lisää läpinäkyvyyttä.   

Suomen Metsästäjäliitto tukee jäsenistöä lupa-asioissa

Akuuttina ratkaisuna Metsästäjäliitto järjestää jäsenistölleen neuvontaa lupien hakemisessa ja lakiapua kielteisistä lupapäätöksistä hallinto-oikeuksiin tehtäviin valituksiin.

Ratkaisumallia tilanteeseen?

Metsästäjäliitto osallistuu aktiivisesti suden kannanhoidon kehittämiseen. Pitkän aikavälin ratkaisuna liiton tavoitteena on suden liitesiirto luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Lyhyellä aikavälillä Metsästäjäliitto edellyttää, että kannanhoitosuunnitelma päivitetään toimivaksi kokonaisuudeksi ennen tulevaa metsästyskautta.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että susiasia koskettaa yhteiskuntaa laajasti ja kannustaa yhteiskunnalliseen keskusteluun muitakin sidosryhmiä. On löydettävä tasapaino, jossa haitat ovat hallinnassa ja Suomen susikanta on elinvoimainen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Asedirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee

Riista.fi - 09.02.2018 - 13:29

EU:n asedirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee. Sisäministeriö ja puolustusministeriö ovat hakeneet ratkaisuja direktiivin täytäntöönpanemiseksi tiiviisti yhdessä sidosryhmien kanssa. Viime vuonna järjestettiin kolme eri temaattista keskustelutilaisuutta sidosryhmille ja lisäksi sidosryhmien kanssa on järjestetty erillisiä tapaamisia.

– Asedirektiivissä saavutettiin Suomen kannalta hyvä lopputulos, hallituksen esitystä valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Johanna Puiro kertoo. – Direktiivistä toki seuraa muutoksia ampuma-aselakiin ja ohjenuorana täytäntöönpanotyössä on ollut eduskunnan asedirektiivin neuvotteluiden aikana muodostama kanta siitä, että direktiivillä ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa aseharrastusta.

Asedirektiivin täytäntöönpanossa on tarkoitus tehdä vain ne lakimuutokset, jotka direktiivi edellyttää. Keskeisenä kysymyksenä on ollut tiettyjen aseiden siirtyminen kiellettyjen aseiden luokkaan ja niihin jatkossa myönnettävien poikkeuslupien perusteet.

– Tätä kysymystä tullaan hallituksen esitysluonnoksessa käsittelemään kokonaisuutena. Tärkeää on ottaa huomioon se kokonaispaketti, jolla jatkossa näihin kiellettyihin aseisiin voidaan Suomessa myöntää poikkeuslupia, Puiro korostaa.

– Puolustusministeriölle on asian valmistelussa ollut tärkeää pyrkiä rajoittamaan direktiivistä aiheutuvia haittoja reserviläisten vapaaehtoiselle ampumaharjoittelulle, puolustusministeriön työryhmään nimeämä jäsen Timo Tuurihalme toteaa. – Puolustusministeriö pitää kannustettavana reserviläisten omaehtoista henkilökohtaista toimintakykyä kohottavaa harjoittelua niin omilla ampuma-aseilla kuin vaikkapa kuntoilemalla, Tuurihalme painottaa.

– Lakiluonnoksen valmistelussa on tavoiteltu käytännössä toimivaa ratkaisua, joka täyttää asedirektiivin vaatimukset ja ottaa huomioon niin puolustusministeriön hallinnonalan tarpeet kuin muidenkin sidosryhmien huolenaiheet, Puiro kertoo.

Asedirektiiviä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle maaliskuun alussa ja maaliskuun puolivälissä järjestetään lisäksi kuulemistilaisuus asiassa.

Lue lisää hankkeesta

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Johanna Puiro, p. 0295 488 584, johanna.puiro@intermin.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Eränkävijät viettivät Kainuussa 60 000 vuorokautta

Riista.fi - 09.02.2018 - 09:06

Kainuussa sijaitseville valtion alueille lunastettiin viime vuonna 22 000 metsästys- ja kalastuslupaa. Metsähallitukselta luvan hankkineet eränkävijät viettivät maakunnassa yhteensä noin 60 000 vuorokautta, sillä keskimääräinen lupien kesto oli useita vuorokausia. Maakunnan suosituimmat metsästysmaat ja kalavedet löytyivät Suomussalmelta.

Kainuuseen hankittujen metsästyslupien määrä pysyi edellissyksyn tasolla. Kalastuslupien määrä väheni kahdella tuhannella. Kainuu on yhä toiseksi suosituin metsästysmaakunta. Vain Lapissa valtion alueilla käy enemmän metsästäjiä. Viime syksynä Kainuuseen lunastettiin 7400 metsästyslupaa pienriistan pyyntiin, 7300 lupaa hirvimetsälle ja 580 karhunmetsästyslupaa. Vapakalastuslupia lunastettiin 6600 kappaletta.

Pienriistan pyytäjien suosiossa oli erityisesti Ylä-Kainuu: Suomussalmen kunnan alueelle lunastettiin 2000 kanalintulupaa, jotka oikeuttivat yhteensä noin 6000 metsästysvuorokauteen.

Erälupia yhteensä
137 000 koko maahan
Metsähallituksen hoitamille alueille koko maahan hankittiin viime vuonna yhteensä 54 000 metsästyslupaa ja 83 000 kalastuslupaa.

Metsästysluvat vähenivät kokonaisuutena edellisvuodesta noin 3000 kappaleella, sillä Metsähallitus tiukensi paikoin kiintiötä heikon lintukannan takia. Lisäksi alueluvan saaneissa metsästysseurueissa metsästi 27 000 metsästäjää. Metsästäjien suosimia maakuntia olivat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa.

Karhunmetsästyslupia hankittiin yhteensä valtion alueille 3700 kappaletta, joista 2200 lupaa poronhoitoalueelle. Suurin osa poronhoitoalueen ulkopuolisista karhunmetsästysluvista hankittiin Pohjois-Karjalaan. Viime syksynä Suomessa kaadettiin 232 karhua.

Kalastuslupia lunastettiin valtakunnallisesti hieman edellisvuotta enemmän. Suosituinta oli vapakalastus ja suosituimpia alueita retkeilyalueilla etelässä sijaitsevat kohteet Ruunaa ja Niemisjärvet Evolla. Muita suosittuja paikkoja olivat Hossa ja Matildanjärvi.

Lupien kappalemäärä ei kerro suoraan, kuinka monta vuorokautta metsästäjät ja kalastajat viettivät valtion alueilla, sillä lupien kesto vaihtelee. Yhteensä kalastajat ja metsästäjät viettivät valtion alueilla 405 000 eräpäivää, kun mukaan lasketaan eränkävijät, joiden tarvitsee hankkia lupa valtion alueille. Suosituimpia harrastuksia olivat kanalinnustus (99 000 eräpäivää) ja vapakalastus (234 000 eräpäivää).

Erälupien yhteenvedossa ja eräpäivissä eivät ole mukana pohjoissuomalaiset paikalliset metsästäjät, joilla on oikeus metsästää kotikuntansa valtion alueille, eivätkä Metsähallitukselta alueita vuokranneiden seurojen eränkävijät tai yleisten vesialueiden eränkävijät.

Retkeilyalueet
huippusuosikkeja
Retkeilyalueet ovat eränkävijöiden huippusuosikkeja, sillä niissä voi retkeilyn lisäksi harrastaa metsästystä ja kalastusta. Suosituimmalle Ruunaan retkeilyalueelle hankittiin vuonna 2017 jopa 5400 kalastuslupaa. Alueelle osuvien pienriistamaiden kiintiö oli tavallista alhaisempi pienen lintukannan vuoksi. Metsästäjät saivat Ruunaan seudulle yhteensä 1480 lyhyttä lupaa ja 320 kausilupaa. Lisäksi Ruunaalla pääsee pyytämään hirveä ja suurpetoja. Eränkävijät viettivät alueella yli 20 000 vuorokautta.

Evon retkeilyalue Hämeenlinnassa on lähin merkittävä metsästysalue pääkaupunkiseudun asukkaille, mikä näkyy alueen suosiossa. Kalastajat hankkivat Evon Niemisjärville noin 4000 kalastuslupaa. Metsästäjät lunastivat puolestaan 730 eri pituista metsästyslupaa, yhteensä 884 metsästysvuorokauden edestä.

Myös muut retkeilyalueet olivat suosiossa: Vapakalastajat lunastivat Oulujärvelle Manamansaloon noin 1500 kalastuslupaa ja osin Oulujärven retkeilyalueella sijaitsevalle Vaalan metsästysalueelle yli 300 metsästyslupaa, joilla vietettiin noin 700 vuorokautta maastossa. Kylmäluoman retkeilyalueelle Taivalkoskelle hankittiin noin 2000 kalastuslupaa sekä alueen metsästysmaille 600 pienriistalupaa, joilla metsästettiin yhteensä 1900 vuorokautta. Lisäksi alueella pyydetään suurriistaa.

Lisätietoja
Ylitarkastaja (metsästys) Ahti Putaala, Metsähallitus, 040 8272574
Eräsuunnittelija (metsästys) Heikki Väyrynen, Metsähallitus, 0400 291007
Ylitarkastaja (kalastus) Mika Laakkonen, Metsähallitus, 040 5897559
Eräsuunnittelija (kalastus) Pasi Korhonen, Metsähallitus, 040 1589412
etunimi.sukunimi@metsa.fi
Eräluvat.fi

Metsähallitus, Eräpalvelut järjestää valtion maiden metsästys- ja kalastusasiat sekä valvoo luvallisuutta ja laillisuutta. Eräluvat ovat sijoitus luontoon, sillä metsästys- ja kalastusluvista saadut tulot ohjataan kalavesien ja riistaelinympäristön hoitoon.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Villisikaviikonloppu kutsuu

Metsästäjäliitto - 08.02.2018 - 13:01

Villisikakanta on runsastunut Suomessa monin paikoin ja tuonut mukanaan mielenkiintoisia metsästysmahdollisuuksia. Villisika on monipuolinen ja haastava riistaeläin, jota voidaan metsästää kyttäämällä, ajoketjussa tai koirilla. Siitä saa myös monenlaista herkullista riistaruokaa.

Metsästäjäliitto sekä maa- ja metsätalousministeriö järjestävät yhdessä muiden toimijoiden kanssa valtakunnallisen villisikaviikonlopun 23.-25.2.2018. Tarkoituksena on metsästää villisikaa samanaikaisesti sen esiintymisalueilla. Lisäksi tarjoamme lisää tietoa villisiasta ja sen metsästyksestä, näytteiden otosta ja riistaruoasta.

Tapahtumaan voi osallistua esimerkiksi järjestämällä yhteisjahdin naapuriseurojen kanssa. Metsästäjäliiton nettisivuilla on ilmoittautumislomake tapahtumaan ja lisätietoa viikonlopusta.

Lähtekää mukaan viettämään mukava yhteisöllinen jahtiviikonloppu!

Lue lisää ja ilmoittaudu!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Villisikajahti-tapahtuma kutsuu metsästäjät harventamaan villisikakantaa

Riista.fi - 08.02.2018 - 08:52

Valtakunnallinen koko viikonlopun kestävä Villisikajahti-tapahtuma tutustuttaa villisian metsästykseen, riistaruokaan ja afrikkalaiseen sikaruttoon.

Maa ja metsätalousministeriö sekä Suomen Metsästäjäliitto yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestävät valtakunnallisen villisikaviikonlopun 23.–25.2.2018. Jahtiviikonlopun aikana on tarkoitus metsästää villisikaa sen esiintymisalueilla ympäri Suomea. Lisäksi tapahtumassa tarjotaan tietoa villisiasta ja sen metsästyksestä, näytteiden otosta ja riistaruuasta.

Villisikakannan hallinta on tällä hetkellä erityisen tärkeää afrikkalaisen sikaruton uhan vuoksi. Afrikkalainen sikarutto leviää Suomen lähialueilla ja Euroopassa kovaa vauhtia ja vaarantaa siten kotimaisen sianlihan tuotannon ja viennin kokonaan. Metsästys onkin merkittävässä roolissa villisikakannan harventamisen ja afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämisessä Suomeen.

Jahtiviikonlopun metsästykseen osallistuvat myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

 

Lisätietoa jahtiviikonlopusta Suomen Metsästäjäliiton sivuilta.
Metsästysseurat voivat ilmoittautua mukaan tapahtumaan täältä!

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 
Vesa Ruusila, erätalousyksikön päällikkö, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(a)mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suden poikkeuslupakäytännöt linjattavana Euroopan unionin tuomioistuimessa

Riista.fi - 07.02.2018 - 14:10

Luontodirektiivissä säädetään suden rauhoituksesta. Paikallisilla, alueellisilla tai kansallisilla toimilla on vain vähäinen merkitys luontodirektiivin poikkeusartiklan tulkintoihin. Suomen Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, onko suden kannanhoidollinen metsästys direktiivin mukaan mahdollista, kuinka vaatimusta suden suotuisan suojelutason vaatimuksesta on tulkittava ja onko tappamiselle vaihtoehtoja. Ennakkoratkaisua KHO on pyytänyt viime vuoden marraskuun lopulla. Näihinkin asiakirjoihin kannattaa asiasta kiinnostuneen tutustua.

 

 

 

KHO hakee ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta suden rauhoitusta koskevassa asiassa Julkaistu 28.11.2017

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on luonnonsuojeluyhdistyksen valituksesta ratkaistavana kysymys siitä, ovatko metsästyslaissa ja luontodirektiivissä säädetyt edellytykset suden rauhoituksesta poikkeamiselle täyttyneet. Kysymys on tapauksista, joissa kahdella erillisellä poikkeusluvalla oli sallittu yhteensä seitsemän suden tappaminen Pohjois-Savossa.

Välipäätöksessään korkein hallinto-oikeus päätti pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa.

Ennakkoratkaisujärjestelmän merkitys

Euroopan unionin oikeusjärjestelmässä unionin tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta vahvistaa unionin oikeuden oikea, yhdenmukainen tulkinta. Kansallinen tuomioistuin voi pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä.

• Unionin tuomioistuimen ratkaisun saatuaan kansallinen tuomioistuin jatkaa asian käsittelyä. Kansallinen tuomioistuin ratkaisee asian lopullisesti ja soveltaa unionin oikeuden tulkinnan osalta ennakkoratkaisua sitovana, oikeusneuvos Kari Kuusiniemi korkeimmasta hallinto-oikeudesta painottaa.

Ylimmillä tuomioistuimilla, joiden päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, on velvollisuus saattaa kysymys unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näin silloin, kun kysymys asiassa sovellettavana olevan unionin oikeuden säännöksen oikeasta tulkinnasta ei ole selvä tai aiemmalla ennakkoratkaisulla selvitetty. Suomessa tällaisia tuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus.

Ratkaistavana muun muassa salametsästyksen estäminen

Pohjois-Savon tapauksissa korkein hallinto-oikeus pyytää unionin tuomioistuimen kantaa EU:n luontodirektiivin poikkeamisartiklan tulkinnasta.

• Kysymys on siitä, onko ns. kannanhoidollinen metsästys direktiivin mukaan mahdollista, kuinka vaatimusta suden suotuisan suojelutason vaatimuksesta on tulkittava ja onko tappamiselle vaihtoehtoja, oikeusneuvos Kari Kuusiniemi sanoo.

Pohjois-Savon tapauksissa ovat nousseet erityisesti esiin susien aiheuttama turvattomuuden tunne ja pyrkimys ehkäistä salametsästystä kannanhoidollisten poikkeuslupien avulla.

Yhteystiedot:
Päivi Musakka, viestintäpäällikkö
050 341 1347
paivi.musakka@oikeus.fi

LINKKI ENNAKKORATKAISUPYYNTÖÖN

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susipoikkeusluvat kritiikin kohteena, tutustu ”yhden susipoikkeusluvan tarinaan”

Riista.fi - 06.02.2018 - 11:28

Keskustelu susien poikkeuslupien myöntämisestä tai eväämisestä käy kiivaana ja keskustelua värittävät lukemattomat väärinymmärrykset. Nyt kannattaa tutustua  Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen Suomen riistakeskuksen myöntämästä poikkeusluvasta. Päätös kertoo kaiken oleellisen siitä, miksi poikkeuslupien myöntäminen on haasteellista.

 

”Yhden susipoikkeusluvan tarina”

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvisaaliissa selvää kasvua

Riista.fi - 05.02.2018 - 13:00

Syksyn 2017 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 56 500 hirveä, mikä on noin 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Monin paikoin metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen. Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää.

Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 53 000 pyyntilupaa, mikä oli noin 26 prosenttia edellisvuotta enemmän. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan pienentäminen. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 83 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista noin 55 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia.

-Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden kaikilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen Lapin ja Oulun alueilla, yhteensä näissä yli 17 000 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Viime vuosina hirvikanta on kasvanut. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Vuosi sitten eli syksyn 2016 metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannaksi arvioitiin 79 000 – 103 000 hirveä. Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisesti koko maassa tavoitellaan hirvien talvikannan pysyttämistä 65 000 – 89 000 yksilön välillä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa maaliskuussa.

Päättyneellä kaudella hirvijahdissa otettiin käyttöön uudet metsästysajat. Kahteen erilliseen jaksoon jaettu metsästys otettiin käyttöön koko Lapin alueella. Ensimmäisellä jaksolla pyynti oli mahdollista noin kahden viikon ajan syyskuun alussa ja metsästys jatkui uudelleen lokakuun toisena lauantaina. Muualla maassa hirvijahti alkoi totuttua myöhemmin eli lokakuun toisena lauantaina ja päättyi vuodenvaihteessa. Muutoksilla on haluttu hirvikannan hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti rauhoittaa hirvien kiima-aika metsästykseltä.

Varsinaisen metsästysajan lisäksi hirveä sai Lappia lukuun ottamatta metsästää vahtimalla pellolta mahdollisten vahinkojen torjumiseksi jo syyskuun alusta lukien. Koko kauden saaliista vain runsas 1 prosentti kertyi vahtimismetsästyskaudella.

Hirvisaalis 2017 taulukko

Alueelliset tiedotteet

Kaakkois-Suomi

Keski-Suomi

Oulu

Pohjois-Savo

Satakunta

 

Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lataa St1 Way -sovellus Metsästäjäliiton jäsenkortin kaveriksi

Metsästäjäliitto - 05.02.2018 - 12:35

St1 Way on maksuton sovellus, jonka voit ladata puhelimeesi* Metsästäjäliiton jäsenkorttisi kaveriksi. Sovelluksesta löydät muun muassa St1- ja Shell-asemien karttahaun sekä nettipesukaupan. St1 Wayn voit ladata App Storesta ja Google Playsta.

Ladattuasi St1 Way -sovelluksen, voit rekisteröityä St1:n kanta-asiakkaaksi. Ensimmäisellä kerralla tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksillasi, jonka jälkeen
luot itsellesi henkilökohtaisen St1 ID -tunnuksen. Kirjautumisen yhteydessä valitset myös maksutavan esimerkiksi nettipesuille. St1 ID:llä kirjaudut jatkossa kätevästi sovellukseen.

Sovelluksen kautta mm. nettipesujen ostaminen on turvallista ja vaivatonta. Jatkossa näet sovelluksesta kaikki ajankohtaiset pesutarjoukset.

Metsästäjäliiton jäsenkorttisi on St1-käteisalennuskorttisi, ja saat aina alennusta St1- ja Shell-asemilta** jäsenkorttiasi näyttämällä, kun maksutapana on käteinen, pankkikortti tai Visa Electron.

* St1 Sovellus toimii seuraavien käyttöjärjestelmien kanssa: iOS 11 (iPhone 5 tai uudempi) ja Android 4.1 tai uudempi.
** Shell express -asemat eivät kuulu alennuksen piiriin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suden poikkeusluvat — painostuksella ei voi vaikuttaa yksittäisiin päätöksiin

Riista.fi - 05.02.2018 - 11:25

Suomen riistakeskus ei tee riistapolitiikkaa, se toteuttaa sitä. Suomen riistakeskus noudattaa lainsäädäntöä ja toimii maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa ja valvonnassa. Riistakeskus voi myöntää poikkeuslupia maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa asetetun suurimman saalismäärän rajoissa (vuosina 2017 ja 2018 enintään 53 sutta/metsästysvuosi) vain perustelluista syistä. Suurin sallittu saalismäärä ei ole päätösharkinnassa käytetty tavoite, vaan jokainen hakemus tulee käsitellä tapauskohtaisesti. Kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu on päättynyt ja pelkästään susien esiintyminen alueella ei ole poikkeuslupaperuste. Kokonaiskuolleisuuteen lasketaan mukaan mm. liikenteessä kuolleet tai poliisin määräyksillä lopetetut sudet.

Vastoin yleistynyttä käsitystä Suomen riistakeskus ei ole missään vaiheessa hylännyt kaikkia poikkeuslupahakemuksia tämänkään metsästysvuoden aikana. Jos poikkeusluvan myöntämisen perusteet täyttyvät, luvan myöntämiselle ei ole estettä. On syytä muistaa, että poikkeuslupa on hallinnollinen päätös ja kuten kaikista hallinnollisista päätöksistä, siitä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen. Näin on myös tapahtunut. Vain tiukasti lakiin ja oikeuskäytäntöön perustuvat poikkeuslupapäätökset kestävät oikeustarkastelun.

Suomen riistakeskus pitäytyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamassa suden kanta-arviossa. Luke on riistakonserniin kuuluva tutkimuslaitos, joka toimii tieteellisin perustein. Sen susikanta-arvio on tällä hetkellä ainoa tieteellisen tarkastelun kestävä arvio susien lukumäärästä Suomessa.

Oikea tapa vaikuttaa suden kanta-arvioon ja sen tarkkuuteen on ilmoittaa petoyhdyshenkilöille susihavainnoista ja etenkin niin sanotuista pihakäynneistä. Petoyhdyshenkilöt kirjaavat havainnot Tassu-järjestelmään, joka on perusta kanta-arviolle. Jos Lukella ei ole luotettavaa, Tassuun kirjattua tai muutoin hankittua tietoa, kuten DNA-analyysit, tietyn alueen susista, niitä ei voida huomioida kanta-arviossa eikä ottaa huomioon poikkeuslupaharkinnassa.

Myös poliisi käyttää vain ja ainoastaan Tassu-järjestelmään kirjattuja susihavaintoja tehdessään arviota toimenpiteiden tarpeellisuudesta ns. pihasusitapauksissa.

Suurpetohavainnoinnin järjestäminen ja SRVA-toiminnan organisoiminen ovat riistanhoitoyhdistysten lakisääteisiä tehtäviä alueillaan.

Kategoriat: Metsästysuutiset

SRVA-tieto lisää liikenneturvallisuutta

Riista.fi - 29.01.2018 - 12:15

Riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-aputoiminnasta (SRVA) kerättävä tieto mahdollistaa uusien liikenneturvallisuutta parantavien palveluiden kehittämisen. Ajantasaisen SRVA-datan avulla on mahdollisuus rakentaa palveluja tai sovelluksia esimerkiksi autoihin tai älypuhelimiin, jotka varoittavat alueista, joissa tapahtuu paljon sorkkaeläinonnettomuuksia. Avoin SRVA-data on jo ollut varoittamassa autoilijoita yli puolessa miljoonassa V-trafficin ohjelman sisältävässä laitteessa tämän vuoden alusta lähtien.

Suomen riistakeskus kerää tietoa SRVA-tapahtumista omaan sähköiseen asiointipalveluunsa Oma riistaan. Tiedot keräävät SRVA-työtä tekevät metsästäjät ja toiminnan organisoivat riistanhoitoyhdistykset. SRVA-tieto julkaistaan avoimena datana, jota on mahdollista noutaa rajapinnan kautta.

– Avoin data sisältää sorkkaeläinten tie- ja rautatieliikennevahingoista ajan, paikan, eläinlajikoodin, eläinten määrän ja mahdollisesti eläimen ikä ja sukupuolitietoja. Data ei sisällä mitään henkilöihin tai ajoneuvoihin liittyviä tietoja, kertoo viestintäpäällikkö Klaus Ekman Suomen riistakeskukselta.

– Avointa SRVA dataa voidaan hyödyntää ja hyödynnetään liikenneturvallisuuden parantamiseen periaatteessa samalla tavalla kuin nyt palkitussa ”porokello” sovelluksessa, Ekman visioi.

Suurriistavirka-apu on metsästäjien yhteiskunnalle tekemää vapaaehtoistyötä. SRVA-tehtävissä metsästäjät auttavat poliisia suurriistan liikenneonnettomuus- ja karkotustehtävissä. Tietojen keruussa ja eläinsuojelutyössä on ollut vuoden 2017 aikana mukana 23 000 vapaaehtoista henkilöä ja he ovat tehneet talkootöitä 43 000 tuntia. Kirjauksia eri tapahtumista on tullut yli 11 000 kappaletta.

Avoimen SRVA-datan siirrossa tarvittava rajapinnan määrittelydokumentti löytyy Suomen riistakeskuksen Avoin data –sivulta.

Oma riista -palvelu tuottaa tietoa muun muassa riistakannoista ja -tapahtumista metsästäjille, viranomaisille sekä julkiseen käyttöön. Julkista tietoa on mahdollisuus käydä tutkimassa Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi -sivustolla.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus: Ramsar-kosteikkosopimuksen mukaiset alueet eivät sovi lyijyhaulikiellon pohjaksi

Riista.fi - 26.01.2018 - 09:57
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) järjesti julkisen kuulemisen REACH-asetuksen (1907/2006) liitteen XVII ehdotetusta lisäyksestä, joka rajoittaisi lyijypitoisten ammusten käyttöä kosteikoilla.  Suomen riistakeskuksen lausui asiassa seuraavaa:

Lyijyhaulien käytön kieltäminen vesialueilla metsästettäessä on perusteltua. Ramsar- sopimuksen mukaisen määritelmän käyttäminen kieltoalueen rajaamiseen mahdollisine suojavyöhykkeineen ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen vaihtoehto Suomessa (ja Ruotsissa). Tämä johtuu siitä, että suuri osa Ramsar-sopimuksen määritelmästä käsittää normaalia suometsää tai soistuvaa metsää, jonka pääasiallisin maankäyttömuoto ja käyttötarkoitus on metsätalous. Esitetyn Ramsar-määritelmän ja suojavyöhykkeiden käyttäminen merkitsisi lähes täydellistä lyijyhaulien käytön kieltoa myös metsäisillä alueilla.

Suomen pinta-alasta noin yksi kolmasosa on turvemaata, joista suuri osa on kapeita räme- ja korpijuotteja kivennäismaiden välissä. Metsätalouden kannalta pääasiallisesti kyseeseen tulevien lyijyä korvaavien haulien kuten teräs- ja tungstenhaulien käyttö muodostaisi suuren ongelman, koska nämä materiaalit eivät sovi yhteen puunjalostuksen kanssa. Monet maanomistajat ovat kieltäneet metsästysvuokrasopimuksissaan ja metsästysluvissaan em. kovien haulien käytön alueillaan. Näin on tehnyt esimerkiksi Metsähallitus Suomen valtionmetsien pääasiallisena haltijana. Metsähallituksen hallinnassa on noin 12,5 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita, eli lähes kolmasosa Suomen pinta-alasta.

Esitetty lyijyhaulipatruunoiden hallussapidon kieltäminen turvemailla myös johtaisi kohtuuttomaan tilanteeseen, sillä suomalaiseen metsästykseen kuuluu olennaisena osana vaellustyyppinen maastossa liikkuminen, jossa usein ylitetään edellä mainittuja turvemaita tai liikutaan niillä. Näin ollen hallussapidon kieltoa ei voida pitää asianmukaisena.

Ramsar-sopimuksen kosteikkomääritelmän sijaan rajoitusten tulisi ulottua Inspire HY rantaviivan (maanmittauslaitos) rajaamalle alueelle ja merialueella rantaviivan merenpuoleiselle alueelle siten, että lyijyhaulien käyttö on kielletty saaliin tai ampujan ollessa näin rajatulla alueella tai saaliin ollessa välittömästi tällaiset alueen etupuolella. Näin vesilintujen ja kahlaajien ruokailualueet tulisivat rajoituksen piiriin, jolloin saavutetaan tavoiteltu suojeluvaikutus ja toisaalta lyijyhauleja voidaan edelleen käyttää metsäalueilla, jossa metsätalous ei salli kovien korvaavien haulien käyttöä.

 

Esimerkki Inspire HY rantaviivasta (avovettä kehystävä sininen viiva). Ramsar-kosteikkosopimuksen mukaisia alueita ovat myös suot (sininen poikittaisviivoitus).

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer