slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästysuutiset

Vesilintujen metsästyksessä lajitunnistus on tärkeää

Metsästäjäliitto - 17.08.2018 - 09:09

Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto muistuttavat lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä. Monen riistavesilinnun kanta on vähentynyt suuresti 2000-luvulla, ja osa lajeista on nykyään Suomessa uhanalaisia.

– Taantuvia lajeja ei pitäisi metsästää, koska vähenevä kanta ei kestä lisäkuolleisuutta. Metsästyskuolleisuuteen on myös helpompi vaikuttaa kuin muihin vähenemisen syihin, kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen perusteella runsaimpien riistasorsiemme sinisorsan, tavin ja telkän kannat ovat pitkällä aikavälillä olleet varsin vakaat. Tänä vuonna niidenkin pesimäkannat hieman laskivat, mutta poikastuotto oli viime vuosia parempi. Sen sijaan esimerkiksi uhanalaisen haapanan poikastuotto jäi seurantahistorian alhaisimmaksi.

– Metsästyksessä kannattaa keskittyä runsaisiin ja kannankehitykseltään elinvoimaisiin vesilintulajeihin. Toivomme, että metsästäjät kiinnittävät erityistä huomiota varmaan lajitunnistukseen ennen riistalaukausta. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa, sanoo Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen.

Salonen pitää lintuharrastajien ja metsästäjien yhteistyötä tärkeänä:

– Metsästäjäliitto ja BirdLife ovat juuri julkaisseet oppaan, joka esittelee tärkeimmät tuntomerkit vähentyneiden sorsien tunnistamiseksi, kertoo Salonen. Vesilintukantojen seurantaan osallistuu vuosittain satoja lintuharrastajia ja metsästäjiä.

Molemmat järjestöt painottavat, että vesilintukantojen elvyttäminen edellyttää elinympäristöjen hoitoa ja ennallistamista. Tähän tarvitaan myös yhteiskunnan rahoitusta.

Riistavesilinnuista jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, tukkakoskelo ja nokikana on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi ja metsähanhi, haapana, haahka sekä isokoskelo vaarantuneiksi. Alli on silmälläpidettävä laji.

Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sen metsästystä on rajoitettu saaliskiintiöin.

Taantuvien vesilintujen tunnistusopas

Luonnonvarakeskuksen tiedote vesilintukannoista

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhujahdissa korostuu tarkka riistalaukaus

Metsästäjäliitto - 17.08.2018 - 08:52

 

Karhunmetsästyskausi alkaa maanantaina 20.8. Metsästäjäliitto on tyytyväinen lupakehitykseen. Karhujahti on haastava metsästysmuoto ja liitto on julkaissut erillisen ohjeistuksen karhunmetsästykseen. Ohjeessa käydään läpi jahdin kulku sekä korostetaan metsästäjien vastuuta huolellisesta riistalaukauksesta. 

Karhukanta kasvaa ja voi hyvin. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan karhukanta on runsastunut edellisvuodesta. Metsissämme liikkuu arvion mukaan noin 1 800 yli vuoden ikäistä karhua. Karhujen kokonaismäärä on vielä suurempi, sillä lukumäärässä ei ole huomioitu tänä vuonna syntyneitä pentuja. 

Metsästyksellä säädellään kannan kasvua

Maa- ja metsätalousministeriö asetti suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 355 karhua. Kannan kasvun vuoksi kiintiö on 100 poikkeuslupaa suurempi kuin edellisvuonna. Lupamäärä kasvoi erityisesti Pohjois-Karjalassa, jonne myönnettiin 137 lupaa. Viime vuonna kokonaissaalis oli 232 karhua, joista poronhoitoalueen ulkopuolella kaatui 164. 

Poikkeuslupia myönnettiin eniten tiheimmän kannan alueille, jossa on tarve pysäyttää kannan kasvu. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari on tyytyväinen tämän vuotiseen lupamäärään.
- Suurempi kiintiö edistää paikallisten ihmisten ja karhujen yhteiseloa tihentymäalueilla sekä karhun ihmistoimintoja väistävää käyttäytymistä. 

Itä-Suomessa huomioitiin myös karhujen vaikutus hirvikantaan. Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla lupia kohdennettiin metsäpeura-alueille. Lupia myönnettiin myös mehiläistarhavahinkoja silmällä pitäen. Poronhoitoalueella metsästyksellä pyritään taas vähentämään porotaloudelle aiheutuvia vahinkoja. 

Karhu on arvostettu riistaeläin

Karhu on jo ammoisista ajoista saakka ollut arvostetuimpia riistaeläimiämme. Karhusaaliista hyödynnetään erityisesti liha, talja, kallo ja uroksilla siitinluu. 

Karhun metsästys poikkeaa muusta suurriistajahdista. Metsästäjäliitto on laatinut erillisen ohjeistuksen vastuulliseen karhunmetsästykseen. 
- Karhujahdissa ampumatilanne voi tulla yllättäen ja silloin on nopeasti arvioitava, onko hyvä riistalaukaus mahdollinen. Huono osuma harmittaa pitkään, ampumatta jättäminen ei, kiteyttää Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen

Metsästäjäliiton ohjeessa huomioidaan myös vuoden vaihteessa voimaan astunut metsästyslain muutos, jonka myötä myös suurpetojen poikkeuslupapyynnissä on oltava metsästyksen johtaja. Metsästyksen johtajien tulee muun muassa suunnitella pyynti siten, että metsästys tapahtuu turvallisesti ja säännöksiä noudatetaan. 

Karhun houkuttelu ravinnon avulla on kielletty. Metsästyksessä käytetään kivääriä, ja ampujan on suoritettava ampumakoe. Karhua pyydetään yleensä ajavien ja pysäyttävien koirien avulla.
- Jos helteet jatkuvat, tulee käyttää tarkkaa harkintaa koiran käytöstä, jotta metsästys olisi eettistä niin koiran kuin riistaeläimen kannalta. Myös koiran raikkaan veden saannista tulee aina huolehtia, muistuttaa Siitari.

Karhunmetsästysohje.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjala: Ennätysmäistä karhunmetsästystä valvotaan yhteispartioiden avulla

Riista.fi - 17.08.2018 - 08:32

Pohjois-Karjalassa alkava ennätysmäinen suurpetojen metsästys saa myös erävalvojat liikkeelle maanantaina. Metsähallituksen erävalvonnan, poliisin ja Rajavartiolaitoksen partiot tarkastavat metsästäjiä, joita saapuu viikonlopun aikana Pohjois-Karjalaan eri puolilta Suomea.

Metsästäjät hankkivat pelkästään valtion alueille noin tuhat karhunmetsästyslupaa. Suurin osa karhunmetsästysalueesta on yksityisillä mailla, joten todellinen metsästäjämäärä on moninkertainen.

Metsästyksen suosio aiheuttaa myös turhaa kilpajuoksua, huomauttavat valvontaviranomaiset.

”Kiire pitäisi jättää pois. Joka vuosi saadaan lukea, että jossain on ammuttu laittomasti pentukarhu”, sanoo erätarkastaja Jyrki Turpeinen Metsähallituksesta.

Poliisi muistuttaa, että suuresta metsästäjämäärästä johtuen tulee kiinnittää huomiota erityisesti turvallisuuteen. Karhunmetsästyksessä käytetään järeitä, tehokkaita aseita.

”Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa muille metsästäjille tai luonnossa liikkujille”, huomauttaa vanhempi konstaapeli Kimmo Örn Itä-Suomen poliisista.

Viranomaisten suorittaman valvonnan tavoitteena on ennalta estää luonnonvararikoksia sekä turvata metsästyksen turvallinen ja laillinen toteutuminen. Lisäksi poliisi pyytää kiinnittämään huomiota ampumatilanteessa huolelliseen riistalaukaukseen.

Useita partioita

Poliisin johtamassa tehovalvonnassa on mukana useita partioita. Valvojia on poliisin lisäksi Metsähallituksesta ja Rajavartiolaitokselta.

Tavallisesti metsästäjien asiat ovat hyvin kunnossa. Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 10 000 eränkävijää koko maassa. Parhaiten luvat olivat kunnossa metsästäjillä. Reilulla kolmella prosentilla metsästäjistä oli puutteita luvissa tai lain noudattamisessa oli huomautettavaa. Tarkastetuista kalastajista sen sijaan 16 prosenttia kalasti ilman lupia tai laittomasti.

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan poikkeuslupia 137 karhun metsästykseen, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Viime vuonna maakunnassa pyydettiin 87 karhua. Lupia myönnettiin runsaasti, jotta alueen hirvikanta saataisiin elpymään.

Ilomantsissa jatkuu valtakunnallisestikin erikoinen tilanne, kun pyydettävänä on enemmän karhuja kuin hirviä, muistuttaa eräsuunnittelija Kalervo Timonen Metsähallituksesta.

Pohjois-Karjala vetää eränkävijöitä kaukaa

Eränkävijöiden kiinnostus Pohjois-Karjalaan on lisääntymässä.

”Täällä Pohjois-Karjalassa huomaa nyt viikonloppuna ja alkuviikosta, miten monipuolinen on Metsähallituksen rooli. Meillä on vastuu valtion alueiden valvonnasta ja kestävästä kehityksestä. Toisaalta meidän tehtävämme on mahdollistaa kansalaisten harrastukset, jotka poikivat huomattavasti työtä ja toimeentuloa paikallisille yrityksille”, toteaa Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Hyttinen puhuu viikonloppuna Women and Sustainable Hunting -seminaarissa Ilomantsissa. Osa seminaariin osallistuvista naisista osallistuu karhunmetsästykseen maanantaina.

Pohjois-Karjalan suosion osoittaa Ruunaan retkeilyalue, joka on koko valtakunnan suosituin eräkohde valtion alueilla. Ruunaalle lunastetaan vuosittain 8400 erälupaa. Näistä kalastuslupia on 6000, eli kolmikertainen määrä Lapin suosituimpiin valtion vesiin verrattuna. Erilaisia metsästyslupia Ruunaalle myydään 2400.

Pelkästään Ruunaalle eränkäynti tuo Metsähallituksen selvityksen mukaan 6,5 työpaikkaa. Koko Pohjois-Karjalassa valtion alueiden eränkäynnin merkitys on 22 työpaikkaa.

Nyt viikonlopun aikana Pohjois-Karjalaan virtaa metsästäjiä paitsi kotimaasta myös ulkomailta. Karhunmetsästys alkaa maanantaina 20. elokuuta.

Lisätietoja:

Erätarkastaja Jyrki Turpeinen, Metsähallitus, 0400 950482

Vanhempi konstaapeli Kimmo Örn, Itä-Suomen poliisi 029 5455147

Eräsuunnittelija Kalervo Timonen, Metsähallitus, 0400 272858

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhunmetsästys alkaa

Riista.fi - 16.08.2018 - 13:24

Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 260 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen maanantaina 20. elokuuta alkavalle metsästyskaudelle. Poikkeuslupien lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 95 karhua, joista 20 läntisellä ja 75 itäisellä poronhoitoalueella.

Ilmoita saaliisi Oma riista -palvelussa

Poronhoitoalueen ulkopuolella saaliiksi saaduista karhuista on ilmoitettava joko Oma riista -palvelun avulla tai sähköpostitse poikkeusluvan myöntäneelle Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle. Saalisilmoitus on tehtävä ensimmäisenä arkipäivänä siitä, kun karhu on tullut pyydystetyksi.

Poronhoitoalueen alueellisilla kiintiöillä metsästävien tulee seurata karhukiintiön täyttymistä ja tehdä saalisilmoitus Oma riista -palvelussa tai sähköpostilla Suomen riistakeskuksen Lapin aluetoimistolle välittömästi jokaisen kaadon jälkeen. Kiintiön täyttymistä voi seurata Suomen riistakeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.riista.fi. Alueellisten kiintiöiden mahdollisesta täyttymisestä tiedotetaan.

Karhun metsästyksen tavoitteena on leikata kantaa erityisesti Pohjois-Karjalassa. Muilla alueilla, jonne karhun poikkeuslupia on myönnetty, verotus on suunniteltu pääosin siten, että kanta pysyisi vakaana tai se vahvistuisi alueella. Metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhukannassa ihmispelkoa ja ihmistoimintoja väistävää käyttäytymistä. Metsästys tulisikin kohdentaa huolellisella valikoinnilla yksilöihin, jotka aiheuttavat esimerkiksi mehiläis- tai rehupaalivahinkoja tai liikkuvat asutuksen tuntumassa. Suomen riistakeskus suosittaa, että tarvittaessa jahdin aloitusta viivästytetään ja osaa poikkeusluvista säästetään, jotta on mahdollista kohdistaa pyyntiä vahinkoja ja ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. 

Metsästyksen johtajat karhun pyyntiin

Vuoden vaihteessa astui voimaan metsästyslain muutos, jonka myötä myös suurpetojen poikkeuslupapyynnissä on oltava metsästyksen johtaja. Aiemmin ainoastaan hirvieläinten seuruepyynnissä on täytynyt olla nimetty metsästyksen johtaja läsnä. Metsästyksen johtajien tulee muun muassa suunnitella pyynti siten, että metsästys tapahtuu turvallisesti ja huolehtia, että poikkeusluvassa annettuja ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Velvoite metsästyksen johtajasta koskee suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä, joten se ei koske syksyistä karhun metsästystä poronhoitoalueella, koska metsästys tapahtuu siellä alueellisten kiintiöiden nojalla.

 

Lisätietoja

Sauli Härkönen, julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä
ks. yhteystiedot http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Kanalintujen määrä kasvussa monen alavireisen vuoden jälkeen

Riista.fi - 16.08.2018 - 11:47

Riistakolmioiden kesälaskennan perusteella kanalintukannat ovat elpymässä. Metson, teeren ja pyyn tiheydet kasvoivat edellisvuodesta noin 40 prosenttia, ja riekkotiheys suunnilleen kaksinkertaistui. Lintujen määrän kasvu muistuttaa aikaisempien kannanvaihteluaaltojen vahvan kasvun vaihetta.

Korkeiden kasvulukujen äärellä on kuitenkin hyvä muistaa, että vertailun edellisvuosi oli lintutiheyksiltään pääosassa maata heikko. Nyt todetut keskitiheydet olivat tavanomaiset tai alhaisemmat, jos vertailukohdaksi otetaan koko riistakolmioiden 30-vuotinen jakso.

Suurimmassa osassa maata kanalintujen poikuekoot ovat suuria. Hyvän poikastuoton taustalla ovat otolliset säät ja alhainen myyrien määrä. Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan myyrät ovat olleet vähissä jo pitemmän aikaa, ja pienpetojen määrä on pysynyt alhaisena. Näin on ollut erityisesti Pohjois-Suomessa.

Lajien runsauksissa alueellista vaihtelua

Metsokanta koheni edellisvuodesta pääosassa maata paikoin tuntuvastikin. Muutamilla alueilla – Kaakkois-Suomi, Kainuu ja osassa läntistä Suomea – metsojen tiheys oli viimevuotisella tasolla tai alempi. Metsotiheydet olivat korkeimmat Länsi- ja Keski-Lapissa sekä osissa Oulun alueen pohjoisosaa ja Pohjois-Karjalaa.

Teeritiheys kasvoi edellisvuodesta pääosassa maata. Teeren tiheydet jäivät keskivertoa pienemmiksi Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa. Korkeimmat teeritiheydet havaittiin Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä.

Pyy on rusastunut edellisvuodesta kaikkialla muualla paitsi Pohjanmaalla, jossa sen tiheys aleni selvästi.

Riekkotiheys koheni vahvasti koko Pohjois-Suomessa lajin vakiintuneen levinneisyyden alueella. Edellisvuosien tapaan riekkojen määrä on vähentynyt lajin jo laikuttaiseksi muuttuneilla esiintymisalueilla muualla Suomessa.

Luonnonvarakeskus toteuttaa Riistakolmiolaskennat metsästäjien ja luontoharrastajien kanssa. Kiitokset kaikille laskentaan osallistuneille ja etenkin niille, jotka ovat olleet mukana jo laskennan alkuajoista saakka!

 

Lisätietoja: 

Katja Ikonen, Asiantuntija, seurannat, puh. 0295327010, katja.ikonen@luke.fi

Pekka Helle, Erikoistutkija, puh. 0295327410, pekka.helle@luke.fi
Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintujen metsästys alkaa

Riista.fi - 15.08.2018 - 13:50

Vesilintujen metsästys alkaa monen lajin kohdalla maanantaina 20. elokuuta kello 12.00. Tänä vuonna astuu voimaan rajoituksia punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästykseen. Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Meri- ja kanadanhanhea on saanut metsästää pelloilta 10.8. alkaen ja metsähanhen pyyntiin päästään osassa maata 1.10. alkaen.

Maamme yli 306 000 metsästäjästä vajaa satatuhatta osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, punasotkia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja ja nokikanoja. Allin sekä iso- ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta jo elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on kuitenkin sallittua vain rannikon maakunnissa. Metsähanhen metsästys on sallittua maan kaakkoisosassa 1.10 alkaen.

Metsästäjien tulee muistaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon. Vesilintujen lajintunnistusmateriaalia on saatavissa osoitteesta www.riistainfo.fi ja vesilinnustajan eettiset ohjeet on ladattavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

Rajoituksia punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästykseen

Maa- ja metsätalousministeriö rauhoitti tänä vuonna punasotkan ja tukkakoskelon kolmeksi vuodeksi. Myös allin metsästys on kielletty sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Yhden metsästäjän saalis on rajoitettu viiteen alliin päivässä.

Punasotkan lisäksi moni muu rehevillä lintuvesillä viihtyvistä riistavesilinnuista on taantunut. Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Taantuman pääsyy on tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näyttäisi olevan monen sorsalajin taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa taantuvien lajien kannanhoidossa. Vähentyneiden lajien sijaan metsästystä tulisi kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa. Saalistilastojen perusteella nämä ovat myös vesilintusaaliin kolme yleisintä saalislajia.

Metsähanhen metsästys mahdollista osassa maata

Viime syksynä Suomessa päästiin metsähanhijahtiin ensimmäistä kertaa kolme vuotta kestäneen täysrauhoituksen jälkeen. Metsähanhen metsästys on sallittua myös tänä vuonna maan kaakkoisosassa 1.10.–30.11. Lista metsähanhen metsästysalueen kunnista löytyy Suomen riistakeskuksen kotisivuilta. Metsästyksen ajallisella ja alueellisella rajoittamisella pyyntiä kohdistetaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen. Tavoitteena on elvyttää Suomessa pesivän alalajin, taigametsähanhen, kanta nopeasti tavoitekokoon. Taigametsähanhikanta taantui pitkään, mutta on saatu viime vuosina kasvuun rajoittamalla metsästystä kansainvälisesti koko muuttoreitin varrella.

Metsähanhisaaliista tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus. Metsähanhen alalajien tunnistusmenetelmien kehittämiseksi ja saaliin alalajikoostumuksen seuraamiseksi metsähanhen metsästäjiltä kerätään tänä vuonna saaliiksi saatujen metsähanhien päitä DNA-analyysejä varten. Kertyvää saalistietoa käytetään päätöksenteon tukena turvaamassa metsähanhen metsästyksen kestävyyttä.

Lisätietoja:

Antti Piironen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus
029 431 2332, antti.piironen@riista.fi

Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi

Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Maa- ja metsätalousministeriö päätti punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästysrajoituksista

Riista.fi - 15.08.2018 - 13:40
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetukset punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästysrajoituksista. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys kiellettiin kokonaan kolmen vuoden määräajaksi. Vastaava kielto koskee sisämaassa metsästettävää allia. Merialueilla allin metsästystä rajoitetaan metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä, joka rajoittaa metsästyksen enintään viiteen alliin vuorokaudessa.

Metsästäjäkohtaista saaliskiintiötä käytetään nyt metsästyksen rajoittamiseen ensimmäistä kertaa. Metsästyslakia muutettiin viime vuonna niin, että metsästystä voidaan rajoittaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella täyskiellon sijasta myös uusilla täsmällisemmillä keinoilla.

Allia koskevan päätöksen tavoitteena on vähentää merkittävästi allisaalista, mutta säilyttää kuitenkin saaristossa rajoitettu mahdollisuus allin metsästykseen ja samalla myös muuhun merilinnustoa hyödyttävään riistanhoitoon.

Kosteikkojen kunnostamisella pysyvämpiä tuloksia

Monet arvokkaat lintuvedet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet umpeen ja niiden linnusto on köyhtynyt. Riistalintukantojen taantumista ehkäistään metsästysrajoitusten lisäksi pysyvämmin hoitamalla ja lisäämällä niiden levähdys- ja pesimäalueina käyttämiä kosteikkoja. Samalla parannetaan myös suojeltujen ja muiden kosteikkolintulajien elinolosuhteita.

–Meillä on jo useita hyviä esimerkkejä onnistuneista kosteikkohankkeista, mutta tarve huomattavasti laajemmille hoito- ja suojelutoimille on ilmeinen. Parhaiten tämä onnistuu yhteistyössä maanomistajien ja metsästäjien kanssa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ilmoittivat toukokuussa käynnistävänsä lähiaikoina asiaa koskevan hankkeen valmistelun yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Metsästysasetusta muutettiin lisäksi toukokuussa niin, että metsästäjien on vuonna 2020 alkavasta metsästysvuodesta alkaen tehtävä Suomen riistakeskukselle ilmoitus saaliiksi saamistaan taantuvista vesilinnuista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus punasotkan metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2018–2021
Maa- ja metsätalousministeriön asetus tukkakoskelon metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2018–2021
Maa- ja metsätalousministeriön asetus allin metsästyksen rajoittamisesta metsästysvuosina 2018–2021

Katso myös tiedotteet:
Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajoituksia taantuvien vesilintujen metsästykseen (25.6.2018)
Metsästysajat muuttuvat – muutokset voimaan kesäkuun alussa (24.5.2018)
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tiivistävät yhteistyötä kosteikkolintulajien elinympäristöjen suojelemiseksi (9.5.2018)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh. 029 516 2338
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 029 516 2391
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsäkanalintukannat vahvistuneet – metsästysaikoja esitetään pidennettäviksi

Riista.fi - 15.08.2018 - 12:50

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen, jonka mukaan metsäkanalintujen metsästysaikoja pidennettäisiin tänä syksynä olennaisesti viime vuoteen verrattuna. Esitys perustuu siihen, että lintukannat ovat kesän laskentojen perusteella vahvistuneet merkittävästi, metson, teeren ja pyyn osalta jopa noin 40 prosentilla.

Heinä-elokuussa tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna pääsääntöisesti hyvin. Kevään hyvien sääolojen lisäksi lintukantojen vahvistumisen taustalla on osaltaan myös se, että metsästysajat olivat viime vuonna tavallista lyhyemmät. Kanalintukannat vaihtelevat luonnostaan voimakkaasti, edellinen vastaava huippuvuosi oli vuonna 2011. Kun kanta on vahva, se kestää paremmin metsästystä.

Metsästysasetusta muutettiin keväällä niin, että hyvinä vuosina metsästysajat voivat jatkua syksyllä entistä pidempään. Metsäkanalintujen metsästysaika loppui aiemmin jo lokakuun lopussa, mutta nyt metson, teeren ja pyyn metsästysaikaa esitetään jatkettavaksi suuressa osassa maata marraskuun 10. päivään. Etelä- ja Keski-Lapissa metson metsästysaika jatkuisi joulukuun 10. päivään. Urosteeren ja urosmetson talvimetsästystä tammikuussa ei esitetä kuitenkaan sallittavaksi missään päin maata.

Määräaika lausunnoille on 23.8.2018. Lausuntopyyntö, asetusluonnos ja asetusmuistio liitetiedostoineen löytyvät osoitteesta mmm.fi/lausunnolla

Esitetyt metsästysajat

Metso

10.9.–30.9. Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kunnat.

10.9.–10.10. Kainuun maakuntaan kuuluvissa Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon kunnissa, Pohjanmaan maakunnassa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Alajärven, Alavuden, Isojoen, Karijoen, Kauhajoen, Soinin ja Ähtärin kuntia sekä Pohjois-Savon maakuntaan kuuluvissa Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kunnissa.

10.9.-10.11. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Isojoen, Karijoen, Kauhajoen, Soinin ja Ähtärin kuntia, Kainuun maakunnassa lukuun ottamatta Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon kuntia, Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Posion, Ranuan, Sallan ja Utsjoen kunnissa sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kuntia.

10.9.-10.12. Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Posion, Ranuan, Sallan ja Utsjoen kuntia.

Metso olisi lisäksi rauhoitettu Varsinais-Suomen maakunnassa ja Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia.

Kartta metson metsästysajoista PDF 580kB

 

Teeri

10.9.–10.10. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnissa, Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Multian, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren kuntia, Pohjois-Karjalan maakunnassa lukuun ottamatta Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kuntia, Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kuntia sekä Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Hartolan, Heinolan ja Sysmän kunnissa.

Muualla maassa metsästysaika olisi 10.9.-10.11.

Kartta teeren metsästysajoista PDF 585kB

 

Pyy

10.9.–10.10. Lapin maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnissa.

Muualla maassa metsästysaika olisi 10.9.–10.11.

Kartta pyyn metsästysajoista PDF 575kB

 

Riekko

10.9.–10.10. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemijärven, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvassa Kuusamon kunnassa.

10.9.–31.3. Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

Muualla maassa riekko olisi rauhoitettu.

Kartta riekon metsästysajoista PDF 510kB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, p. 029 516 2338, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästyskortti ulkomaalaiselle metsästäjälle

Riista.fi - 10.08.2018 - 10:28

Suomessa käy vuosittain parisen tuhatta ulkomaalaista metsästäjää. Erityisesti valkohäntäpeura- ja hirvijahti sekä kanalinnustus tuovat metsästäviä turisteja Suomeen.

Ulkomaalainen metsästäjä tarvitsee:

  1. suomalaisen metsästyskortin
  2. suomalaisen ampumakoetodistuksen, joka itse asiassa on ampumakokeen vastavuoroisesta tunnustamisesta annettava todistus
  3. metsästysluvan
  4. luvan tuoda aseen tai koiran maahan. 

Lupien hankinnassa jahti-isännän kannattaa auttaa vierastaan ja asioida hyvissä ajoin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan kanssa.

Ampumakoetodistus tarvitaan metsästettäessä kiväärillä kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa. Sama koskee kun metsästetään metsästysjousella metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa.

Olennaista metsästyskortti ja -lupa

Suomalainen metsästyskortti voidaan myöntää ulkomaalaiselle metsästäjälle metsästysvuodeksi kerrallaan. Saadakseen suomalaisen metsästyskortin ulkomaalaisen metsästäjän tulee esittää kotimaassaan voimassa oleva metsästyskortti tai muu luotettava selvitys siitä, että hänellä on oikeus metsästää kotimaassaan. Metsästyskortti tai todistus tulee esittää paperisena tai skannattuna jäljennöksenä tarvittavine käännöksineen. Muutoin ulkomaalaisenkin metsästäjän on suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja tilaa jahtivieraalle metsästyskortin metsästäjärekisteristä. Kortti postitetaan rekisteristä hakijan ilmoittamaan osoitteeseen ainoastaan toiminnanohjaajan tekemän tilauksen perusteella.

Ulkomaalaisella metsästäjällä tulee olla myös metsästyslupa jollekin alueelle. Metsästyslupia myyvät tai antavat metsästysoikeuden haltijat, kuten metsästysseurat, maanomistajat ja valtion maille Metsähallitus.

Todistus ampumakokeesta on pakollinen

Metsästyslain 21 §:ssä tarkoitettuja riistaeläimiä metsästettäessä ampujana (rihlattu luotiase) saa toimia myös se, jolla on voimassa oleva ampumakoetodistusta vastaava todistus muussa maassa suoritetusta vastaavia riistaeläimiä koskevasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä. Metsästysjousella ammuttavan ampumakokeen osalta tämä edellytys on vastaavan ampumakokeen suorittaminen.

Riistanhoitoyhdistys antaa todistuksen toisessa maassa suoritetun ampumakokeen tai edellä tarkoitetun selvityksen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Annettava todistus on vastaavanlainen kuin ampumakokeesta annettava todistus.

Riistanhoitoyhdistyksen antama todistus on maksullinen (15 euroa) ja voimassa enintään kolme vuotta. Toisin sanoen jos ulkomailla suoritettu ampumakoe on voimassa tätä lyhyemmän ajan, todistus annetaan enintään vastaavaksi ajaksi.

Ampumakoetodistuksen voi hankkia samalla kun vieraalle tilataan suomalainen metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle toimitetaan voimassa oleva todistus muussa maassa hyväksytysti suoritetusta ampumakokeesta tarvittaessa käännöksineen, jos vastavuoroista tunnustamista haetaan suoritetun ampumakokeen perusteella. Muussa tapauksessa (rihlattu luotiase) on toimitettava selvitys vieraan oikeudesta metsästää kotimaassaan vastaavankokoisia riistaeläimiä.

Jos metsästäjällä ei ole ampumakoetodistusta tai hän ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä, hänen on suoritettava suomalainen ampumakoe voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset erityisesti kesäisin ja alkusyksyisin. Hyväksytystä suorituksesta annetaan todistus, joka on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta.

Suomalaiseen hirvenmetsästykseen osallistuville käynti ampumaradalla, aseiden kohdistaminen ja suomalaiseen hirvikuvioon harjoittelu on muutenkin hyödyllistä valmistautumista varsinaiseen metsästykseen.

Koirien ja aseiden tuonti Suomeen luvanvaraista

Ulkomaalainen metsästäjä voi tuoda mukanaan metsästyskoiran tai ampuma-aseet ja patruunat. Maahantuonnin vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta koira ja ase tuodaan. Pohjoismaisten aselupien ja EU:n ampuma-asepassin haltija voi tuoda aseen mukanaan, mutta hänellä pitää olla lisäksi metsästyksen järjestäjän kirjallinen kutsu.

 

Lisätiedot:

Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelu, 029 431 2001, asiakaspalvelu@riista.fi

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot

Koirien maahantuonnin ajantasaiset vaatimukset

Ampuma-aseiden maahantuonti ja luvat

Seuraavat metsästäjätutkinto- ja ampumakoetilaisuudet

Suomi riistamaana -esite (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä)

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hyljesaalis edellisen pyyntikauden tasolla

Riista.fi - 09.08.2018 - 10:20

Heinäkuun lopussa päättyneen metsästysvuoden saaliit pysyivät harmaahylkeen ja itämerennorpan osalta samalla tasolla edelliseen metsästysvuoteen verrattuna. Viimeisen kahden vuoden aikana molempia lajeja on saatu saaliiksi metsästysvuosittain noin kaksisataa yksilöä.

Harmaahylkeen eli hallin saalis oli 1.8.-31.12.2017 ja 16.4.-31.7.2018 ajoittuneessa pyynnissä yhteensä 213 yksilöä, joista 44 saatiin saaliiksi Perämeren-Merenkurkun, 65 Lounais-Suomen ja 104 Suomenlahden kannanhoitoalueelta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä jakautuen Perämeren-Merenkurkun 633, Lounais-Suomen 273 ja Suomenlahden 144 halliin.

Saaliiksi saatiin edellisvuoden tavoin siten noin viidennes kiintiön sallimasta hallimäärästä. Suomenlahdella saaliiksi saatiin 72 %, Lounais-Suomessa 24 % ja Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella seitsemän prosenttia alueellisesta kiintiöstä. Pyyntikauden 2016 – 2017 hallisaalis oli vastaavasti 216 yksilöä. Hallikiintiöt ja metsästysajat ovat edelliskausia vastaavat myös elokuun alussa alkaneen uuden metsästysvuoden osalta.

Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi yhteensä 210 yksilöä (metsästysajat 1.9.-15.10.2017 ja 16.4.-31.7.2018), joista yli puolet Iin ja Kalajoen väliseltä merialueelta. Maa- ja metsätalousministeriön säätämä kiintiö oli kolmesataa norppaa Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueella, joka ulottuu Torniosta Kristiinankaupunkiin. Pyyntilupia ei myönnetty norpalle Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueen ulkopuolelle. Edelliskaudella norppasaalis oli 199 yksilöä.

Suomen riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuvan metsästyksen tarkoituksena on estää ja vähentää Perämeren norppakannan kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja. Norpan metsästysaika muutettiin jo aiemmin tänä vuonna vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli itämerennorpan metsästys on sallittua pyyntiluvilla 16.4.–31.12. välisenä aikana. Vastikään vahvistettu kiintiö sallii viime vuoden tapaan 300 norppayksilön metsästämisen Perämeren−Merenkurkun kannanhoitoalueella.

Molempien hyljelajien kannat ovat vahvat ja elinvoimaiset. Halleja arvioidaan olevan Itämerellä yhteensä noin 40 000 – 54 000 yksilöä. Vuoden 2017 lentolaskennoissa kaikista nähdyistä halleista nähtiin Suomen merialueella kolmannes. Viime vuosina runsastuneen itämerennorppakannan arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä, joista valtaosa elää Perämerellä. Hyljekantojen seuranta lukeutuu Luonnonvarakeskuksen tehtäviin.

Suomen riistakeskus päivittää Suomen merihylkeiden kannanhoitosuunnitelman vuoden 2018 aikana.

Lisätietoja:

Mikko Toivola, riistapäällikkö, Varsinais-Suomi, 029 431 2341, mikko.toivola@riista.fi

Harri Norberg, erikoissuunnittelija, 029 431 2115, harri.norberg@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto korostaa vastuullisuutta kyyhkyjahdissa

Metsästäjäliitto - 09.08.2018 - 10:14

Sepelkyyhkyn metsästys avaa monen kohdalla metsästyskauden 10.8. Joskin osa metsästäjistä on jo aloittanut pienpetopyynnillä, ja tänä vuonna osassa Suomea päästään myös metsästämään meri- ja kanadanhanhea pelloilta 10.8.

Sepelkyyhkykannat ovat runsaat, ja kanta kestää hyvin metsästyksen. Sepelkyyhky on helppo houkutella ruokintapaikoille, ja sitä esiintyy monin paikoin runsaasti herne- ja viljapeltojen läheisyydessä.

Valikoiva metsästys ja lajitunnistus tärkeää

Sepelkyyhky tekee vuosittain useita poikueita, ja metsästyskauden alussa osalla voi olla vielä pesintä kesken. Vastuullinen metsästäjä kohdistaa metsästyksen jo parveutuneihin lintuihin, sillä parvissa on nuoria ja jo pesintänsä lopettaneita yksilöitä. Yksittäiset linnut tulisi jättää rauhaan, sillä todennäköisesti niiden pesintä on vielä kesken. On myös hyvä kerrata lajintunnistus, sillä parvissa tai yksittäisinä lintuina esiintyy myös rauhoitettua uuttukyyhkyä. Pienemmältä uuttukyyhkyltä puuttuvat valkoiset laikut siivistä. Se eroaa myös lentotavaltaan ja siiveniskuiltaan.

Noutavan koiran käyttö suositeltavaa

Noutavan koiran käyttö varmistaa saaliin tehokkaan talteenoton myös mahdollisissa haavakkotapauksissa ja peitteisessä maastossa. Jos omaa koiraa ei ole, voi turvautua Noutajakoirajärjestön sivuilta ja Facebookista löytyvään Noutajapörssiin, jossa koiranohjaajat voivat tarjoutua avuksi metsälle ja jossa metsästäjät voivat etsiä koirakkoa avukseen.

Huomioi paikalliset asukkaat

Vastuullinen metsästäjä ottaa huomioon paikalliset asukkaat ja muut luonnossa liikkujat. Vältä metsästystä pystyssä olevan viljapellon läheisyydessä, sillä saaliin löytyminen voi olla epävarmaa eikä puimattoman viljan tallaaminen ole suotavaa. Ilmoita maanomistajille jahdista, äläkä aloita jahtia aamuyöstä kovin lähellä asutusta.

Kerää aina talteen patruunoiden hylsyt ja siisti passipaikka toimien jälkeen. Muista myös kohtuullisuus saaliissa, vaikka lintuja tuntuisi olevan alueella runsaastikin, niin hienosta jahtimuodosta voi nauttia myös tulevina vuosina.

Metsästäjäliitto toivottaa kaikille hienoja jahtihetkiä metsästyskaudella 2018!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hanhenmetsästysaikoihin hieman muutoksia tälle kaudelle

Metsästäjäliitto - 09.08.2018 - 10:01

Tänä vuonna hanhenmetsästysaikoihin on tullut hieman muutoksia. Metsästysasetuksen muutos mahdollistaa meri- ja kanadanhanhen metsästyksen pellolta 10.8 alkaen. Merihanhen osalta tämä on kuitenkin mahdollista ainoastaan rannikolla, sillä sisämaassa merihanhen metsästys on kokonaan kielletty. Muualla kuin pellolla merihanhen ja kanadanhanhen metsästys alkaa kuten ennenkin 20.8 klo 12.  Metsähanhen metsästys on edelleen sallittu ainoastaan Suomen kaakkoiskulman nimetyissä kunnissa 1.10–30.11.

Meri- ja kanadanhanhien kannat ovat runsaat erityisesti rannikkoseuduilla. Asetusmuutos mahdollistaa viljelyvahinkojen estämisen sekä samalla runsaiden hanhikantojen hyödyntämisen. Koska merihanhi on vasta levittäytymässä sisämaahan, on sen metsästys siellä kokonaan kiellettyä.

Tarkat tiedot hanhien metsästysajoista ja rajoituksista löydät Suomen riistakeskuksen sivuilta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pysäytetään vieraspeto supikoiran leviäminen Lapissa

Riista.fi - 08.08.2018 - 16:02

Metsästyskauden alkaessa Suomen riistakeskus muistuttaa vieraspeto supikoiran pyynnin tärkeydestä erityisesti Pohjois-Suomessa. Supikoira on Suomen luontoon kuulumaton vieraslaji ja haitallinen alkuperäisluonnon monimuotoisuudelle. Tutkimusten perusteella supikoira saalistaa maassa pesiviä lintuja – erityisesti pesiä.

Syksyllä ja talvella supikoiran metsästys on tehokasta koirilla muun pyynnin yhteydessä, loukkupyynnillä ja haaskoilta väijymällä. Kun maastossa on metsästyskauden alussa paljon metsästäjiä, saadaan pienpetojen määriä yleisesti vähennettyä. Syksyn ja talven onnistunut pyynti luo perustan menestyksekkäälle lopputalven ja alkukevään tehopoistolle.

Käynnissä olevan Pohjoismaisen supikoirahankkeen tavoitteena on pysäyttää vieraspedon leviäminen Norjaan ja Ruotsiin. Päätoimenpiteenä on tehopyynti Pohjois-Suomessa sekä Merenkurkussa. Hanke tukee paikallisia metsästäjiä koulutuksen ja neuvonnan keinoin sekä tarjoaa kalustoa pyyntiin. Supikoirahanketta toteuttaa toiminimi Juha Mäkimartti. Häneen kannattaa olla yhteydessä, jos metsästysseuraanne kiinnostaa supikoiran pyyntikoulutus tai Kanu-loukkujen teko alueelle. Myös supikoirahavainnoista voi ilmoittaa Mäkimartille.

Suomen riistakeskus kerää havainto- ja saalistietoja Lapin supikoirista. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa on 10–15 pannoitettua Judas-supikoiraa tilanteen seurantaan ja yksilöiden poistamiseen laajoista erämaista. Hyvä tilannekuva supikoiran esiintymisestä on tärkeää, jotta tehopyynti voidaan kohdentaa oikein. Pantasupikoiran pyydystämisestä saa 50 euron lahjakortin Retkitukkuun.

Supikoiran tehopyyntiin kannattaa osallistua myös tulevana metsäkanalintukautena. Lappiin suuntaavia metsästäjiä kehotetaan poistamaan havaitut supikoirat luonnosta ja ilmoittamaan saaliista. Supikoiran pyynnin lisäksi nyt kannattaa panostaa myös ketunpyyntiin, mikä tukee esimerkiksi kanalintu- ja metsähanhikannan elpymistä.

Lisätiedot:

Eerojuhani Laine, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Lappi
029 431 2124, eerojuhani.laine@riista.fi

Juha Mäkimartti, p. 050-3011 676

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntilupia viime vuotta enemmän

Riista.fi - 07.08.2018 - 13:05

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 54 653 hirven, 44 291,5 valkohäntäpeuran, 172 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Hirven pyyntilupia myönnettiin hieman ja valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna. Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi noin 56 500 hirveä ja noin 41 200 valkohäntäpeuraa. Kuusipeuran ja metsäpeuran pyyntilupien määrä on edellisvuosien tasolla.

Hirvikannan hoidossa eletään vakauttamisen aikaa

Hirvikannan kasvu saatiin Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan pysäytettyä viime kauden metsästyksellä, mutta kanta on edelleen monilla alueilla tavoitetasoa tiheämpi.  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 76 500–101 000 hirveä. Tulevan syksyn metsästyksellä pyritään tiheimmän kannan alueilla vähentämään hirvikanta tavoitetasolle ja muualla pitämään kanta vakaana tavoitetasolla.

Yleinen käytäntö on, että pyyntilupia on haettu 10–20 prosenttia enemmän kuin laskennallinen tarve kannanhoidollisten tavoitteiden toteutumiseksi edellyttää. Näillä niin sanotuilla pankkiluvilla varaudutaan mahdollisuuteen, että hirvikannan koko on jollain alueella arvioitu selvästi alakanttiin. Jos hirvikanta on arvioitu oikein tai liian suureksi, jätetään pyyntilupia käyttämättä, jotta hirvikantaa ei metsästetä asetettuja tavoitteita pienemmäksi.

Valkohäntäpeurakannan pienennystalkoot jatkuvat

Valkohäntäpeurakanta jatkoi kasvuaan edellisvuodesta, kasvaneesta metsästyssaaliista huolimatta. Luonnonvarakeskuksen arvion mukainen jäävä kanta metsästyksen jälkeen oli 93 100–103 800 peuraa. Kanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Tulevan syksyn metsästyksellä pyritään pysäyttämään kannan kasvu tihentymäalueilla erityisesti runsastuneiden peuraonnettomuuksien vähentämiseksi.

Muutoksia hirvieläinten metsästysaikoihin

Hirvieläinten rauhoitusaikoja muutettiin metsästysasetuksella kesän aikana. Hirven ja valkohäntäpeuran metsästysaikaa jatkettiin kahdella viikolla kauden loppupäästä. Hirven pyynti ajalla 1.–15.1. ja valkohäntäpeuran pyynti ajalla 1.–15.2. on kuitenkin sallittu vain ilman koiraa. Koiran käyttö haavoittuneen eläimen etsinnässä on kuitenkin sallittu kyseisellä ajanjaksolla.

MYÖNNETYT HIRVIELÄINTEN PYYNTILUVAT KAUDELLE 2018

 

Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästyskoirien lahjoitussivu avattu Metsästäjäliiton sivustolle

Metsästäjäliitto - 06.08.2018 - 08:57

Metsästäjäliitto tarjoaa liiton sivuilta paikan, jossa pennun lahjoituksesta kiinnostuneet kasvattajat ja koirametsästyksestä kiinnostuneet nuoret kohtaavat. Lahjoitussivu on nyt avautunut ja ensimmäiset lahjoitettavat koirat ovat näkyvissä.

Kasvattaja, lahjoita metsästyskoira nuoren metsästäjän kaveriksi

Useat kasvattaja ovat vuosien saatossa auttaneet nuoria metsästäjiä harrastuksessa alkuun lahjoittamalla metsästyskoiran pentuja. Täytä sivuilta löytyvä lomake ja lähde mukaan edistämään nuorten metsästysharrastusta. Suuri kiitos kaikille lahjoittajille!

Nuori, hae pennun omistajaksi

Pennun omistajaksi voivat hakea kaikki koiran kanssa metsästyksestä kiinnostuneet nuoret. Hakijan tulee olla innokas alle 25-vuotias metsästäjä, jolla on metsästyskortti sekä metsästysoikeus tai mahdollisuus siihen.

Liitä hakemukseen vapaamuotoiset perustelut, miksi juuri sinä olisit tuleva metsästyskoiraharrastaja. Lisäksi hakemuksessa tulee olla hakijan yhteystiedot, ja alle 18-vuotiaalla hakijalla huoltajan suostumus. Hakijoille ei ole erillistä lomaketta. Ota suoraan yhteyttä kasvattajaan. Yhteystiedot näkyvät ilmoituksessa.

Tarkemmat säännöt löydät kampanjasivulta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Muutoksia hanhien metsästysajoissa

Riista.fi - 03.08.2018 - 08:05

Muutos metsästysasetukseen mahdollistaa meri- ja kanadanhanhen metsästyksen pellolta 10.8 alkaen. Muualla kuin pellolla merihanhen ja kanadanhanhen metsästys alkaa kuten ennenkin 20.8 klo 12.  Merihanhen metsästys on kuitenkin ministeriön asetuksella kokonaan kielletty sisämaassa. Metsähanhen metsästys on edelleen sallittu ainoastaan Suomen kaakkoiskulman nimetyissä kunnissa 1.10-30.11. Sepelkyyhkyn metsästys alkaa totutusti 10.8 koko maassa.

– On jokaisen metsästäjän velvollisuus tietää milloin ja missä saa metsästää ja mitä lajia. Suomen riistakeskuksen sivuilta ( https://riista.fi/metsastys/metsastysajat/ ) löytyy lista metsästysajoista ja metsästyskieltoalueista, muistuttaa Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson.

Meri- ja kanadanhanhien kannat ovat erityisesti rannikkoseuduilla runsaat. Asetusmuutos mahdollistaa sekä hanhikantojen hyödyntämisen että viljelyvahinkojen estämisen. Koska merihanhi on vasta levittäytymässä sisämaahan, on sen metsästys kokonaan kiellettyä sisämaassa.

Sekä merihanhi että Amerikan mantereesta kotoisin oleva kanadanhanhi ovat lajeja, jotka hyödyntävät ihmisen luomaa kulttuurimaisemaa, ja saavat suuren osan ravinnostaan peltoalueilta. Hanhet pesivät erityisesti saaristossa ja rannikon tuntumassa. Loppukesän kaakattavat hanhiparvet ovatkin monelle tuttu näky. Suuret, paikoin jopa tuhatpäiset parvet voivat aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa korjaamattomalle sadolle.

Hanhet ovat suurikokoisina ja runsaslukuisina metsästäjien haluttuja saaliita. Metsästäjä piiloutuu naamioituun suojaan ja houkutuslintukuvien avulla lentävät hanhet houkutellaan ampumaetäisyydelle. Sepelkyyhkyn metsästys tapahtuu samalla tavalla.

– Onnistunut jahti perustuu sekä hanhien että sepelkyyhkyn osalta ennakkotarkkailuun. Lintuparvien suosimat ruokailualueet ovat usein samoja vuodesta toiseen, mutta tarkka sijainti vaihtelee sadonkorjuun etenemisen ja viljeltävän kasvin mukaan, Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Valtaosa kyyhky- ja hanhisaaliista saadaan heti metsästyskauden alussa. Jo syyskuussa suuri osa linnuista muuttaa etelään.

Lisätietoja:
Jörgen Hermansson, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi
029 431 2342, jorgen.hermansson@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Jahti 3/2018 ilmestyi tänään 2.8.

Metsästäjäliitto - 02.08.2018 - 12:44

Jahti-lehti 3/2018 ilmestyi tänään 2.8. Siinä on mukana Metsästäjäliiton ja BirdLifen yhdessä laatima taantuvien vesilintujen tunnistusopas. Vesilintuoppaan voi lukea myös täältä:

Lisäksi lehdestä löydät mielenkiintoista luettavaa muun muassa seuraavista aiheista:

  • Metsästäjäliiton uusi metsästysammunnan kokonaisuus
  • Karhusaaliin myyntiin liittyvät säännökset
  • Kaurista grillissä
  • Susipolitiikan kuulumisia
  • Hylkeenpyyntiä pystykorvalla
  • Metsästyskoiraviikonlopun kautta nuorille hienoja elämyksiä
  • Tutkittua tietoa lyijystä

 Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti, jonka saa liittymällä liiton jäseneksi tai tilaamalla sen irtonumerona. Lue lisää lehdestä täältä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti hallin, itämerennorpan ja euroopanmajavan metsästyskiintiöt

Riista.fi - 01.08.2018 - 08:18

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut hallin, itämerennorpan ja euroopanmajavan metsästyskiintiöt metsästysvuodelle 2018–2019. Hallin ja itämerennorpan metsästyskiintiöt päätettiin säilyttää edellisen vuoden tasolla, euroopanmajavan kiintiötä nostettiin 350 yksilöstä 400 yksilöön.

Itämerennorpan kannanhoidollinen metsästys on ollut mahdollista Perämeren–Merenkurkun alueella vuodesta 2015 lähtien. Suomen Riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuvan metsästyksen tarkoituksena on estää ja vähentää Perämeren norppakannan kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja. Viime vuosina runsastuneen itämerennorppakannan arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä, joista valtaosa elää Perämerellä.

Nyt vahvistettu kiintiö sallii viime vuoden tapaan 300 norppayksilön metsästämisen. Ruotsin kiintiö itämerennorpalle on lisäksi 130 yksilöä. Kiintiöt hidastavat toteutuessaan kannan kasvua, mutta eivät pysäytä sitä kokonaan. Muualla kuin Perämeren–Merenkurkun alueella itämerennorpan metsästäminen ei ole sallittua.

Itämerennorpan metsästysaika muutettiin jo aiemmin tänä vuonna vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli norpan metsästys on sallittua 16.4.–31.12. välisenä aikana.

–Norppaa voidaan nyt metsästää myös loppusyksyllä, jolloin sen aiheuttamat haitat kalataloudelle ovat merkittävimpiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Hallin eli harmaahylkeen metsästyskiintiö on viime vuoden tapaan 1 050 yksilöä. Hallikiintiö jakaantuu kannanhoitoalueille niin, että Perämeren–Merenkurkun alueella suurin sallittu saalismäärä on 633 hallia, Lounais-Suomen alueella 273 hallia ja Suomenlahden alueella 144 hallia. Metsästys tapahtuu näiden alueellisten kiintiöiden puitteissa, eikä siihen tarvita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa. Metsästäjällä on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa saaliiksi saaduista halleista Suomen riistakeskukselle, joka seuraa kiintiöiden täyttymistä.

Vielä vahvistamattoman tiedon mukaan metsästysvuoden 2017–2018 saalis oli 190 hallia ja 207 itämerennorppaa.

Majavakiintiön kasvattamisen toivotaan ehkäisevän vahinkoja

Euroopanmajavan metsästyskiintiöksi vahvistettiin 400 yksilöä eli 50 yksilöä enemmän kuin viime vuonna. Suuremman kiintiön tarkoituksena ei ole rajoittaa majavakannan levittäytymistä ja runsastumista levinneisyysalueen reuna-alueilla, vaan mahdollistaa aiempaa paremmin tihentymäalueiden kannan sääntely ja vahinkojen estäminen.

Suomen riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuva majavametsästys on sallittua Satakunnan maakunnassa sekä osissa Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntia. Ruotsin kanssa yhteiselle euroopanmajavan esiintymisalueelle Länsi-Lappiin pyyntilupia ei myönnetä, mutta Suomen riistakeskus voi myöntää alueelle poikkeuslupia vahinkojen perusteella.

Saukolle maa- ja metsätalousministeriö ei aseta kiintiötä metsästysvuodelle 2018–2019. Suomen riistakeskus voi myöntää vahinkoperusteisen poikkeusluvan saukon pyytämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetukset taustamuistioineen

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila
p. 029 516 2051, vesa.ruusila@mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen
p. 050 516 2868, teppo.sakkinen@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Naakka palaa pyydettävien lajien joukkoon 1.8. alkaen

Metsästäjäliitto - 31.07.2018 - 13:19

Tuoreen lakimuutoksen myötä naakka palautui metsästyslain alaiseksi lajiksi. Pyynti tapahtuu metsästyslain ja -asetuksen rajaamissa puitteissa 1.8.2018 alkaen. Tavoitteena on vähentää naakkojen aiheuttamia ongelmia erityisesti maaseudulla.

Naakkakantamme on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Kannan kasvaessa myös vahingot ovat lisääntyneet. Naakat aiheuttavat satovahinkoja, rikkovat säilörehupaaleja, pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin sekä sotkevat ulosteillaan parveutumisalueiden ympäristöä. Ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskin.

Kuten muutkin rauhoittamattomat linnut naakka on rauhoitettu pesimäaikana. Pesimäaikaisesta rauhoitusajasta säädetään erikseen metsästysasetuksessa. Naakan osalta asetusta päivitetään ennen seuraavaa pesimiskautta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistainfosta tietoa riistasta ja metsästyksestä

Riista.fi - 31.07.2018 - 10:00

 

Kesäkuussa julkistettiin Suomen riistakeskuksen uusi suomalaista riistaa ja metsästystä esittelevä koulutussivusto Riistainfo.fi. Sivusto tarjoaa käyttäjälleen monipuolisesti sähköisiä opetus- ja koulutusmateriaaleja kuten lajintunnistusvideoita, tuoreimmat tiedot metsästyslakimuutoksista sekä runsaasti erilaisia kursseja metsästyksestä. Uutuutena sivustolla on oppimateriaalia riistaeläinten jäljistä ja jätöksistä.

Riistainfo.fi-sivusto on tarkoitettu kaikille luonnosta ja riistasta kiinnostuneille. Koulutussivustoa päivitetään alati ja tavoitteena on tarjota monipuolista sisältöä, jossa on hyödynnetty niin videoita kuin valokuvia. Fyysiset Suomen riistakeskuksen tai riistanhoitoyhdistysten järjestämät koulutustilaisuudet löytyvät kätevästi tapahtumahaun kautta.

– Riistainfo on rakennettu Suomen riistakeskuksen aiemman koulutus.riista.fi-sivuilla toimineen koulutusportaalin pohjalta. Aiemmin toimineen palvelun sisältömäärää on kasvatettu ja sen ulkoasua sekä käytettävyyttä on parannettu. Palvelun käyttäminen ei vaadi kirjautumista, vaan kuka tahansa voi opiskella valtaosaa palvelun sisällöstä, Marko Mikkola Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Monipuolista tietoa riistasta

Riistainfo.fi on otettu käyttöön, jotta riista-asioista kiinnostuneet ihmiset löytäisivät mahdollisimman helposti tarvitsemaansa tietoa. Palvelun etusivulla on käyttäjäryhmittäiset ja aihealueittaiset pikapainikkeet, joiden avulla esimerkiksi metsästyksenjohtajina toimivat löytävät kaikki toimenkuvaansa liittyvät asiat helposti. Opettajille on oma osionsa, mistä löytyy apua riistallisten asioiden opettamiseen kouluissa. Tietoa löytyy myös riistanhoitoyhdistysten toimijoille. Lisäksi sivustolla on linkkejä yhteistyötahojen koulutuksiin.

Kaikki metsästyksen aloittamiseen liittyvä on koottu Uusi metsästäjä -osioon, josta metsästyksestä kiinnostunut löytää tarvittavat tiedot tutkinnon suorittamisesta ja pääsee ostamaan Metsästäjän oppaan tai sen verkkokurssin. Uuden metsästäjän materiaaleissa pääsee lisäksi tutustumaan metsästäjätutkinnon harjoitustehtäviin.

Lait ja asetukset -sivustolle on koottu metsästystä koskeva ajantasainen lainsäädäntö ja tuoreet muutokset. Osio on tärkeä kaikille metsästäjille, sillä lainsäädännössä jatkuvasti tapahtuvien muutosten seuraaminen on jokaisen metsästäjän velvollisuus. Riistainfoon on koottu myös Oma riista -palvelun käyttöohjeet.

– Toivottavasti Riistainfo innostaa myös kokeneet metsästäjät oppimaan uutta ja kertaamaan tietojansa, Marko Mikkola toteaa.

Minkä eläimen jäljet?

Uutuutena Riistainfoon on rakennettu yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton kanssa riistaeläinten jälkien ja jätösten tunnistusosio. Osiossa esitellään riistaeläinten ja -lintujen kesä- ja talvijälkiä sekä eläinten jätöksiä.

Riistainfossa on runsaasti lajintuntemusvideoita, joiden avulla voi harjoitella omia lajintunnistustaitojaan. Lajintuntemusmateriaalien lisäksi Riistainfossa on videoita saaliin käsittelystä ja eri metsästysmuodoista.

 

www.riistainfo.fi

Lisätietoa:
Marko Mikkola, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus
029 431 2282, marko.mikkola@riista.fi

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer