slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Riista.fi

Julkaise syötteitä Suomen riistakeskus
Finlands viltcentral
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 57 min sitten

Luke: Riistakolmiolaskennat: Metsäkanalinnuilla menee kohtalaisen hyvin – alueellista vaihtelua paljon

10.08.2020 - 11:06

Parin edellisen vuoden nousukauden jälkeen metsäkanalinnuilla menee edelleen kohtalaisen hyvin. Kuluvan kesän poikasosuus ja poikueiden koot ovat useimmilla lajeilla ja alueilla pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa.

− Takavuosien pahimmat aallonpohjat näyttäisivät selätetyiltä, vaikka metsäkanalintukannoissa on edelleen paljon alueellista vaihtelua, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Lämmin alkukesä suosii metsäkanalintujen pienten poikasten selviytymistä, muun muassa runsaamman hyönteisravinnon ansiosta. Monin paikoin ennätyksellisen lämmin kesäkuu on asettanut odotukset korkealle metsäkanalintujen pesinnän menestykselle. Viileä ja epävakainen heinäkuu kovine rankkasateineen saattoi kuitenkin osittain vesittää lupaavan oloisen pesintävuoden.

Metsolla ja teerellä menee hyvin

Metso- ja teerikannat ovat tällä hetkellä jotakuinkin vakaita, vaikka tiheydet ovat monin paikoin pienentyneet vuosituhanteen vaihteesta. Kesän 2020 riistakolmiolaskentojen perusteella tiheydet ovat viime vuoden tasolla tai paikoin kasvaneet lievästi.

− Lapissa ja Oulun seudulla metso- ja teeritiheydet ovat paremmat kuin normaalisti. Teeren poikuekoot ovat olleet normaalia suuremmat monin paikoin Etelä-Suomea sekä Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla (tosin ei rannikolla), kertoo erityisasiantuntija Katja Ikonen Lukesta.

Ilmastonmuutoksen myötä alkukevät on lämmennyt Suomessa, samalla kun kesäkuun keskilämpötila on jopa kylmentynyt. Teerellä on osoitettu, että tämä johtaa yhä aikaisempaan pesintään, jolloin poikaset kuoriutuvat yhä kylmempiin olosuhteisiin, jossa selviytyvyys on huonoa.

Pyy- ja riekkokannat elpymässä

Pyyn tiheydet ovat aallonpohjan jälkeen kasvaneet monilla alueilla maltillisesti 2–4 vuotta peräkkäin. Riekon pitkän aikavälin kannankehitys on voimakkaasti taantuva kautta maan. Vuoden 2019 kansallisessa uhanalaisuusarviossa sekä pyy että riekko on luokiteltu vaarantuneiksi.

− Riistakolmiolaskentojen valossa riekkokannassa on kuitenkin aivan viime vuosina ollut havaittavissa elpymistä, vaikka ollaan toki kaukana 1990-luvun tiheyksistä, Lindén toteaa.

Metsä-Lapissa ja Kainuu–Oulu -alueella riekon tiheysarvio on viime vuoden tasolla tai kasvoi hieman. Ylä-Lapin riekkokannasta saadaan tarkempia tuloksia kanakoira-avusteisten linjalaskentojen jälkeen myöhemmin syksyllä.

Metsäkanalintukantojen kehitystä seurataan kolmiolaskennoilla

Loppukesän riistakolmiolaskennoissa metsästäjät ovat jälleen laskeneet metsäkanalintuja kolmen henkilön riveissä. Laskenta-aineistoja käytetään kanalintukantojen tiheyksien, poikastuoton sekä kannanmuutosten arvioinnissa. Myös metsäkanalintujen vuotuiset metsästysajat asetetaan riistakolmiolaskennan tuoreiden tulosten perusteella.

Koko Suomessa laskettiin tänä vuonna 875 riistakolmioita, mikä on noin 13 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä kesänä keskimäärin. Kyseessä on kuitenkin mahtava suoritus, josta suuret kiitokset koko laskentaväelle!

 

Riistakolmiot.fi, riistakolmiot@luke.fi

Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty

06.08.2020 - 09:01

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 47 691 hirven, 63 260 valkohäntäpeuran, 339 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Hirven pyyntilupamäärä säilyi lähellä viime vuoden lukuja lupamäärän pienentyessä kaikkiaan noin viisi prosenttia.  Lupamäärä pienentyi hieman useimmilla riistakeskusalueilla, eniten Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Pyyntilupamäärä kasvoi eniten Kainuussa, mutta jonkin verran myös Lapissa ja Rannikko-Pohjanmaalla. Muutokset lupamäärissä peilaavat alueen hirvikannan kokoa ja kehitystä. Verotussuunnittelulla pyritään mitoittamaan tarvittavaa pyyntilupamäärää, mutta lupia voidaan myöntää enintään hakijoiden hakema määrä.

Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 8,5 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 87200 hirveä (95 % luottamusväli 74800 – 100600 hirveä).  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Hirvikanta on pienentynyt viime vuosina, mutta hieman alle puolella hirvitalousalueista hirvikanta on edelleen tavoitetasoa tiheämpi. Metsästyksellä pyritään säätelemään hirvikantaa tavoitteeksi asetetulle tasolle.

Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi 52 300 hirveä ja pyyntiluvista käytettiin noin 80 prosenttia.

Valkohäntäpeuralupia jälleen ennätysmäärä

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen valkohäntäpeurakanta oli viime kauden metsästyksen jälkeen noin 109000 yksilöä (95 % luottamusväli 105000 – 114000) yksilöä. Arvion mukaan ennätyssuuri, noin 60500 yksilön saalis pysäytti kahdeksan vuotta jatkuneen kannan nopean kasvun. Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille.

Tulevana syksynä tavoitteena on voimakkaalla metsästyksellä pienentää valkohäntäpeurakantaa sen tiheimmillä esiintymisalueilla. Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on noin yhdeksän prosenttia suurempi kuin edellisvuonna ja samalla suurempi kuin koskaan aiemmin.

Hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun alussa

Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa hirven metsästysaika on kaksivaiheinen ja metsästyksen ensimmäinen jakso alkaa syyskuun alussa. Samaan aikaan maassa hirven ja valkohäntäpeuran metsästys alkaa syyskuun alussa niin sanotulla vahtimismetsästyksellä, jolloin mm. koiran käyttäminen on kiellettyä.

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat 2020 alueittain_taulukko_(PDF)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästyskausi käynnistyy kyyhkyillä ja peltohanhilla

05.08.2020 - 09:06

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10.8. Samalla alkaa hanhien peltometsästys: merihanhen rannikolla ja kanadanhanhen koko maassa.

Peltojen ulkopuolella meri- ja kanadanhanhien metsästys alkaa samaan aikaan muiden vesilintujen kanssa 20.8. Merihanhi on perinteisesti rannikon laji ja vasta levittäytymässä järviin, siksi se rauhoitettu sisämaassa ja metsästystä rannikolla rajoitetaan.

– Sepelkyyhkyn ja kanadanhanhen kannat ovat runsaat ja kestävät hyvin metsästystä, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson Suomen riistakeskukselta kertoo.

Aikaistettu jahti estää vahinkoja

– Hanhiparvet voivat loppukesällä aiheuttaa vahinkoja sadolle. Viime vuonna oli toinen kausi, kun meri- ja kanadanhanhen metsästys alkoi pelloilta 10.8. Aikaistetulla jahdilla halutaan estää viljelyvahinkoja ja mahdollistaa riistavaran hyödyntämistä, Hermansson sanoo.

Saalistilastot osoittavat, että suurin osa merihanhi- ja kanadanhanhisaaliista saatiin peltojahdin aikana, ennen varsinaista vesilinnustuksen aloitusta 20.8.

Merihanhen metsästykseen rajoituksia

Merihanhen pesimäkanta Suomessa on kokonaisuudessaan pieni. Kannanhoidossa tasapainotellaan sisämaan leviämisen turvaamisen ja viljelyvahinkojen ehkäisyn välillä. Kokonaiskannan pienentämiselle ei ole tarvetta. Metsästäjäkohtaisella kiintiöllä ja peltometsästyksen ravintohoukuttimen käyttökiellolla pyritään turvaamaan merihanhikannan elinvoimaisuus ja mahdollisuudet ehkäistä vahinkoja.

Merihanhen rajoitukset 2020:

  • kahden merihanhen metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö
  • jyväruokinnan (ravintohoukutin) käyttö merihanhen metsästyksessä on kielletty peltometsästyksessä 10.8. – 20.8 kello 12
  • merihanhen metsästys on kielletty sisämaassa.

 

Kyyhky runsain saalislaji

Kyyhkyä metsästetään runsaasti koko Euroopassa ja Suomessakin se on runsaslukuisin saalislaji. Suomessa vuosittainen sepelkyyhkysaalis on suurimmillaan yli 250 000 lintua.

– Runsaat sepelkyyhkykannat sekä helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. Jahti ei vaadi laajoja erämaita tai kallista kalustoa, Hermansson kertoo.

Hanhissa ja vesilinnuissa on rauhoitettuja lajeja, joita ei saa metsästää.  Jokaisen metsästäjän velvollisuus on tietää milloin ja missä kutakin lajia saa metsästää. Suomen riistakeskuksen sivuilta löytyy tietoa metsästysajoista ja metsästyskieltoalueista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Tarkennus karhunhaukutuksen ilmoitusvelvollisuuteen

04.08.2020 - 16:07

Suomen riistakeskus on myöntänyt aiempien vuosien tavoin useille toimijoille metsästyslain 52 §:n 3 momentin mukaisen poikkeusluvan, jonka perusteella voidaan järjestää karhunhaukun taipumuskoe ja kouluttaa koiraa karhun kanssa työskentelyyn. Poikkeusluvan uusi ehtokohta on herättänyt keskustelua.

Suomen riistakeskus toteaa, että ilmoitus taipumuskokeen aloittamisesta tai koulutuksen aloittamisesta on tehtävä vasta silloin kun koiranohjaaja on voinut todeta, että kohde-eläin on karhu. Toisin sanoen mitään etukäteisilmoittamista ei tarvita. Ilmoitus on tehtävä sähköpostilla poliisille, valtion mailla myös Metsähallitukselle ja edelleen rajavartiostolle, jos kyseiseen kuntaan kuuluu rajavyöhykettä. Kyseiset sähköpostiosoitteet löytyvät päätöksestä.

Koiranohjaajan velvollisuus on huolehtia ilmoituksista. Ehtokohtaa on tarkennettu tulkintojen selkeyttämiseksi kesän aikana, joten se ei ole kaikissa päätöksissä aivan samanlainen. Suomen riistakeskus toteaa, että tässä kuvattua menettelytapaa sovelletaan kaikissa tämän vuoden päätöksissä. Ilmoituksen voi myös tehdä joku muu koiranohjaajan puolesta, jolloin koiranohjaaja saa asian hoidettua puhelinsoitolla tai tekstiviestillä.

Tässä tarkoitettu poikkeuslupa ja ilmoitusvelvollisuus ei koske karhun kannanhoidollisen metsästyksen yhteydessä tapahtuvaa toimintaa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ampumakoetodistuksen voimassaolosta

04.08.2020 - 13:58

Metsästyslain muutoksella pidennettiin aikavälillä 1.1.2017 – 31.7.2018 suoritettujen ampumakoetodistusten voimassaoloaikaa 31.7.2021 saakka.

Muutos tarkoittaa sitä, että 1.1.2017 – 31.7.2018 annettu ampumakoetodistus on voimassa 31.7.2021 saakka ilman uutta riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta pyydettyä todistusta.

Metsästäjä saattaa tarvita uuden ampumakoetodistuksen, jossa on lakimuutoksen mukainen suorituksen voimassaoloaika, muutamassa tapauksessa:

  • metsästäjä on kadottanut 1.1.2017 – 31.7.2018 suoritetun ampumakokeen todistuksen
  • metsästäjä on lähdössä jahtimatkalle ulkomaille kyseisenä aikana annetulla ampumakoetodistuksella.
Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Metsäkanalintusaalis kasvoi vuonna 2019

30.07.2020 - 09:50

Vuoden 2019 metsäkanalintusaalis kasvoi noin parikymmentä prosenttia edellisvuodesta. Etenkin teeriä pyydettiin enemmän, mutta myös pyitä ja riekkoja. Metsosaalis jäi hiukan edellisvuotta pienemmäksi. Metsäkanalintuja metsästi edellisvuoden tapaan noin satatuhatta metsästäjää, ja heistä noin 60 prosenttia sai saalista. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta metsästystilastosta.

Metsäkanalintukannat ovat parina viime vuotena elpyneet edellisistä vuosista. Keväät ovat olleet lämpimämpiä ja poikaset ovat selviytyneet paremmin. Metsäkanalintukantojen runsastuminen ja metsästysmahdollisuuksien kasvu ovat lisänneet metsästäjämääriä, ja nostaneet siten kokonaissaalista.

Vaikka viime vuoden teerisaalis kasvoikin edeltävistä vuosista, oli määrä kuitenkin vain noin puolet 2010-luvun alun huippusaaliista ja aavistuksen alle 2000-luvun keskiarvon.

Runsaimmin saatiin saaliiksi sepelkyyhkyjä ja sinisorsia

Vesilintusaaliit ja niitä tavoittelevien metsästäjien määrä on jo vuosia ollut vähenemään päin. Viime vuonna saalismäärä ei vähentynyt, ja metsästäjien määräkin pysyi edellisvuoden tasolla. Vesilintuja pyysi viime vuonna noin 71 000 metsästäjää, ja heistä kaksi kolmesta sai saalista.

Vesilinnuista eniten saaliiksi saatiin runsaslukuisimpia riistalajejamme, sinisorsia ja taveja. Sinisorsia pyydettiin noin 200 000 yksilöä, taveja yli puolet vähemmän kuin sinisorsia. Vesilinnuista kolmanneksi eniten pyydettiin telkkiä, kolmannes tavien määrästä.

Sepelkyyhky on runsastunut Suomessa viime vuosikymmenten aikana huomattavasti, ja saalismäärät ovat koko 2010-luvun olleet suuria. Sepelkyyhkysaalis oli määrältään kaikkein suurin, runsas 300 000 yksilöä. Vuonna 2019 sepelkyyhkyjä sai saaliiksi noin 29 000 metsästäjää.

Supikoiria ja minkkejä saaliiksi hieman edellisvuotta vähemmän

Metsästäjien pienpetosaalis jäi edellisvuotta pienemmäksi. Etenkin supikoiria ja minkkejä pyydettiin vähemmän, supikoiria noin 138 000 ja minkkejä noin 38 000 yksilöä. Molemmat ovat nykyään määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi, joita voi tietyin edellytyksin pyydystää myös muutkin kuin riistanhoitomaksun maksaneet henkilöt. Tilastossa on arvio vain riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien saamasta saaliista. Pienpetoja ovat supikoiran ja minkin lisäksi myös kettu, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä.

Metsäjäniksen saalismäärät ovat vuosien varrella pienentyneet. Viime vuonnakin saalis jäi edellisvuosien keskiarvoa pienemmäksi.

Metsästäneiden määrässä ei merkittäviä muutoksia

Suomessa riistalajien metsästämiseen oikeuttavan riistanhoitomaksun maksaa noin 300 000 metsästäjää vuosittain (vuonna 2019 noin 308 000 metsästäjää). Heistä noin kaksi kolmasosaa kävi metsällä vuonna 2019. Pienriistaa pyysi noin 168 000 ja hirvieläimiä noin 126 000 metsästäjää. Pienriistaa metsästäneistä runsas kaksi kolmannesta sai saaliista.

Metsästystilasto perustuu postikyselyyn, joka lähetettiin noin 7500:lle viime vuonna riistanhoitomaksun maksaneelle metsästäjälle. Noin puolet kyselyn saaneista vastasi.

Tilasto: Metsästys 2019

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvenmetsästykseen myönnettiin Lapin alueelle 11 041 pyyntilupaa

27.07.2020 - 12:30

Edellisellä metsästyskaudella Lapissa saatiin saaliiksi 9033 hirveä, joista kolmasosa oli vasoja. Myönnetyistä 10 403 pyyntiluvasta käytettiin 72 prosenttia. Nyt myönnetyillä pyyntiluvilla on mahdollista pyytää yli 14 000 hirveä.

Syksyn 2020 metsästyskaudelle myönnetty pyyntilupamäärä perustuu Lapin alueellisen riistaneuvoston keväällä 2018 Lapin yhdeksälle hirvitalousalueelle asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousaluekohtaisia ja voimassa kolme vuotta – seuraavan kerran tavoitteet asetetaan keväällä 2021. Tavoitehaarukat hirvitiheydelle ovat alhaisimmat Ylä-Lapissa ja korkeimmat Etelä-Lapissa. Myönnetyllä lupamäärällä hirvien aiheuttamat vahingot pyritään pitämään kohtuullisella tasolla, ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet hirvikannan hoidossa ja säilyttämään hirvikanta elinvoimaisena.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan talvehtiva hirvikanta Lapissa oli noin 20 400 hirveä. Kanta-arvion mukaan hirvikanta on laskenut vuodesta 2016 lähtien. Vuosittain tehtävä kanta-arvio on takautuvasti nostanut aiempien vuosien kanta-arviota. Lapin hirvikannasta on saatu tarkentavaa tietoa Luken toteuttamista lentolaskennoista. Viime talvena laskentoja tehtiin Rovaniemen ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten alueella. Kannanarvioinnissa tärkeässä roolissa ovat metsästyksen yhteydessä kirjatut hirvitiedot ja metsästäjiltä toivotaan aktiivisuutta havaintojen kirjaamiseen tänäkin syksynä.

Vuonna 2019 Metsäkeskuksen arvioimien metsävahinkojen pinta-ala yksityismetsissä oli 713 hehtaaria. Vahinkopinta-ala lähes puolittui vuoteen 2018 nähden. Hirvionnettomuuksien määrä tieliikenteessä vuonna 2019 Lapin alueella oli ELY-keskuksen mukaan 172, kun vuonna 2018 onnettomuuksia tapahtui 116. Lapin riistanhoitoyhdistysten SRVA-toimijoiden kirjausten perusteella liikenneonnettomuuksien määrä on alkuvuonna 2020 ollut viime vuosien vastaavaa ajanjaksoa pienempi.

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt Lapin alueelle hirven metsästysaikaan muutosta siten, että metsästys jatkuisi kiimarauhoituksen jälkeen jo lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Metsästysasetuksen luonnoksesta on käynnissä lausuntoaika. Luonnoksen mukaan uuden metsästysajan on tarkoitus tulla voimaan ennen pyyntikauden alkua. Metsästysajan muutoksesta tiedotetaan myöhemmin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Hankehaku auki: MMM tukee riistatalouden edistämistä ja uusien rahoitusmallien kehittämistä

27.07.2020 - 08:38

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut riistatalouden hankerahoitushaun. Hakemusten perusteella ministeriö myöntää avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämishankkeisiin. Haku on suunnattu riistanhoitoyhdistyksille, yleishyödyllisille yhteisöille sekä tutkimuslaitoksille. Tänä vuonna tuetaan erityisesti riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä sekä uusien rahoitusmallien kehittämistä riistaluonnon elinympäristöjen kunnostamiseen. Muita avustusten painopisteitä ovat muun muassa riistalajien hoitosuunnitelmien toteuttaminen, taantuneiden vesilintukantojen seurantamenetelmien kehittäminen ja metsästyksen eettisyyden tukeminen.

Maa- ja metsätalousministeriön tänään avaama riistatalouden hankerahoitushaku jakaantuu kolmeen teemaan.

Kosteikkojen kunnostusavustuksia haettava jo 28.elokuuta mennessä

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt vuoden 2020 alusta erityisesti taantuvien sorsalintujen tilan parantamiseen tähtäävän SOTKA-hankkeen. Nyt avattavassa haussa haetaan toteuttajaa SOTKA-hankkeen Uudet rahoitusmallit -osiolle. SOTKA-hankkeessa halutaan selvittää ja toimeenpanna uusia rahoitusmalleja riistaluonnon elinympäristöjen kunnostamiseksi. Tavoitteena on luoda toimintamalleja, joiden avulla voidaan koota rahoitusta tai muita resursseja eri toimijoilta ja edelleen kohdentaa niitä riistan elinympäristöjä parantaviin kohteisiin ja hankkeisiin. Eri toimijoita ovat esimerkiksi yksityishenkilöt, yritykset, yhdistykset, muut yhteisöt ja maanomistajat. Avustuksia voidaan myöntää 24.7.–28.8.2020 välisenä aikana jätettyjen hakemusten perusteella yleishyödyllisille yhteisöille.

Riistanhoitoyhdistysten avustuksilla tuetaan yhdistymistä

Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisavustuksiavoivat hakea vuonna 2020 toimintansa aloittaneet uudet yhdistyneet riistanhoitoyhdistykset ja vuonna 2020 yhdistymispäätöksen tekevät yhdistykset. Avustuksia voidaan myöntää sekä uuden yhdistyksen toiminnan vakiinnuttamiseen että uuden yhdistyksen toiminnanohjauksen vahvistamiseen uusilla toimintamalleilla. Yhdistymisavustusten hakuaika alkaa 24.7.2020 ja jatkuu toistaiseksi.

Riistakonsernin strategian toimenpanoon avustuksia

Avustuksia voidaan myöntää myös muihin julkisen riistakonsernin strategiaa toiminnallistaviin hankkeisiin kuten eri riistalajien hoitosuunnitelmien toteuttamiseen, taantuneiden vesilintukantojen seurantamenetelmien kehittämiseen erityisesti Pohjois-Suomessa harvan laskentapisteverkoston alueilla ja metsästyksen eettisyyttä tukeviin hankkeisiin. Tähän ryhmään kuuluvia avustuksia voidaan myöntää riistanhoitoyhdistysten ohella myös muille yleishyödyllisille yhteisöille sekä tutkimuslaitoksille. Avustusten hakuaika on 24.7.–18.9.2020.

Avustusten määristä päätetään vuosittain

Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksi- että useampivuotisia hankkeita. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi sitoutua jatkorahoitukseen, koska tulevien vuosien avustuksista päätetään aina vuosittain.

Avustusten tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Heidi Krüger, maa- ja metsätalousministeriö p. 02951 62072, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valkohäntäpeuran pyyntilupiin edelleen lisäystä Etelä-Hämeessä – Hirven pyyntilupia hiukan vähemmän

21.07.2020 - 13:46

Metsästyskaudelle 2020 – 2021 on Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen toimialueelle myönnetty 1501 hirven ja 11 141 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Viime vuoden luku oli hirven osalta 1756 ja valkohäntäpeuran pyyntilupia oli 10 102.

Alueen hirvikanta on edelleen laskenut ollen pääsääntöisesti tavoitteiden mukainen. Kuitenkin hirvitalousalueella EH1 (Helsinki-Tampere moottoritien länsipuolinen alue) kannan tiheys ylitti vielä jonkin verran asetetun tavoitteen edellisen metsästyskauden jälkeen.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia on myönnetty jälleen enemmän kuin koskaan. Pyyntilupamäärä painottuu aiempaan tapaan vahvasti hirvitalousalueelle EH1. Kanta on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan pienentynyt hieman aiemmasta ollen kuitenkin edelleen varsin runsas. Valkohäntäpeuran talvikannan vähentämistä onkin jatkettava kannan tihentymäalueilla. Etelä-Hämeen korkeimmat peuratiheydet löytyvät Urjalan, Jokiläänin ja Lopen riistanhoitoyhdistysten alueilta.

Etelä-Hämeen alueellisen riistaneuvoston asettaman tavoitteen mukaan Etelä-Hämeen keskeisillä hirvitalousalueilla pyritään hirvikannan talvitiheyteen 2,5–3,0 yksilöä tuhatta maahehtaaria kohti. Metsästys voidaan aloittaa siten, että hirveä saa metsästää (ainoastaan vahtimalla) pellolta syyskuun 1. päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään. Valkohäntäpeuraa saa metsästää (ainoastaan vahtimalla) syyskuun 1. päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään.

Hirven metsästys päättyy 15.1.2021 ja valkohäntäpeuran metsästys 15.2.2021. Hirven osalta on koiran käyttö kielletty metsästyksessä tammikuun aikana ja valkohäntäpeuran osalta helmikuun aikana.

Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 20 kappaletta. Metsästysaika on syyskuun alusta tammikuun loppuun. Säännökset ovat muutoin samat kuin valkohäntäpeuran osalta.

Peurajahtiin heti kauden alusta

Koko toimialueella suositellaan valkohäntäpeuran metsästyksen tehokasta aloittamista laajasti heti syyskuun alusta, erityisesti kolariherkkien tieosuuksien vaikutuspiirissä. Näin pyritään vähentämään kannan tiheyttä ennen syksyn kolarihuippuaikaa.

Etelä-Hämeessä on edelleen varsin paljon valkohäntäpeuroja. Tulevien kuukausien aikana peurakolaririski on myös suuri. Loppuvuoden aikana on liikenteessä syytä erityiseen varovaisuuteen varsinkin hämärässä ja pimeällä. Pahin aika on lokakuulta vuoden loppuun. Myös hirvikolarin mahdollisuus lisääntyy jo loppukesästä valoisan ajan vähetessä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Kaakkois-Suomeen

17.07.2020 - 12:10

Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle 2039 hirven pyyntilupaa ja 987 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi ja valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä kasvoi edellisvuodesta.

Hirven osalta lupamäärä väheni noin 24 prosenttia edelliseen kauteen verrattuna. Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman arvion mukaan hirvikanta on Kaakkois-Suomen alueella laskenut aikaisemmasta ja hirvitilanne vaihtelee paljon alueen eri osissa. Alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitetiheyden 2,5–3,0 hirveä/1000 ha kaikille alueen viidestä hirvitalousalueesta. Kahdella hirvitalousalueella kanta on tavoitteessa ja kolmella hieman tavoitetta tiheämpi. Tiheän kannan alueella hirvikantaa pyritään edelleen leikkaamaan.

Valkohäntäpeuran osalta lupamäärä kasvoi noin 13 prosenttia edelliseen kauteen verrattuna. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on Kaakkois-Suomessa edellisvuoden tasolla. Valkohäntäpeuran esiintymisessä alueella on suuria eroja. Tihein valkohäntäpeurakanta on alueen länsi- ja eteläosissa.

Hirvenmetsästys alkaa täysimittaisesti 10. lokakuuta. Sitä ennen hirveä on mahdollista metsästää vahtimalta pelloilta 1. syyskuuta alkaen. Valkohäntäpeuraa on mahdollista metsästää vahtimalla syyskuun alusta ja täysimittaisesti 26. syyskuuta alkaen.

Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Osa luvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita käytetään luvansaajien harkinnan mukaan. Pankkiluvat suunnataan tarvittaessa metsästyksen edetessä havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoalueille.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomeen myönnettiin yli 3600 hirven pyyntilupaa

16.07.2020 - 09:48

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Keski-Suomen alueelle 3602 pyyntilupaa. Lupamäärä on noin 11 % pienempi kuin viime vuoden jahdissa. Valkohäntäpeuralle myönnettiin 1212 pyyntilupaa. Määrä on 17 % suurempi kuin viime vuonna. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on siten mahdollista kaataa jopa 4800 hirveä. Mikäli lupia käytetään samaan malliin kuin viime vuonna, kaadetaan Keski-Suomessa tulevana syksynä noin 3800 hirveä ja 600 valkohäntäpeuraa.

Hirven pyyntilupia haettiin hirvikannan pienentymisen vuoksi noin 400 vähemmän kuin viime vuonna. Lupamäärät nousivat eniten viime vuoteen verrattuna Suolahden-Sumiaisten ja Karstulan-Kyyjärven riistanhoitoyhdistysten alueilla. Luvat vähenivät eniten Viitasaaren ja Korpilahden riistanhoitoyhdistyksissä. Eniten lupia on tulevan syksyn jahdissa käytettävissä Itä-Päijänteen (Joutsa, Luhanka) ja Jämsän seudun riistanhoitoyhdistyksissä.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin ennätykselliset 1212 kappaletta. Määrä on 173 pyyntilupaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäpeuran metsästys on edelleen hyvin varovaista. Lupia myönnettiin vain kolme.

Hirvieläinten metsästyksellä säädellään kantojen kokoa ja ennaltaehkäistään eläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvijahdissa on tavoitteena pudottaa hirvikanta Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston asettamaan tavoitetiheyteen 2,5–3,0 hirveä/1000 ha. Hirvikanta pieneni viime syksyn jahdin tuloksena, mutta aivan koko maakunnassa ei vielä päästy tavoitteen haarukkaan.

Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina

Varsinainen hirvijahti alkaa lokakuun toisena lauantaina 10.10.2020 ja jatkuu tammikuun puoliväliin. Hirviä on mahdollista pyytää vahinkojen estämiseksi pellolta vahtimalla jo 1.9. alkaen.

Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina 26.9.2020. Valkohäntäpeuran pyyntiaika jatkuu helmikuun puoliväliin asti.

Myonnetyt-hirvielainten-pyyntiluvat-2019-2020-1

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Oulun alueelle myönnettiin lähes 5200 hirvenpyyntilupaa

10.07.2020 - 13:47

Suomen riistakeskus Oulu on myöntänyt toimialueensa viidelle hirvitalousalueelle yhteensä 5 185 pyyntilupaa tulevalle hirvenmetsästyskaudelle. Myönnetty lupamäärä on noin kymmenen prosenttia pienempi kuin vuonna 2019, jolloin pyyntilupia myönnettiin 5 795 kappaletta. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla on mahdollista kaataa joko yksi aikuinen tai kaksi vasaa. Siten tämänvuotisella pyyntilupamäärällä on mahdollista kaataa noin 6 900 hirveä.

Luonnonvarakeskus arvioi koko Oulun riistakeskusalueen hirvikannan kooksi viime syksyn jahdin jälkeen noin 10 000 hirveä. Maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli välillä 2,4-3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla hirvitalousalueesta riippuen.

Suomen riistakeskus Oulun alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheyden tavoitteet hirvitalousaluekohtaisesti välille 2,0-3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla. Myönnetyllä lupamäärällä pyritään pitämään hirvitiheydet asetetuilla tavoitetasoilla. Hirvikannan rakenteen osalta puolestaan tavoitellaan tilannetta, jossa naaraita on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti, ja metsästyksen jälkeen jäävään talvehtivaan kantaan jää 20-30 prosenttia vasoja.

Hirveä on mahdollista pyytää vahtimalla pellolta 1. syyskuuta alkaen. Varsinainen hirvenmetsästyskausi alkaa lokakuussa ja jatkuu vuoden loppuun, ja sen jälkeenkin hirveä saa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään asti. Poikkeuksena Oulun riistakeskusalueella ovat Kuusamon ja Taivalkosken kunnat, jotka metsästävät Lapin mukaisesti aikaistetun hirvenmetsästyksen malliin. Täten varsinainen metsästyskausi alkaa siellä jo 1. syyskuuta, mutta keskeytyy 21. syyskuuta kiimarauhoituksen ajaksi.

Pohjois-Pohjanmaan historian ensimmäiset pyyntiluvat valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin maakunnan eteläosaan, jonne lajin levinneisyysalue on hiljalleen laajentunut. Myönnetyistä viidestä pyyntiluvasta kaksi kohdentuu Haapajärven-Reisjärven ja kolme Pyhäjärven riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Pyyntiaika jatkuu 15. helmikuuta saakka.

Liitteessä myönnetyt hirvenpyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 163 karhun metsästämiseen

10.07.2020 - 12:31

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 163 karhun metsästämiseen. Lupamäärä on suurempi kuin aikaisemmilla metsästyskausilla. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan saaliiksi saatavien karhujen enimmäismäärä saa olla alkavana metsästysvuonna koko maassa 384 yksilöä.

Lupa-alueittain poikkeusluvat jakautuvat Pohjois-Karjalassa siten, että Lieksassa voidaan metsästää 38 karhua, Ilomantsissa 34, Keski-Karjalan lupa-alueella 31, Joensuu-Eno lupa-alueella 20, Ylä-Karjalan alueella 18, Tuupovaarassa kahdeksan, Juuassa viisi, Polvijärvellä viisi ja Liperi-Outokumpu lupa-alueella neljä karhua. Riistakeskus on lupia myöntäessään huomioinut karhukannan tihentymät.

Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut tavoitteeksi karhukannan pienentämisen. Pohjois-Karjalassa on viimeisen kolmen vuoden aikana metsästetty poikkeusluvilla vuosittain keskimäärin 113 karhua. Tämä määrä ei ole riittänyt kannan kasvun pysäyttämiseen. Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Karjalan alueen karhukannaksi 550 – 570 yli vuoden ikäistä karhua. Pentutuotoksi on arvioitu 135 pentua. Vuotta aiemmin arvio oli 450 – 470 yli vuoden ikäistä karhua ja arvio pentutuotosta 110.

Vuonna 2019 Pohjois-Karjalaan myönnettiin poikkeusluvat 114 karhun metsästämiseen. Kaikki luvat tulivat käytetyksi.

Karhun metsästyskausi alkaa 20.8. ja päättyy lokakuun lopussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhulupamäärä viime vuoden tasolla Etelä-Savossa

10.07.2020 - 12:30

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2020 – 2021 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi 384 yksilöä. Etelä-Savon alueelle myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 42 karhun metsästämiseen, kaksi enemmän kuin viime vuonna.

Poikkeuslupia painotettiin viime vuoden tapaan Etelä-Savon itäosiin tiheimmän karhukannan alueelle, jossa myös karhujen aiheuttamat vahingot ovat suurimmat. Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kuntien alueiden yhteisluvalle myönnettiin 15 lupaa. Kerimäen ja Savonrannan yhteisluvalla on mahdollista kaataa viisi karhua. Pinta-alaan suhteutettuna verotuspaine on näillä alueilla noin kaksinkertainen muuhun Etelä-Savoon verrattuna.

Juvan, Joroisten, Rantasalmen ja Mikkelin alueella on mahdollista metsästää viime vuoden tapaan kymmenen otsoa.

Pieksämäen, Rautalammin ja Suonenjoen kuntia sisältävälle alueelle suunnattiin kuusi poikkeuslupaa. Lupamäärä kasvoi kahdella kasvaneen kanta-arvion myötä.

Kahden karhun metsästämiseen myönnettiin poikkeuslupa Mäntyharjun, Heinäveden sekä Kangasniemen lupa-alueille.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella riistakeskus Etelä-Savon alueen karhukannaksi 260 – 280 yli vuoden ikäistä karhua. Suomessa aikuisia karhuja on noin 2000. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Viime vuonna Etelä-Savon alueelta kaadettiin 38 karhua.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kainuuseen 16 poikkeuslupaa karhun pyyntiin

10.07.2020 - 12:29

Poikkeuslupia haettiin neljällä hakemuksella (1) Kuhmoon, (2) Sotkamoon, (3) Kajaaniin ja (4) Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalle alueelle. Poikkeusluvat jakautuvat siten, että Kuhmossa voidaan metsästää 7 karhua, Sotkamossa 6, Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan muodostamalla alueella kaksi karhua, sekä Kajaanissa yksi karhu 20.8. alkavalla metsästyskaudella.

Poikkeuslupien kohdentamisessa Kuhmoon ja Sotkamoon vaikuttivat alueen karhutiheys sekä vuonna 2019 alueilla todennettujen pentueiden lukumäärä.

Viime vuonna poikkeusluvat myönnettiin 20 karhun pyyntiin. Saalis jakautui siten, että Kuhmossa saatiin 14 karhua, Sotkamossa neljä, Kajaanissa yksi ja Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalla alueella yksi karhu.

Poronhoitoalueella karhun metsästys tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön asettamin kiintiöin. Kiintiö on tänä vuonna yhteensä enintään 95 karhua, josta itäiselle poronhoitoalueelle on asetettu 75 karhun kiintiö ja läntiselle 20 yksilöä. Suomussalmi kuuluu itäiseen kiintiöön ja Hyrynsalmi sekä Puolangan poronhoitoalueen puoleinen alue läntiseen. Kainuussa poronhoitoalueella kaadettiin viime syksynä Suomussalmella 27 karhua sekä Puolangan poronhoitoalueella viisi karhua.

Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Kainuun metsissä liikkuu 135–150 yli vuoden ikäistä karhua ja tänä vuonna on arvioitu syntyneen 35 pentua. Koko maassa karhuja arvioidaan olevan viime talvena syntyneet pennut mukaan lukien noin 2400 yksilöä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savoon poikkeusluvat 13 karhun kannanhoidolliseen metsästämiseen

10.07.2020 - 12:28

Maakunnan karhukanta kasvussa, karhun aiheuttamat vahingot edellisvuoden tasolla.

Pohjois-Savossa myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 13 karhun metsästämiseen syksyllä 2020 (Taulukko 1). Haettu määrä oli 21 poikkeuslupaa. Kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnettiin maakunnan tiheimmille karhualueille, joilta on edellisten kahden vuoden aikana kirjautunut pentuehavaintoja ja karhun aiheuttamia vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2020–2021 karhusaaliin enimmäismääräksi 384 yksilöä.

Pentuehavaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille ja kirjaaminen Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään on kannan seuraamisen kannalta erittäin tärkeää. Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen riistakeskus Pohjois-Savon alueen vuoden 2019 pentueiden määräksi 22–24 pentuetta ja 40–46 pentua. Pentutuotoksi vuonna 2020 arvioidaan 45 pentua. Maakunnan karhukannaksi ennen metsästyskautta 2020 arvioidaan 180–200 yli vuoden ikäistä karhua.

Vuoden 2019 aikana karhut rikkoivat mehiläispesiä ja rehupaaleja Pohjois-Savon alueella yhteensä 33 800 euron edestä, mikä on samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Karhuvahinkoja on pyritty estämään ennalta muun muassa suojaamalla mehiläistarhoja sähköaidoilla. Mehiläistarhaajat saavat aitaustarvikkeet Suomen riistakeskuksen kautta korvauksetta käyttöönsä.

Kesämökkien ja kotitalouksien jätteet on syytä hävittää siten, etteivät karhut pääse tottumaan ”helppoon ja makeaan elämään”. Houkuttavaan ravintokohteeseen tottuneen karhun vieroittaminen huonosta tavasta on usein erittäin hankalaa, jopa mahdotonta.

Luonnonvarakeskuksen antaman Karhukanta Suomessa 2020 -julkaisun mukaan koko maassa arvioidaan elävän noin 2 000 yli vuoden ikäistä karhua ja yli 400 pentua. Karhun metsästysaika on 20.8.–31.10.2020.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhulupien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa

10.07.2020 - 12:26

Suomen riistakeskus on myöntänyt Kaakkois-Suomen alueelle poikkeusluvat 32 karhun metsästämiseen syksyn 2020 metsästyskaudelle. Poikkeusluvat on suunnattu alueille, joilla karhukanta on havaintojen perusteella tällä hetkellä tihein.

Suomen riistakeskus on myöntänyt poronhoitoalueen eteläpuolelle 289 kannanhoidollista poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Myönnetyistä poikkeusluvista 32 voidaan käyttää Kaakkois-Suomen alueella. Vuonna 2019 Kaakkois-Suomessa kaadettiin 24 karhua.

Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden-Imatran, Joutsenon, Etelä-Saimaan ja Ylämaan riistanhoitoyhdistysten alueille sijoittuvalla poikkeuslupa-alueella on mahdollista metsästää 28 karhua.

Lemin-Taipalsaaren, Luumäen, Miehikkälän, Savitaipaleen-Suomenniemen, Sippolan, Valkealan-Kouvolan, Vehkalahden-Haminan ja Virolahden riistanhoitoyhdistysten alueille sijoittuvalla poikkeuslupa-alueella on mahdollista metsästää neljä karhua.

Eteläiseen Suomeen poikkeuslupia on myönnetty alueille, joissa karhukanta on vahva. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhun ihmisarkuutta ja säädellään kannan kokoa. Kaakkois-Suomessa tavoitteena on kannan kasvun pysäyttäminen tai hidastaminen.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomessa on ennen syksyn metsästystä noin 235–245 yli vuoden ikäistä yksilöä ja 55 pentua.

Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomeen lupa 12 karhun kaatoon

10.07.2020 - 12:25

Suomen riistakeskus Keski-Suomi on myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia 12 karhun metsästämiseen. Viime vuonna lupia myönnettiin niin ikään 12 ja niillä kaadettiin kymmenen karhua.

Karhun metsästys alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

Karhuja liikkuu koko Keski-Suomen alueella. Poikkeusluvat on myönnetty erityisesti alueille, joilla kanta on tihein ja tarve kannan kasvun rajoittamiseen suurin.

Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen aluetoimistolle tuli seitsemän karhun poikkeuslupahakemusta, joilla haettiin lupaa 17 karhun pyyntiin. Luvat 12 karhun pyyntiin myönnettiin seuraavasti:

3 lupaa: Saarijärven pohjoisosa, Viitasaaren eteläosa, Äänekoski ja Konnevesi.

3 lupaa: Keuruu, Multia, Petäjävesi, Pylkönmäki, Saarijärven eteläosa, Uurainen ja Jyväskylän länsiosa.

2 lupaa: Jämsä ja Korpilahden maapuoli.

2 lupaa: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaaren länsiosa.

1 lupaa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi.

1 lupa: Laukaa.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella Keski-Suomen alueen karhukannaksi 120 – 135 yli vuoden ikäistä karhua. Karhun pentuja Keski-Suomessa arvioidaan syntyneen tänä vuonna 25. Koko Suomessa aikuisia karhuja on noin 2000 ja pentuja syntyi tänä vuonna yli 400.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Hämeeseen yksi karhun poikkeuslupa

10.07.2020 - 12:14

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2020 – 2021 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi 384 yksilöä. Tästä Pohjois-Hämeen alueelle myönnettiin yksi kannanhoidollinen poikkeuslupa.

Poikkeuslupa myönnettiin havaintojen perusteella tiheimmälle karhukannan alueelle. Lupa-alue kattaa osia Virtain, Ruoveden ja Mäntän seudun riistanhoitoyhdistyksistä.  Hakemusalueella oli kirjattu 233 karhuhavaintoa, joista 20 asutuksen tuntumassa. Luonnonvarakeskuksen erillisiksi kirjaamia pentueita alueella oli viime vuonna kaksi kappaletta.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella riistakeskus Pohjois-Hämeen alueen karhukannaksi 15 – 20 yli vuoden ikäistä karhua ennen syksyn metsästyskautta. Suomessa aikuisia karhuja on noin 2000. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Viime vuonna Pohjois-Hämeessä kaadettiin yksi uroskarhu.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Karhun poikkeuslupiin reilu nousu

10.07.2020 - 12:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt 289 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Määrä on 61 lupaa edellisvuotta enemmän. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 95 karhua. Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 384 eläintä.

Suomen riistakeskus on myöntänyt poronhoitoalueen eteläpuolelle 289 kannanhoidollista poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta. Lupamäärä on suurin Pohjois-Karjalassa, jonne tiheän karhukannan perusteella myönnettiin 163 poikkeuslupaa, 49 viime vuotta enemmän. Viime vuonna poronhoitoalueen ulkopuolinen karhusaalis oli 219 karhua.

Poronhoitoalueen pyyntikiintiöstä itäisellä poronhoitoalueella saa kaataa 75 ja läntisellä 20 karhua. Kiintiö on 10 eläintä suurempi kuin edellisvuonna. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueelta saatiin saaliiksi yhteensä 86 karhua. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Eteläiseen Suomeen poikkeuslupia on myönnetty riistakeskusalueille, joissa karhukanta on vahva. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhun ihmisarkuutta ja säädellään kannan kokoa.

Pohjois-Karjalassa syksyn metsästyksen tavoitteena on pienentää karhukantaa ja pitää karhun aiheuttamat haitat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tasolla. Kannan kasvun pysäyttämistä tai hidastamista tavoitellaan Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon alueilla.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on kasvanut edellisvuodesta. Kasvua on tapahtunut Pohjois-Karjalan lisäksi Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Metsissämme liikkuu arvion mukaan noin 2 000 yli vuoden ikäistä karhua ja yli 400 pentua. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 305 karhua.

Taulukko_Kannanhoidolliset karhuluvat 2020

 

Lisätietoja

Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus

029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä: ks. yhteystiedot 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer