slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästäjäliitto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 6 s sitten

Metsästäjäliitto palkitsee Eränkävijät-sarjan vuoden erätekona

15.01.2019 - 10:27

 

Metsästäjäliitto palkitsee Ylen Eränkävijät-sarjan ensimmäistä kertaa jaettavalla Wadén-palkinnolla.  Tunnustus myönnetään taholle, joka on merkittävästi edistänyt metsästystä tai riistanhoitoa. 

Metsästäjäliiton hallitus valitsi uuden Wadén-palkinnon voittajaksi Ylen Eränkävijät-sarjan. Sarja palkitaan merkittävästä metsästyksen eteen tehdystä julkisuustyöstä.

Eränkävijät-sarja esittelee metsästystä ja kalastusta nykypäivän Suomessa. Sarjassa seurataan useamman intohimoisen eränkävijän elämäntapaa ja suhdetta ympäristöönsä. Heitä yhdistää rakkaus luontoon, vaikka taustoiltaan ja tarinoiltaan päähenkilöt ovat lähes toistensa vastakohtia ja kotoisin eripuolilta Suomea.
- Eränkävijät tuo positiivisella tavalla vastuullisen eränkäynnin perinnettä nykypäivään ja metsästyksen lähemmäksi suomalaisia. Sarja on toteutettu ennakkoluulottomasti ja täysin uudella tavalla ja se lisää metsästyksen yleistä hyväksyttävyyttä, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

Eränkävijät on myös ainoa Kultaisilla Venloilla palkittu eräohjelma. Edellisvuonna parhaan TV-ohjelman Venlan lisäksi ohjelmaa tähdittävä Aki Huhtanen voitti viime viikonloppuna vuoden parhaan esiintyjän palkinnon.
- Sarja on myyty jo yli 30 maahan, joten suomalaisen luonnon kauneus ja metsästäjien sitä kohtaan tuntema arvostus välittyvät myös ympäri maailmaa, Hallenberg lisää.

 

Tuotantoyhtiö arvostaa metsästäjien tunnustusta  

Eränkävijöiden vastaava tuottaja Teemu Hostikka yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.

- Metsästäjäliiton tunnustus lämmitti koko tekijätiimin mieltä. Kun metsästäjät itse antavat tunnustusta tekemästämme työstä, niin sitä tietää todellakin onnistuneensa, Hostikka sanoo.

Luonnonhoito on erittäin tärkeää eräretkeilyä aktiivisesti harrastavalle Hostikalle.
- Sarjan tekemisen aikana opin, että metsästäjät ja kalastajat ovat suurimpia luonnonsuojelijoita, koska heidän harrastuksensa tulevaisuus riippuu luonnosta ja sen hyvinvoinnista, hän summaa.

Wadén-palkinnon vastaanottaa yksi sarjan päähenkilöistä biologi Manu Soininmäki.
- Minusta on tärkeää tuoda luontoharrastuksia esille myös oman persoonan kautta. Huomionosoitus lämmittää suuresti sydäntä, me olemme siis onnistuneet, Soininmäki iloitsee.

Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan, joka oli Suomen puhelintoiminnan merkittävimpiä pioneereja sekä erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Vuotuinen Wadén-palkinto voidaan antaa suomalaiselle henkilölle tai toimijalle, joka on tehnyt merkittävää metsästyksen tai riistanhoidon edistämistyötä ja siten vaikuttanut metsästyksen tulevaisuuteen. Palkinto luovutetaan valtakunnallisten Riistapäivien illallistilaisuudessa tiistaina 15.1. Tuhannen euron rahapalkinnon lisäksi luovutetaan kunniakirja sekä palkinnosta muistoksi jäävä metsäaiheinen grafiikka.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto puolittaa nuorten jäsenmaksun

29.12.2018 - 16:59

Metsästäjäliitossa halutaan nuoret mukaan tekemään tulevaisuutta; mukaan toimintaan, seurojen jäseniksi, johtokuntiin ja varmistamaan suomalaisen metsästyskulttuurin jatkuvuus. Nuorten mukaan saamiseksi jäsenmaksu puolitettiin.

Metsästäjäliiton lauantaina pidetyssä ylimääräisessä liittokokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistus, jonka myötä 18-vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenjärjestöjen jäsenten ja henkilöjäsenten jäsenmaksu on puolet liittokokouksen päättämästä jäsenmaksusta. 

- Harrastuksen aloittamiseen kohdistuu muutenkin paljon kustannuksia, joten on kohtuullista helpottaa nuorten mukaan pääsyä, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg

Alennetun jäsenmaksun edellytyksenä on, että syntymävuosi on merkitty liiton jäsenrekisteriin jäsenmaksua edeltävän vuoden aikana. 

Nuoret Seuraan -kampanja jatkuu

Nuorisotyö kuuluu Metsästäjäliiton tärkeimpiin toimintamuotoihin. Tavoitteena on saada nuoret seurojen jäseniksi, aktiivisiksi vaikuttajiksi ja toiminnan jatkajiksi seurojen hallintoon. 

- Järjestämme ensi vuonna nuorille koulutusta esimerkiksi hyvästä yhdistys- ja seuratoiminnasta sekä tuotamme mallipohjan seurojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseksi, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Metsästäjäliitto jatkaa ensi vuonnakin Nuoret seuraan -kampanjaa, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen metsästysmahdollisuuksia etsivät nuoret ja nuoria jäseniä etsivät metsästysseurat.

- Metsästyksestä kiinnostuneille nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia päästä metsälle. Nykyinen uusien metsästäjien määrä ei riitä korvaamaan suurten ikäluokkien poistumaa lähivuosina. Kynnys on saatava matalaksi ja ovi auki, totea Hallenberg. 

Metsästäjäliitto tukee myös rahallisesti seuroja, jotka ottavat nuoria jäseniä tai uudistavat sääntöjään nuorisoystävällisiksi. Metsästäjäliitolla on olemassa valmiit nuorisoystävälliset mallisäännöt. 

Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Riihimäellä lauantaina 29.12.2018. Kokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistukset ja vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano. Jatkossa jokaisella piirillä on oma edustaja hallituksessa. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton hallitusvalinnat vahvistettiin

29.12.2018 - 16:45

Metsästäjäliiton ylimääräisessä liittokokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistukset ja vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano. Jatkossa jokaisella piirillä on oma edustaja hallituksessa. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä.

Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Riihimäellä lauantaina 29.12.2018. Ylimääräinen liittokokous vahvisti liiton uudet säännöt ja hallitusvalinnat. 

Kaikille piireille edustus hallitukseen

Uusien sääntöjen mukaisesti liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 10-18 muuta jäsentä. Muita jäseniä on liiton jäsenpiirien lukumäärää vastaava määrä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 

Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on ensimmäisellä kerralla erovuorossa puolet ja määrätään erovuoroiset arpomalla. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta ja heidän erovuoroisuutensa on erillisinä vuosina. Ensimmäisellä kerralla puheenjohtaja toimii täyden toimikauden ja varapuheenjohtaja vuoden. 

Hallitusvalinnat vahvistettiin Oulussa 24.11.2018 pidetyn liittokokouksessa esitetyn mukaisesti ja erovuoroiset arvottiin. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä. Uusi hallitus aloittaa tehtävänsä 1.1.2019.

 

Hallituksen jäsen (erovuoroisuus)

Henkilö kohtainen varajäsen

Piiri

Jukka Hautala (2 v)

Jyrki Koivusalo

Pohjanmaa

Pekka Julkunen (1 v)

Hannu Pohtinen

Pohjois-Savo

 

Kalevi Korhonen (1 v)

Veikko Piuva

Lappi

 

Antti Kuivalainen (1v)

Mika Elomäki

Pohjois-Karjala

 

Lars Kärkinen (2 v)

Mats Tuomela

Svenska Österbotten

 

Harri Käsmä (2 v)

Juhani Voutilainen

Kainuu

 

Petteri Lampinen (2 v)

Ari Teittinen

Suur-Savo

 

Bo-Krister Lindholm (2 v)

Tapani Koskela

Uusimaa

 

Ahti Lukkaroinen (2 v)

Kimmo Salo

Etelä-Häme

 

Timo Lähdekorpi (2 v)

Timo Mäkelä

Satakunta

 

Jani Nuijanmaa (2 v)

Heikki Taskinen

Keski-Suomi

 

Pauli Nyström (1 v)

Petri Passila

Pohjois-Häme

 

Veli Seikola (1 v)

Valto Ilola

Varsinais-Suomi

 

Juha Sormunen (1 v)

Simo Vertanen

Kymi

 

Sinikka Uusitalo (1 v)

Juho Prittinen

Keskipohja

 

Mikko Äijälä (1 v)

Henri Kinnunen

Oulu

 

 

Sääntöuudistukset hyväksyttiin

Sääntöuudistuksia tuli muun muassa 18-vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenmaksuihin, piirien liittokokousääniin sekä liittohallituksen jäsenmäärään. Muutettavaksi esitetty ylimääräistä liittokokousta koskeva kohta säilyi ennallaan.

Sääntöuudistuksen myötä 18 -vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenjärjestöjen jäsenten ja henkilöjäsenten jäsenmaksu on puolet liittokokouksen päättämästä jäsenmaksusta. Alennetun jäsenmaksun edellytyksenä on, että syntymävuosi on merkitty liiton jäsenrekisteriin jäsenmaksua edeltävän vuoden aikana.

Piirillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi edustaja piirin kutakin alkavan jäsenmäärän 5000 jäsentä kohden. Jatkossa piirillä on yksi ääni jokaista sellaista piirin jäsenmäärän alkavaa viisituhatlukua kohden, joista on suoritettu jäsenmaksu liitolle edellisen vuoden toimintavuoden loppuun mennessä. Aiemmin piireillä on ollut yksi ääni jokaista piirin jäsenmäärän alkavaa satalukua kohden.

Ylimääräistä liittokokouksia koskeva kohta säilyi ennallaan, ylimääräistä liittokokousta voidaan vaatia vain kirjallisesti. Ylimääräinen liittokokous pidetään, mikäli liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolme liiton piiriä sitä liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lahjoita nuorille metsästäjille tekemistä, vastuuta ja tasa-arvoa

21.12.2018 - 14:25

Nuorisotyö kuuluu Metsästäjäliiton tärkeimpiin toimintamuotoihin. Metsästäjäliiton vuoden 2019 varainkeruukampanjan tavoitteena on saada nuoret seurojen jäseniksi, aktiivisiksi vaikuttajiksi ja toiminnan jatkajiksi seurojen hallintoon.

Antamalla tukesi nuorisotyöllemme, annat samalla tekemistä, vastuuta ja tasa-arvoa nuorille sekä tulevaisuuden suomalaisille metsästysseuroille. Kerätyt varat käytetään 100% nuorten hyväksi. Kampanjan lisäksi varoja voidaan käyttää liiton muuhun nuorisotoimintaan.

Tule mukaan auttamaan nuoria metsästäjiä!

Lue lisää kampanjasivulta

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto tukee Pelastakaa lapset ry:n joulukeräystä

21.12.2018 - 13:21

Metsästäjäliitto ei lähetä tänä vuonna joulukortteja yhteistyökumppaneilleen vaan osallistuu 1 500 eurolla Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen, jolla autetaan köyhien perheiden lapsia kotimaassa.

"Joululahjoituksellanne muun muassa maksamme lasten harrastusmaksuja ja hankimme nuorille oppikirjat koko lukio- tai ammattiopintojen ajalle. Lahjoitusten turvin nuorten tulevaisuus ei jää pelkän peruskoulun varaan, vaan he voivat valmistua ylioppilaaksi tai ammattiin."

Lue lisää keräyksestä Pelastakaa Lapset ry:n sivuilta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ultracomilta joululahja Metsästäjäliiton Metso-leiritoimintaan

21.12.2018 - 13:06
Kuva: Kati Lumijärvi @lumijarvis

Ultracom Oy lahjoittaa tämän vuoden joulumuistamiseen tarkoitetut varat Suomen Metsästäjäliiton Metso-leiritoimintaan tukemaan vähävaraisten lasten ja nuorten metsästys- ja koiraharrastusta. 
- Eränkäynti, riistanhoito ja metsästys ovat hienoja tapoja viettää aikaa luonnossa. Ne opettavat myös yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Metsästäjäliiton järjestämät Metso-leirit, ovat erinomainen tapa lapsille ja nuorille päästä oppimaan näitä tärkeitä taitoja, toteaa Ultracomin toimitusjohtaja Jari Maansaari.

Metsästäjäliiton piirit ja jäsenseurat järjestävät paljon nuorten ja lasten toimintaa, kuten Metso-leirejä ja eräkerhoja, kouluvierailuja, koulutusta ja erilaisia teemapäiviä. Liiton nuorisotapahtumiin osallistuu vuosittain noin 3 000 henkilöä, jonka lisäksi vapaaehtoiset metsästäjät kertovat harrastuksesta kouluissa ja tavoittaen suuren joukon lapsia ja nuoria. 
- Metsästys, koiraharrastus ja riistanhoito on tärkeä osa monimuotoista luontokokemusta ja haluamme kannustaa jatkossakin lapsia ja nuoria tämän hienon harrastuksen pariin, Maansaari lisää.

Metsästäjäliitto kiittää Ultracomia lahjoituksesta.
- On upeaa huomata, että nuorisotyömme nähdään arvokkaana ja myös yhteistyökumppanit haluavat olla mukana tukemassa toimintaamme, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Mitä mieltä Jahdista?

17.12.2018 - 15:02

Oletko tyytyväinen Jahti-lehteen? Auta lehden toimitus uuden vuoden kunniaksi uuteen alkuun ja kerro mietteitäsi Jahti-lehdestä. Mikä on ollut onnistunutta, mikä vaatisi vielä hiontaa? Mistä asioista haluaisit lukea Jahdista ensi vuonna?

Lähetä vastauksesi sähköpostilla jahti(at)metsastajaliitto.fi tai tekstiviestillä 050 526 7170.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme pirteän oranssia pakkaspäivän tarvikeämpäriä. Metsästäjäliiton logolla varustettu ämpäri sisältää Metso-termospullon, turvaoranssin Metso-karvalakin, käden- ja jalanlämmittimet ja levyn suklaata. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti. Vastausaikaa on 31.12.2018 asti.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Jahti 5/2018 ilmestyy tänään

05.12.2018 - 11:49

Jahti-lehden vuoden viimeinen numero ilmestyy tänään. Lehden sivuilla muun muassa vieraillaan valkohäntäpeurajahdissa metsästysseurassa, joka valikoi saaliinsa tarkasti siten, että maastoon jäävät vain parhaat yksilöt jatkamaan sukua. Kyseisen peurajahdin tunnelmaan pääsee lisäksi katsomalla videot, jotka on julkaistu liiton Facebook- ja Instagram-tileillä.

Lue tuoreesta Jahti-lehdestä myös, kuinka EU yllättäen kyseenalaistaa Suomessa hyvin toimivan karhun- ja ilveksenmetsästyksen. Tutustu asiantuntijan analyysiin siitä, millaisia seurauksia on suden ampumisella pakkotilanteessa, jossa susi käy esimerkiksi metsästyskoiran kimppuun.

Voit myös vaikuttaa Metsästäjäliiton toimintaan ja palvelutarjontaan osallistumalla lehdessä esiteltyyn kyselytutkimukseen.

Antoisia lukuhetkiä!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Katso Jahti-lehden peurajahtivideo

04.12.2018 - 10:53

Jahti 5/2018 ilmestyy huomenna. Katso jo ennakkoon Metsästäjäliiton Facebook-sivuilla julkaistu lyhyt videonäyte peurajahdista, josta kerrotaan huomisessa Jahti-lehdessä. Perttelin Metsästysyhdistys näyttää, mikä peura kannattaa ottaa ja mikä jättää.

Katso video ja lue lisää huomenna Jahdista!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Tule mukaan järjestämään Suomen suurinta nuorten eräleiriä

30.11.2018 - 10:44

Ensi kesänä järjestetään Metsästäjäliiton toinen valtakunnallinen MegaMetso-suurleiri 31.7.-4.8. Tällä kertaa leireillään Suur-Savon piirin alueella Mikkelissä, Karkialammin varuskunta-alueella, jossa on erinomaiset puitteet leirin ja ammuntojen järjestämiseen.

Ilmoittautuminen leirille aukeaa 1.3.

Leirille ovat tervetulleita kaikki metsästyksestä kiinnostuneet 14-17-vuotiaat. Mukaan mahtuu 200 ensimmäistä. Leirillä mennään hieman syvemmälle asioihin, joten ohjelmasta saa enemmän irti, jos on aikaisempaa kokemusta metsästyksestä ja ammunnasta. Esimerkiksi Metso-leireiltä saa hyvät pohjat leirille osallistumiseen. MegaMetson päättää leikkimielinen kilpailu.

MegaMetson nettisivut aukeavat 15.1. Silloin pääset tutustumaan tarkemmin leirin ohjelmaan. Ilmoittautuminen leiriläiseksi on avoinna 1.3.-30.6.

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua jo nyt

Edellinen leiri oli mukava yhteisponnistus piireille. Olisi erittäin hienoa, jos saisimme piireistä vapaaehtoisia myös ensi kesän leirille. MegaMetsolla on monenlaista tekemistä ammuntojen valvonnasta, koulutukseen, leirialueen kunnossapitoon ja ryhmien ohjaamiseen. Talkooapua tarvitaan sekä leirille että leirin valmisteluun (29.-31.7.).

Rakennetaan yhdessä ikimuistoinen tapahtuma nuorille. Ilmoittaudu mukaan hyvään porukkaan jo nyt!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset talkoisiin:

Henri Mutanen
Koulutuspäällikkö
+358 (0)50 528 0001
henri.mutanen@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalan piiriin uusi toiminnanjohtaja

27.11.2018 - 12:09

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirissä aloittaa kuun vaihteessa uusi toiminnanjohtaja, joensuulainen Mika Elomäki.

Elomäki on koulutukseltaan metsäinsinööri metsien monikäyttöön liittyvällä painotuksella. Siihen kuuluu esimerkiksi riistan elinympäristöjen hoidon huomioiminen. Hän on toiminut muun muassa riistanhoitajana Kytäjän kartanolla ja tehnyt metsojen soidinaluekartoituksia metsäyhtiö Tornatorille. Lisäksi hän on opiskellut riistamestarin ammattitutkintoa.

Metsästysharrastuksen Elomäki on aloittanut jo lapsuudessa. Nykyisin hän metsästää kaikkea riistaa kolmen karkeakarvaisen saksanseisojansa ja yhden karkeakarvaisen mäyräkoiransa kanssa.

Pohjois-Karjalan piirin toiminnassa Elomäki on ollut mukana koulutusringissä. Pohtiessaan alkavaa toiminnanjohtajan pestiään, hän painottaakin juuri koulutukseen liittyviä asioita:

– Tärkein asia on se, että nuoriso vieraantuu luonnosta. Nuoret jähmettyvät penkin ja näytön väliin. Ei kaikista tarvitse tulla metsästäjiä, mutta luontoa ja riistaa pitää arvostaa. Se on kärki, hän toteaa.

51-vuotias Elomäki on perheellinen mies, joka on siviiliammatiltaan myyntipäällikkö.

Metsästäjäliitto kiittää lämpimästi piirin entistä toiminnanjohtajaa Markku Kejosta piirin ja liiton eteen tehdystä työstä kuluneen 15 vuoden aikana!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysampumasäännöt nyt netissä

26.11.2018 - 12:21

Metsästäjäliiton viralliset metsästysampumasäännöt on nyt julkaistu netissä. Metsästysampumasäännöt 2017 -kirjaa pääsee lukemaan SML:n kilpailusivustolla. Klikkaamalla avautuvan näkymän oikeassa yläkulmassa PDF-nappia sääntökirjasta tulee PDF-tiedosto, jossa voi käyttää hakutoimintoa ja jonka voi myös tulostaa.

Metsästysampumasääntöjä noudatetaan SML:n mestaruuskilpailuissa ja niitä voidaan noudattaa soveltuvin osin muissa kilpailuissa. Sääntökirja uusitaan viiden vuoden välein, ja seuraava päivitys on tulossa vuonna 2022.

Painettua sääntökirjaa voi ostaa Eräkontista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitosta kaikkien metsästäjien järjestö

24.11.2018 - 12:28

Suomen Metsästäjäliitto uudistaa strategiansa vuosille 2019–2023. Strategian mukaisesti järjestön päätehtävänä on edistää metsästystä, luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tulevaisuuden tavoitteena on olla kaikkien metsästäjien järjestö. 

Metsästäjäliiton uudistettu strategia pitää kiinni järjestön päätehtävästä. 
- Tehtävämme on edistää metsästystä ja metsästysseurojen toimintaedellytyksiä. Tulevaisuudessa haluamme olla kaikkien metsästäjien järjestö ja entistä vahvempi vaikuttaja metsästykseen liittyvässä päätöksenteossa, linjaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Strategisena tavoitteena on vahvistaa edelleen Metsästäjäliiton asemaa luotettavana ja arvostettuna asiantuntijaorganisaationa ja yhteistyökumppanina. 
- Haluamme olla vahva vaikuttaja metsästykseen liittyvässä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevassa päätöksenteossa myös tulevaisuudessa, korostaa Hallenberg.  

Yhteisöllisyys ja eräkulttuuri tärkeinä arvoina

Strategiauudistuksen yhteydessä myös Metsästäjäliiton arvot uudistettiin. Uudistetut arvot ovat luonnon kunnioittaminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, asiantuntijuus ja eräkulttuurin vaaliminen. 
- Metsästys- ja eräharrastuksella on merkittävä rooli suomalaisten ja erityisesti kaupunkilaisten ja nuorten luontosuhteen muodostumisessa. Se luo mahdollisuuksia tutustua luontoon ja tuo luonnon lähelle ihmisen arkea, kuvaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Metsästyksellä on paljon hyvinvointivaikutuksia.
- Luonnossa liikkuminen ja yhdessä tekeminen pitävät kunnon korkealla ja mielen virkeän, Siitari lisää. 

Vastuullisen metsästyksen edelläkävijäksi

Uudistetun strategian painopistealueiksi on valittu metsästyksen edistäminen, vastuullinen ja osaava jäsenistö, yhteisöllisyys sekä yhteiskunnallisuus. Nämä painopistealueet ohjaavat järjestön toiminnan suunnittelua vuosina 2019–23.

- Yhteinen tehtävämme on säilyttää metsästysharrastus luontaisena osana yhteiskuntaa ja varmistaa, että suomalaiset metsästäjät ovat vastuullisen metsästyksen edelläkävijöitä. Jo nyt metsästys on erittäin turvallista ja onnettomuuksia sattuu metsästäjämäärään suhteutettuna todella vähän, Siitari kertoo.

Uudistettu strategia vuosille 2019-23 esiteltiin lauantaina Metsästäjäliiton liittokokouksessa Oulussa. Strategian tavoite, koti kaikille metsästäjille, nähtiin tärkeänä järjestön tulevaisuuden kannalta. 
- Toivomme, että voimme jatkossa palvella kaikkia jäseniämme entistä paremmin ja kehittää toimintaamme siihen suuntaan, että liitto tuntuu ihan kaikkien metsästäjien kodilta, Siitari kiteyttää.

Suomen Metsästäjäliiton strategia 2019-23

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Komission uudet esitykset uhkaavat suurpetojen metsästystä

15.11.2018 - 09:16

Euroopan komissio on laatinut esitykset luontodirektiivissä tiukasti suojeltuja eläinlajeja käsittelevän ohjeasiakirjan päivittämiseksi. Komissio esittää kovia rajoituksia tiukasti suojeltujen lajien, kuten suden, ilveksen ja karhun metsästyskäytäntöihin.

”Uusi direktiivin soveltamisohje voi pahimmassa tapauksessa lopettaa karhun ja ilveksen metsästyksen Suomessa ja sallia ainoastaan haittaa aiheuttavien yksilöiden poiston. Mielestäni metsästyksen jatkaminen on välttämätöntä, eikä se oikein mitoitettuna vaaranna kantaa. Metsästyksen sallimisella on Metsästäjäliiton kokemusten perusteella positiivinen vaikutus sekä petoyhdyshenkilöverkoston toimivuuteen että paikallisten ihmisten suhtautumiseen. ” kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Komission esitykset ovat vastoin parlamentin, Euroopan alueiden komitean, kasvavan jäsenvaltioiden joukon sekä Euroopan susialueilla asuvien ihmisten vaatimuksia:

  1. Edistää joustavampaa ja käytännönläheisempää suurpetopolitiikkaa nyt, kun suurpedot levittäytyvät yhä laajemmalle alueelle.
  2. Luoda nopeasti joustava tapa muuttaa suurpetojen suojelustatusta heti, kun suotuisan suojelun taso on saavutettu.

Metsästäjien eurooppalaisen edunvalvontajärjestö FACE:n mukaan komission esitykset ovat tiukempia kuin luontodirektiivi, ne eivät ole eurooppalaisen oikeuskäytännön mukaisia, eivätkä ne perustu jäsenmaissa testattuihin käytäntöihin. Erityisen vakavaa on, että komissio jättää huomioimatta Euroopan unionin tuomioistuimessa ratkaistavana olevan suomen suden rauhoitusta koskevan asian, jonka ennakkoratkaisua odotetaan vasta vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Komission tulisi odottaa oikeuden ratkaisua eikä ryhtyä spekuloimaan lopputuloksella etukäteen.

Esitykset ovat esimerkki virkamiesten yrityksestä tuoda uusia rajoituksia takaoven kautta kunnioittamatta nykyistä demokraattista järjestelmää. Tällaista ei voi hyväksyä.

”On erikoista, että samalla kun EU-parlamentti edellyttää joustojen ja tarkastelumekanismien luomista ohjeistuksiin, komissio vastaa kiristämällä ohjeistustaan”, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kommentoi tilannetta.

FACE:n mielestä komissio on jättänyt jäsenvaltioille ja sidosryhmille aivan liian lyhyen ajan tutustua esityksiin ja kommentoida niitä. Tämä korostuu esityksen kohdalla, jossa sudelle esitetään kokonaan uutta liitettä. Aikaa tarvitaan reilusti lisää tai sitten erityisesti kyseinen liite-esitys pitää vetää kokonaan pois. Vain hyvin harva jäsenmaa kritisoi esityksiä 30. lokakuuta järjestetyssä kokouksessa Brysselissä.

” Suomessa kuitenkin vallitsee hyvä kansallinen yhdessä tekemisen henki tällä hetkellä. Olemme aktiivisesti tarjonneet taustatukea päätöksenteon tueksi”, Hallenberg kertoo.

Metsästäjäliitto vaikuttaa tässä asiassa vahvasti myös FACE:n ja Pohjoismaisen edunvalvontajärjestön, NHA:n kautta. Esityksiä on mahdollista kommentoida kirjallisesti 20.11. mennessä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikannan ennustemalli alueellisen arvioinnin pohjaksi

09.11.2018 - 08:56
Luke: Susien ennustettu alueellinen esiintyminen 11.11.2018. Tummempi värisävy kuvaa suurempaa esiintymistodennäköisyyttä.

Metsästäjäliitto toivoo, että Luken kehittämän susikannan ennustemallin tietoa hyödynnetään alueellisten ongelmien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa. On syytä huomata, että suurin osa uusien susiparien reviireistä on muodostumassa Länsi-Suomen alueelle, jossa susikanta on jo ennestään tiheä.  

Luonnonvarakeskus julkistaa vuosittain kesäkuun alussa tassuhavaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin perustuvan suden kanta-arvion, joka kuvaa maaliskuun susitilannetta. Susikanta vaihtelee kuitenkin merkittävästi vuoden mittaan. Suomi raportoi susikantansa EU-viranomaisille kannan vuotuisen alimman tason mukaan, eli tilanteen ennen lisääntymiskautta. Tähän mennessä ei ole ollut käytettävissä ajantasaista tietoa kannasta syksyllä.  

Metsästäjäliitto pitää Luken uuden ennustemallin kehittämistä hyvänä asiana.
- Luken uusi ennustemalli tuo nyt kaivattua virallista tietoa kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

Siitari pitää myös tärkeänä Luken suunnitelmaa kehittää ennustetta siten, että jatkossa loppuvuoden ennusteessa huomioidaan pantasusien lisäksi myös maaliskuun jälkeen kertyneet Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot. 

Suurin osa uusien susiparien reviireistä Länsi-Suomeen

Luken ennustemallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista. Susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311.

Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuu Länsi-Suomeen, lähelle olemassa olevien laumojen ja parien reviirejä.
- Metsästäjät ovat jo havainneet Pohjanmaalla ja Satakunnassa uusien parien muodostumisen ja reviirien syntymisen. Nyt tästä on myös virallinen arvio. Luken tuottamaa tietoa on perusteltua hyödyntää myös riistahallinnon päätöksenteossa, kommentoi Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Hallenberg toivoo, että ennuste herättää keskustelua koko maan susikannan lisäksi myös alueellisten kantojen hallinnasta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lue verkosta uusi Digi-Jahti

08.11.2018 - 09:55

Verkkolehti Digi-Jahdin vuoden viimeinen numero on julkaistu.

Tuoreesta Digi-Jahdista löydät opetusvideot vilkkaan spanielin kouluttamisesta metsästyskoiraksi. Voit lukea millaisia rajoituksia lyijylle suunnitellaan ammusmateriaalina, ja vastata kyselyyn, jonka avulla pääset vaikuttamaan Metsästäjäliiton palvelutarjontaan. Löydät myös käytännön vinkit näätäjahtiin, ja esimerkin siitä, kuinka metsästysseura kunnosti Metsästäjäliiton tuella riistakosteikon. Hae sinäkin riistanhoidon tukea!

Toivotamme antoisia lukuhetkiä! Löydät lehden täältä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pentuehavaintojen väheneminen näkyi ilvesluvissa

26.10.2018 - 12:44

Riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Lupien määrä lähes puolittui viime vuoteen verrattuna. Osassa maata taustalla on Tassu-havaintojen vähentyminen, osassa maata on saavutettu tavoiteltu kanta.

Viime vuosina kannanhoidollisella metsästyksellä on pyritty pysäyttämään ilveskannan kasvu. Nyt tavoitteeksi on asetettu kannan pitäminen vakaana. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat 205 ilveksen pyytämiseen. Lupamäärä putosi noin puoleen edellisvuodesta.

Kanta-arvio pohjautuu kirjattuihin havaintoihin

Kolmena edellisenä vuonna lupia myönnettiin runsaasti, koska kannan kasvua haluttiin rajoittaa. Nyt Luke arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 1 865–1 990 yli vuoden ikäistä ilvestä, ja tahtotila on pitää kanta vakaana.

Ilvespentueiden havaintoja oli 16 prosenttia vähemmän kuin edelliskaudella.

- Osassa Suomea ilveskantaa on metsästäjien havaintojenkin mukaan pienentynyt. Osassa maata taas havaintoja ei harmillista kyllä raportoida tai kirjata, kertoo Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Kaikki pentuehavainnot Tassu-järjestelmään

Kanta-arvio pohjautuu Tassu-suurpetohavaintojärjestelmän kirjauksien ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon. Käytännössä vain Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla on suoritettu lumijälkilaskentoja, joten muuten arvio pohjautuu kokonaan Tassu-havaintoihin.

- Ilveksen yleistyessä myös jälkiin on totuttu, eikä havaintoja ilmoiteta yhtä ahkerasti kuin aiemmin. Kanta-arvio kuitenkin muodostuu näistä havainnoista. Erityisen tärkeitä ovat pentuehavainnot, on todella tärkeää viedä ne Tassu-järjestelmään määräaikaan mennessä. Näistä havainnoista syntyy taas seuraava kanta-arvio, Siitari muistuttaa.

Metsästyksen johtaja vaaditaan nyt myös ilvesjahdissa

Metsästyksen johtajaa on edellytetty tähän saakka vain hirven ja peuran metsästyksessä. Lainmuutoksen myötä nyt myös suden, karhun, ahman ja ilveksen poikkeusluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia. Lue lisää asiasta täältä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Aselakiesitys eduskuntaan aiempaa lievempänä sidosryhmien lausuntojen pohjalta

22.10.2018 - 12:07

Hallitus antoi 11.10. eduskunnalle esityksen muutoksista ampuma-aselakiin, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin ja asevelvollisuuslakiin. Esitys on Metsästäjäliiton ja muiden sidosryhmien palautteen ansiosta aiempaa lievempi. Kaikilta kiristyksiltä ei silti voi välttyä, koska Suomella on EU:n jäsenenä velvollisuus saattaa uudistetun tuliasedirektiivin vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön.

Keskeisimmät lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset:
  • Isokokoisten latauslaitteiden luvanvaraisuus ei enää koske toimintakelvottomia laitteita, eikä latauslaitteita, jotka on valmistettu sarjatuliaseeseen, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946.
  • Reserviläispoikkeuksessa sijoituksen tai suunnitellun sijoituksen sijaan käytetään nyt termiä "sijoituskelpoinen". Myös viittaukset yläikärajaan on poistettu.
  • Reserviläispoikkeuksen ikäraja laskettiin 20 vuodesta 18 vuoteen, aktiivisuutta vaaditaan 12 kk, ei 24 kk ennen luvan myöntämistä. Lausunnolla olleessa versiossa ensimmäinen lupa reserviläisperusteella oli määräaikainen, nyt lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva.
  • Myös urheilupoikkeuksella luvitettavista A-luokan pitkistä aseista vaatimus aktiivisuudesta on nyt 12 kk, ei 24 kk. Käsiaseissa säilyisi 24 kk vaatimus.
  • Ilmoitus aseen lanaamisesta tulisi tehdä, jos lainaaminen kestää yli 30 päivää (aiemmassa luonnoksessa 10 päivää).
  • Keräilyaseiden automaattinen ampumakielto on poistettu ja nykyinen käytäntö säilyy, eli ampumakielto on lupaviranomaisen harkinnassa.
Lupien valvonta tarkentuu

Kiristyksiäkin on kuitenkin luvassa. Aseluvan haltijoita seurataan jatkossa enemmän ja aselupia tarkastellaan säännöllisesti. Hallussapito-lupa voidaan peruuttaa, jos luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää ole. Metsästysperusteella myönnetyssä aseluvassa harrastuksen aktiivisuuden osoitukseksi riittää näillä näkymin metsästyskortti.
Esitys menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn ja voi toki muuttua vielä sielläkin. Mutta ennen kesäkuuta 2017 myönnetyt aseluvat ovat voimassa lainmuutoksen jälkeenkin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Mennään metsään -kampanjan kärkenä Metsästäjäliitolla kuvakilpailu

18.10.2018 - 09:56
Kuvaaja: Pasi Heimonen

Mennään metsään -kampanjassa Metsästäjäliiton kärkenä oli metsästysharrastuksen kuvaaminen. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle järjestö on hakenut suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen vaalimista.

Metsästäjäliitto oli mukana Ylen Mennään metsään -kampanjassa.

- Haluamme lisätä metsässä liikkumista ja samalla näyttää suurelle yleisölle, kuinka hieno harrastus metsästys on, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Kampanjaan liittyen Metsästäjäliitto järjesti metsästysaiheisen kuvakilpailun Instagramissa.

 Kuvakilpailuun tuli ilahduttavan paljon kuvia. Niistä välittyi hienoja metsästystunnelmia ja upeita metsämaisemia, Siitari kiittelee.

Kilpailun voittajat arvottiin viime viikolla. Kaikkiin kilpailuun osallistuneisiin kuviin voi tutustua Instagramissa tunnisteella #MennäänMetsälle.

Metsästys ei ole jokamiehenoikeus

Mennään Metsään -kampanjassa eniten keskustelua on herättänyt jokamiehenoikeuksien hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Metsästäjäliitto ei ole tässä projektissa mukana, sillä jokamiehenoikeus ei koske lainkaan metsästystä. Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen jo vuodesta 1442 alkaen, jolloin Kristofferin maanlaki määriteltiin.  Maanomistajalla on siis oikeus metsästää ja määrätä metsästyksestä omilla maillaan. Tyypillisesti maanomistajat vuokraavat maansa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle.

- Metsästysseuran jäsenellä on oikeus metsästää niillä alueilla, joihin metsästysseuralla on metsästysoikeus. Metsästys ei siis ole jokamiehenoikeus, Siitari korostaa.

Jokamiehenoikeudet on hyväksytty Suomen keräämään kansallisen aineettoman kulttuuriperinnön ehdokasluetteloon jo vuonna 2017. Tältä listalta Suomi tulee ehdottamaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle ensin saunomista ja sen jälkeen kaustislaista viulunsoittoperinnettä. Muita ehdokkaita ei ole vielä nimetty. Metsästäjäliitto on mukana hankkeessa, joka on päässyt kansalliselle listalle.

-Haemme yhdessä Suomen Kennelliiton ja Suomen Pystykorvajärjestön kanssa suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen vaalimista Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, Siitari kertoo.

Suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen harjoittajien määrä on vähentynyt huippuvuosista. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle pääsy auttaisi varmistamaan perinteen elävänä pysyvyyttä ja jatkuvuutta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten metsästysaika piteni kauden loppupäästä

12.10.2018 - 12:21
Kuva: Erkki Talvitie

Hirvenmetsästys koiralla ja ajoketjussa alkaa lauantaina 13.10. koko maassa. Seuruejahti on Suomessa hyvin organisoitua ja vastuullista. Turvallista jahtia -esitteiden avulla tärkeimmät ohjeet on helppo kerrata.

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahti jatkuu lauantaina kiimarauhoituksen jälkeen. Muualla maassa hirviä on voinut ampua vahtimalla jo syyskuun alusta. Tällä kaudella on lupia käytössä viime vuotta enemmän: 54 653 hirven ja 44 300 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.

Hirvijahtia voi jatkaa ilman koiraa 1.– 15.1. ja valkohäntäpeuran metsästystä voi jatkaa ilman koiraa 1.2.–15.2. Suosittelemme kuitenkin, että hirvieläinten jahti olisi saatu päätökseen jo aiemmin.

Turvallista jahtia

Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain yli 100 000 metsästäjää. Hirvieläinten pyynti on Suomessa hyvin suunniteltua, johdettua ja vastuullisesti toteutettua.

Turvallisuuden edistämiseksi Metsästäjäliitto on koonnut hirvijahdin hyvät toimintatavat Turvallista jahtia -esitteeseen. Tulosta Turvallista jahtia -esite omalle seurueellesi täältä.

Turvallisuutta lisää myös koiratutkapaikannusohjelmien sijaitien avoin jakaminen. Koirien lisäksi myös koiranohjaajien ja passien sijainnit on hyvä jakaa, jotta myös lähialueella metsästävät osaavat ennakoida jahdin etenemistä.

Turvallisesti tiellä

Hirvijahdin käynnistyminen lisää myös hirvikolarin riskiä. Jahdin ollessa käynnissä on hyvä varoittaa autoilijoita. Myös metsästäjien tulee olla tarkkana jahtipaikalle ajaessa ja sieltä pois lähtiessä, sillä juuri aamu- ja iltahämärissä onnettomuusriski on suurimmillaan.

Peurakolareiden vähentämiseksi Suomen riistakeskus suosittelee painottamaan peurojen metsästystä alkukauteen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer