slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästäjäliitto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 1 min 3 s sitten

Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutukset käynnistyvät

20.02.2017 - 11:21
Koulutuksessa käydään läpi myös ajankohtaiseen afrikkalaiseen sikaruttoon liittyviä asioita.

Metsästysseuroille on jälleen tarjolla riistanlihan käsittelyn hygieniakoulutusta. Jos hirviporukasta löytyy koulutuksen käynyt henkilö, niin hän saa tarkastaa ruhon ja sisäelimet jo pyyntipaikalla, jos liha aiotaan viedä leimattavaksi. Koulutuksessa tarjolla myös ajankohtaista, huipputason tietoa esimerkiksi riistaeläinten sairauksista, kuten afrikkalaisesta sikarutosta.

Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus on erityisen hyödyllinen seuroille, jotka myyvät riistanlihaa, mutta myös perusmetsästäjä saa siitä tarpeellista tietoa. Koulutus on teoriapohjainen eikä sisällä käytännön lihankäsittelyä. Koulutuksen käyneet kirjataan Eviran viralliseen rekisteriin.

Katso kevään koulutukset ja ilmoittaudu heti!

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Perniön sudenmetsästyksessä ei rikosta

17.02.2017 - 15:50

Mediassa on liikkunut olettamuksiin perustuvia syytteitä Salo-Raasepori-alueen sudenmetsästyksestä. Salon poliisilaitos on tutkinut asiaa ja todennut, että metsästykseen ei liity rikosta. Myös lupahakemuksen periaatteet noudattivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksia ja ohjeita, ja kaikki hakemukseen annettu tieto on todennettavissa.

Metsästäjien päätös olla antamatta lausuntoja ennakkoon tai jahdin aikana on johtunut mm. siitä, että viime vuonna metsästystä häirittiin. Viranomaistutkinnan aikana ei julkinen kannanotto ole myöskään ollut mahdollista. Nyt kun poliisi on todennut, että rikosta ei ole tapahtunut, metsästäjät haluavat tuoda esiin tapahtumien oikean kulun.

Perättömiä väitteitä metsästyksen kulusta

Metsästyksen johtajana toiminut Esa Nykänen ihmettelee, että medialle on kerrottu vaihtoehtoisia faktoja, vaikka ei ole itse oltu edes läsnä metsästystilanteessa, ja on myös tehty amatööritason ”rikospaikkatutkintaa” metsästystä seuranneina päivänä. ”On metsästäjien mustamaalaamista leimata heitä huhupuheiden perusteella lainrikkojiksi, vaikka mitään näyttöä rikoksista ei ole”, Nykänen sanoo.

Jahtitilanteen kulku metsästyspäivänä

Medialle ja poliisille on väitetty, että metsästystilanteessa on ollut kolme sutta, joista suurin on ammuttu piittaamattomasti ohjeita noudattamatta. Nykänen oikaisee perättömiä väitteitä seuraavasti:

”Jahtipäivänä tuli metsästäjien tietoon susilauma, joka oli lupa-alueella kulkenut asuttujen talojen piha-alueilla. Kiertämällä alue saatiin tieto lauman sijainnista. Samalla varmistettiin, että muita sudenjälkiä ei mennyt sisään eikä ulos. Lumikeli oli jäljitykselle erittäin otollinen. Jälkimiehet ja koiranohjaajat seurasivat jälkiä koirat kytkettyinä. Kun lauman eläimet erkaantuivat eri suuntiin, laskettiin metsästyskoirat yksittäisen pienikokoisen jäljen perään. Tässä noudatettiin ohjeita ja suosituksia, koska tarkoituksena oli pyytää ensisijaisesti nuorta sutta. Yksittäinen susi ajautui koirien ajamina metsästäjän eteen, ja tämä kaatoi suden. Kun tilanne oli ohi, koirat otettiin auton kyytiin.”

Myös poliisi on todennut, että lopputilanteessa on ollut mukana ainoastaan yksi susi ja kaksi koiraa. Ei siis kolmea sutta kuten on väitetty. ”Tapahtuma oli helposti todistettavissa”, Nykänen lisää. "Koiria suositellaan lupapäätöksessä käytettäväksi nimenomaan yksittäisen suden ajattamiseen."

Alfayksilön tunnistaminen vaikeaa

Metsästäjillä ole ollut mitään syytä olla noudattamatta metsästykseen liittyviä lupaehtoja tai ohjeita. Mikäli kaatunut yksilö todetaan lauman alfanaaraaksi, on se tietenkin hyvin valitettavaa. Tunnistaminen ampumatilanteessa on vaikeaa, eikä kyseessä ole rikos, vaan asia on kirjattu lupaehtoihin suositukseksi.

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmässä kanta-arviossa todetaan, että Suomen susikanta on ollut kasvussa vuodesta 2013 lähtien.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi Jahti-lehti ilmestyy huomenna

08.02.2017 - 13:32

Jahdin vuoden ensimmäinen numero kolahtaa postilaatikkoon huomenna torstaina 9.2. Lehti sisältää Suomen juhlavuoden kunniaksi jutut muun muassa satavuotiaasta metsästysseura Tuliluikusta sekä vuoden lopussa järjestettävistä Suomen suurimmista peijaisista, joissa jokainen voi olla mukana. Lisäksi Jahdissa alkaa uusi riistaruokasarja, jonka ensimmäinen pääraaka-aine on valkohäntäpeura. Jousimetsästyksen ystäville on tarjolla kattava paketti ATA Show´sta. Mukana on myös metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutusten kevään aikataulut ja tietoa riistaystävällisestä metsän kasvatusmallista.

Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti, jonka voi tilata myös erikseen hintaan 42 €/vuosi (viisi numeroa).

Kategoriat: Metsästysuutiset

WWF:n lihaopas suosittelee lautaselle riistaa

07.02.2017 - 13:35

WWF julkaisi ensimmäistä kertaa Suomessa Lihaoppaan, jossa arvioidaan lihojen ympäristövaikutuksia. Kestävästi pyydetty riista on WWF:n mukaan oiva vaihtoehto, kun haluaa syödä ympäristön kannalta parempaa lihaa.

Ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme.

Riistalle vihreää valoa

Ruoka-aineiden tuotannon vaikutusta ympäristöön voidaan mitata monilla mittareilla. Ympäristön kannalta tärkeimpiä ovat luonnon monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä torjunta-aineiden käyttö. Oppaassa lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Punainen kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Keltaisella merkittyjä kannattaa ostaa harkiten ja vihreitä kuluttaa kohtuudella. Kestävästi pyydetylle riistalle näytettiin oppaassa vihreää valoa.

Oppaassa arvioitiin kotimaisista hirvieläimistä hirvi, metsäkauris ja valkohäntäpeura. Hirvieläinten osuus riistasta on kilomäärällisesti merkittävin, ja niiden kannat kestävät nykyisen metsästyksen hyvin. Riistaa ei kuitenkaan riitä kestävästi pyydettynä kattamaan koko Suomen tämänhetkistä lihankulutusta. Siksi opas suosittelee myös kasvisten ja kestävästi pyydetyn kalan kulutuksen lisäämistä. Tarhattua riistaa ei arvioitu.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kennelliiton metsästyskoiratyöryhmä vierailulla Erätalolla

12.01.2017 - 12:12

Kennelliiton metsästyskoiratyöryhmä vierailee tänään torstaina 12.1. Metsästäjäliiton toimistolla Riihimäellä. Tapaamisessa keskustellaan ajankohtaisista metsästyskoiriin liittyvistä aiheista, kuten suden poikkeuslupametsästyksen tilanteesta ja koiravahingoista. Lisäksi pohditaan nuorisoyhteistyön kehittämistä Metsästäjäliiton ja metsästyskoirajärjestöjen välillä ja luodaan tilannekatsaus hankkeeseen, jonka tarkoitus on liittää suomenpystykorvalla metsästys Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajoitettua ahmojen metsästystä

05.01.2017 - 09:13

Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 8 ahmaa pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Rajoitettu metsästys halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Metsästyksen sallimisen jälkeen seurattaisiin, miten se vaikuttaa alueen ahmavahinkojen määrään. Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus.

Marraskuun 2016 kanta-arviossa Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on noin 220–250 ahmaa. Ahmakanta on moninkertaistunut 15 vuodessa. Ne elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Alpiinisen vyöhykkeen ahman on katsottu olevan viimeisimmässä luontodirektiivin kuusivuotisarvioinnissa suotuisalla suojelutasolla. Tunturi-Lapin (pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueen pohjoisosan) ahmakanta onkin osa elinvoimaista Skandinavian ahmapopulaatiota. Lisäksi Itä-Lapin (pohjoisen ja itäisen kannanhoitoalueen Venäjään rajoittuvan osan) ahmakanta on osa Venäjän elinvoimaista ahmapopulaatiota. Esityksen määrä 8 ahmaa ei tulisi vaikuttamaan ahman suojelutasoa heikentävästi. Sekä Ruotsi että Norja metsästävät ahmoja lammas- ja porovahinkojen vähentämiseksi.

Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle. Ahman tappamia poroja on ilmoitettu tänä vuonna jo 2744, joka on lähes pari sataa poroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Laskennallinen ahmojen aiheuttama vahinko on 6,26 miljoonaa euroa. Ennakkoarvioiden perusteella poronhoitoalueen suurpetojen aiheuttamat vahingot tulevat olemaan n. 10,5 miljoonaa euroa. Komission Suomelle sallima maksuvaltuus on enintään 10 miljoonaa porovahingoissa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391
ylitarkastaja Janne Pitkänen p. 040 867 2667

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysradiot ja koiratutkat vapautetaan luvista

02.01.2017 - 10:49

Yksi Metsästäjäliiton pitkäaikainen tavoite toteutui. Viestintävirasto vapauttaa vihdoin luvanvaraisuudesta metsästysradiot, lupaa tähän asti edellyttäneet koiratutkat, radiomikrofonit ja 60 GHz:n alueen kiinteät radiolinkkilaitteet. Uudet määräykset astuivat voimaan 1.1.2017.

Määräysmuutoksilla vapautetaan luvanvaraisuudesta seuraavat laiteryhmät:

  • Harrastus- ja työyhteyksiin käytettävät radiolähettimet, jotka toimivat ainoastaan RHA68-kanavilla (kaksikymmentäkuusi 25 kHz:n levyistä radiokanavaa taajuusvälillä 67 – 72 MHz).
  • Jäljitys- ja seurantalähettimet, jotka toimivat taajuuksilla 155,400;155,425; 155,450; 155,475; 155,500 ja 155,525 MHz.
  • Radiomikrofonit taajuusalueilla 174 – 230 MHz ja 470 – 694 MHz.
  • Kiinteät radiolinkkilaitteet taajuusalueella 59 – 63 GHz.

Luvasta vapauttaminen koskee ainoastaan määräysten 15 ja 4 mukaista käyttöä ja vaatimustenmukaisia laitteita.

Muutos ei edellytä toimenpiteitä niiltä, joilla on voimassa oleva radiolupa.

Lisätietoja:

Apulaisjohtaja Tapio Penkkala
p. 02 9539 0434

Kategoriat: Metsästysuutiset

Tuomas Hallenberg Metsästäjäliiton puheenjohtajaksi

30.12.2016 - 16:17
Kuvassa vasemmalta Metsästäjäliiton uusi varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä ja uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Seinäjoella 30.12. Kokouksessa liiton piirit valitsivat uuden hallituksen ja puheenjohtajan aiemmin eronneiden tilalle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajaksi Ilkka Mäkelä.   Tuoreen hallituksen muut jäsenet ovat Jukka Hautala (Pohjanmaa), Ahti Lukkaroinen (Etelä-Häme), Timo Minkkinen (Uusimaa), Kalevi Korhonen (Lappi), Petteri Lampinen (Suur-Savo), Jani Nuijanmaa (Keski-Suomi), Pekka Julkunen (Pohjois-Savo), Antti Kuivalainen (Pohjois-Karjala), Timo Lähdekorpi (Satakunta) ja Harri Käsmä (Kainuu). Varajäseniä ovat Sinikka Uusitalo (Keski-Pohja), Juha Sormunen (Kymi), Pauli Nyström (Pohjois-Häme), Lars Kärkinen (Svenska Österbotten), Veli Seikola (Varsinais-Suomi) ja Mikko Äijälä (Oulu).
Koulutukseltaan Hallenberg on Joensuun yliopistosta valmistunut metsänhoitaja, MMM ja MBA. Hän on työskennellyt muun muassa metsäyhtiö UPM:n vaneriteollisuuden raaka-ainehuollon johtajana sekä kansainvälisissä tehtävissä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:ssa sekä UPM:n metsäosastolla useissa tehtävissä, kuten hankintapäällikkönä, korjuu-ja logistiikkajohtajana ja keskistetyn ohjauksen johtajana Pohjois-Euroopan puunhankinnassa. Työuransa kautta hänellä on hyvät suhteet metsäyhtiöihin sekä maa- ja metsätalousministeriöön.
Hallenberg on aktiivinen metsästäjä ja kanakoiraharrastaja. Hän on asunut eri puolilla maata ja siten jäsenenä useassa suomalaisessa ja yhdessä virolaisessa metsästysseurassa. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö mm. Karjalan Prikaatin killassa ja Suomen Reserviupseeriliitossa kuuluu myös Hallenbergin harrastuksiin.  Sotilasarvoltaan hän on reservin kapteeni.
Hänellä on mittava kokemus järjestötoiminnasta ja hallitustyöskentelystä. Tällä hetkellä Hallenberg toimii mm. metsäpuiden siemeniä tuottavan Siemen Forelia Oy:n ja Suomen suurimman taimiyhtiön Fin Forelia Oy:n hallitusten puheenjohtajana. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi lasta ja kaksi karkeakarvaista saksanseisojaa. Perheessä on jo kolme metsästyskortin haltijaa. Hän puhuu suomen lisäksi englantia, ranskaa ja ruotsia.   "Kokous meni rakentavissa merkeissä, Hallenberg toteaa. "Yhteisenä tavoitteena on jatkaa Metsästäjäliiton toiminnan ja palvelujen kehittämistä jäsenten etua ajatellen."
Kategoriat: Metsästysuutiset

Suden poikkeuslupien haku on alkanut

29.12.2016 - 10:06

Suden suurimmaksi saalismääräksi poronhoitoalueen ulkopuolella tuli 53 sutta, ja poikkeuslupien haku on alkanut. Riistakeskus aloittaa hakemusten käsittelyn 2.1. Lupa-ajat tulevat olemaan enintään 21 vuorokautta.

Poikkeuslupaharkinta on aina tapauskohtainen. Harkinnan perusteena voivat olla muun muassa susien aiheuttamat vahingot ja turvallisuusriskit, kuten toistuvat pihakäynnit, sekä sosiaaliset syyt. Poikkeuslupaharkinnassa otetaan huomioon myös, millaisista yksilöistä sen hetkinen susisaalis koostuu. Erityisesti seurataan alfanaaraiden päätymistä saaliiksi. Metsästys tulee keskittää nuoriin yksilöihin.

Käsittelyn nopeuttamiseksi hakemukset toivotaan jätettävän sähköisenä Suomen riistakeskukseen. HUOM! poikkeuslupa 41 A §, vahinkoperusteinen, suurpedot. Hakemusalue tulee rajata tarkasti. Hakemukset ovat julkisia asiakirjoja.

Lisätietoja:
Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

53 suden kiintiö on täysin alimitoitettu

22.12.2016 - 15:44

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksella, että suden vuotuinen kaatokiintiö metsästysvuosille 2016–2018 on poronhoitoalueen ulkopuolella 53 sutta. Lausunnolla olleen asetusluonnoksen määrää nostettiin 13 sudella tarkentuneen kanta-arvion vuoksi. Asetus tulee voimaan 28.12. Metsästys voi alkaa joustavasti heti luvan myöntämisen jälkeen.

Metsästäjäliitto esitti lausunnossaan 75 suden kiintiötä, joten tämä luku on täysin alimitoitettu. Joulukuun arviossa Luke ilmoitti laumamääräksi 32–38. Tämäkin on hyvin varovainen arvio, sillä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Metsästäjäliitto ja riistakeskuksen aluetoimisto päätyivät laskennoissaan 19 laumaan, mutta Luken arvioon niistä päätyi vain 14. Lisääntyneet pihakäynnit ja vahingot kertovat, että kanta jatkaa kasvuaan viime vuoden kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta.

Tällä kiintiöllä kasvu vain kiihtyy. Koirien käyttö on tihentymäalueilla jo nyt lähes mahdotonta. Yhteiskunnallisesti tärkeät toimet, kuten hirvikannan säätely ja suurriistavirka-apu vaativat toimivia koiria, joita voi kouluttaa ilman jatkuvaa hengenvaaraa. Tällä menolla tilanteesta tulee täysin kestämätön. Tarpeen mukaan tulisi olla mahdollista poistaa kokonainen ongelmalauma tai yksittäinen ongelmasusi.

Tähän kiintiöön lasketaan poronhoitoalueen ulkopuolella myös esimerkiksi vahinkoperusteisilla luvilla saatu saalis, poliisin määräyksellä lopetetut sudet sekä liikenteessä tai laittomaan metsästykseen kuolleet sudet. Lupaharkinnassa kiintiön käyttöön vaikuttaa myös se, minkälaisista yksilöistä sen hetkinen saalis koostuu. Erityisesti Riistakeskus seuraa alfanaaraiden päätymistä saaliiksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi asedirektiiviesitys ei ole voitto vaan kompromissi

22.12.2016 - 08:20

EU:n neuvosto ja parlamentti saavuttivat alustavan yhteisymmärryksen uudesta ampuma-asedirektiivistä. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, direktiivi hyväksytään lopullisesti maaliskuussa 2017. Suomella on sen jälkeen 15 kuukautta aikaa sovittaa muutokset aselainsäädäntöön.

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana muiden asiaan liittyvien järjestöjen kanssa Ampumaharrastusfoorumissa sekä pohjoismaisessa ja kansainvälisessä metsästysjärjestöjen ampuma-asetyöryhmässä. Olemme pyrkineet kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että absurdeilta kiristyksiltä vältyttäisiin.

Mikään median mainostama suuri voitto tämä ei todellakaan ole, sillä metsästäjiä ja aseharrastajia koskevia kiristyksiä on luvassa. Mutta järjettömimmät sudenkuopat on sentään onnistuttu välttämään monen järjestön, harrastajien ja muutaman asialle omistautuneen poliitikon sitkeän edunvalvontatyön ansiosta. Suuri kiitos kaikille tässä vaikeassa väännössä mukana olleille!

Lupien määräaikaisuuden määrittely riippuu Suomen viranomaisista

Lupien määräaikaisuus on kaikkein laajimmin aseharrastajia koskettava kohta tässä esityksessä. Siinä todetaan, että kaikkia aselupia tulee arvioida vähintään viiden vuoden välein, ja niitä voidaan jatkaa, jos edellytykset ovat yhä olemassa. Tämä on varsin tulkinnanvaraista, ja lopullinen käytäntö riippuu paljon Suomen viranomaisista. Helpoimmillaan kyseessä voisi olla Suomessa jo nyt käytössä oleva jatkuva monitorointijärjestelmä. Tiukimmillaan yhä uudelleen tapahtuvat jaksottaiset luvanhakuprosessit tukkisivat nykykokoisen lupahallinnon kokonaan.

Uusien aseiden oleelliset osat merkittävä

Tuore esitys edellyttää, että kaikki aseet ja aseiden oleelliset osat, jotka on valmistettu tai tuotu EU:hun direktiivin voimaanastumisen jälkeen, on varustettu pysyvällä merkinnällä (valmistaja, valmistusmaa, valmistusvuosi ja sarjanumero). Pienissä osissa riittää pelkkä numero. Oleellisiksi osiksi katsotaan piippu, runko tai kehys, luisti, rulla, lukko tai sulkulaite.

Merkintä on lisärasite valmistajille, ja harrastajille se todennäköisesti näkyy aseen hinnassa. Tämä on silti selvä parannus alkuperäiselle esitykselle, jossa harrastaja olisi joutunut teetättämään merkinnät kaikkiin kaapista löytyviin aseisiin.

Alle 18-vuotiailla yhä mahdollisuus harrastaa

Pääsääntöisesti luvat voidaan myöntää vain 18 vuotta täyttäneille. Alle 18-vuotiaalle voidaan kuitenkin myöntää lupa hankkia ase muulla tavoin kuin ostamalla (lahja, periminen, rinnakkaislupa) ja pitää huoltajan suostumuksella asetta hallussaan metsästystä tai urheiluammuntaa varten, kunhan huoltaja tai muu aseluvan omaava aikuinen ottaa vastuun aseen säilyttämisestä. Alkuperäisessä esityksessä haluttiin estää nuorten erä- ja ampumaharrastus kokonaan.

Aseiden säilytyskäytännöt kansallisesti päätettävissä

Esitys jättää jäsenmaille paljon harkintavaltaa säilytyksen suhteen. Maiden tulee luoda aseiden ja ampumatarvikkeiden säilytystä ja valvontaa koskevat säännöt, joilla minimoidaan riski niiden päätymisestä vääriin käsiin. Suomessa on jo valmiiksi Euroopan tiukimpiin kuuluvat säilytyssäädökset, joten tämän suhteen ei pitäisi olla odotettavissa mitään lisämuutoksia.

Itselataavia ei kategorisesti kielletä, mutta byrokratia lisääntyy

Itselataavien kohtalo on ollut tiukimman väännön alla. Esityksessä luokitellaan tuliaseiden lupakategoriat uudelleen. Kiellettyyn, eli A-kategoriaan siirtyvät mm. automaattiaseet, jotka on muutettu itselataaviksi sekä sellaiset keskisytytteistä patruunaa ampuvat lyhyet ampuma-aseet, joilla on mahdollista ampua lataamatta yli 20 laukausta ja pitkät ampuma-aseet, joilla on mahdollista ampua lataamatta yli 10 laukausta.

Varsin erikoiseksi säädöksen tekee se, että direktiivin perustelujen mukaan aseet, joihin on konkreettisesti kiinnitetty yli 10/20 patruunan lipas, tulisivat kielletyksi.  Käytännössä siis esimerkiksi metsästysperusteisesti hankittu itselataava kivääri säilyy kategoriassa B7 (luvanvaraiset aseet), jos siihen on kiinnitettynä korkeintaan 10 patruunan lipas. Jos patruunakapasiteetti ylittyy, ase on kielletyssä A-kategoriassa. Direktiivi mahdollistaa kuitenkin luvan myöntämisen myös A-kategorian aseisiin esim.  ampumaurheilu- ja keräilypoikkeuksin.

Pitkien lippaiden hallussapito edellyttää poikkeuslupaa

Esityksessä kielletään yli 10 (pitkät aseet) tai yli 20 (lyhyet aseet) patruunaa vetävien lippaiden hankkiminen henkilöiltä, joilla ei ole hankintaan oikeuttavaa poikkeuslupaa. Jos esimerkiksi itselataava kivääri on myönnetty metsästysperusteisesti, luvan haltija ei voi jatkossa edes omistaa pitkän aseen yli 10 patruunan lipasta kyseisellä luvalla. Selkeimmän tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että jos sinulla ei ole poikkeuslupaa kielletyn lippaan pitoon, aselupa peruutetaan, jos hallustasi tavataan yli 10 patruunan lipas.
Nykyinen kirjoitusasu antaa tosin mahdollisuudet laveampaankin tulkintaan. Kansallisessa lainsäädännössä tulee ottaa selkeästi kantaa siihen, että esimerkiksi deaktivoidussa aseessa oleva, luvalliseen aseeseen täysin sopimaton lipas ei johtaisi aserikosepäilyyn.

Etäkauppa yksityishenkilöiden välillä vaikeutuu merkittävästi

Esitys edellyttää, että aseiden, aseen osien ja ampumatarvikkeiden etäkaupassa asealan elinkeinonharjoittaja, viranomainen tai viranomaisen edustaja tarkastaa ostajan henkilöllisyyden ja hankkimisluvan viimeistään tuotetta luovutettaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että etämyynti suoraan myyjältä asiakkaalle ei enää onnistu, vaan tavara on toimitettava esimerkiksi aseliikkeeseen, joka tarkistaa asiakirjat ennen tavaran luovuttamista. Muutos vaikeuttaa monen harrastajan elämää, muttei sentään estä etäkauppaa kokonaan, mikä oli alkuperäisen esityksen tavoite.

Jatkoa seurannee

Terrori-iskujen jälkeen EU-tasolla tehtiin varsin selväksi, että muutoksia aseenomistukseen tulee. Oli enää kyse siitä, että mihin raja onnistutaan vetämään. Mikäli tästä versiosta ei päästä sopuun, seuraava versio voi ikävä kyllä olla jopa huonompi, sillä tätä kompromissia vastustivat myös ne tahot, jotka halusivat kieltää paljon enemmän. Kaiken kukkuraksi esitys määrää komission selvittämään viiden vuoden välein parlamentille ja neuvostolle uudistetun direktiivin vaikutukset sekä esittämään tarvittaessa uusia ehdotuksia. Käytännössä tämä tarkoittanee, että komissio tulee esittämään aina viiden vuoden välein kaikkea sitä, mitä ei aiemmin ole saatu läpi. Eli edunvalvonnan tarve lisääntyy kaiken aikaa. Ja tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä metsästäjien, urheiluampujien, reserviläisten ja muiden aseharrastajien ja järjestöjen kesken.

Metsästäjäliitto jatkaa tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa vaikuttaakseen direktiivin ongelmakohtiin ennen lopullista nuijan kopautusta. Mutta mikäli se runnotaan tällaisena läpi, on ensiarvoisen tärkeää keskittyä siihen, että Suomessa direktiivin linjauksia tulkitaan järkevästi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistahallinnon digitalisoituminen tulee metsästäjille kalliiksi

20.12.2016 - 14:59

Maa- ja metsätalousministeriö esittää isoja muutoksia Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuihin 2017–2019. Osa maksuista laskee, mutta osaa aiotaan nostaa kohtuuttomasti. Riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö korostavat, että riistakeskus on yhteiskuntaa palveleva julkisoikeudellinen laitos. Sen toiminta kustannetaan kuitenkin täysin metsästäjien voimin. Metsästäjäliitto paheksuu lausunnossaan metsästäjien rahastusta yhteiskuntaa hyödyttävistä toimista ja katsoo, että näiltä osin toimintaa tulisi tukea verovaroin.

Ohjelmistokehitystä ei tule kustantaa riistavahinkovaroin

Lupahallinto-ohjelmiston kulut tulisi maksaa verovaroista, koska sen vaatimukset tulevat yhteiskunnalta. Ohjelmistokehitykseen on ohjattu jo merkittäviä summia riistavahinkojen korvaamiseen tarkoitetuista kaatolupamaksuista. Samaan aikaan maanomistajat valittavat metsästäjille taimikkotuhoista, mutta metsästäjien pyyntilupamaksuina tähän tarkoitukseen maksamat miljoonat eivät näytä kulkeutuvan maanomistajille.

Riistahallinto haluaa teettää ja maksattaa saman työn metsästäjillä

Metsästäjäliitto pitää törkeänä, että ministeriö esittää metsästäjien tekemän talkootyön laskemista mukaan kustannuksiin. Metsästäjät tekevät talkootyötä sen vuoksi, että kustannukset pysyisivät alhaalla. Nyt tähän uhrattu aika ja vaiva katsotaan kuitenkin syyksi korottaa maksuja, jolloin koko talkootyön ajatus kääntyy päälaelleen.

 

Taulukko: Esimerkkejä kaavailluista muutoksista. Pykälien tarkemmat selitykset löytyvät täältä.

Lupatyyppi Nykyinen maksu (€) Uusi maksu (€) ML 10 § Pyyntiluvat 85 115 ML 26 § Hirvieläimen pyyntiluvat 65 90 ML 40 § Lupa eräisiin riistanhoidollisiin toimenpiteisiin 80 100 ML 42 § Vierasperäisen eläimen maahantuonti ja luontoon laskeminen 160 140 ML 52 § Koirakokeet ja koiran kouluttaminen 75 110 ML 41 §:n, 41 a §:n 1 momentin, 41 b §:n 1 momentin, 41 c §:n ja 41 d §:n nojalla annetut päätökset 120 70 ML 41 §:n 3 momentin ja 49 a §:n nojalla annetut kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttöä koskevat päätökset 165 70 ML 41 a §:n 3 momentin ja 41 b §:n 2 momentin nojalla annetut päätökset 60 200 ML 41 §:n 3 momentin nojalla annetut pysyvästi ja pitkäaikaisesti liikuntarajoitteista koskevat päätökset 130 125

 

Tarkempia huomioita hintamuutoksiin

Liitto kannattaa hinnan laskemista metsästyslain 42 §:n nojalla annetusta päätöksestä, mutta näissäkin lupahallinto-ohjelmiston kulut tulisi maksaa verovaroista, koska ohjelmiston vaatimukset tulevat yhteiskunnalta.

Liitto kannattaa hinnan laskemista metsästyslain 41 §:n ja 41 a §:n 1 momentin tai 41 b §:n 1 momentin tai 41 c §:n tai 41 d §:n sekä metsästyslain 41 §:n 3 momentin ja 49 a §:n nojalla annetusta kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttöä koskevasta päätöksestä, koska on sosiaalisesti kestämätöntä, jos vahingonkärsijä joutuu maksamaan täyden lupakäsittelyn kustannuksia vastaavan maksun estääkseen omaisuutensa suojelemisen.

Metsästäjäliitto pitää yli 230 prosentin hinnan nousua metsästyslain 41 a §:n 3 momentin ja 41 b §:n 2 momentin nojalla annetusta päätöksestä  kohtuuttomana. Valtaosa kuluista tulisi maksaa verovaroista, koska lisääntyneen byrokratian vaatimukset tulevat yhteiskunnalta ja EU:lta.

Metsästäjäliitto pitää 20 euron maksua metsästäjätutkinnon vastaanottamisesta aikuisille sopivana, mutta esittää, että ala-ikäisille suoritus olisi ilmainen tai selvästi matalampi.

Liitto pitää 20 euron ampumakoemaksua kustannuksiin nähden suurena. Pääosin koetoiminta tapahtuu talkootyönä ja on nurinkurista, että asiakkaiden tekemä talkootyö nostaa heille koituvia kustannuksia.

Metsästäjäliiton mielestä 27 euron maksu ampuma-aselain (1/1998) 45 ja 53 a §:ssä tarkoitetusta harrastuksen aktiivisuudesta annettavasta todistuksesta pitäisi laskea 20 euroon, koska pääosin todistelun valmistelee asiakas.

Metsästäjäliiton lausunto löytyy kokonaisuudessaan täältä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikanta on vahva metsästyksestä huolimatta

15.12.2016 - 13:06

Kannanhoidollisen metsästyksen väitetään romahduttaneen susikannan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuorein arvio osoittaa, että näin ei ole suinkaan käynyt. Lisääntyneet pihakäynnit ja vahingot kertovat, että kanta jatkaa kasvuaan metsästyksestä huolimatta.

Susilaumojen määrä on tuntuvasti suurempi kuin lokakuussa arvioitiin

Petoyhdyshenkilöiden havainnot osoittivat, että Luken lokakuinen 23–28 lauman arvio ei pitänyt lähellekään paikkaansa, kuten Metsästäjäliitto lausunnossaan ennakoi. Nyt siihen tuli virallistakin varmennusta, sillä joulukuun arviossa Luke ilmoitti laumamääräksi 32–38. Tämäkin on hyvin varovainen arvio, sillä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Metsästäjäliitto ja riistakeskuksen aluetoimisto päätyivät laskennoissaan 19 laumaan, mutta Luken arvioon niistä päätyi vain 14.

Koirien käyttö on tihentymäalueilla lähes mahdotonta. Yhteiskunnallisesti tärkeät toimet, kuten hirvikannan säätely ja suurriistavirka-apu vaativat toimivia koiria, joita voi kouluttaa ilman jatkuvaa hengenvaaraa.

Metsästäjäliitto paheksuu, ettei joulukuun kanta-arviota toimitettu lausunnonantajien käyttöön, vaikka se päiväyksen mukaan valmistui jo ennen määräpäivää. Liitto paheksuu myös sitä, ettei arviosta ole tiedotettu juuri lainkaan, eikä sitä löydy Luken tai maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Sulan maan arviosta tulee luopua

Kun lokakuun arvio julkistettiin, mediassa alkoi voimakas metsästäjien syyttely. Kannanhoidollisen metsästyksen todettiin epäonnistuneen ja laumojen hajonneen, vaikka Lukenkin mukaan laumoja on vaikea varmentaa ilman lunta. Metsästäjäliitto vaatii, että tästä tilannetta vääristävästä arviosta luovutaan.

Metsästäjäliitto esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 75 sutta

Metsästäjäliiton mukaan kannanhoidollinen kokeilu oli onnistunut, ja metsästystä tulee ehdottomasti jatkaa. Ja nyt kun kanta-arvio nousi reilusti, sen tulee näkyä lupamäärissä.

Susikannan kehitys sekä koira- ja kotieläinvahingot antavat selkeän viitteen, että lähtökohta suurimmaksi sallituksi saalismääräksi olisi 75 yksilöä esitetyn 40 sijaan. Luke on todennut, että susikannasta voi poistua (luonnollinen poistuma huomioiden) 30 prosenttia kestävyyttä vaarantamatta. Tarpeen mukaan tulee olla mahdollista poistaa kokonainen ongelmalauma tai yksittäinen ongelmasusi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Eduskunnalta tunnustusta Metsästäjäliiton luonnonhoitotyöstä

14.12.2016 - 10:35

Suomen Metsästäjäliitto saa ensimmäistä kertaa ympäristöministeriöltä 50 000 euron yleisavustuksen, joka osoitettiin lisätalousarviokäsittelyssä Ympäristöministeriön momentille 35.01.65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon vuodelle 2017. Erityisen tyytyväinen liitto on tunnustuksesta metsästäjien tekemää riistanhoitotyötä kohtaan, jonka merkitys luonnon- ja ympäristönhoidolle on kiistaton.

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja Timo Heinonen on tyytyväinen, että Metsästäjäliitto saadaan ympäristönhoidon valtionavun piiriin. ”Metsästäjäliitto on tehnyt aina laajaa ympäristötyötä, mutta aiemmin heidän hakemuksensa on hylätty lähinnä yhdistyksen nimen johdosta. Halusimme nyt korjata asian eduskunnan budjettikäsittelyssä. Metsästäjäliitto on jäsenseurojensa kanssa rakentanut esimerkiksi yli 2 000 kosteikkoa ja myös kannanhoidolliset toimenpiteet ovat huomattavia", Heinonen toteaa.

Metsästystä harrastava kansanedustaja Lasse Hautala pitää erittäin myönteisenä, että Metsästäjäliitto pääsi mukaan valtion avustukseen. ”Metsästäjäliitto tekee tärkeää luonnonhoito ja -suojelutyötä mm. edistämällä kosteikkojen rakentamista, riistaruokintaa ja muuta riistakantojen hoitoa.”

Metsästäjäliitto on hyvillään, että se erikseen mainitaan merkittävänä ympäristö- ja luonnonsuojelutyötä tekevänä järjestönä, ja että ympäristöministeriön on hyväksyttävä myös muiden hallinnonalojen vastaavaa työtä tekevät järjestöt nimestä riippumatta. Lisäksi on hienoa, että nyt koko momentin käyttötarkoitus arvioidaan ympäristöministeriön toimesta uudelleen, juuri kuten liitto hakemuksessaan esitti.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmiehen mukaan päätös on oikeansuuntainen, mutta liiton jäsenmäärään ja toimintaan suhteutettuna riittämätön.  ”Metsästäjäliitto kiittää eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa ja ympäristöjaosta siitä, että lisätalousarvioon saatiin tämä määräraha. Oikea paikka yleisavustuksen myöntämiseen olisi kuitenkin tulevaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan momentti 30.40.50. ja vähintään 500 000 euron määräraha. Metsästäjäliiton kuva on selkeytynyt riistahallintolain myötä, ja yhdistyksen vaikuttavuus on lisääntynyt. Tämä vaatii keskustelua riistanhoitomaksujen uudelleen ohjaamisesta, ja maa- ja metsätalousministeriön on otettava tässä selkeämpi rooli.”

Riistanhoito- ja pyyntilupamaksuista annetun lain (616/1993) 3 § mahdollistaa varojen ohjaamisen jo nyt muun muassa riistanhoitotoimenpiteisiin ja muuhun riistatalouden edistämiseen, valtakunnallisten metsästäjäjärjestöjen suorittamaan valistustyöhön sekä metsästysseurojen riistanhoitoa edistävien ja maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen.

Toiminnanjohtaja Hiidenmiehen mukaan Metsästäjäliitto katsoo voivansa olla vahvasti mukana tässä työssä. ”Metsästäjäliitto on 2 700 metsästysseuran voimin valmis ottamaan vastuuta lisää. Liiton 160 000 jäsenen ja valtion tuen kautta pystymme vastaamaan niihin kansalaisjärjestöyhteiskunnan haasteisiin ja tehtäviin, joita mm. ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt ovat jo vuosikymmeniä Suomessa hoitaneet. Tämä tunnustus on hyvä alku kohti tätä päämäärää.”

Lisätietoja:

Panu Hiidenmies
Toiminnanjohtaja
p. 040 534 6967

Jaska Salonen
Yhteyspäällikkö
p. 040 561 5076

Kategoriat: Metsästysuutiset

Saarioisten eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä Metsästäjäliiton puheenjohtajaehdokkaaksi

12.12.2016 - 15:34

Saarioisten toimitusjohtajuudesta hiljattain eläkkeelle jäänyt Ilkka Mäkelä on asettautunut ehdolle Metsästäjäliiton puheenjohtajaksi. 59-vuotias Mäkelä aloitti uransa Nokian kaapelilla, josta siirtyi Saarioinen Oy:n palvelukseen. Hän eteni urallaan Saarioisilla eri johtotehtävissä toimitusjohtajaksi, josta jäi eläkkeelle lokakuussa 2016. Samalla hän toimi Saarioisten tytäryhtiön Artekno Oy:n toimitusjohtajana ja sittemmin edelleen hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi Mäkelä on toiminut lukuisissa luottamustoimissa yhdistyksissä sekä eri hallitustoimissa Saarioisten tytäryhtiöissä.

Linkki ansioluetteloon

Mäkelä on innokas metsästäjä ja harrastaa myös maanviljelyä, yhdistys- ja matkailutoimintaa sekä vuoteen 2015 asti ilmailua, jolloin lupakirja vanhentui. Pääharrastukseksi metsästys nousi 2000-luvulla ja eniten hän pitää peura-, hirvi ja lintujahdeista. Mäkelä asuu kotitilallaan Punkalaitumella vaimonsa kanssa ja toimii Kojonkulman metsästysseuran puheenjohtajana.

Mäkelällä on kokemusta myös ulkomailla toimimisesta. Pitkän uransa kautta hänellä on lisäksi laajat suhteet suomalaisiin päättäjiin ja vaikuttajiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja ja hallitus valitaan Pohjanmaalla 30.12. pidettävässä ylimääräisessä liittokokouksessa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Saarioisten eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä Metsästäjäliiton puheenjohtaja-ehdokkaaksi

12.12.2016 - 15:34

Saarioisten toimitusjohtajuudesta hiljattain eläkkeelle jäänyt Ilkka Mäkelä on asettautunut ehdolle Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtajaksi. 59-vuotias Mäkelä on aloittanut uransa Nokian kaapelilla, josta siirtynyt Saarioinen Oy:n palvelukseen. Hän on edennyt urallaan Saarioisilla eri johtotehtävissä toimitusjohtajaksi, josta jäänyt eläkkeelle lokakuussa 2016. Samalla hän on toiminut Saarioisten tytäryhtiön Artekno Oy:n toimitusjohtajana ja sittemmin edelleen hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi Mäkelä on toiminut lukuisissa luottamustoimissa yhdistyksissä sekä eri hallitustoimissa Saarioisten tytäryhtiöissä.

Linkki ansioluetteloon

Mäkelä on innokas metsästäjä ja harrastaa myös maanviljelyä, yhdistys- ja matkailutoimintaa sekä vuoteen 2015 asti ilmailua, jolloin lupakirja vanhentui. Pääharrastukseksi metsästys nousi 2000-luvulla ja eniten hän pitää peura- hirvi ja lintujahdeista. Mäkelä asuu kotitilallaan Punkalaitumella kahdestaan vaimonsa kanssa ja toimii Kojonkulman metsästysseuran puheenjohtajana.

Mäkelällä on työtehtäviensä johdosta kokemusta myös ulkomailla toimimisesta. Pitkän uran ajalta hänellä on lisäksi laaja verkosto suomalaisiin päättäjiin ja vaikuttajiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja ja hallitus valitaan Pohjanmaalla 30.12. pidettävässä ylimääräisessä liittokokouksessa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Saarioisten eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä Metsästäjäliiton puheenjohtaja-ehdokkaaksi

12.12.2016 - 15:34

Saarioisten toimitusjohtajuudesta hiljattain eläkkeelle jäänyt Ilkka Mäkelä on asettautunut ehdolle Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtajaksi. 59-vuotias Mäkelä on aloittanut uransa Nokian kaapelilla, josta siirtynyt Saarioinen Oy:n palvelukseen. Hän on edennyt urallaan Saarioisilla eri johtotehtävissä toimitusjohtajaksi, josta jäänyt eläkkeelle lokakuussa 2016. Samalla hän on toiminut Saarioisten tytäryhtiön Artekno Oy:n toimitusjohtajana ja sittemmin edelleen hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi Mäkelä on toiminut lukuisissa luottamustoimissa yhdistyksissä sekä eri hallitustoimissa Saarioisten tytäryhtiöissä.

Linkki ansioluetteloon

Mäkelä on innokas metsästäjä ja harrastaa myös maanviljelyä, yhdistys- ja matkailutoimintaa sekä vuoteen 2015 asti ilmailua, jolloin lupakirja vanhentui. Pääharrastukseksi metsästys nousi 2000-luvulla ja eniten hän pitää peura- hirvi ja lintujahdeista. Mäkelä asuu kotitilallaan Punkalaitumella kahdestaan vaimonsa kanssa ja toimii Kojonkulman metsästysseuran puheenjohtajana.

Mäkelällä on työtehtäviensä johdosta kokemusta myös ulkomailla toimimisesta. Pitkän uran ajalta hänellä on lisäksi laaja verkosto suomalaisiin päättäjiin ja vaikuttajiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja ja hallitus valitaan Pohjanmaalla 30.12. pidettävässä ylimääräisessä liittokokouksessa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ministeri Tiilikainen Ilomantsissa susiasioissa

11.12.2016 - 18:48

Ilomantsin kunnantalolle oli kerääntynyt tuvan täydeltä väkeä keskustelemaan sudesta sunnuntaina 11.12. Aihe puhuttaa, sillä rajan pinnassa susia on runsaasti ja susien pihakäynnit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kansanedustaja Hannu Hoskonen ja paikalle oli kutsuttu maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen.

Tiilikainen sanoi avauspuheessaan, että kannanhoidollinen metsästys oli pääpiirteissään onnistunut kokeilu. Hän korosti keskinäisen luottamuksen merkitystä ja toivoi, että metsästäjien ja riistahallinnon välille saataisiin luottamus palautettua.

Luonnonvarakeskuksen Vesa Ruusila esitteli eilen valmistunutta kannanarviota, jossa susilaumojen määrä oli tarkentunut 32-38 välille, mikä oli reilusti enemmän kuin lokakuinen arvio, jonka metsästäjät silloin lyttäsivät Arvion lumeton ajankohta sai tilaisuudessa osaksaan vahvaa kritiikkiä ja ministeriö harkitseekin siitä luopumista, koska se aiheuttaa lähinnä sekaannusta. Lokakuussa uutisoitiin monella taholla, että kanta on romahtanut ja laumoja on hävitetty. Ja arviota kritisoivia metsästäjiä syytettiin valehtelusta, vaikka onhan se selvää, ettei sulan maan aikana kerry jälkiä. Ruusila sanoi, että susikanta on ollut viime vuosien ajan koko ajan nousujohteinen, eikä mistään laumahävikistä tai hajoamisista ole merkkejä.

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen kertoi, että piiri ja riistakeskuksen aluetoimisto kartoittivat Pohjois-Karjalan alueelle 19 laumaa, mutta Luke hyväksyi niistä vain 14. Hän kritisoi Luken arviointitapaa ja sitä ettei jatkuvuutta huomioida. Maaliskuun arviossa eräskin lauma oli huomioitu, muttä tästä arviosta se pudotettiin pois, vaikka merkkejä sen häviämisestä ei ole. Petoyhdyshenkilöt ovat turhautuneet, koska heidän havaintojaan ei noteerata.

Kuivalainen totesi, että suden kohdalla suotuisan suojelun taso on jo aikaa sitten saavutettu, joten nyt pitäisi pyrkiä saamaan sosiaalinen hyväksyttävyys järkevälle tolalle. Se edellyttää järkevää lupamäärää.

Ilomantsin RHY otti kantaa hirven ahdinkoon. Hirvi oli rauhoitettu paikallisesti, mutta sekään ei tule riittämään, koska petokanta on niin suuri.

Valtaosa tilaisuudesta oli varattu paikallisten kommenteille ja kysymyksille, ja puhetta aiheen tiimoilta riitti. Paikalla olleista reilusti toistakymmentä oli menettänyt koiransa susille, osa useammankin. Eräältä koira oli revitty jopa tarhasta. Kuultiin myös kertomuksia lapsien ja susien kohtaamisista, joista välittyi vanhempien huoli siitä, että susien ihmispelko on tyystin kadonnut. Esiin nostettiin myös huoli SRVA-toiminnan tulevaisuudesta, kun toimivia koiria ei kohta enää ole.

Tiilikainen totesi loppupuheenvuorossaan, että ihmisten turvallisuuden pitää olla etusijalla ja susilupia pitää painottaa sinne, missä susia on eniten.

Hoskonen sanoi, että tilanne ei enää juhlapuheilla parane, vaan nyt tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä.

Metsästäjäliitto on samaa mieltä, että nyt ministeriöltä kaivataan lupamäärän tarkennusta, kun kanta-arviokin on tarkentunut reilusti ylöspäin.

 

 

 

 

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ministeri Tiilikainen Ilomantsissa susiasioissa

11.12.2016 - 18:48

Ilomantsin kunnantalolle oli kerääntynyt tuvan täydeltä väkeä keskustelemaan sudesta sunnuntaina 11.12. Aihe puhuttaa, sillä rajan pinnassa susia on runsaasti ja susien pihakäynnit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kansanedustaja Hannu Hoskonen ja paikalle oli kutsuttu maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen.

Tiilikainen sanoi avauspuheessaan, että kannanhoidollinen metsästys oli pääpiirteissään onnistunut kokeilu. Hän korosti keskinäisen luottamuksen merkitystä ja toivoi, että metsästäjien ja riistahallinnon välille saataisiin luottamus palautettua.

Luonnonvarakeskuksen Vesa Ruusila esitteli eilen valmistunutta kannanarviota, jossa susilaumojen määrä oli tarkentunut 32-38 välille, mikä oli reilusti enemmän kuin lokakuinen arvio, jonka metsästäjät silloin lyttäsivät Arvion lumeton ajankohta sai tilaisuudessa osaksaan vahvaa kritiikkiä ja ministeriö harkitseekin siitä luopumista, koska se aiheuttaa lähinnä sekaannusta. Lokakuussa uutisoitiin monella taholla, että kanta on romahtanut ja laumoja on hävitetty. Ja arviota kritisoivia metsästäjiä syytettiin valehtelusta, vaikka onhan se selvää, ettei sulan maan aikana kerry jälkiä. Ruusila sanoi, että susikanta on ollut viime vuosien ajan koko ajan nousujohteinen, eikä mistään laumahävikistä tai hajoamisista ole merkkejä.

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen kertoi, että piiri ja riistakeskuksen aluetoimisto kartoittivat Pohjois-Karjalan alueelle 19 laumaa, mutta Luke hyväksyi niistä vain 14. Hän kritisoi Luken arviointitapaa ja sitä ettei jatkuvuutta huomioida. Maaliskuun arviossa eräskin lauma oli huomioitu, muttä tästä arviosta se pudotettiin pois, vaikka merkkejä sen häviämisestä ei ole. Petoyhdyshenkilöt ovat turhautuneet, koska heidän havaintojaan ei noteerata.

Kuivalainen totesi, että suden kohdalla suotuisan suojelun taso on jo aikaa sitten saavutettu, joten nyt pitäisi pyrkiä saamaan sosiaalinen hyväksyttävyys järkevälle tolalle. Se edellyttää järkevää lupamäärää.

Ilomantsin RHY otti kantaa hirven ahdinkoon. Hirvi oli rauhoitettu paikallisesti, mutta sekään ei tule riittämään, koska petokanta on niin suuri.

Valtaosa tilaisuudesta oli varattu paikallisten kommenteille ja kysymyksille, ja puhetta aiheen tiimoilta riitti. Paikalla olleista reilusti toistakymmentä oli menettänyt koiransa susille, osa useammankin. Eräältä koira oli revitty jopa tarhasta. Kuultiin myös kertomuksia lapsien ja susien kohtaamisista, joista välittyi vanhempien huoli siitä, että susien ihmispelko on tyystin kadonnut. Esiin nostettiin myös huoli SRVA-toiminnan tulevaisuudesta, kun toimivia koiria ei kohta enää ole.

Tiilikainen totesi loppupuheenvuorossaan, että ihmisten turvallisuuden pitää olla etusijalla ja susilupia pitää painottaa sinne, missä susia on eniten.

Hoskonen sanoi, että tilanne ei enää juhlapuheilla parane, vaan nyt tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä.

Metsästäjäliitto on samaa mieltä, että nyt ministeriöltä kaivataan lupamäärän tarkennusta, kun kanta-arviokin on tarkentunut reilusti ylöspäin.

 

 

 

 

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ministeri Tiilikainen Ilomantsissa susiasioissa

11.12.2016 - 18:48

Ilomantsin kunnantalolle oli kerääntynyt tuvan täydeltä väkeä keskustelemaan sudesta sunnuntaina 11.12. Aihe puhuttaa, sillä rajan pinnassa susia on runsaasti ja susien pihakäynnit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kansanedustaja Hannu Hoskonen ja paikalle oli kutsuttu maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen.

Tiilikainen sanoi avauspuheessaan, että kannanhoidollinen metsästys oli pääpiirteissään onnistunut kokeilu. Hän korosti keskinäisen luottamuksen merkitystä ja toivoi, että metsästäjien ja riistahallinnon välille saataisiin luottamus palautettua.

Luonnonvarakeskuksen Vesa Ruusila esitteli eilen valmistunutta kannanarviota, jossa susilaumojen määrä oli tarkentunut 32-38 välille, mikä oli reilusti enemmän kuin lokakuinen arvio, jonka metsästäjät silloin lyttäsivät Arvion lumeton ajankohta sai tilaisuudessa osaksaan vahvaa kritiikkiä ja ministeriö harkitseekin siitä luopumista, koska se aiheuttaa lähinnä sekaannusta. Lokakuussa uutisoitiin monella taholla, että kanta on romahtanut ja laumoja on hävitetty. Ja arviota kritisoivia metsästäjiä syytettiin valehtelusta, vaikka onhan se selvää, ettei sulan maan aikana kerry jälkiä. Ruusila sanoi, että susikanta on ollut viime vuosien ajan koko ajan nousujohteinen, eikä mistään laumahävikistä tai hajoamisista ole merkkejä.

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen kertoi, että piiri ja riistakeskuksen aluetoimisto kartoittivat Pohjois-Karjalan alueelle 19 laumaa, mutta Luke hyväksyi niistä vain 14. Hän kritisoi Luken arviointitapaa ja sitä ettei jatkuvuutta huomioida. Maaliskuun arviossa eräskin lauma oli huomioitu, muttä tästä arviosta se pudotettiin pois, vaikka merkkejä sen häviämisestä ei ole. Petoyhdyshenkilöt ovat turhautuneet, koska heidän havaintojaan ei noteerata.

Kuivalainen totesi, että suden kohdalla suotuisan suojelun taso on jo aikaa sitten saavutettu, joten nyt pitäisi pyrkiä saamaan sosiaalinen hyväksyttävyys järkevälle tolalle. Se edellyttää järkevää lupamäärää.

Ilomantsin RHY otti kantaa hirven ahdinkoon. Hirvi oli rauhoitettu paikallisesti, mutta sekään ei tule riittämään, koska petokanta on niin suuri.

Valtaosa tilaisuudesta oli varattu paikallisten kommenteille ja kysymyksille, ja puhetta aiheen tiimoilta riitti. Paikalla olleista reilusti toistakymmentä oli menettänyt koiransa susille, osa useammankin. Eräältä koira oli revitty jopa tarhasta. Kuultiin myös kertomuksia lapsien ja susien kohtaamisista, joista välittyi vanhempien huoli siitä, että susien ihmispelko on tyystin kadonnut. Esiin nostettiin myös huoli SRVA-toiminnan tulevaisuudesta, kun toimivia koiria ei kohta enää ole.

Tiilikainen totesi loppupuheenvuorossaan, että ihmisten turvallisuuden pitää olla etusijalla ja susilupia pitää painottaa sinne, missä susia on eniten.

Hoskonen sanoi, että tilanne ei enää juhlapuheilla parane, vaan nyt tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä.

Metsästäjäliitto on samaa mieltä, että nyt ministeriöltä kaivataan lupamäärän tarkennusta, kun kanta-arviokin on tarkentunut reilusti ylöspäin.

 

 

 

 

 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer