slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Metsästäjäliitto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 17 min 27 s sitten

Metsästysseurojen tietosuojavaatimukset kiristyvät, Metsästäjäliitto auttaa

15.02.2018 - 16:29

EU:n uusi tietosuoja-asetus tuo isoja muutoksia seurojen jäsentietojen käsittelyyn. Asetuksen laiminlyönti voi johtaa huomattaviin sakkoihin. Metsästäjäliitto järjestää jäsenseuroille koulutusta, jolla vaatimukset tulevat tutuiksi.

Uutta tietosuoja-asetusta on noudatettava 25.5.2018 alkaen. Metsästäjäliitossa jäsenten yksityisyys otetaan vakavasti ja olemme valmistautuneet muutokseen huolella. Metsästäjäliitossa tietosuojasta ja -turvasta pyritään huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaikutusta jäsenten henkilötietojen käsittelyyn

Tietosuoja-asetus koskee kaikkia henkilötietoja käsitteleviä toimijoita, myös metsästysseuroja. Seurat käsittelevät henkilötietoja esimerkiksi ylläpitäessään rekisteriä omista jäsenistään. Asetuksen tuomilla muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia henkilötietojen käsittelyyn, vastuukysymyksiin sekä tietojen luovutukseen.

Metsästäjäliiton jäsenseuroille maksutonta koulutusta

Tuleva muutos tulee ottaa vakavasti. Mikäli seuranne ei ole vielä valmistautunut tulevaan muutokseen, olisi nyt aika aloittaa viipymättä. Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenseuroille tietoa ja maksutonta koulutusta. Lisäksi autamme Metsästäjäliiton nettijäsenrekisterissä olevan jäsenrekisterinne rekisteriselosteen laatimisessa/päivittämisessä. Koulutukset pidetään verkossa ja opetuksesta vastaa asianajotoimisto Eversheds.

Tarkista seuranne yhteystiedot liiton jäsenrekisteristä

Lähetämme seurojen keskeisille toimijoille tietoa muutoksista ja koulutuksen ajankohdista. Varmista, että seuranne yhteystiedot ovat kunnossa Metsästäjäliiton jäsenrekisterissä. Tarkista myös, että seuratoimijoiden vastuualueet (pj, sihteeri, yms.) on oikein merkitty.

Jäsenrekisteriin pääset täältä. Mikäli tarvitset apua tunnusten tai jäsenrekisterin käytön kanssa, ota yhteyttä jäsenrekisteritukeemme:

Metsästäjäliiton jäsenrekisterituki

p. 09 4177 0741
sml(at)hoika.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Oikaisu Jahdin susiuutiseen

15.02.2018 - 15:26

Jahti-lehden 1/2018 sivulla 11 on uutinen Metsästäjäliiton edellyttämistä muutoksista susipolitiikkaan. Jutussa sanotaan, että Suomen riistakeskus on hylännyt talvelle 2018 laaditut kaatolupahakemukset. Tilanne on muuttunut, sillä riistakeskus on lehden painoonmenon jälkeen tehnyt myönteisiä poikkeuslupapäätöksiä, ja lisäksi poronhoitoalueelle on myönnetty sudenkaatolupia talven aikana.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vuoden ensimmäinen Jahti ilmestyy tänään

15.02.2018 - 08:47

Metsästäjäliiton jäsenlehden vuoden ensimmäinen numero ilmestyy tänään 15.2. Kannessa komeilee ilmeikäs kettu.

Lehdessä on jälleen monipuolinen sisältö. Jahti-lehti vieraili muun muassa kettujahdissa Kihniössä ja hirvijahdissa Sastamalassa. Lisäksi kerromme tarkemmin nuorisokampanjastamme ja tulevasta villisikaviikonlopusta. Pureudumme myös siihen, millainen on hyvä suurpetohavainto ja miten kivääriampujan näköongelmia voi korjata. Ensimmäistä kertaa ääneen pääsevät uudet kolumnistit Iina Saarikko ja Antti Otsamo. Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutuksen tärkeydestä muistutetaan myös, ja mukana on kalenteri kevään koulutuksista.

Mukavia lukuhetkiä!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto: suden kannanhoito ei toimi

09.02.2018 - 13:30
Metsästäjäliitto irtautuu nykyisestä suden kannanhoitosuunnitelmasta 

Metsästäjäliitto oli 2014 aktiivisesti mukana luomassa suden kannanhoitosuunnitelmaa Suomeen. Suunnitelmassa listattiin useita tavoitteita, kuten luottamuksen rakentaminen toimijoiden välillä, nopea reagointi haittoihin ja arvon luominen sudelle riistaeläimenä. Nyt kannanhoitosuunnitelman toteuttaminen ontuu, ja Metsästäjäliitolle tärkeät osiot eivät tällä hetkellä toimi. Ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien rinnalle on noussut juridiikka tulkintoineen. Nykyinen kannanhoitosuunnitelma on tiensä päässä. Metsästäjäliitto edellyttää, että kannanhoitosuunnitelma päivitetään toimivaksi kokonaisuudeksi.

SRVA tarpeen turvata

Metsästäjäliitto ei ole sopimusosapuoli suurriistan virka-apuasiassa (SRVA). SRVA-tehtävien toteuttaminen vaatii tehtävään koulutetut koirat, joita on voitava turvallisesti myös harjoittaa todenmukaisissa tilanteissa. Metsästäjäliitto korostaa, että SRVA-henkilöstön on voitava arvioida koiriin kohdistuvaa susiuhkaa aina tilanne- ja tehtäväkohtaisesti. Metsästäjäliitto kantaa huolta SRVA-toiminnan jatkosta erityisesti alueilla, joilla petokannat ovat koirille merkittävä uhka.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästäjät kantavat SRVA-toiminnan kautta merkittävää yhteiskuntavastuuta ja liitto korostaa hyvää yhteistyötä poliisin kanssa. Virka-avun antamisessa liitto suosittaa jäsenistölleen ja sidosryhmille SRVA-toiminnan turvaamista mahdollisuuksien mukaan eläinsuojelullisin ja inhimillisin perustein.

Suden kannanarviointia kehitettävä

Metsästäjät ovat Metsästäjäliiton kannustuksesta tehneet aktiivista suurpetojen havainnointia Tassu-järjestelmään ja osallistuneet susinäytteiden DNA-keräykseen. Metsästäjäliitto korostaa Tassu-havaintojen toimivan kanta-arvion ja poikkeuslupien myöntöperusteina. Metsästäjäliitto katsoo luottamuksen parantamisessa olevan yhä kehitettävää kentän ja tutkimuksen välillä, ja edellyttää suden kannanarviointiin lisää läpinäkyvyyttä.   

Suomen Metsästäjäliitto tukee jäsenistöä lupa-asioissa

Akuuttina ratkaisuna Metsästäjäliitto järjestää jäsenistölleen neuvontaa lupien hakemisessa ja lakiapua kielteisistä lupapäätöksistä hallinto-oikeuksiin tehtäviin valituksiin.

Ratkaisumallia tilanteeseen?

Metsästäjäliitto osallistuu aktiivisesti suden kannanhoidon kehittämiseen. Pitkän aikavälin ratkaisuna liiton tavoitteena on suden liitesiirto luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Lyhyellä aikavälillä Metsästäjäliitto edellyttää, että kannanhoitosuunnitelma päivitetään toimivaksi kokonaisuudeksi ennen tulevaa metsästyskautta.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että susiasia koskettaa yhteiskuntaa laajasti ja kannustaa yhteiskunnalliseen keskusteluun muitakin sidosryhmiä. On löydettävä tasapaino, jossa haitat ovat hallinnassa ja Suomen susikanta on elinvoimainen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Villisikaviikonloppu kutsuu

08.02.2018 - 13:01

Villisikakanta on runsastunut Suomessa monin paikoin ja tuonut mukanaan mielenkiintoisia metsästysmahdollisuuksia. Villisika on monipuolinen ja haastava riistaeläin, jota voidaan metsästää kyttäämällä, ajoketjussa tai koirilla. Siitä saa myös monenlaista herkullista riistaruokaa.

Metsästäjäliitto sekä maa- ja metsätalousministeriö järjestävät yhdessä muiden toimijoiden kanssa valtakunnallisen villisikaviikonlopun 23.-25.2.2018. Tarkoituksena on metsästää villisikaa samanaikaisesti sen esiintymisalueilla. Lisäksi tarjoamme lisää tietoa villisiasta ja sen metsästyksestä, näytteiden otosta ja riistaruoasta.

Tapahtumaan voi osallistua esimerkiksi järjestämällä yhteisjahdin naapuriseurojen kanssa. Metsästäjäliiton nettisivuilla on ilmoittautumislomake tapahtumaan ja lisätietoa viikonlopusta.

Lähtekää mukaan viettämään mukava yhteisöllinen jahtiviikonloppu!

Lue lisää ja ilmoittaudu!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lataa St1 Way -sovellus Metsästäjäliiton jäsenkortin kaveriksi

05.02.2018 - 12:35

St1 Way on maksuton sovellus, jonka voit ladata puhelimeesi* Metsästäjäliiton jäsenkorttisi kaveriksi. Sovelluksesta löydät muun muassa St1- ja Shell-asemien karttahaun sekä nettipesukaupan. St1 Wayn voit ladata App Storesta ja Google Playsta.

Ladattuasi St1 Way -sovelluksen, voit rekisteröityä St1:n kanta-asiakkaaksi. Ensimmäisellä kerralla tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksillasi, jonka jälkeen
luot itsellesi henkilökohtaisen St1 ID -tunnuksen. Kirjautumisen yhteydessä valitset myös maksutavan esimerkiksi nettipesuille. St1 ID:llä kirjaudut jatkossa kätevästi sovellukseen.

Sovelluksen kautta mm. nettipesujen ostaminen on turvallista ja vaivatonta. Jatkossa näet sovelluksesta kaikki ajankohtaiset pesutarjoukset.

Metsästäjäliiton jäsenkorttisi on St1-käteisalennuskorttisi, ja saat aina alennusta St1- ja Shell-asemilta** jäsenkorttiasi näyttämällä, kun maksutapana on käteinen, pankkikortti tai Visa Electron.

* St1 Sovellus toimii seuraavien käyttöjärjestelmien kanssa: iOS 11 (iPhone 5 tai uudempi) ja Android 4.1 tai uudempi.
** Shell express -asemat eivät kuulu alennuksen piiriin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto edellyttää muutosta susipolitiikkaan

26.01.2018 - 09:30

Metsästäjäliitto käynnisti keväällä 2017 toimet aktiivisen susikannan hallinnan mallin luomiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on siirtää susi Suomessa luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Komissio sai parlamentilta toimeksiannon selkeyttää liitesiirtoihin liittyvää menettelyä, mikä on merkittävä avaus, joka saatiin aikaan tehokkaalla edunvalvonnalla. Metsästäjäliitto on tehnyt ja tekee työtä EU-tasolla asian mahdollistamiseksi.  Liitemuutoksella haetaan selkeyttä lupapolitiikkaan ja paikallisten olojen huomiointiin -kestävyyden vaarantumatta. Metsästäjäliitto hakee käytännöllisiä ratkaisuja kansalliseen tilanteeseemme nykyisen asetuksen päättyessä tänä vuonna.

Metsästäjäliitto on toiminut sillanrakentajana susiasiassa tiivistäen yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Liitto on työskennellyt aktiivisesti eri osapuolia tyydyttävän kanta-arvion muodostamiseksi ja aiemman kannanhoitosuunnitelman mukaisten toimien edistämiseksi. Tavoitteena on, että Suomessa on elinvoimainen susikanta, jota hallitaan joustavasti metsästyksen keinoin haittojen pitämiseksi hyväksyttävän suuruisina.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että susikannan hoitoon liittyvä politiikka ei ole yksin metsästyksellinen asia, vaan yhteiskuntaa koskettava, koska siihen liittyviä näkökulmia ovat esimerkiksi kotieläinvahingot, kuntien ja yksityisten kansalaisten järjestämät susialueiden ylimääräiset koulukyydit, riskit asutusalueilla liikkuvista eläimistä ja mm. SRVA-toiminnan hankaloituminen yleisine turvallisuuskysymyksineen.
Metsästäjäliiton -ja myös EU:n - tavoitteena on huomioida paikalliset ihmiset ja sosiaalinen kestävyys susikannan hoidossa.

Suomen Riistakeskus hylkäsi lupahakemukset

Kannanhoidollinen metsästys päättyi toissa vuonna. Nykyinen vahinko- ja sosiaalisin perustein myönnettäviin poikkeuslupiin perustuva malli perustuu kahden vuoden mittaiseen asetukseen, jossa suurin vuotuinen poistuma on 53 yksilöä. Suomen Riistakeskus on hylännyt talvelle 2018 laaditut kaatolupalupahakemukset.

Lakitupien ratkaisuilla kannanhoitoa?

Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksellään Parikkalaan myönnetyn ja jo 2017 käytetyn susiluvan. KHO hakee ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta kannanhoidollisen metsästyksen direktiivin mukaisuudesta. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm kuinka suotuisan suojelutason vaatimusta on tulkittava ja onko tappamiselle vaihtoehtoja. Ratkaisun saatuaan kansallinen tuomioistuin jatkaa asian käsittelyä, ja asian arvioidaan kestävän pitkään.
Metsästäjäliitto on päättänyt antaa asiantuntija-apua valituista kielteisistä lupapäätöksistä tehtävien valitusten valmistelussa. Samalla Liitto muistuttaa, että kannanhoitoon oleellisena osana kuuluva metsästys ei voi jatkossa perustua yksittäisistä lupahakemuksista käytävään juridiseen prosessiin. Nykyinen menettely on tullut tiensä päähän.  

Luotettava kannanarvio kaiken perusta

Mahdollinen liitetarkistus saattaisi parhaimmillaan mahdollistaa suden siirtämistä liitteestä IV liitteeseen V koko Suomessa. Muutos toisi aikaisempaa enemmän perusteita ja joustavuutta pyyntilupia myöntäville viranomaisille ja lupien hakijoille. Liitemuutos edellyttää luonnollisesti Suomelta suden suotuisan suojelutason turvaamisesta jatkossakin. Tämän perusta on jatkossakin riittävän luotettava kanta-arvio. Sen muodostaminen on avainkysymys, johon on tarpeen löytää ratkaisu ja turvata työhön riittävät resurssit. 

Seuraava kanta-arvio julkaistaan kesän 2018 alussa.

Liiton linjaukset

Nykyiset käytännöt ovat herättäneet laajalti tyytymättömyyttä metsästäjien keskuudessa ja muutoinkin yhteiskunnassa. Metsästäjäliiton hallitus käsittelee tilannetta ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

 

--

 

Jägarförbundet kräver att vargpolitiken förändras

Under våren 2017 tog Jägarförbundet itu med att utföra en aktiv och hållbar förvaltningsplan för vargstammen i Finland. I Finland tillämpar vi det strikta skydd som föreskrivs i naturdirektivets IV bilaga för varg. Det är alltså förbjudet att fånga eller döda varg i naturen. Också annat avsiktligt störande av dem är förbjudet. Naturdirektivet reglerar inte vargjakt i renskötselområdet lika strikt som utanför det eftersom vargen i renskötselområdet räknas till arterna i bilaga V. Så är fallet även i de Baltiska staterna. Ett långsiktigt mål för Jägarförbundet är att få vargen förflyttad från den IV bilagan till den V även i resten av landet. Som medlemsland i Europeiska unionen beaktar Finland unionens lagstiftning i sitt beslutsfattande. EU:s direktiv överförs i den nationella lagstiftningen och berör därför alla enskilda aktörer. De stora rovdjurens ställning regleras av naturdirektivet, vars bestämmelser har integrerats i Finlands jaktlag och jaktförordning. Därför är det ett stort steg i rätt riktning att EU parlamentet nu har gett i uppdrag till kommissionen att utreda hur nämnda förflyttning vore möjlig. Detta har möjliggjorts genom en utbredd intressebevakning från Jägarförbundets sida. Jägarförbundet arbetar på EU-nivå för att förverkliga detta. Genom att ändra på vargens plats i bilagorna vill man uppnå en tydligare licenspolitik och att de lokala förhållandena ska beaktas bättre – utan att vargstammens hållbarhet ska äventyras. Jägarförbundet vill uppnå en praktisk lösning för vår nationella situation när den nuvarande författningen upphör det här året. 

Jägarförbundet har jobbat aktivt för att vi ska uppnå en så rättvis uppskattning över vargstammen i Finland som möjligt. För att det ska vara möjligt har det utförts ett tätt samarbete med alla intressegrupper inom vargpolitiken, där har Jägarförbundet verkat som en brobyggare. Målet är att vi ska ha en livskraftig vargstam i Finland. Stammen ska var möjlig att sköta och hållas på bestämd och allmänt godkänd nivå genom jakt.

Jägarförbundet vill påminna att vargpolitiken och vargstammens storlek inte enbart är en jaktfråga utan den berör hela samhället. Den berör t.ex. skador på boskap, de av samhället påtvingade extra skolskjutsarna på orter med täta vargbestånd, skador på husdjur och även svårigheten att genomföra Storviltsassistans (SRVA) arbeten.  
Jägarförbundets och även EU:s mål är att ta i beaktande den lokala befolkningen och därmed uppnå en socialt hållbar skötsel av vargstammen. 

 

Finlands Viltcentral avslog ansökningarna om undantagsloven för vargjakt

Stamvårdande jakt på varg slutade i fjol. Den nuvarande mallen som går ut på att undantagslov kan fås på skade- och sociala grunder, grundar sig på en två-årig författning där den största möjliga avskjutningen är 53 individer. Finlands viltcentral har avslagit de undantagslov som ansökts för vintern 2018. 

Stamvårdsbeslut via domstolar?

Östra-Finlands förvaltningsdomstol avslog det redan beviljade och 2017 använda undantagslovet för jakt på varg i Parikkala. Högsta domstolen söker prejudikat av EU-domstolen för att utreda om denna stamvårdande jakt var enligt direktiven. De viktigaste frågorna är bland annat hur man ska bedöma när en skyddsnivå för en art är gynnsam och finns det ett alternativ till avlivning. När ett beslut tagits fortsätter den nationella domstolen med ärendet, och man kan anta att ärendet drar ut på tiden.

Jägarförbundet har beslutat att ge experthjälp till de som vill överklaga de avslagna undantagsloven. Samtidigt vill Jägarförbundet påminna att jakten, som är en viktig del av stamvården, inte i fortsättningen kan grunda sig på enskilda undantagslov och den juridiska processen runt dem. Den nuvarande processen har kommit till sin ände. 

En tillförlitlig uppskattning av stammen är det mest väsentliga

En möjlig justering av bilagorna kan i bästa fall betyda en förflyttning av vargen från bilaga IV till bilaga V i hela landet. En förändring skulle ge de instanser som beviljar och de som söker jaktlicenser flera grunder och mera flexibilitet i sökandet och beviljandet. En justering av bilagorna kräver naturligtvis att Finland även i framtiden kan erbjuda en gynnsam skyddsnivå för vargen. För att uppnå detta krävs även i fortsättningen en tillförlitlig uppskattning av stammen. Detta är det mest väsentliga just nu, vi behöver hitta goda tillvägagångssätt och resurser för detta. 

Nästa stamuppskattning publiceras i början på sommaren 2018.  

Förbundets riktlinjer

Den nuvarande praxisen har lett till en stor missnöjdhet inom jägarkåren och även på andra håll i samhället. Jägarförbundets styrelse behandlar ärendet och beslutar om vilka möjliga åtgärder man ska vidta. 

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lähde mukaan villisikaviikonloppuun!

17.01.2018 - 18:41

Runsastunut villisikakanta on tuonut moniin osiin Suomea uusia, mielenkiintoisia metsästysmahdollisuuksia. Villisika on monipuolinen ja haastava riistaeläin, jota voidaan metsästää kyttäämällä, ajoketjussa tai koirilla. Siitä saa myös monenlaista herkullista riistaruokaa.

Metsästäjäliitto sekä maa- ja metsätalousministeriö järjestävät yhdessä muiden toimijoiden kanssa valtakunnallisen villisikaviikonlopun 23.–25.2.2018. Tarkoituksena on metsästää villisikaa samanaikaisesti sen esiintymisalueilla. Lisäksi tarjoamme lisää tietoa villisiasta ja sen metsästyksestä, näytteiden otosta ja riistaruoasta.

Tapahtumaan voi osallistua esimerkiksi järjestämällä yhteisjahdin naapuriseurojen kanssa. Voitte myös tarjota alueen asukkaille tietoa villisiasta esimerkiksi makkaranuotiolla. Metsästäjäliiton nettisivuille tulee pian ilmoittautumislomake ja lisätietoa viikonlopusta.

Villisikakannan hallinta on tällä hetkellä erityisen tärkeää afrikkalaisen sikaruton uhan vuoksi. Taudin saapuminen Suomeen toisi mukanaan rajoitteita ja velvoitteita myös metsästäjille.

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:8.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:107%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:"Calibri",sans-serif; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-fareast-language:EN-US;}

Lähtekää mukaan viettämään mukava yhteisöllinen jahtiviikonloppu!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Onnittelut Eränkävijöille parhaan TV-ohjelman Kultaisesta Venlasta

15.01.2018 - 09:37

Eränkävijät teki historiaa voittamalla Kultaisen Venlan parhaan tv-ohjelman sarjassa perjantaina 12.1.2018. Historiallisen voitosta tekee se, että eränkäyntiä käsittelevä ohjelma valittiin nyt ensimmäistä kertaa vuoden parhaaksi Suomessa. Erityisen hienoa on, että palkinto on yleisön valitsema, mikä kertoo, että metsästys, kalastus ja luonto kiinnostavat suomalaisia todella paljon. Eränkävijät ei ole koukuttanut ainoastaan metsästäjiä ja kalastajia. Jo ensimmäisellä kaudella sarjan jokaista jaksoa seurasi yli 800 000 katsojaa mukaan lukien YLE Areenan katsojaluvut. Toivottavasti TV-yhtiöt tajuavat ottaa vihjeestä vaarin ja lisätä erätarjontaa myös muille kanaville.

Eräohjelmien tekeminen ei ole helppoa. Kuvaajilta vaaditaan paljon, ja turvallisuuteen pitää kiinnittää erityishuomiota. Myös kaluston tulee olla huippuluokkaa. Eränkävijöissä näkyykin hienosti, miten vaihteleva ja rikas suomalainen luonto on. Suomen luonto tuntuu kiinnostavan laajasti myös rajojemme ulkopuolella. Eränkävijöiden kansainvälinen versio, Love of the Wild, on myyty jo 30 maahan. Sarjasta on myös tulossa kolmas tuotantokausi syksyllä.

Lämpimät onnittelut kaikille sarjan teossa mukana olleille ja suuri kiitos siitä, että olette tehneet suomalaista eräkulttuuria tunnetuksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin! Metsästäjäliitto on ollut yhteistyössä mukana esikatselemassa metsästystä käsittelevät osiot. Jälki on ollut kuitenkin jo lähtökohtaisesti niin laadukasta, että meidän roolimme on jäänyt hyvin pieneksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rauhoittamattomien lintujen pyynti mahdolliseksi erityiskohteissa ilmoitusmenettelyllä

21.12.2017 - 10:38

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:"Calibri",sans-serif; mso-bidi-font-family:"Times New Roman";}

Rauhoittamattomia lintuja voidaan rauhoitusaikana eli pesimäaikana pyydystää Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. Vuoden 2018 alusta lähtien poikkeusluvan vaihtoehtona on ilmoitusmenettely. Se on mahdollinen vain tietyissä kohteissa, kuten lentoasemilla ja elintarvikehuoneistoissa, joissa on säännöllisesti tarve torjua lintujen aiheuttamia vahinkoja ja turvallisuusriskejä.

Menettelyyn voidaan hyväksyä myös jätteiden käsittelylaitoksia, yli yhden hehtaarin suuruisia marja- ja vihannesviljelmiä, turkistarhoja, kalanviljelylaitoksia sekä tuotantoeläinsuojia. Uudet metsästyslain säännökset rauhoittamattomien lintujen pyydystämistä ja tappamista koskevasta ilmoitusmenettelystä tulevat voimaan 1.1.2018.

Ilmoitusmenettelyä käytetään kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden vuoksi, lentoturvallisuuden takaamiseksi sekä viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Tavoitteena on vähentää säännöllisesti toistuvien poikkeuslupien myöntämistä ja keventää hallintoa. Menettely ei saa heikentää lintulajien suojelutasoa.

Hakemukset ilmoitusmenettelyyn käsittelee Suomen riistakeskus. Se päättää hakijakohtaisesti lajit, joita ilmoitusmenettely koskee sekä asettaa lajeille vuosittaiset enimmäismäärät. Menettelyyn hyväksytty toimija tekee vuosittain saalisilmoituksen Suomen riistakeskukselle, joka voi muuttaa saaliin enimmäismäärää. Ilmoitusmenettely on voimassa toistaiseksi.

Suomessa rauhoittamattomia lintuja ovat varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas ja harakka. Lisäksi korppia ei ole rauhoitettu poronhoitoalueella.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 040 023 8505

Teemu Nikula, vanhempi hallitussihteeri, p. 050 3315 128

etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto hakee viestintäpäällikköä

19.12.2017 - 10:57

Suomen Metsästäjäliitto kehittää viestintäänsä ja hakee Erätalolle idearikasta viestintäpäällikköä, jolla on intoa ja näkemystä Metsästäjäliiton viestinnän toteuttamiseen ja kehittämiseen. Viestintäpäällikkö ohjaa ja kehittää Metsästäjäliiton viestintää. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. sisäisen viestinnän, media- ja sidosryhmäviestinnän suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen, sekä viestinnän seuranta ja arviointi. Viestintäpäälliköltä odotamme mediamaailman kokemusta, ansioita viestinnästä sosiaalisessa mediassa sekä visuaalista osaamista. Valittavalta henkilöltä odotamme yhteistyö- vuorovaikutus- ja organisointitaitoja. Tehtävän menestyksekästä hallintaa tukee soveltuva korkeakoulututkinto. Kielitaito, erityisesti englanti ja ruotsi, ovat tarpeen kansainvälisen yhteistyön hoitamisessa. Metsästysharrastuksen sekä järjestötoiminnan tuntemus lasketaan eduksi.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä.

Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan toiminnanjohtaja Heli Siitarille Suomen Metsästäjäliiton osoitteeseen PL 91, 11101 Riihimäki tai sähköpostilla heli.siitari(at)metsastajaliitto.fi viimeistään 19.1.2018.


Lisätietoja tehtävästä antavat 

Toiminnanjohtaja Heli Siitari                             040 826 7998
Puheenjohtaja Tuomas Hallenberg                  040 528 6069

 

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO ­­­– FINLANDS JÄGARFÖRBUND R.Y. 

Metsästäjäliitto on Suomen suurin ja vanhin vapaaehtoinen metsästäjien etujärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1921. Metsästäjäliittoon kuuluu jäseninä 2 700 metsästysseuraa sekä näiden 160 000 jäsentä. Metsästäjäliitolla on 16 alueellista piiriä ja toimisto Riihimäellä.
Riihimäellä sijaitsevassa Erätalossa toimii myös liiton ja piirien omistama Oy Eräkontti Ab.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Itselataavat aseet soveltuvat hyvin metsästykseen

18.12.2017 - 12:34

Poliisi on jättänyt myöntämättä joillekin itselataaville aseille lupia sillä perusteella, ettei asetyyppi sovellu metsästykseen.

Metsästäjäliitto toteaa, että itselataava ase soveltuu metsästykseen erinomaisesti. Liitto ei ota kantaa yksittäiseen lupaharkintaan, mutta pelkästään aseen itselataavuus ei voi olla peruste hylätä asetta metsästykseen soveltumattomana. Hylkäämisperusteeksi on mainittava todellinen syy, mikäli sellainen on.

Metsästyslaki ja metsästysasetus määrittelevät metsästysaseiden soveltuvuuden, ja itselataavuus mainitaan useissa kohdin. Aseille määritellään mitat ja riistalajeittain riittävät luodin osumaenergiat sekä haulikon kaliiperit. Käytännössä kiväärin vähimmäiskaliiperi määräytyy ammuksen osumaenergiavaatimuksen mukaan. Lisäksi itselataaville metsästysaseille määritellään lippaan kapasiteetin rajoitus. Tämän lisäksi aseessa on voitava käyttää patruunoita, jotka täyttävät metsästysasetuksen vaatimukset sille riistalle, jota aseella halutaan metsästää.

Mikään seikka ei heikennä itselataavan aseen soveltuvuutta metsästykseen, eikä varsinkaan tee siitä metsästykseen soveltumatonta. Itselataavan aseen kanssa ampumatilannetta voidaan seurata ensimmäisen laukauksen jälkeen ja toistaa laukaus nopeasti tähtäystä keskeyttämättä, mikäli sille on tarvetta. Lisäksi haulikossa itselataava on yksipiippuisena yleensä tavallisia kaksipiippuisia kevyempi, ja siksi se soveltuu varsinkin liikkuvaan metsästykseen oikein hyvin.

Selvennyksiä metsästyslakiin ja -asetukseen aseen soveltuvuuden osalta (15.12.2017) ML 33 §

Metsästyksessä on yleisesti kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö:
7) toimintatavaltaan automaattiset aseet sekä sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa;

Säädös tarkoittaa: Metsästysase ei saa olla sarjatuliase, eikä itselataavan lippaaseen saa mahtua yli kolmea patruunaa missään metsästysmuodossa. Lippaan lisäksi itselataavan piipussa saa olla patruuna, jolloin kokonaiskapasiteetti on 4.

MA 16 §
Yleiset ampuma-asevaatimukset

Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu kolme patruunaa, ei saa käyttää metsästyslain 5 §:ssä mainittujen lintujen eikä metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen ja hallin ampumiseen. Sellaisen itselataavan aseen, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa, käytön kieltämisestä metsästyksessä säädetään metsästyslain 33 §:ssä.

Metsästyksessä saa käyttää vain ampuma-aselain (1/1998) 6 §:n 2 momentin 1–3 ja 8 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta sekä 11 ja 12 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta, joka on vähintään 600 millimetriä pitkä ja jonka piippu on vähintään 300 millimetriä pitkä.

Säädös tarkoittaa: Kaikkia kyseisessä pykälässä mainittuja lintuja sekä asetuksessa mainittuja riistanisäkkäitä metsästettäessä itselataavan aseen lippaaseen saa mahtua vain 2 patruunaa. Lippaan lisäksi piipussa saa olla patruuna, jolloin kokonaiskapasiteetti on 3. (Muilla lajeilla saa lippaassa olla 3 plus yksi piipussa.)

Metsästyksessä saa käyttää ampuma-aseista haulikkoa, kivääriä, pienoiskivääriä, yhdistelmäasetta, mustaruutiasetta ja muuta ampuma-asetta. Metsästysase on oltava kokonaisuudessaan vähintään 60 cm pitkä ja piippu 30 cm pitkä.

MA 16 a §
Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään:

1) kettua, tarhattua naalia, mäyrää, saukkoa, supikoiraa, pesukarhua, rämemajavaa, metsäjänistä, rusakkoa, metsoa, teertä ja hanhea saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea tai jonka patruunan luodin osumaenergia on luodin painosta riippumatta piipun suusta mitattuna vähintään 300 joulea;
2) metsäkaurista, itämeren norppaa, hallia, kirjohyljettä, sutta, ilvestä, ahmaa, euroopanmajavaa, kanadanmajavaa ja muflonia saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea;
3) valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa ja japaninpeuraa saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 6 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea tai luodin painon ollessa 8 grammaa tai enemmän osumaenergia on vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea;
4) hirveä, villisikaa ja karhua saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 9 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea tai luodin painon on ollessa 10 grammaa tai enemmän osumaenergia on vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea.
Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen on käytettävä laajenemaan suunniteltua luotia.
Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen. (3.8.2017/516)

Säädös tarkoittaa: Kiväärillä luodin vähimmäisenergia pienimmille riistalajeille on 100 j, eli käytännössä vähintään .17 HMR, .22 LR
1) Mainituille lajeille vähintään esim. .22 WMR.
2) Mainituille lajeille vähintään .222 Rem., .223 Rem.
3) Mainituille lajeille vähintään .243 Win. Oltava avautuva luoti. Ampumakoe ennen metsästystä, Suoritettava omalla aseella, paitsi alle 18 v.
4) Mainituille lajeille vähintään luokkaa 6,5x55 SE, 260 Rem, 7mm Rem. (Käytetyimpiä .308 Win., 30-06 Spring., 9.3x62.) Oltava avautuva luoti. Ampumakoe ennen metsästystä, suoritettava omalla aseella pl alle 18v.

MA 17 § Haulikon kaliiperi

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10–20. Pienempikaliiperista haulikkoa saa kuitenkin käyttää villikanin, piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.

Säädös tarkoittaa: Mainittuja lajeja saa metsästää 36-20-kaliiperisilla haulikoilla. Kaikkia lajeja saa metsästää 20-10-kaliiperisilla. (12-kaliiperinen suosituin. Haulikossa piipun reiän halkaisija on sitä isompi, mitä pienempi luku on.)

MA 18 § Haulikkoa koskevat rajoitukset

Haulipatruunalla ladatulla haulikolla ei saa ampua hirveä, valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa, karhua, villisikaa, hyljettä tai muflonia. (21.12.2000/1206)
Haulikkoa varten valmistettua luotia ei saa käyttää hirven eikä karhun ampumiseen.

Säädös tarkoittaa: Hauleilla ei saa metsästää mainittuja lajeja. Haulikon täyteisellä saa metsästää kaikkea muuta paitsi hirveä ja karhua.

MA 19 § (11.4.2013/270)
Poikkeussäännös aseita koskevista kielloista

Tarkoitukseen sopivaa ampuma-asetta saa käyttää haavoittunutta, jalkanarussa, luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.

Säädös tarkoittaa: Eläimen saa lopettaa sopivalla aseella, esim. revolveri, pistooli tai metsästysasetusta pienempitehoisempi ase tms

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi Jahti ilmestyy tänään

04.12.2017 - 12:15

Jahti-lehden uusi numero ilmestyy tänään maanantaina 4.12. Uuden lehden kannessa komeilee metsäjänis.

100-sivuinen lehti pitää sisällään koosteen Suomen suurimmista peijaisista, raportin Euroopan susikannan kasvusta sekä syyssorsastusta lumipuvussa. Lisäksi kerrotaan valkohäntäpeurakannan hoidosta ja haulikon oikean tähtäyskuvan muodostumisesta. Jahtipohdintoja-palstalla kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Mukana on myös Juha K. Kairikon katsaus sadan vuoden takaisiin metsästysoloihin. Mukavia lukuhetkiä ja hyvää itsenäisyyspäivää sinivalkoisen lehden kera!

Metsästäjäliiton jäsenet voivat lukea Jahdin näköislehden jäsenrekisterin kautta. Kirjaudu jäsenrekisteriin ja klikkaa vasemmasta sivusta kohtaa Materiaalit.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto hakee avustusta ympäristöministeriöltä

30.11.2017 - 15:41
Ympäristöministeriön avustuksen turvin on tänä vuonna järjestetty koulutuksia muun muassa ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyen. Tälle toivotaan jatkoa ensi vuonna.

Metsästäjäliitto on tänään torstaina 30.11. jättänyt avustushakemuksen ympäristöministeriöön. Hakemus kohdistuu momentille 35.01.65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon vuodelle 2018. Haettava avustus on suuruudeltaan 250 000 €.

Metsästys on YK:n hyväksymä kestävän luonnonkäytön muoto. Liiton edistämä kestävä ja eettinen metsästys tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kokonaismonimuotoisuutta sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien huomioonottamista. Näin liitto on mukana toteuttamassa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Esimerkiksi kosteikkoelinympäristöjen hyväksi tehty työ auttaa muun muassa taantuvia vesilintulajeja.

Ampumaratojen kohdalla liitto edistää ympäristöhallinnon tavoitteita muun muassa selkeyttämällä lupaprosesseja sekä yhtenäistämällä lupahakemuksia ja -päätöksiä, jolloin ympäristönsuojelun taso ja tehokkuus paranevat ja prosesseissa saavutetaan kustannussäästöjä. Näin turvataan kestävään ja eettiseen metsästykseen kuuluva ampumaharjoittelu siten, että ympäristövaikutukset ja mahdolliset kuormituksesta aiheutuvat riskit minimoidaan. Tänä vuonna saadun järjestöavustuksen turvin on järjestetty muun muassa ampumaratojen ympäristövaikutuksiin sekä vaikutusten hallintaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) näkökulmasta keskittyvä koulutus.

Ympäristöministeriö tekee päätökset avustuksista maalis–huhtikuussa 2018.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg onnitteli 50-vuotiasta Viron Metsästäjäliittoa

27.11.2017 - 11:39

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kävi onnittelemassa 50-vuotiasta Viron Metsästäjäliittoa (EJS). Hallenberg luovutti tapaamisen yhteydessä EJS:n puheenjohtajalle Margus Puustille pronssisen Metson, joka on sekä Suomen että Viron Metsästäjäliiton symboli. Samalla sovittiin, että liittojen välistä yhteistyötä jatketaan entistä tiiviimmin.


 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto hakee joustoa petopolitiikkaan

16.11.2017 - 13:21

EU-parlamentti äänesti 15.11. aiempaa joustavamman luontodirektiivin puolesta. Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana edistämässä asiaa toivoen sen tuovan joustoa myös petopolitiikkaan.

Metsästäjäliitto käynnisti keväällä 2017 toimenpiteet aktiivisen susikannan hallinnan mallin luomiseksi. Tavoitteeksi liitto asetti suden siirtämisen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Tällä haetaan joustoa lupapolitiikkaan ja paikallisten olojen huomiointiin. Toimenpiteisiin kuuluvat yhteistyön kehittäminen Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen kanssa osapuolia tyydyttävän suden kannanarvion saavuttamiseksi, rakentavan ja vastuullisen kannanhoitosuunnitelman mukaisten toimien kehittäminen valtakunnallisen susifoorumin kautta sekä kansainvälinen vaikuttaminen. Tavoitteena on, että yhteiselo suden kanssa on nykyistä helpompaa, haitat ovat hallinnassa ja että Suomessa on elinvoimainen susikanta, jota voidaan hallita aktiivisilla kannanhoitosuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä.

EU-parlamentti vaatii toimia peto-ongelmien ehkäisemiseksi

Liitto on tehnyt aktiivista työtä EU-tasolla eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Nyt yksi tärkeä välitavoite on saavutettu. EU-parlamentti äänesti 15.11. sen puolesta, että luontodirektiiviä muutettaisiin joustavammaksi. Tahtotila on, että lajien suojelun statusta voitaisiin muuttaa heti, kun toivottu suojelun taso on saavutettu. Tällä hetkellä muutosten tekeminen on vaikeaa, vaikka kanta kasvaisi kuinka suureksi ja aiheuttaisi mittavia ongelmia.
Parlamentti vaatii komissiolta toimia maaseudun ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloon liittyvien ongelmien vähentämiseksi. Se muistuttaa, että etenkin sudet voivat alueellisesti vaarantaa ekosysteemien kestävän kehityksen sekä maaseudun elinkeinot.

"Nämä ovat erinomaisia signaaleja siitä, että parlamentti viimein kuuntelee paikallisten näkemyksiä", Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari toteaa. ”Nykyinen direktiivin tulkinta ei anna mahdollisuutta huomioida paikallisia oloja riittävän hyvin.”

Luotettava kannanarvio ja kansallinen yhteistyö ovat kaiken perusta

Liitto on kehittänyt suden kannanarvioyhteistyötä viime kuukausien aikana. ”Luotettava kanta-arvio on kaiken perusta, ja sen tuottamiseksi olemme aloittaneet tiiviin yhteistyön Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa”, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoo. Metsästäjien susihavainnot ovat erittäin tärkeitä, sillä ajantasaiset havainnot ovat perusta myös haittaa aiheuttavien yksilöiden poistoon liittyvässä lupaprosessissa. Ja luotettava kanta-arvio on lupapolitiikan peruskivi. "Mahdollinen liitetarkistus saattaisi parhaimmillaan mahdollistaa esimerkiksi suden siirtämistä liitteestä IV liitteeseen V koko Suomessa. Vielä on kuitenkin monta porrasta kuljettavana", Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoo. Toteutuessaan tämä voisi tuoda aikaisempaa enemmän vapausasteita poikkeuslupia myöntäville viranomaisille sekä lupien hakijoille. Mahdollinen liitemuutos tulevaisuudessa ei kuitenkaan poista Suomelta velvoitetta suden suotuisan suojelutason turvaamisesta myöskään jatkossa.

Yhtenä aktiivisista susipolitiikan toimenpiteistään Metsästäjäliitto kutsui äskettäin koolle valtakunnallisen susifoorumin, jossa muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa toimitaan yhteisvoimin kohti parempaa suden kannanhoitoa. Tavoitteena on saada haitat haltuun kannanhoitosuunnitelman toimenpiteiden avulla, suden suojelun siitä kärsimättä. Metsästäjäliiton tavoitteena on, että susikannan hoidossa huomioitaisiin kannanhoitosuunnitelman mukaisesti myös sosiaalinen kestävyys ja paikalliset ihmiset.

Esitys vaatii komissiolta toimenpiteitä

Päätöslauselma velvoittaa komission tutkimaan joustojen toteuttamista. Lopullinen esitys sai parlamentissa huomattavan äänienemmistön, mikä on vahva viesti komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.  Komission vastauksen aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi Digi-Jahti ilmestyi – voita HongKong-lahjakortti

16.11.2017 - 09:09

Metsästäjäliiton julkaiseman Digi-Jahdin uusi numero on ilmestynyt tänään torstaina 16.11. Vastaa lehden lopussa olevaan palautekyselyyn 30.11. mennessä ja osallistut sadan euron arvoisen HongKong-tavaratalojen lahjakortin arvontaan.

Metsästyskoirien pentukoulutuksen juttusarjassa ovat tällä kertaa vuorossa amerikankettukoira ja plottinajokoira. Kokeneet suurpetomiehet antavat vinkkejä rotujen koulutukseen. Lisäksi muistutellaan mieliin saaliskuvauksen 10 käskyä ja vieraillaan MetsästysMetso-leirillä Pohjois-Savossa. Katso myös video leiriltä!

Lehdestä voit lukea myös saksalaisvieraiden hirvijahtireissusta Suur-Savoon sekä keskisuomalaisen lihanleikkuuyrittäjän palveluista ja koulutuksista.

Lehden kotisivulla voit valita, haluatko lukea Digi-Jahtisi suomeksi vai ruotsiksi. Kun sähköpostiosoitteesi on liiton jäsenrekisterissä, saat aina tiedon lehden ilmestymisestä. Jäsenrekisterin kirjautumisohjeet löydät täältä

Löydät Digi-Jahdin täältä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto hakee lisää tarkkuutta suden kannanarviointiin

14.11.2017 - 13:21

Metsästäjäliitto ajaa mahdollisimman tarkkaa suden kannanarviota ja pyrkii edistämään tätä aktiivisesti toiminnallaan. Tarkka arvio on edellytys parhaiden kannanhoidollisten toimenpiteiden määrittelyssä.

Metsästäjäliiton toimet tarkemman kanta-arvion saavuttamiseksi ovat herättäneet viime aikoina vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Alla selkeytettynä Metsästäjäliiton tavoitteet asiaan liittyen.

Suomessa susikanta-arvion laatii Luonnonvarakeskus. Syksyn välikanta-arviosta luovuttiin, koska se antoi vääristyneen kuvan susikannasta. Lumettomana aikana jälkihavaintoja tulee huomattavasti vähemmän kuin lumella, mikä tuo arvioon liikaa epävarmuustekijöitä. Ja monin paikoin Suomea pysyvä lumi tulee nykyisin hyvin myöhään, joten yhtenäistä lumijälkilaskentaa on erittäin vaikea toteuttaa. Aiempina vuosina syksyinen kanta-arvio haluttiin kannanhoidollista sudenmetsästystä koskevaa asetusta varten. Nykyinen asetus säädettiin kahdeksi vuodeksi syksyllä 2016, joten se on voimassa vielä tämän vuoden. Luvat myönnetään sosiaalisin tai vahinkoperustein, eikä tällä hetkellä ole tulossa uusia pelkästään kannanhoidollisia lupia.

Näistä syistä nykyisin tehdään siis ainoastaan keväinen arvio, jossa hyödynnetään pääasiassa metsästäjien TASSU-havaintoja. Tästä syystä Metsästäjäliitto antoi syksyllä tämän ohjeistuksen jäsenistölle syksyn ja talven kenttätöitä varten. Liitto on myös kannustanut jäsenistöään susien tehostettuun lumijälkihavainnointiin. Tarkka kannanarvio edellyttää tiivistä yhteistyötä metsästäjien ja tutkijoiden välillä.

Tietyillä alueilla kokeillaan myös vapaaehtoisvoimin TASSU-havaintoja täydentävää DNA-keräystä, joka auttaa tarkentamaan laumojen rakennetta, yksilömääriä ja siten koko kannanarviota. 

Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on epäilty, kerättyä aineistoa ei ole tarkoitus verrata ns. Aspin geenipankkiin, eli erottamaan risteymiä aidoista susista, vaan tieto hyödynnetään laadukkaan arvion tuottamiseksi.

DNA-tutkimuksesta on hyviä kokemuksia Ruotsissa, ja Metsästäjäliitto pitää sitä tärkeänä askeleena kohti luotettavaa kanta-arviota. Metsästäjäliitto tukee Luken pilottiprojektia, jossa selvitämme yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa, kuinka kannanarviointia voidaan kehittää edelleen.

Metsästäjäliitto toivoo avointa ja asiallista julkista keskustelua susiasioissa. Toivomme myös, että Metsästäjäliittoa koskevissa kysymyksissä ottaisitte yhteyttä suoraan liittoon. Laadimme liiton verkkosivuille osion, jossa pyrimme avaamaan suteen liittyviä kysymyksiä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto toteuttaa villisian aitauspyyntihankkeen Suomen riistakeskuksen rahoituksella

10.11.2017 - 14:50

Metsästyslain ja -asetuksen muutos mahdollisti elävänä pyytävän aitauksen käytön villisian metsästyksessä 7.8.2017 alkaen. Taustalla on huoli afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Suomeen luonnonvaraisen villisikakannan runsastuessa. Metsästäjäliitto aloitti marraskuun alussa Suomen riistakeskuksen rahoituksella aitauspyyntihankkeen, jonka vetäjäksi valittiin Niko Teikari.

Tavoitteena prototyyppi villisika-aitauksesta

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa prototyyppi Suomen olosuhteisiin soveltuvasta villisianmetsästykseen käytettävästä aitauksesta metsästysasetuksen muistion vaatimusten mukaisesti. Pyrkimyksenä on kehittää aitaus, jolla villisianmetsästys onnistuu tarpeen vaatiessa tehokkaasti mutta eettiset periaatteet huomioiden. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa villisikojen GPS-pannoitus tutkimustarkoituksiin, mikäli sellaiseen on tulevaisuudessa tarvetta.

Neljän kuukauden hanke Kymen piirin alueella

Hanke toteutetaan 1.11.2017–28.2.2018. Aitaus asennetaan pyyntiin runsaan villisikakannan alueella tarkoitukseen sopivalle ruokintapaikalle. Kohdealueena toimii Metsästäjäliiton Kymen piirin alue.

Lisätietoja:
Niko Teikari
Projektityöntekijä
Puh. 050 300 2771
niko.teikari@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikonfliktien ratkaisuun perustettiin valtakunnallinen susifoorumi

10.11.2017 - 14:39

Metsästäjäliitto kutsui ensimmäisen valtakunnallisen susifoorumin koolle Riihimäen Erätalolle torstaina 9.11. Ajatuksena oli koota keskeiset toimijat keskustelemaan sudesta ja sen kannanhoidosta sekä kriittisistä ongelmakohdista.

Viranomais-ja tutkijapuolta tilaisuudessa edustivat maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus sekä poliisi. Järjestöistä paikalla olivat Metsästäjäliitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja MTK. Keskustelussa mukana oli myös Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden ja Ylen toimittajia.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg korosti avajaispuheessaan rakentavan keskustelun ja yhteistyön merkitystä susikonfliktin ratkaisussa. Hän toivoi, että tämä tilaisuus olisi alku pysyvälle foorumille, jossa keskeiset toimijat pystyisivät etsimään ongelmiin yhdessä toimivia ratkaisuja. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi korosti omassa puheenvuorossaan oikean tiedon lisäämisen ja sen tehokkaan välittämisen tärkeyttä.

Päivä jakaantui kolmeen kokonaisuuteen, joita kutakin edelsi asiantuntija-alustus.

Suomen susikannan status ja seuranta

Ensimmäisenä keskusteltiin Suomen susikannan statuksesta ja seurannasta. Sen alusti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Hän kertoi, että susi on runsastunut voimakkaasti Euroopassa ja levittäytynyt alueille, joissa sitä ei ole tavattu vuosisatoihin. Myös Suomessa kanta on muuttunut keväisen kanta-arvion jälkeen. On muodostunut uusia pareja ja uusia pentueita.

Kokouksessa oltiin yhtä mieltä, että olisi tärkeää saada aikaiseksi kanta-arvio, johon kaikki osapuolet voivat luottaa. Ensi kevään arvioon onkin tarkoitus panostaa entistä enemmän. Syksyn väliarviota ei enää tehdä, sillä luotettava arvio todettiin mahdottomaksi lumettoman kauden havaintojen vähyyden vuoksi. Suomessa on silti reilusti vähemmän resursseja kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa DNA-näytteiden kerääjiä on kymmenkertainen määrä. DNA-tutkimuksen lisääminen tarkentaa arviota, mutta vaatii silti yhä TASSU-havaintoja. Ilman niitä näytteiden keruuta ei pystytä kohdentamaan oikein. Siksi havaintojen kirjaaminen on laadukkaan arvion kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Sosiaalinen kestävyys ja sen varmistaminen

Toisessa osiossa keskusteltiin sosiaalisesta kestävyydestä ja toimenpiteistä sen varmistamiseksi. Sosiaalinen kestävyys on ollut monin paikoin koetuksella ja siihen on tärkeä löytää toimivia ratkaisuja. Keskustelun alusti susireviiriyhteistyöryhmiä koordinoiva Mari Lyly Suomen riistakeskuksesta. Reviiriyhteistyöryhmät on perustettu edustamaan paikallista ääntä susikysymyksessä. Ryhmiä on tällä hetkellä 23, mutta pian perustetaan yksi lisää.  Tällä hetkellä ryhmien tunnettuus on paikallisesti vielä heikko, mutta sitä pyritään kehittämään paremmalla viestinnällä ja avoimemmalla toiminnalla. Susifoorumi alkaa myös osaltaan miettiä konkreettisia ratkaisuja, joilla sosiaalista kestävyyttä voidaan parantaa.

Median rooli susikonfliktissa

Kolmas asiakokonaisuus käsitteli median roolia susikonfliktissa. Osion alusti Helsingin Sanomien toimittaja Heli Saavalainen.  Hän totesi esityksessään, että media helposti vahvistaa vastakkainasettelua, koska mielikuvat ja tunteet korostuvat helposti. Myös sosiaalinen media valtaa hyvin paljon alaa susikeskusteluissa. Medialta toivottiin tietojen todenperäisyyden varmentamista.

Keskustelu oli päivän aikana erittäin vilkasta, ja hyvin monenlaisia näkemyksiä esitettiin. Tilaisuuden tärkein anti oli, että ensimmäistä kertaa saatiin näin kattava joukko toimijoita saman pöydän ääreen. Keskustelu suden ympärillä on pitkään ollut tulehtunutta ja konkreettisia ratkaisuja ei ole pystytty löytämään poteroissa istumalla.

”Suden kannanhoito ei etene toisia syyttelemällä tai kiusanteolla”, Metsästäjäliiton suurpetotyöryhmän puheenjohtaja Antti Kuivalainen sanoo. ”Sosiaalinen kestävyys paranee vain toimivalla kannanhoidolla, jossa vahingot ja ongelmat ovat hallinnassa. Tämä on myös suden etu. Tähän tarvitaan keskeisten toimijoiden vastuullista ja rakentavaa yhteistyötä.”

Paikalla olleiden yhteisenä tahtotilana oli, että keskusteluja tulee jatkaa ja foorumia kehittää edelleen. Susifoorumista päätettiin muodostaa säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, joka etsii toimivia ratkaisuja ongelmakohtiin. ”Foorumissa käyty keskustelu ja sovitut jatkotoimenpiteet antavat uskoa positiiviseen jatkoon”, Kuivalainen jatkaa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer