slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Riista.fi

Julkaise syötteitä Suomen riistakeskus
Finlands viltcentral
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 57 min sitten

Uudistuksia metsästyslupamyyntiin – metsästäjänumero käden ulottuville, luvat Oma riistaan

05.06.2019 - 15:51

Metsästyslupien ostamiseen tulee muutoksia 10. kesäkuuta 2019 alkaen. Jatkossa metsästyslupaa ostettaessa on suositeltavaa antaa metsästäjänumero. Metsähallitukselta hankitut metsästysluvat voi myös saada näkymään Suomen riistakeskuksen ylläpitämään Oma riista -palveluun.

Metsästysluvan ostamiseen niin verkkokaupassa kuin puhelimitse tarvitaan metsästäjänumero, metsästäjän nimi, osoite ja syntymäaika. Jos metsästäjänumero ei ole tiedossa, luvan voi ostaa myös ilman sitä. Puhelimitse asioitaessa metsästäjänumeron ilmoittaminen kuitenkin nopeuttaa luvan ostamista. Edellä mainitut tiedot tulee siis selvittää, jos on ostamassa metsästyslupia toiselle henkilölle.

Metsästäjänumero on henkilökohtainen kahdeksan merkin pituinen tunnus, joka lukee henkilön metsästyskortissa ja Oma riista -palvelussa.

OMA RIISTA, SÄHKÖINEN LUPAKUKKARO

Toinen uudistus koskee metsästyslupien säilyttämistä. Metsähallitus ja Suomen riistakeskus ovat kehittäneet järjestelmiään niin, että metsästäjä saa halutessaan Metsähallitukselta hankkimansa metsästysluvat näkyviin Oma riista -palveluun. Ensimmäisessä vaiheessa Metsähallituksen luvat näkyvät vain Oma riista -verkkopalvelussa. Syksyn jahtikaudella luvat näkyvät myös Oma riista -mobiilisovelluksessa, ensin Android-laitteilla ja myöhemmin iOS-laitteilla. Näin kaikki tarvittavat metsästysluvat kulkevat kätevästi puhelimessa, jolloin se toimii sähköisenä lupakukkarona.

Oma riistassa näkyvät pienriistanmetsästyksen lyhytaikaiset luvat ja kausiluvat sekä karhuluvat. Oma riistaan eivät siirry poronhoitoalueelle hankitut karhunmetsästyksen tekstiviestiluvat.

Metsähallituksen metsästysluvat näkyvät edelleen myös Eräluvat.fi-verkkokaupan asiakastilillä ja sähköpostissa, tai ne lähetetään asiakkaalle paperisena asiakirjana. Oma riista -palvelu on siis uudenlainen tapa säilyttää metsästyslupia.

Kuinka Metsähallituksen luvat saa Oma riista -palveluun?

Eräluvat.fi-verkkokauppaan voi kirjautua Oma riista -tunnuksilla. Tällöin metsästäjänumeroa ei tarvitse erikseen syöttää luvan oston yhteydessä vaan luvan saa automaattisesti näkyville Oma riistaan.

Metsähallituksen metsästyslupia voi hankkia Erälupien puhelinpalvelusta tai Eräluvat.fi-verkkokaupasta itsensä lisäksi muille. Tällöin luvan ostamiseen kannattaa valmistautua selvittämällä sekä oma metsästäjänumeronsa että muiden luvan ostajien metsästäjänumerot.

Metsähallituksen metsästysluvat tulevat näkyviin Oma riista -palveluun noin tunnin kuluttua siitä, kun maksusuoritus on rekisteröity. Laskulla maksaessa maksun rekisteröitymisessä voi olla usean pankkipäivän viive.

Toistaiseksi lupia ei voi jälkikäteen siirtää Oma riistaan, mikäli metsästäjänumeroa ei ole annettu ostohetkellä.

Oma riista on Suomen riistakeskuksen ylläpitämä metsästäjien sähköinen asiointipalvelu, jolla on yli 142 000 käyttäjää. Jokainen suomalainen metsästäjä voi hankkia palveluun maksuttoman käyttäjätunnuksen. Lisää tietoa ja ohjeet tunnusten hankkimiseen saa täältä. Kehitystyö Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen tietojärjestelmien välillä jatkuu.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Susilaumojen määrä kasvoi Itä-Suomessa

05.06.2019 - 11:59

Maaliskuun 2019 kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Läntisellä kannanhoitoalueella tavattiin 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16. Itäisellä kannanhoitoalueella laumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista (luvuissa rajalaumat mukana).

Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi (ns. rajalaumat, kuva 1). Kahden suden asuttamia reviirejä oli selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisyksilömäärän (185–205) arvioidaan olevan noin kymmenen prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2018 (165–190).

Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Maaliskuun 2019 jälkeen susikanta kasvaa, sillä pennut syntyvät huhti-toukokuun aikana. Tämän jälkeen kanta alkaa pienentyä kuolleisuuden takia. Ennustemallin mukaan maaliskuussa 2020 laumojen määrä on 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (sisältää rajalaumat, kuva 2).

Kuva 1. Karttaan on kuvattu susilaumojen ja kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019. Vihreät ympyrät kuvaavat kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvia laumoja, harmaat rajalaumoja ja pienemmät keltaiset ympyrät kahden suden asuttamia reviirejä. Lisäksi 2–3 suden asuttamat reviirit on merkitty oranssilla. Linkki kuvaan 1

Kuva 2. Ennustemallin avulla laskettu takautuva arvio reviirien määrän vuodenaikaisvaihtelusta ajalla 1.4.2017– 1.4.2019 sekä ennuste ajalle 1.4.2019–2020. Laumojen määräksi maaliskuussa 2020 ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (mukana rajalaumat). Linkki kuvaan 2

Pohjautuu kattavaan aineistoon

Maaliskuun 2019 kanta-arvio kuvaa susikannan tilaa vuodenaikana, jolloin se on pienimmillään. Arvion pohjana on kattavin saatavissa oleva aineisto, jollaisen kokoaminen on mahdollista vain talvella. Ennustemalli perustuu suden populaatiodynamiikkaa koskevaan tutkimustietoon ja lähtee liikkeelle viimeisimmästä kanta-arviosta.

Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja DNA-analyyseihin. Geneettistä materiaalia keräsivät sekä vapaaehtoiset että keruutehtävään palkatut henkilöt. Lähettimillä varustettujen susien paikannukset antoivat tärkeää lisätietoa kanta-arvion tueksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valtakunnallinen riistaneuvosto: Kannanotto vesilintuelinympäristöjen ja -kantojen tilan parantamiseksi

29.05.2019 - 15:07

Valtakunnallinen riistaneuvosto on kokouksessaan käsitellyt vesilintukantojen ja kosteikkojen tilaa ja laatinut kannanoton, jonka toivotaan osaltaan johtavan pitkäjänteiseen kansallisesti rahoitettuun strategiseen toimenpideohjelmaan vesilintukantojen, kosteikkoelinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Koko kannanotto luettavissa

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysseurat – huomioikaa vieraslajilainsäädännön muutos metsästysvuokrasopimusten teossa

29.05.2019 - 12:33

Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettu laki tulee voimaan 1.6.2019. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirtyy kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lajit siirtyvät pois riistalajiluettelosta ja tämä vaikuttaa 1.6.2019 jälkeen tehtäviin uusiin metsästysvuokrasopimuksiin.

Metsästysseurojen tulee siis huomioida muutos uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. Muutoksia on tehty mallipohjan yleisiin ehtoihin. Uudet päivitetyt sopimuspohjat löytyvät riista.fi sivulta.

Vieraslajien metsästysoikeudet

-Supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa, kertoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Vanha käytäntö jatkuu vanhojen sopimusten osalta eli mikään ei muutu vieraslajilainsäädännön myötä.

Vieraslajilain 16 §:n mukaisesti supikoiran ja minkin pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan, mitä metsästyslaissa säädetään rauhoittamattomista eläimistä. Metsästyslain 48.2 § koskee siten myös oikeutta pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Jos voimassa olevassa vuokrasopimuksessa ei ole erikseen määrätty, että metsästysvuokraoikeuteen ei sisälly oikeutta pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä, vuokralainen voi tämän sopimuksen perusteella pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Sama oikeus sisältyy vastaavasti metsästyslupaan, jollei oikeutta ole luvassa erikseen suljettu pois.

Vuokranantaja voi kuitenkin katsoa, ettei sopimuksessa ole tarkoitettu oikeutta supikoirien ja minkkien pyydystämiseen. Vuokranantajan pitää silloin ilmoittaa tulkinnastaan vuokralaisille. Kyse on tavanomaisesta sopimusneuvottelusta vuokranantajan ja vuokralaisen kesken.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valtakunnallinen riistaneuvosto keskusteli susista kansainvälisten suurpetoasiantuntijoiden kanssa

29.05.2019 - 12:08

Valtakunnallinen riistaneuvosto keskusteli eurooppalaisten suurpetokonfliktien asiantuntijoiden kanssa 28.5 Riihimäellä. Yhtenä aiheena oli Suomen ja Ruotsin välinen EU:n tukema tuleva suurpetofoorumi. Keskustelussa nähtiin, että paikallisten ihmisten kuuntelu ja tukeminen ovat lähtökohta yhteiselon rakentamiseen suurpetojen kanssa.

Riistaneuvosto evästi EU:n suurpetofoorumia Suomen susikannan erityiskysymyksistä, kuten metsästyskoiravahingoista, petoyhdyshenkilöiden tekemästä vapaaehtoistyöstä ja reviirialueiden yhteistyöryhmistä. Suomen erityisenä vahvuutena nähtiin metsästäjien tekemä mittava vapaaehtoistyö.

EU:n suurpetofoorumista kokoukseen osallistuivat Valeria Salvatori ja Estelle Balia. Salvatori esitteli suurpetofoorumin toimintatapoja. Foorumi etsii ratkaisuja ihmisten ja suurpetojen välisiin konflikteihin työskentelemällä paikallisten sidosryhmien kanssa avoimella, rakentavalla ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla.

Ruotsin susitilannetta esittelivät lääninhallituksen edustajat, Daniel Mallwitz, Maria Falkevik ja Mona HansErs, sekä Jens Andersson ja Klas Allander Natursvårdsverketistä. Ruotsin haasteet susikannan hoidossa, kuten kotieläin- ja metsästyskoiravahingot sekä yhteensovittaminen hirvieläinkantojen hoidon kanssa, ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessa. Ruotsissa kenttähenkilökunta ratkoo haasteita yhteistyössä paikallisten ihmisten kanssa.

-Päivän parasta antia oli ajatus skandinaavisen yhteistyön tiivistämisestä petokantojen hoidossa ja suurpetotutkimuksessa. Vaikka hallinnon rakenteet poikkeavat, ovat petojen aiheuttamat haasteet samoja. Skandinaavisen yhteistyön tiivistäminen helpottaisi keskustelua myös EU:n komission suuntaan, Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen visioi.

Valtakunnallinen riistaneuvosto on riistapolitiikkaa tukeva valtakunnallinen strateginen toimielin. Sen tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita. Riistaneuvosto lisää suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista.

 

Lisätietoa:

Juhani Kukkonen, Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja

p. 0400 252 415

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Pyyntisäännöksiin muutoksia 1. kesäkuuta alkaen

23.05.2019 - 14:48

Valtioneuvosto antoi tänään kaksi eläinten pyyntiin liittyvää asetusta. Toinen asetuksista koskee metsästysasetuksen muuttamista, toisessa säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lajeja, joita uudet asetukset koskevat ovat muun muassa hirvieläimet, villisika ja naakka sekä haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu. Molemmat asetukset tulevat voimaan 1. kesäkuuta.

Metsästysasetukseen tehdyt muutokset tähtäävät muun muassa villisikakannan rajoittamiseen ja samalla afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen. Villisian metsästykseen saa jatkossa käyttää myös elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä. Loukun ja muun pyyntivälineen on oltava sellainen, että eläin mahtuu seisomaan ja makaamaan siinä luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään. Loukku tulee lisäksi tarkastaa kahdesti vuorokaudessa.

Hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta korotettiin metsästysasetuksessa nykyisestä 28 senttimetristä 39 senttimetriin; hirvieläinten metsästyksessä ei siis saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä. Kookkaampien koirien käyttäminen tehostaa pyyntiä ja tuo uusia koiraharrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Muutoksella tuetaan erityisesti valkohäntäpeuran kannanhallintaa.

Naakka lisättiin puolestaan metsästysasetuksessa lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta. Muutos oli tarpeellinen, koska naakat hakeutuvat usein sisälle rakennuksiin. Naakan status muuttui viime vuonna rauhoitetusta linnusta rauhoittamattomaksi linnuksi.

Riistaeläimistä haitallisiksi vieraslajeiksi

Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu eivät enää jatkossa ole riistaeläimiä. Koska lajit on säädetty joko EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden pyyntiä ja tappamista koskevat kesäkuun alusta alkaen vieraslajilain säännökset. Muutos vaikuttaa muun muassa lajeja aiemmin koskeneisiin rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on siten kesäkuusta alkaen mahdollista ympäri vuoden.

Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. Vaikka lajit eivät enää olekaan riistaeläimiä, sallitut pyyntivälineet ovat pääosin samoja kuin ennenkin. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin on kiellettyä edelleen, ja supikoiran pyydystämiseen ei saa jatkossakaan käyttää rautoja. Minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat ovat edelleen sallittuja, ja rämemajavan pyydystämisessäkin saa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.

Myös eräät uudet pyyntivälineet ovat jatkossa sallittuja. Näitä ovat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet. Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saa lisäksi lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvitaan metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Haitallisten vieraseläinten pyydystämiseen ei vaadita metsästyskorttia. Eläimiä saa silti jatkossakin pyydystää vain, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Eläin on aina lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen riittävät tiedot ja taidot. Pyydystämisestä tai tappamisesta ei saa myöskään aiheutua vaaraa ihmisille eikä koti- tai riistaeläimille. Pyydystettävä eläinlaji täytyy lisäksi tunnistaa varmuudella, ja pyytäjän tulee tuntea sallitut pyyntivälineet ja -menetelmät. Säännösten rikkominen on rangaistavaa.

Asiakirjat liitteineen: https://valtioneuvosto.fi/paatokset/istunto?sessionId=0b00908f80622549

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, puh. 050 3315 128 (metsästysasetus)
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 029 516 2456 (vieraslajiasetus)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan toiminta-alueella ilmoitetaan haettavaksi RIISTASUUNNITTELIJAN toimi

21.05.2019 - 08:33

Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan alueella toimii 8 ruotsinkielistä riistanhoitoyhdistystä. Alueen erikoisosaamista ovat hylkeet ja rannikkoa koskevat aiheet. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu myös valtakunnallisia riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä ja alueellisia riistatalouden suunnittelu- ja neuvontatehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä sekä erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Henkilöltä edellytetään käytännön kokemusta sekä ruotsin- että suomenkielisistä tehtävistä.

Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan aluetoimisto Vaasassa/Mustasaaressa.

Tehtävän hoitaminen edellyttää:

  • alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa
  • hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta
  • riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa
  • hyvää ruotsin ja englannin kielen taitoa
  • neuvottelutaitoa ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä
  • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen
  • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota

Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.11.2019.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 14.6.2019 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi.

Lisätietoja antavat:

Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi

Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus hakee SUUNNITTELIJAA

21.05.2019 - 08:02

Suomen riistakeskukseen haetaan suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen 1.8.2019-31.7.2020. Hyvinvointia riistasta – Välmående av vilt -hankkeessa toimivan suunnittelijan tehtävänä on tukea hankkeeseen valittuja pilottimetsästysseuroja ja -seurueita valkohäntäpeuran metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erityisesti pohtia valkohäntäpeuran metsästyksestä saatavia hyötyjä metsästysseuralähtöisesti. Pilottiseurat sijoittuvat Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Pohjois-Hämeen alueille.

Suunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan

  • toimia ensisijaisesti hankkeeseen osallistuvien metsästysseurojen asiantuntija-apuna
  • metsästysseurojen ja -seurueiden tukeminen vierasmetsästyskäytäntöjen kehittämisessä ja peuranlihan myymiseen ja jalostamiseen liittyvissä toiminnoissa
  • osallistuminen hankkeeseen liittyvien työpajojen, tapahtumien ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen
  • osallistua yleisesti pienten hirvieläinkantojen hyödyntämisen kehittämiseen osana Suomen riistakeskuksen toimintaa

Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suo- men riistakeskuksen aluetoimisto ensisijaisesti Turussa tai Helsingissä.

Tehtävän hoitaminen edellyttää

  • korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta
  • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta
  • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa
  • neuvottelutaitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen hankealueella

Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.8.2019 tai sopimuksen mukaan.

Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija.

Lisätietoja antavat

Viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi

Hankkeen projektipäällikkö Mikael Wikström, puh. 029 431 2123, mikael.wikstrom@riista.fi

Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341. mikko.toivola@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Älä kesytä karhua ruokkimalla

09.05.2019 - 09:30

Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan. Karhuille ei saa kuitenkaan tarjota ruoka-apua, etteivät ne totu liikaa ihmiseen.

Karhualueilla on syytä muistaa huolellinen jätehuolto, niin mökkien kuin muidenkin rakennusten ympäristössä, sillä jo houkuttelevat hajut vetävät karhuja puoleensa.

Karhun kuuluu pelätä ihmistä

Karhuhavaintoja tehdään usein autosta tai rakennusten suojasta. Autossa olevaa ihmistä karhu ei osaa välttämättä pelätä ja voi käyttäytyä tilanteessa välinpitämättömästi. Käyttäytyminen yleensä muuttuu, kun auton sammuttaa. Karhun saadessa ihmisestä näkö- tai kuulohavainnon sen tulisi väistää. Jos näin ei tapahdu, on syytä poistua paikalta.

Välinpitämättömästi ihmistä kohtaan käyttäytyviä tai vahinkoa esimerkiksi mehiläispesille aiheuttavia karhuja joudutaan toisinaan karkottamaan. Poliisi hoitaa yleistä turvallisuutta uhkaavat tilanteet yhdessä   riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaatio (SRVA) kanssa, jonka toimijat ovat koulutettu toimimaan karhun karkotustilanteissa.

Karhujen havainnointi on arkipäiväistynyt, kun liiketunnistimella toimivat riistakamerat ovat yleistyneet. Karhu löytää helposti metsään viedyt houkutussyötit ja kuvauttaa itsensä. Karhu on oppivainen eläin ja yhdistää nopeasti helpon ravinnon ihmisen hajuun, jolloin sen ihmisarkuus vähenee. Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää. On muistettava, että haaskanpito on luvanvaraista ja säädeltyä myös syöttien osalta.

 Ilmoita karhuhavaintosi

Karhukantaa arvioidaan lähinnä tehtyjen pentuehavaintojen perusteella. Siksi on tärkeää, että kaikki pentueita koskevat havainnot ilmoitetaan petoyhdyshenkilöille. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa elää 2020–2130 vuotta vanhempaa karhua.

Lisätietoja:

Petri Vartiainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2211, petri.vartiainen@riista.fi

10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvio 

Tietoa suurpedoista

Petoyhdyshenkilöiden yhteystietohaku

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysampumasäännöt nyt netissä

08.05.2019 - 08:14

Metsästäjäliiton viralliset metsästysampumasäännöt on nyt julkaistu netissä. Metsästysampumasäännöt 2017 -kirjaa pääsee lukemaan SML:n kilpailusivustolla. Klikkaamalla avautuvan näkymän oikeassa yläkulmassa PDF-nappia sääntökirjasta tulee PDF-tiedosto, jossa voi käyttää hakutoimintoa ja jonka voi myös tulostaa. Vuoden 2017 jälkeen tehdyt sääntöpäivitykset löytyvät samalta sivulta omasta linkistä. Metsästysampumasääntöjä noudatetaan SML:n mestaruuskilpailuissa ja niitä voidaan noudattaa soveltuvin osin muissa kilpailuissa.

Metsästysampumasäännöt on käännetty ruotsiksi ja ne löytyvät samalta sivustolta kohdasta säännöt. Metsästäjäliiton metsästysampumasääntöjen lisäksi voit lukea myös pohjoismaisia sekä eurooppalaisia metsästysampumasääntöjä.

SML Kilpailut -sivustolta löytyvät myös kaikkien Metsästäjäliiton SM-kisojen sekä muiden metsästysampumakilpailuiden ajankohdat sekä tietoa eri metsästysampumalajeista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintuseurannat tarvitsevat uusia silmäpareja

25.04.2019 - 12:52

Vesilintujen laskentapisteitä tarvitaan lisää. Laskennoilla seurataan pesimäkantojen muutoksia ja selvitetään sorsien vuotuinen lisääntymistulos. Uuden laskentapisteen perustaminen on helppoa ja siihen löytyy ohjeet Riistainfosta.

Vesilintulaskenta tapahtuu pistelaskentana: alkukesästä suoritetaan parilaskennat ja myöhemmin kesällä lasketaan poikueet. Pisteet ovat vuodesta toiseen pysyviä havaintopaikkoja. Tällä hetkellä laskennassa olevat pisteet painottuvat Etelä-Suomen reheville vesille. Aineiston edustavuuden kannalta on tärkeää, että laskentoja tehdään kattavasti koko maassa ja myös karuilla vesistötyypeillä. Siksi erityisesti Pohjois-Suomeen tarvitaan lisää pisteitä.

Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on keskeinen asema, kun arvioidaan kantojenmuutoksia. Laskentojen perusteella rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat taantuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Nyt jos koskaan tarvitaankin luotettavaa tietoa vesilintukantojen tilasta. Ilman kattavaa laskentaverkostoa tulevat päätökset perustuvat Etelä-Suomen rehevien vesien lintukantojen tilaan.

Laskenta palvelee kantojen kestävää verotusta ja riistanhoitoa sekä linnuston ja ympäristön seurantaa. Luonnonvarakeskus tuottaa yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Vesilintulaskennan koulutuspaketti, jossa ohjeet uuden pisteen perustamiseen löytyy http://www.riistainfo.fi/kurssi/vesilintulaskennat/

Laskentaan ilmoittautuminen ja tulosten palauttaminen: vesilinnut@luke.fi

Lisätietoja: katja.ikonen@luke.fi ja olli.kursula@riista.fi

www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut/

Alue Parilaskenta

1. laskenta Parilaskenta

2. laskenta Poikuelaskenta Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalue 1.-8.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa alue 8.-15.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Pohjois-Suomi 20.-29.5. 5.-12.6. 1. – 20.7.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Vesilintulaskenta on alkamassa – seurannalla tärkeää tietoa vesilintukannoista

25.04.2019 - 12:48

Vesilintujen laskentakausi on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa odotellaan vielä jäiden lähtöä. Vesilintulaskennat tehdään vuosittain samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana.

Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista. Kuva: Mervi Kunnasranta, Luke.

Toukokuussa vesilintuparit lasketaan kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa lasketaan poikueet samoilla laskentapisteillä.

Eteläisessä Suomessa laskennan voi tehdä jo 25.4. alkaen.

Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Laskenta on helppoa ja mielenkiintoista puuhaa

Laskennoissa toivotaan laskettavan kaikki vesilintulajit, mutta on myös mahdollista laskea vain niin sanotut vakiolajit, joita ovat sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana. Laskentoja tekevät pääosin samalla menetelmällä lintuharrastajat ja metsästäjät.

Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa tavallisesti vain 5–15 minuuttia. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.

Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia joinakin vuosina, seurantaa pisteellä kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa.

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa arvion vesilintukantojen tilasta vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen.

Lisätietoja:

Toni Laaksonen, Erikoistutkija, puh. +358295322130, toni.laaksonen@luke.fi

Katja Ikonen, Asiantuntija, seurannat, puh. +358295327010, katja.ikonen@luke.fi
Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Kaikki hirvieläinten kanssa tekemisissä olevat muistakaa CWD-näytekeräys

15.04.2019 - 10:51

Hirvistä on löytynyt näivetystaudin tapaista tautia Norjasta, Suomesta ja viimeksi Ruotsista. Ruokavirasto kartoittaa Suomessa hirvieläinten näivetystaudin (CWD) esiintymistä vuosina 2018 – 2020, siksi kaikkien hirvilajien, paitsi kuusipeurojen, päitä tarvitaan nyt näytteeksi koko maasta. Tautitilanteen luotettava selvitys vaatii paljon näytteitä.

Näytteitä otetaan kuolleena löytyneistä (myös petojen tappamat), sairaana lopetetuista tai liikenteessä kuolleista eläimistä.

Ruokavirasto kannustaa siis kaikkia hirvieläinten kanssa tekemisissä olevia osallistumaan näytekeräykseen!

Näytteet patologiseen tutkimukseen lähetetään suoraan Ruokaviraston Oulun laboratorioon. Ilmoitukset näytteiden lähettämisestä: toimisto ma – pe 8.00 – 16.15, puhelin 029 520 4181.

Hirvieläinten CWD-kartoitus -tutkimuslähete (pdf)
Lähetys- ja pakkausohjeet

Usein kysyttyä CWD:stä
Hirvieläinten näivetystauti CWD

Lisätietoja:
erikoistutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248

Kategoriat: Metsästysuutiset

On riistapeltojen siementilauksen aika

11.04.2019 - 10:00

Vaikka riistapeltoja hoidetaan pääasiassa riistalajeja ajatellen, niistä hyötyvät myös monet pikkulinnut ja hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset. Riistapellot tarjoavat suojaa ja ruokaa sekä ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Peltokanalinnuille ja viljelysalueiden pienriistalle riistapeltojen määrä ja sijainti ovat suuria yhtenäisiä pinta-aloja tärkeämpiä tekijöitä. Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista sekä viljelyaukean keskellä olevista suojakasvustoista. Reunavyöhykkeen ja ojanreunojen laatu ja määrä ovat peltoriistanhoidon avainsanoja.

Riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan

Keväällä on aika ottaa riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan. Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä 30.6. mennessä.  Riistapellon voi perustaa myös syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja luo suojaa jo kevään toukotöiden aikana. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi.

Monilajikkeiset riistakasvikaistat lisäävät monimuotoisuutta ja reunavyöhykettä. Kukkia sisältävät riista- tai maisemapellot ovat väriläiskiä maisemassa, ja tarjoavat mettä hyönteisille.

Maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa vaihtoehtoja riistanhoitoon tukikelpoisilla lohkoilla.

-Riistapelto on keino saada tuloja lohkoilta, joilla sadonkorjuu usein epäonnistuu huonoissa olosuhteissa. Riistapeltoja voi perustaa myös ison lohkon mutkitteleviin reunoihin, jolloin satokasvin kasvulohko saadaan helpommin puitavaksi, erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Riistapelloiksi soveltuvia kohteita ovat myös maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet alueet.

Riistapellot kauas vilkasliikenteisistä teistä

Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee perustaa riittävän etäälle vilkasliikenteisistä teistä.

Jos riistapellot sijoittuvat maisemaan mosaiikkimaisesti, tarjotaan eläimille sopivasti ravintoa ja suojaa ja liikkuminen kohteiden välillä sujuu luontevasti. Hirvieläinten viihtyessä riistapellossa, ovat ne poissa liikenteestä ja satokasvien lohkoilta.

 

Lisätietoja

Tukihaku: Oppaat, ehdot ja ohjeet

Ympäristökorvauksen sitoumusehdot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etsintäkuulutus – ilmoita piisamihavainto

11.04.2019 - 08:21

Piisami oli laajalle levinnyt laji vielä 90-luvun alkupuolella, mutta on sittemmin taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaana.

Tänä vuonna pyritään saamaan tarkempaa kuvaa piisamin nykylevinneisyydestä ja Luonnonvarakeskus on kiinnostunut kaikista piisamista vuonna 2019 tehtävistä havainnoista sekä yksilöistä että aktiivisista pesistä. Erityisesti saaliiksi saadut tai kuolleena tavatut piisamit ovat tärkeää tietoa. Otollista aikaa piisamihavaintojen tekemiseen on erityisesti kevät ja alkukesä.

Havaintoja pyydetään ilmoittamaan joko Vieraslajiportaalin havaintoilmoituslomakkeen tai Suomen riistakeskuksen Oma riista-järjestelmän kautta.

Piisami on EU:n haitallisten vieraslajien listalla ja siihen liittyen valmistellaan vuonna 2018 lajinhallintasuunnitelmaehdotusta osana muiden haitallisten vieraslajien hallinta- ja toimenpidesuunnitelmaa.

 

Lisätietoja:

Vieraslajiportaali

Katja Holmala, katja.holmala@luke.fi Luonnonvarakeskus

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Selvitys: 2 miljoonaa päivää metsällä ja kalalla

05.04.2019 - 13:31

Metsähallitus on selvittänyt ensimmäistä kertaa, kuinka monta päivää suomalaiset kalastavat ja metsästävät valtion alueilla: kaksi miljoonaa päivää vuodessa. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet harrastaa eränkäyntiä myös ilmaiseksi muun muassa pilkkimällä, joten harrastuksen laajuus on selvinnyt vasta laajoilla kyselyillä.

Tulokset julkaistiin perjantaina Erätoimittajapäivillä Evolla Hämeenlinnassa. Julkaistu selvitys perustuu Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen aineistoihin.

Periaatteessa kaikilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus kalastaa tai metsästää joillakin valtion alueilla ilmaiseksi. Suomalaiset myös hyödyntävät tätä mahdollisuutta ahkerasti. Valtion alueilla kalastetaan ja metsästetään vuosittain noin 1,4 miljoonana päivänä näillä oikeuksilla. Suosittua on erityisesti onkiminen ja pilkkiminen, joihin ei pääsääntöisesti tarvita kalastuslupaa.

Kun mukaan lasketaan metsästys ja kalastus, joihin tarvitaan erillinen lupa, eränkäyntiä harrastetaan vuosittain kaksi miljoonaa päivää pelkästään valtion alueilla.

Pilkkimisen ja onkimisen lisäksi selvitykseen koostettiin myös kaikki muu olemassa oleva tieto siitä, kuinka paljon suomalaiset harrastavat eränkäyntiä niin sanotuilla yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla. Tieto oikeuksien käytöstä on ollut tähän asti ollut hajanaista.

Oikeudet painottuvat Pohjois-Suomeen, jossa sijaitsee merkittävä osa valtion maa- ja sisävesialueista. Siellä harrastaminen on aktiivista. Pohjoissuomalaisilla, jotka asuvat metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää valtion alueilla omassa kotikunnassaan. Tällä alueella elää viisi prosenttia Suomen väestöstä mutta viidennes suomalaisista metsästäjistä.

Yleis- ja erityisperusteisilla kalastus- ja metsästysoikeuksilla on myös keskeinen osa saaristolais- ja saamelaiskulttuuria.

”Eränkäynnillä on suuri merkitys meidän hyvinvointiimme. Tämän selvityksen tulokset olivat myönteinen yllätys. On hienoa havaita, että ainutlaatuisia kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiamme hyödynnetään näinkin laajasti”, Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo.

Kerätyn tiedon perusteella valtion alueiden erätalous on merkittävää ja sitä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi vesiltä ja metsistä pyydetyn saaliin vuotuinen arvo on yhteensä noin 30–35 miljoonaa euroa. Vapaa-ajankalastajien saalin arvo ei ole luvussa mukana. Merkittävimmän osan muodostavat hirvisaalis (7–10 miljoonaa euroa) ja merialueiden kaupallisen kalastuksen saalis (noin 19 miljoonaa euroa).

”Jatkossa Metsähallituksen ja kumppaneiden on hyvä pyrkiä kehittämään yleis- ja erityisperusteisten eränkäyntioikeuksien käytön seurantaa, jotta se voitaisiin entistä paremmin huomioida toiminnan suunnittelussa, palveluiden kehittämisessä ja erätalouden vaikuttavuuden kuvaamisessa”, sanoo erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta.

Lakiin kirjattuja yleis- ja erityisperusteisia eränkäyntioikeuksia:

  • Yleiskalastusoikeus (Kalastuslaki 7 §)
  • Kalastus talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla (merellä) (Kalastuslaki 8 §)
  • Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan (Kalastuslaki 10 §)
  • Erityisperusteinen kalastusetuus (Kalastuslaki 6 §)
  • Oikeus metsästää yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä (Metsästyslaki 7 §)
  • Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (Metsästyslaki 8 §)

Esimerkkejä:

  • Yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla harrastavat viihtyvät valtion alueilla 1,4 miljoonaa päivää. Yleisintä on heittokalastus kalastonhoitomaksulla sekä onkiminen ja pilkkiminen.
  • Metsähallitukselta metsästys- tai kalastusluvan hankkineet asiakkaat viettävät harrastustensa parissa 0,6 miljoonaa päivää vuodessa
  • Metsästäjiä asuu metsästyslain 8§ mukaisella alueella noin 58 000
  • Yleisvesiltä ja talousvyöhykkeeltä pyydetyn kaupallisen kalastuksen saaliin arvo on 19 miljoonaa euroa

Lisätietoja:

Suunnittelija Asta Ervola, Metsähallitus, 040 3521237

Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen, Metsähallitus, 040 5472392

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Erävalvonta: Kalastusrikkeet jatkuvassa kasvussa 2010-luvulla

05.04.2019 - 13:03

Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 8 000 eränkävijää ja muuta luonnossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman asiaankuuluvaa lupaa tai rikkoi muuten lakia. Eniten ongelmia oli kalastuksessa. Erävalvontaraportti julkaistiin perjantaina Metsähallituksen Erätoimittajapäivillä Hämeenlinnan Evolla.

Yli puolet kaikista havaituista rikkeistä valtion alueilla liittyi kalastukseen. Kalastuksen valvonnassa rikkeiden osuus on noussut koko 2010-luvun: Vuonna 2010 rikkeitä kirjattiin 7,9 prosentissa tarkastuksia, mutta viime vuonna 2018 rikkeiden osuus oli jo 18,9 prosenttia.

”Kasvu johtuu osin tehostuneesta valvonnasta muun muassa Saimaalla. Lisäksi pyydysten merkintä on tarkentunut, eivätkä kaikki ole omaksuneet uusia määräyksiä. Ilahduttavaa on, että yhä harvempi kalastaa ilman kalastonhoitomaksua”, Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen totesi Erätoimittajapäivillä.

Metsästysrikkeet laskussa

Metsästäjien luvat ja lainkuuliaisuus ovat sen sijaan hieman parantuneet. Viime vuonna 3,7 prosenttia tarkastetuista metsästäjistä oli liikkeellä ilman lupia tai syyllistyi muihin rikkeisiin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 7,9 prosenttia.

Erävalvonta puuttui myös suurpetojen häirintään tai epäilyihin laittomiin tappoihin sekä valvoi laillista suurpetojen pyyntiä. Tutkintaan eteni kolme törkeää metsästysrikosta, joista kaksi paljastui laillisen karhunpyynnin yhteydessä ja yksi liittyi karhun laittomaan tappoon.

Myös maastoliikenteen laillisuus koheni edellisvuosista. Silti joka viides (18 %) tarkastettu kelkkailija tai mönkijän käyttäjä syyllistyi rikkeeseen. Vuonna 2016 vastaava luku oli 26 prosenttia.

Metsähallituksen erävalvonnasta vastaa erävalvonnan ylitarkastaja ja 11 erätarkastajaa. He tekevät yhteistyötä poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa. Sesonkiaikoina erävalvontaa vahvistetaan lisäresurssein.

Lisätietoja:

Erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 6464250

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

Lue lisää: Metsähallituksen erävalvontaraportit (Eräluvat.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Hirvieläinten näivetystautia (CWD) todettu hirvellä Pohjois-Ruotsissa

04.04.2019 - 12:26
Ruotsissa on löydetty ensimmäinen CWD, chronic wasting disease -tautitapaus 16-vuotiaassa naarashirvessä Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin läänissä. Laiha hirvi lopetettiin epänormaalin käytöksen vuoksi. Sen huomattiin kävelevän ympyrää, sillä oli tasapainovaikeuksia ja eläin vaikutti sokealta.

Kyseessä epäillään olevan epätyypillinen tautimuoto, joka ei ole samanlainen kuin klassinen, taudin tarttuva muoto. Sekä Norjan vanhoilla hirvillä esiintyneet tautimuodot että Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa hirvieläinten TSE-tapaus ovat olleet epätyypillistä tautimuotoa.

Euroopan ensimmäiset CWD-tapaukset todettiin Norjassa keväällä 2016 villeistä tunturipeuroista. Lisäksi Norjassa on todettu neljässä hirvessä ja yhdessä saksanhirvessä epätyypillistä tautimuotoa, niin sanottua hirvieläinten TSE:tä. Suomen TSE-tapaus todettiin kuolleena löydetystä, 15-vuotiaasta hirvestä Kuhmossa alkuvuonna 2018.

EU:ssa alkoi vuonna 2018 kolmivuotinen CWD-seurantaohjelma, jonka tavoitteena on arvioida taudin levinneisyyttä kuudessa EU-maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola). Näytteeksi kerätään kuolleina löytyneiden, sairaiden tai liikenteessä kuolleiden hirvieläinten päitä. Suomessa keräys koskee poroa, metsäpeuraa, hirveä, metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Tavoitteena on tutkia 3000 hirvieläintä vuosien 2018 – 2020 aikana.

CWD-seurantaohjelma koskee kaikkia paliskuntia porojen osalta ja laajeni koskemaan kaikkia riistanhoitoyhdistyksiä vuoden 2019 alussa. Myös tarhatut hirvieläimet kuuluvat seurantaohjelman piiriin.

Lue lisää
Hirvieläinten näivetystauti CWD
Usein kysyttyä CWD:stä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusia avauksia taantuneiden riistavesilintujen hoitoon

04.04.2019 - 10:00

Suomen riistakeskus julkaisi taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelman.

Heinätavin, punasotkan, nokikanan, haapanan, tukkasotkan ja jouhisorsan pesimäkanta on laskentojen perusteella viime vuosikymmeninä pienentynyt merkittävästi. Suomen riistakeskus on laatinut lajeille kantojen hoidon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on löytää käytännön keinoja koko vesilintujen lajiryhmän kannankehityksen kääntämiseen kasvu-uralle.

-Taantuvien riistavesilintujen hoidossa tavoitel­laan nykyistä parempaa poikastuottoa, metsäs­tyksen kestävyyden parantamista ja parempaa tietoa kantojen runsaudesta ja metsästyssaaliista, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskukselta kertoo.

Toimenpide-ehdotukset koskevat elinympäristö­jen kunnostusta ja hoitoa, kilpailun ja saalistuksen vähentämistä, metsästyksen säätelyä ja kantojen runsautta sekä saalista koskevan tiedonkeruun ke­hittämistä. Tavoitteena on myös yhä tarkemman riistatiedon tuottaminen.

-Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei voida pysäyttää pelkästään perinteisen suojelun keinoin, vaan rinnalle tarvitaan elinympäristöjen kunnostamista ja hoitoa sekä suojelualueilla että maa- ja metsätalousalueilla, Nurmi sanoo.

Toimenpideohjelma tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laaja-alaisen elinympäristöjen tilan parantaminen -hankkeen valmistelua.

Nurmi toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyöhanke kosteikkojen ja suoelinympäristöjen luonnonhoidon edistämiseksi etenee hallitusohjelmaan saakka, jotta vesilintujen elinympäristöjen hoitoa, vieraspetojen pyyntiä ja muita toimenpiteitä voidaan tehostaa.

Taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelma luettavissa 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa

03.04.2019 - 15:30

Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin kuluneen talven aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ja Kainuusta kolme ahmaa. Enontekiöltä, Hyrynsalmelta, Sallasta ja Sodankylästä saatiin saaliiksi yksi ahma, Savukoskelta ja Suomussalmelta kaksi.

Saaliiksi saaduista ahmoista neljä oli uroksia ja neljä naaraita. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kaksi naaraista oli synnyttänyt pennut tänä talvena. Kyseiset ahmat saatiin saaliiksi Sodankylässä ja Suomussalmella.

Poikkeuslupapäätösten ehtona oli, että pyynnissä tulee pyrkiä varmistamaan, ettei saaliiksi kohdennu ahmanaaras, jolla on pennut pesässä tai jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa. Suomen riistakeskus selvityttää, miten lupaehtoa on käytännössä sovellettu.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle oli aiempien kahden metsästysvuoden tavoin kahdeksan ahmaa. Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jonne ahman aiheuttamat porovahingot pääosin sijoittuvat. Ahmojen jäljiltä löytyy yli puolet kaikista suurpetojen aiheuttamina korvatuista porovahingoista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan talvella 2017/2018 yhteensä 270–300 ahmaa, joista 120-140 poronhoitoalueella. Ahmakanta on kasvanut koko maassa ja levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle. Ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer