slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Riista.fi

Julkaise syötteitä Suomen riistakeskus
Finlands viltcentral
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 42 min sitten

LUKE: Karhukannan kasvu näyttää taittuneen

18.03.2019 - 12:51

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on taittunut. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Arvio on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2018 annettu arvio.

Karhujen lukumäärä on vähentynyt selvimmin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa mutta samalla Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon riistakeskusten alueella on havaittu hienoista kasvua. Kaikkiaan muutokset ovat vähäisiä.

Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2018 aikana tallennettiin 948 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentuehavaintojen määrä on vähentynyt vuoden 2017 huippuvuodesta noin 42 prosenttia.

Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärää vertailemalla pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä tassun jälkien kokoa. Lisäksi otetaan huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.

Lisätietoa karhukannan arvioinnista ja karhuhavainnoista löytyy riistahavainnot.fi-sivuilta.

Linkki kanta-arviooon

Lisätietoja:

Tutkija Samuli Heikkinen, Luke, puh. 029 532 7873, samuli.heikkinen@luke.fi
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke, puh. 029 532 7411, ilpo.kojola@luke.fi

Riistahavainnot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Suomen ensimmäinen alfakloraloosimyrkytys varmistettu lemmikkieläimellä

18.03.2019 - 12:11

Suomessa on ensimmäistä kertaa varmistettu alfakrolaloosin aiheuttama myrkytys lemmikkieläimellä. Myrkytys todettiin Ruokaviraston patologisten tutkimusten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologiayksikön kemiallisen analyysin perusteella. Sairastunut kissa lopetettiin. Ennen lopetusta kissalla oli ilmennyt nopeasti eteneviä vakavia hermostollisia oireita.

Alfakloraloosi on tehoaineena jyrsijämyrkyissä, joita on ollut Suomen markkinoilla vuodesta 2015 alkaen. Valmisteita myydään seuraavilla kauppanimillä: Alpha Pasta 4 %, Black Pearl Pasta, Flash Paste, No Mouse Pasta, Prevexor Alp Paste ja Rodicum Express. Alfakloraloosi vaikuttaa lamaannuttavasti jyrsijän keskushermostoon.  Aiemmin ainetta on käytetty myös laboratorioeläinten nukutusaineena.

Suojaa lemmikkisi jyrsijämyrkyiltä

Jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kaikille nisäkkäille ja linnuille, jos ne pääsevät syömään myrkkysyöttejä. Yksityishenkilöt saavat käyttää jyrsijämyrkkyjä vain sisätiloissa hiirien torjuntaan. Syötit pitää laittaa syöttilaatikoihin, jotta lemmikkieläimet eivät pääse niihin käsiksi. Käyttöohjeissa neuvotaan myös etsimään ja hävittämään kuolleet jyrsijät.

Lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, voivat altistua myrkylle joko syömällä syöttiä tai välillisesti syömällä myrkyttyneen jyrsijän. Erityisesti vapaana ulkoilevat ja jyrsijöitä metsästävät kissat voivat olla suuremmassa riskissä, koska kissojen on todettu olevan herkempiä alfakloraloosille kuin koirien.

”Myrkytystilassa eläimellä ilmenee äkillisesti nopeasti eteneviä hermostollisia oireita, kuten tasapainohäiriöitä, horjuvaa liikettä, lisääntynyttä tuntoherkkyyttä, lihasnykäyksiä ja kouristelua. Eläin voi olla alilämpöinen, kuolata ja muuttua äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi. Vakavissa tapauksissa eläin voi vaipua koomaan”, sanoo erikoistutkija Outi Simola Ruokavirastosta.

Myrkytystä epäiltäessä lemmikki nopeasti eläinlääkärin hoitoon

Eläin voi toipua myrkytyksestä, mikäli oireet eivät ole edenneet vakaviksi. Myrkytystilan varmistaminen vaatii, että alfakloraloosia löydetään analyysissa eläimen virtsasta tai kudoksista. Usein alfakloraloosimyrkytystä voidaan kuitenkin epäillä eläimellä havaittujen tyypillisten oireiden perusteella.

Myrkytyksen hoito perustuu oireenmukaiseen tukihoitoon. Vastamyrkkyä ei ole.

”Eläinlääkärit ovat raportoineet Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes), syksystä 2018 lähtien kissojen myrkytystapauksia, joissa kissan on arveltu syöneen alfakloraloosia syöneen yhden tai useamman hiiren. Alfakloraloosin ei ominaisuuksiensa perusteella pitäisi kertyä hiiristä petoeläimiin. Ilmeisesti alfakloraloosi kuitenkin ehtii aiheuttaa kissan myrkytyksen, jos se on syönyt hiiren, joka on juuri syönyt alfakloraloosia”, sanoo ylitarkastaja Sanna Koivisto Tukesista.

Myrkytystapausten perusteella alfakloraloosivalmisteiden myyntipakkauksiin harkitaan lisättäväksi tietoa lemmikkieläinten mahdollisesta myrkytyksistä, jos ne syövät kuolleita hiiriä.

”Suomessa alfakloraloosin käytön oletetaan kasvaneen vuonna 2018, kun antikoagulanttimyrkyt olivat poissa kuluttajamarkkinoilta puolisen vuotta. Suomessa Tukesin tietoon ei ole tullut myrkytyksiä aikaisemmilta vuosilta, jolloin alfakloraloosivalmisteiden osuus markkinoilla on ollut pieni ”, sanoo Koivisto.

Myrkytystapauksia myös muualla Euroopassa

Vuonna 2018 Hollannin viranomaisille ilmoitettiin parikymmentä pääasiassa koirien, mutta myös kissojen myrkytystapauksia, joiden aiheuttajaksi tiedetään alfakloraloosi. Koirien myrkytykset ovat johtuneet siitä, että ne ovat syöneet alfakloraloosia sisältäviä syöttejä. Ruotsin ja Norjan viranomaiset ovat saaneet aikaisempina vuosina ilmoituksia yksittäisistä tapauksista, joissa alfakloraloosin on epäilty aiheuttaneen kissojen ja koirien myrkytyksiä.

Suomessa käytettävä vain hyväksyttyjä jyrsijämyrkkyjä

Suomessa jyrsijämyrkyt, kuten muutkin biosidivalmisteet, hyväksyy Tukes.

Tukesin biosidirekisteri

Tukes on teettämässä kyselyn eläinlääkäreille alfakloraloosin aiheuttamista myrkytystapauksista.

Lisätietoja:
Ruokavirasto: erikoistutkija Outi Simola, p. 050 462 7862
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): ylitarkastaja Sanna Koivisto, p. 029 5052 030

Kategoriat: Metsästysuutiset

GPS-pannoitusten kautta saadaan monipuolista ja hyödyllistä tietoa susista

13.03.2019 - 14:33

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän kokouksessa 26.2.2019 aiheena olivat susien GPS-pannoitukset ja susia koskeva viestintä. Valmisteluryhmä piti susien pannoituksia tärkeinä, koska niiden avulla saadaan tietoa kannanarviointia ja tutkimusta varten. Lisäksi pannoitukset vastaavat kansalaisten tiedontarpeeseen etenkin uusilla susialueilla ja auttavat esimerkiksi metsästyskoiravahinkojen ehkäisyssä.

Pannoitettujen susien paikannustiedot ovat nähtävissä Riistahavainnot.fi-palvelussa  5 x 5 kilometrin ruuduissa elokuusta helmikuun loppuun. Paikannustietojen näyttämisellä pyritään ennaltaehkäisemään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana. Tiedot auttavat myös kotieläinten suojaamisessa.

Luonnonvarakeskus on pannoittanut susia vuodesta 1998 lähtien. Pannoitukset ovat susitutkimuksen oleellinen väline. Niiden avulla saadaan tietoa esimerkiksi kannanseurantaan ja sen kehittämiseen sekä tietoa suden elinympäristön valinnasta, liikkumisesta ja saalistuksesta. Suden saalistuskäyttäytymisestä saatavaa tietoa voidaan edelleen hyödyntää monilajisessa kannanhoidossa. Pannoitustietoa hyödynnetään myös muun muassa koiravahinkoihin ja populaatioekologiaan liittyvissä tutkimuksissa.

GPS-pannoitukset vaativat paljon resursseja ja niiden toteuttamisella on tiukat reunaehdot. Useiden eri lupien lisäksi pannoitusten onnistuminen edellyttää soveltuvia sää- ja lumiolosuhteita sekä paikallista hyväksyntää. Valmisteluryhmässä korostettiinkin yhteistyön tärkeyttä pannoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on sääolosuhteiden salliessa ja muiden reunaehtojen täyttyessä pannoittaa susia Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla. Eduskunta myönsi maa- ja metsätalousministeriön esityksestä vuoden 2019 talousarviossa Luonnonvarakeskukselle läntisen Suomen susien tutkimukseen ja seurantaan 300 000 euron lisärahoituksen, jonka tavoitteena on muun muassa mahdollistaa susien pannoitukset Länsi-Suomessa.

Susiin liittyvä viestintä on tärkeää

Valmisteluryhmässä käsiteltiin lisäksi susiin liittyvää viestintää. Esille tuotiin, että susiviestinnän positiivinen puoli on, että moni on kiinnostunut susista ja niihin liittyvistä uutisista. Susiviestinnän haasteena taas ovat susiin kytkeytyvät sosiaaliset konfliktit. Susiaiheen ympärillä on liikkunut myös ajoittain väärää tietoa ja huhupuheita kuten perättömiä väitteitä susien siirtoistutuksista.

Valmisteluryhmässä korostettiin, että jatkossakin tulee panostaa susia koskevan monipuolisen tiedon viestimiseen selkeällä ja havainnollistavalla tavalla. Susiviestintä on tärkeää ihmisen ja suden rinnakkaiselon edistämiselle. Esille tuotiin, että tavoitetta tukemaan tarvitaan myös tietoa esimerkiksi suden merkityksestä luonnossa ja viestintää, jossa korostetaan yhteistyön merkitystä konfliktinratkaisussa.

Susiviestinnän ja tiedon tulee myös tavoittaa niin suuri yleisö kuin eritoten paikalliset susireviirialueilla asuvat, sekä eri sidosryhmät ja -järjestöt. Keskeistä on myös ennakointi ja tiedon jalkauttaminen alueille, joille on mahdollisesti muodostumassa susireviiri. Lisäksi korostettiin susiviestinnän vuorovaikutuksen ja kaksisuuntaisuuden tärkeyttä.

Valmisteluryhmä painotti, että susiasioissa tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Lisäksi voitaisiin hyödyntää uusia viestintätapoja kuten sähköisiä tupailtoja ja kyselytunteja. Myös sosiaalisessa mediassa nähtiin mahdollisuuksia: se tavoittaa useita eri kohderyhmiä ja tarjoaa alustan susiaiheiselle keskustelulle ja tiedon jakamiselle. Sosiaalisen median haasteena on kuitenkin keskustelun polarisoituminen niin, että tilaa ei välttämättä jää eri näkemyksille ja kielenkäyttö muuttuu epäasialliseksi.

Lisää tietoa:

Susien merkintäpyynnit ja niihin tarvittavat luvat,

Tietoa suurpedoista ja susista on koottu suurpedot.fi-sivustolle

Kuva: Oheisessa infografiikassa kuvataan hallinnonalan organisaatioiden tehtäviä susiin liittyen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistakohteet näkyvät nyt Metsään.fi-palvelussa

12.03.2019 - 11:56

Metsäkanalinnuille soveltuvia metsäalueita voi nyt selata koko Suomen alueelta Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Riistakohdetietojen avulla metsänomistajat voivat huomioida metsäkanalinnut ja muutkin riistaeläimet metsänhoidossa. Metsäammattilaisilta voi pyytää apua riistakohteiden säilyttämiseen ja hoitoon esimerkiksi hakkuiden suunnittelun yhteydessä.

Metsään.fi-palvelun aineisto ei kerro alueella olevan varmasti lintuja, vaan se osoittaa metsäkanalintujen elinympäristöiksi sopivia alueita.

– Metsäkanalinnut ja muutkin pienriistaeläimet viihtyvät metsissä, joissa on suojaavaa pensaskerrosta ja vaihtelevaa puustoa. Metsissä tulee olla myös ruokailupaikkoja, kuten soita ja marjamättäitä, kertoo sovelluskoordinaattori Mikko Kesälä Suomen metsäkeskuksesta.

Metsään.fi-palvelussa riistakohteet näkyvät hilamuodossa, eli 16 m x 16 m kokoisina ruutuina. Metsänomistajat ja metsäalan toimijat voivat tarkastella palvelussa riistakohteiden sijoittumista metsikkökuvion sisällä. Riistakohteita voi katsoa myös laajassa mittakaavassa Suomen kartalta.

Riistakohdeaineiston tulkinnassa ei pystytä huomioimaan metsän alikasvoksen laatua, jonka vuoksi on suositeltavaa tarkastaa kohteet myös maastossa. Aineiston toivotaan olevan yksi heräte kestävän metsätalouden toimenpiteille ja helpottavan pienriistan huomioivaa metsänhoitoa.

Metsään.fi-palveluun kirjautunut metsänomistaja löytää tiedot välilehdeltä ’Metsätilat ja kartat’ kohdasta ’Muut aineistot’.

Oppaasta neuvoja riistametsänhoitoon

Riistametsänhoidon menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja, eivätkä ne estä kannattavaa puuntuotantoa. Tärkeää on tarjota pienriistalle ravintoa ja suojaa. Riistakohteiden hoitoon löytyy neuvoja uudesta Riistametsänhoidon oppaasta. Sähköinen opas on luettavissa osoitteessa www.riistametsa.fi.

– Riistametsänhoito sopii tavalliseen talousmetsään ja sitä voi toteuttaa miltei kaikkialla ja metsän eri kehitysvaiheissa. Metsään.fi-palvelussa esitetyillä riistakohteilla kannattaa ehdottomasti soveltaa riistametsänhoidon menetelmiä, sanoo erikoissuunnittelija Janne Miettinen Suomen riistakeskuksesta.

Riistakohteet ja opas on tuotettu Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteishankkeessa. Hanke on osa METSO-ohjelmaa ja sen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: villisikanäytteiden palkkioiden maksukäytäntö muuttuu

11.03.2019 - 08:18

Villisikanäytteiden palkkioiden maksukäytäntö muuttuu 1.4.2019, palkkiolomakkeen toimittaminen on tärkeää

Ruokavirasto muistuttaa, että villisikanäytteiden tutkiminen on tärkeää afrikkalaisen sikaruton varhaisen havaitsemisen takia. Virasto maksaa afrikkalaisen sikaruton varalta tutkittavista villisikanäytteistä palkkion 40€/eläin. Metsästetystä villisiasta tulee lähettää tutkittavaksi toinen munuainen, perna ja verta. Jos kyseessä on naarasvillisika, maksetaan siitä lisäksi naaraspalkkio 60€, jos näytteiden mukana lähetetään pala kohtua. Kuolleena löydetyistä tai sairaiksi epäillyistä villisioista kunnaneläinlääkärille ilmoittamisesta maksetaan palkkiona 100€/eläin. Palkkioiden summat eivät ole muuttuneet.

Palkkion saadakseen tulee näytteiden lähettäjän täyttää lähetelomake ja palkkiolomake ja toimittaa ne Ruokavirastoon. Kuolleesta eläimestä ilmoittajan tulee myös toimittaa palkkiolomake Ruokavirastoon. Ruokavirasto edellyttää 1.4. 2019 lähtien, että palkkiota hakevat henkilöt täyttävät ja toimittavat palkkiolomakkeen tarvittavine tietoineen.

Palkkiolomake, näytelähetelomake ja ohje näytteiden lähettämiseen löytyvät Ruokaviraston nettisivuilta  https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villisika/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savon ilvessaalis putosi puoleen

08.03.2019 - 12:04

Pohjois-Savossa kaadettiin 22 ilvestä ja ilveksen poikkeusluvat kohdennettiin erityisesti ihmisasutuksen tuntumassa liikkuviin yksilöihin. Myönnetyt poikkeusluvat käytettiin kokonaisuudessaan lukuun ottamatta Tervossa pystyyn jäänyttä poikkeuslupaa. Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Savon vuotta vanhempien ilvesten määräksi ennen kuluvaa metsästyskautta 2018/2019 noin 210–230 ilvestä. Edellisen talven saalismäärä oli  46 ilvestä (2017-2018).

Mahdollisesti pihassa tavattava nälkiintynyt ilves on syytä jättää rauhaan ja ilmoittaa asiasta paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle tai poliisille. Ilveksiä asutuksen piiriin houkuttavien rusakoiden ravintokohteiden, esimerkiksi lintujen ruokintapaikkojen tai rehun rippeiden, poistaminen pihasta vähentää myös ilveksen vierailuja.

Ilveksen ja muiden suurpetojen kanta-arvioiden perustana ovat petoyhdyshenkilöiden tarkastamat Tassu-järjestelmään kirjatut suurpetohavainnot. Suurpetohavainnoista voi ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle tai suurpetoyhdyshenkilölle. Heidän yhteystietonsa löytyvät Suomen riistakeskuksen riista.fi -sivuilta http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/ Lisäapua suurpetojen jälkihavaintojen tunnistamiseen löytyy www.suurpedot.fi  ja tietoa suurpetojen määristä www.riistahavainnot.fi -sivustoilta.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain kannanhoitoalueittain kiintiön, jonka puitteissa riistahallinnolla on mahdollisuus ilveksen poikkeuslupia myöntää. Kuluneelle metsästyskaudelle Pohjois-Savolla oli mahdollisuus 23 kannanhoidollisen poikkeusluvan myöntämiseen ilveksen rauhoituksesta. Lupia haettiin yhteensä 103 ilveksen kaatamiseen. Ilveksen metsästysaika on joulukuun alusta helmikuun loppuun. Naaras, jota vuotta nuoremmat pennut seuraavat on rauhoitettu.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilvessaalis putosi puoleen edellisvuodesta – saalis 180 yksilöä

08.03.2019 - 08:50

Ilveksen kannanhoidollinen metsästys päättyi helmikuun lopussa ja saaliiksi saatiin 180 ilvestä. Edellistalven saalis oli 388 ilvestä. Syynä saalismäärän merkittävään laskuun oli maa- ja metsätalousministeriön asettaman saaliskiintiön puolittuminen ilveskannan pienentymisen seurauksena.

Suomen riistakeskus myönsi poikkeuslupia yhteensä 205 ilveksen metsästämiseen poronhoitoalueen ulkopuolelle. Lisäksi poronhoitoalueelle myönnettiin poikkeuslupa yhden ilveksen kaatamiseen, mutta lupaa ei käytetty. Poronhoitoalueen ulkopuolella poikkeuslupien käyttöaste oli 87 prosenttia, mikä on hieman alhaisempi kuin edellisvuosina. Itäisessä Suomessa poikkeusluvista käytettiin lähes kaikki, läntisessä Suomessa lupien käyttöaste oli paikoin selvästi tätä alhaisempi.

Koko maassa esiintyvä ilves on runsaslukuisin suurpetomme. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa arvioitiin olevan ennen nyt päättynyttä metsästyskautta 1 865–1 990 vuotta vanhempaa ilvestä.

Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot, erityisesti pentuehavainnot. Kaikki suurpetohavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot ovat haettavissa riista.fi-sivun yhteystietohausta.

Ilvesten kannanhoidollisen metsästyksen saalis alueittain

Lisätietoja: Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Valtioneuvosto asetti naakoille pesimärauhoitusajan – pyydystäminen mahdollista poikkeusluvin

07.03.2019 - 14:51

Naakkojen pyydystäminen on ollut sallittua elokuun 2018 alusta alkaen, mutta pesimäaikana ei niitäkään saa pyydystää. Naakkojen rauhoitusajaksi asetettiin tänään annetulla valtioneuvoston asetuksella 10.3.–31.7. välinen aika. Myös lisääntymisaikana naakkoja voi pyydystää tarvittaessa Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla tai ilmoitusmenettelyn puitteissa.

Viime vuosina voimakkaasti kasvanut naakkakanta aiheuttaa vahinkoa sekä kaupunkiympäristössä että maaseudulla. Naakat muun muassa tukkivat savupiippuja ja muita rakenteita, sotkevat ulosteillaan ympäristöä ja tuhoavat muiden lintujen pesiä. Erityisen ongelmallisena pidetään naakan aiheuttamia maatalousvahinkoja, joita on jouduttu korvaamaan viime vuosina yhä enemmän.

–Viljelijöiden ja muiden vahingonkärsijöiden kannalta tilanne on selkeämpi kuin aiempina vuosina, kun naakan aiheuttamia vahinkoja ei voinut metsästyksellisin keinoin vähentää. Rauhoitusaikana naakkoja voi pyydystää tarvittaessa poikkeusluvalla tai sitä joustavamman ilmoitusmenettelyn puitteissa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suomessa pesii tämän hetkisen arvion mukaan noin 110 000 naakkaparia.

Asetusehdotus laadittiin maa- ja metsätalousministeriössä ja se oli lausunnoilla 14.1.–25.2.2019 välisen ajan. Säädetty rauhoitusaika täyttää lintudirektiivin asettamat vaatimukset lintujen lisääntymis- ja poikastenkasvatusaikaisesta rauhoittamisesta.

Poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskuksen ylläpitämässä Oma riista –palvelussa tai postitse hakemuslomaketta käyttämällä. Hakemuslomakkeet löytyvät Suomen riistakeskuksen nettisivuilta osoitteesta https://riista.fi/metsastys/lomakkeet/Linkki toiselle sivustolle. Ilmoitusmenettelyyn hakeudutaan samalla tavalla. Menettelyt mahdollistavat naakan aiheuttamista vahingoista kärsiville tiloille ja muille tahoille useiden vuosien määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan luvan pyydystää naakkoja.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391, etunimi.sukunimi@mmm.fi
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 0295 162 055, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pienten hirvieläinten metsästyskausi päättyi

07.03.2019 - 09:00

Pienten hirvieläinten, eli valkohäntä- ja kuusipeuran sekä metsäkauriin metsästyskausi päättyi helmikuun puolivälissä. Saaliiksi saatiin noin 53 000 valkohäntäpeuraa, 91 kuusipeuraa ja noin 12 700 metsäkaurista. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin osalta saalismäärä kasvoi huomattavasti aikaisemmasta.

Valkohäntäpeurakanta ja -saalis painottuvat voimakkaasti Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Satakunnan ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Koko peurasaaliista peräti 95 prosenttia kertyi näiltä viideltä riistakeskusalueelta. Muualla maassa peuratiheydet ovat huomattavasti pienempiä, vaikka valkohäntäpeuroja esiintyy aina Pohjois-Savoa myöten.

-Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet tiheän kannan alueilla tavoitteeksi valkohäntäpeurojen määrän vähentämisen. Osoituksena eri toimijoiden sitoutumisesta tavoitteeseen voidaan pitää ennätyslukemiin kohonnutta peurasaalista, ja saaliin rakennetta, jossa aikuisten naaraiden osuus on aiempaa suurempi, riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo

Peurasaalis kasvoi edellisestä kaudesta lähes 12 000 yksilöllä, eli noin 29 prosenttia. Kaadetuista aikuisista peuroista yli puolet oli naaraita.

Pienimmän hirvieläimemme metsäkauriin metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa, mutta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Metsäkaurista esiintyy kaikilla Suomen 15:sta riistakeskusalueella, mutta kanta on selvästi tihein lounaisessa Suomessa. Metsäkauriin osalta saalismäärä nousi noin 3 300 eläimellä, eli noin 35 prosenttia.

Metsästysajan pidennys lisäsi saalista

Kuluneella metsästyskaudella oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästystä helmikuun puoliväliin saakka. Tammikuun lopun jälkeen metsästyksessä ei saanut käyttää koiraa. Kahdella viikolla pidennetty metsästyskausi näkyi pienten hirvieläinten saaliskertymää nostavana uudistuksena. Helmikuun aikana koko maassa saatiin saaliiksi hieman vajaat 4 300 valkohäntäpeuraa ja reilu 1 300 metsäkaurista.

Keväällä julkaistavien tuoreiden kanta-arvioiden perusteella tarkastellaan peurakannan kehitystä ja laaditaan verotussuunnitelmat tulevalle kaudelle.

-Tiheimmän kannan alueella tavoitteeksi asetettu kannan pienentäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, ja onkin tärkeää, että näille alueille pyyntilupia haetaan riittävästi myös tulevalle metsästyskaudelle, Impola sanoo.

 

Lisätiedot
Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikannan muutokset huomioidaan metsäpeurojen vapautuksissa

06.03.2019 - 09:36

Metsäpeurojen palautusistutus Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa on edennyt pisteeseen, jossa ensimmäisten eläinten vapauttamista totutustarhoista luontoon on ryhdytty suunnittelemaan. Susikannan painopisteen siirtyminen läntiseen Suomeen saattaa vaikuttaa Lauhanvuoren metsäpeurojen vapautuskäytäntöihin.

MetsäpeuraLIFE-hankkeen tavoitteena on palauttaa metsäpeura entisille asuinsijoilleen Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Palautusistutusalueet päätettiin hankkeen suunnitteluvaiheessa neljä vuotta sitten. Valintakriteereinä olivat muun muassa metsäpeuralle sovelias elinympäristö sekä suhteellisen alhainen suurpetotiheys seudulla.

Ihanneoloissakin metsäpeurakanta kasvaa hitaasti, koska metsäpeuranaaras eli -vaadin saa vain yhden vasan vuodessa. Totutustarhoista voidaan vapauttaa aluksi muutamia yksilöitä kerrallaan, joten kannan kasvupotentiaali ensimmäisten vuosien aikana on pieni.

”Tämän takia mikä tahansa eläinten kuntoa heikentävä tai kuolleisuutta lisäävä tekijä voi vaikuttaa merkittävästi palautusistutuksen onnistumiseen”, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksen Eräpalveluista.

Susikannan painopiste on siirtynyt hankkeen suunnitteluvaiheen jälkeen läntiseen Suomeen. Viime vuonna annetun tuoreimman susikanta-arvion mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli maaliskuussa 2018 neljä susilaumaa, joista kaksi Lauhanvuoren lähialueilla. Seuraava kanta-arvio saadaan ensi kesäkuussa, ja se kuvaa maaliskuun 2019 tilanteen.

Suden saalistus on vain yksi metsäpeurakantaan vaikuttavista tekijöistä, mutta sen tiedetään olevan merkittävin pannoitettujen metsäpeurojen kuolinsyy Kainuussa.

”Vaikka sudet eivät aktiivisesti etsisi totutustarhasta vapautettuja metsäpeuroja, eivät metsäpeurakannan kasvun edellytykset Lauhanvuoren alueella ole suden kanta-arvioon peilaten tällä hetkellä kovinkaan hyvät”, toteaa Mykrä-Pohja.

Vaihtoehtoiset vapautussuunnitelmat harkinnassa

Alun perin tarkoitus oli vapauttaa ensimmäiset metsäpeurat molemmista totutustarhoista vuoden 2019 loppupuolella. Nyt vaihtoehtoja ovat ainakin Lauhanvuoren metsäpeurojen vapautusten siirtäminen myöhempään ajankohtaan sekä alkuvaiheen vapautusten keskittäminen Seitsemisen kansallispuistoon.

”Palautusalueiden olosuhteiden muutoksista aiheutuvien riskien hallinta on keskeinen syy sille, miksi totutustarhoja ylipäätään rakennettiin yhden sijasta kaksi”, muistuttaa Mykrä-Pohja. Päätöksen ensimmäisten vapautusten toteutuksesta tekee hankkeen ohjausryhmä kesän 2019 aikana.

Susi kuuluu EU:n luontodirektiivin IV-liitteeseen, eli se on tiukasti suojeltu laji. Susien tappaminen on tällä hetkellä mahdollista vain Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Poikkeusluvan myöntämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti, ja se edellyttää tapahtuneen vahingon lisäksi sitä, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Näin ollen susikannan ennaltaehkäisevä rajoittaminen metsäpeurojen palautusistutusalueilla ei ole mahdollista.

Metsäpeurojen palautusistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut.

Lisätietoa:
Projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja, MetsäpeuraLIFE-hanke
p. 040 631 8527, sakari.mykra-pohja(a)metsa.fi

Tiedote. Julkaistu: 06.03.2019, 09:08 Metsähallitus

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Uusimman kanta-arvion mukaan villisikoja edellisvuotta vähemmän

04.03.2019 - 14:43
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen villisikakannan kasvu näyttää taittuneen. Tilastolliseen menetelmään pohjautuvan arvion mukaan villisikojen määrä tammikuussa 2019 oli 1500–2650 yksilöä.

Metsästäjien hirvijahdin 2018 yhteydessä tekemien havaintojen perusteella villisikojen tiheimpiä esiintymisalueita ovat edelleen itäinen Uusimaa ja Kaakkois-Suomi.

Villisikakannan arvioidaan olevan runsaan kolmanneksen pienempi verrattuna edellisen vuoden arvioon, joka oli 2100–5450 yksilöä. Arvion pienentymiseen vaikuttaa kannan koon todellisen laskun lisäksi menetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Kantaa pienentää metsästys ja mahdollisesti rajan yli tulevien yksilömäärien väheneminen. Lisäksi on mahdollista, että edellisen vuoden kanta-arvio oli yliarvio.

Kanta-arviointimenetelmä hyödyntää useita eri tietolähteitä. Keskeisimpiä ovat metsästäjien arviot alueidensa villisikojen runsaudesta sekä tieto saalismääristä. Kannanarviointiin sisältyy lukuisia epävarmuustekijöitä, joten saatu numeerinen tulos kuvaa enemmänkin suuruusluokkaa eikä ole tarkka yksilömääräarvio.

Luke on kehittänyt villisian kannanarviointia vuodesta 2017 lähtien. Kanta-arvioinnin tarkkuus paranee aikasarjan pidentyessä ja aineistopohjan vahvistuessa.

Villisian levinneisyys ja runsaus hirvenmetsästäjien arvioihin perustuen metsästyskausien 2016, 2017 ja 2018 lopussa.

Lue lisää

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luken arvion mukaan hirvikanta on pienentynyt edellisvuodesta

01.03.2019 - 13:11
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2018 jahdin jälkeen oli noin 86500 hirveä (95% luottamusväli 74500 – 99000 Hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.

Suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä / 1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat 3–4 hirveä/1000 ha. Itä- ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä/1000 ha.

Edellisenä vuonna laajoilla alueilla Itä ja Pohjois-Suomessa havaittu vastatuoton alenema on nyt korjaantunut jonkin verran. Alueet joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden olivat pääosin Lounais- ja Etelä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista -palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2018 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5497 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5353 seuruetta eli 97 % seurueista.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Lisätietoa:

Erikoistutkija Jyrki Pusenius, puh. 0295327407, jyrki.pusenius@luke.fi

Riistahavainnot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskusteli susien laittomasta tappamisesta

28.02.2019 - 09:51

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskusteli 15.2.2019 pidetyssä kokouksessaan susien laittomasta tappamisesta ja suden sosiaalisesta hyväksynnästä. Poliisin arvion mukaan suden laiton pyynti on ollut yleistä Suomessa. Valvontaviranomaisten tietoon laittomista tapoista tulee kuitenkin vain pieni osa.

Laittomasta pyynnistä säännellään rikoslaissa kolmella eri nimikkeellä eli metsästysrikoksena, törkeänä metsästysrikoksena ja luvattomana pyyntinä. Suden kuten muidenkin suurpetojen kohdalla laiton tappaminen luokitellaan törkeäksi metsästysrikokseksi, josta tekijä voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Suden laitonta pyyntiä voidaan poliisin arvion mukaan pitää Suomessa yleisenä ja siten merkittävänä ongelmana. Kyse on niin sanotusta piilorikollisuudesta, koska suurin osa tapauksista ei tule valvontaviranomaisen tietoon. ”Suurpetopolitiikka kriisissä – salakaadot ja yhteisön tuki” tutkimuksessa arvioitiin, että poliisin tietoon tulee vain alle 10 prosenttia laittomista susien tapoista.

Suden ja yleensäkin suurpetojen laittoman tappamisen tai sen yrityksen tutkinta vaatii kohdennettua valvontaa, erityisosaamista ja aikaa. Valmisteluryhmässä oltiinkin sitä mieltä, että tapausten poliisitutkintaan tarvitaan lisää resursseja. Tutkimusten mukaan laitonta pyyntiä toteuttaa usein pieni paikallinen ryhmä, ja kiinnijäämisen riskiä pienentävät paikalliset yhteisöt, jotka vaikenevat tapahtumista. Kyläyhteisöillä ja metsästysseuroilla onkin tärkeä rooli kielteisen asenteen luomisessa susien ja muiden suurpetojen laittoman tappamiseen sekä tiedon tuottamisessa poliisille.

Valmisteluryhmässä kuultiin myös väitöstutkimusta, jossa populaatio- ja elossasäilymismallien avulla arvioitiin laittoman tappamisen osuutta susien kuolleisuudesta Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvulla. Tutkimuksen mukaan laiton tappaminen on ollut susien yleisin kuolinsyy, mutta suurin osa laittomista tapoista jää toteen näyttämättä. Myös kohtaloltaan tuntemattomaksi jääneiden susien määrä oli kohtalaisen suuri. Riski suden laittomalle tappamiselle kasvaa kevättalvella. Laittoman tappamisen määrä vaikuttaa vaihtelevan vuositasolla tarkasteltuna.

Vuosina 2001–2014 Ruokavirastossa (aiemmin Evira) tutkituista susista 17 prosenttia oli tapettu laittomasti. Ruokavirastossa tutkittujen susien kuolinsyistä on tietoa täällä.

Miten sudesta voisi tulla siedettävämpi? 

Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös suden sietämisen tai sosiaalisen hyväksynnän teemasta, joka nivoutuu kysymykseen suden laittoman tappamisen vähentämisestä. Esille tuotiin, että susi on sosiaalisen hyväksynnän näkökulmasta haastava laji monessakin mielessä. Sen kautta voidaan esimerkiksi käydä muutakin kuin vain suoraan susiin tai susipolitiikkaan liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

Valmisteluryhmässä tarkasteltiin aihetta esimerkiksi susireviirialueiden yhteistyöryhmien ja ympäristökonflikteihin liittyvän tutkimuksen näkökulmasta. Monissa ympäristökonflikteihin liittyvissä tapauksissa toimiviksi konfliktin purku- tai hallintakeinoiksi on todettu ruohonjuuritasolla rakennetut hankkeet. Niissä keskeistä on paikallinen ja yhteinen päätöksenteko sekä suunnittelu ja tiivis sidosryhmäyhteistyö. Valmisteluryhmässä nähtiinkin tärkeässä roolissa paikalliset susireviirialueiden yhteistyöryhmät, joiden tehtävänä on muun muassa luoda kokonaisnäkemys alueensa susitilanteesta, jakaa tietoa alueen asukkaille ja suunnitella toimenpiteitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä konflikteja. Ryhmien tavoitteena on myös kehittää niin reviirikohtaista susikannanhallinnan suunnittelua kuin parantaa tiedonkulkua eri sidosryhmien välillä.

Valmisteluryhmässä tuotiin myös esille, että kotimaiseen keskusteluun susien ja ihmisten rinnakkainelosta tarvittaisiin esimerkkejä suden hyödyllisyydestä ekosysteemissä ja onnistuneista toimintatavoista esimerkiksi muista maista, joissa on susia.

Lisää tietoa:
Suurpetopolitiikka kriisissä – salakaadot ja yhteisön tuki
Poaching regulates legally hunted wolf population in Finland
One way or another: predictors of wolf poaching in a legally harvested wolf population

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Hirvisaaliista ilmoitettava kolmen vuorokauden sisällä

25.02.2019 - 09:02

Metsähallituksen alueluvalla metsästävien hirviseurueiden on jatkossa tehtävä ilmoitus jokaisesta kaadosta kolmen vuorokauden sisällä. Päätös koskee yli tuhatta hirviseuruetta, joissa on yhteensä yli 25 000 metsästäjää. Tarkennus alueluvan ehtoihin on annettu metsästäjien omasta toivomuksesta.

Hirviseurueet voivat ilmoittaa kaadoista Oma riista -palvelussa. Mikäli seurue ei pysty määräajassa ilmoittamaan kaatoa Omaan riistaan, ilmoitus tehdään ensin alueen erätarkastajalle.

Kolmen vuorokauden ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia hirviseurueita, jotka ovat saaneet Metsähallitukselta aluelupapäätöksen.

”Olemme saaneet runsaasti palautetta metsästäjiltä siitä, että kaadetut hirvet tulisi ilmoittaa nopeammin nyt, kun siihen on olemassa hyvä järjestelmä. Suuri osa metsästysseuroista- ja seurueista tekeekin näin, mutta eivät kaikki”, sanoo erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta.

Metsähallituksen asettama ehto on tarkempi kuin metsästysasetuksessa. Hirvieläimen saalisilmoitusvelvollisuudesta säädetään metsästysasetuksen 9 §:ssä. Asetuksen mukaan ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa olevan kaadettavan hirvikiintiön täyttymisestä. Jos hirviä on jäänyt pyytämättä, ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta eli hirvenmetsästyskauden päätyttyä.

Ilmoitus voi näin ollen venyä tammikuulle, vaikka ensimmäinen hirvi olisi kaadettu jo alkusyksystä. Metsästäjien kesken onkin herännyt epäluuloja siitä, etteivät kaikki seurueet ole ilmoittaneet kaadetuista hirvistä. On epäilty, että alkusyksynä kaadettu hirvi on jätetty tahallisesti ilmoittamatta, minkä jälkeen hirviä onkin pyydetty yli sallitun kiintiön.

”Tällaisten niin sanottujen välistävetojen eli epäiltyjen rikosten selvittäminen on ollut vaikeaa, koska saaliiksi saatujen hirvien ilmoittaminen saalisrekisteriin voi tapahtua vasta tammikuun loppupuolella”, Juha Ahonen toteaa.

Ilmoitusvelvollisuus jo kolmen vuorokauden sisällä helpottaa valvontaa. Saalisilmoitus on helppo tehdä heti Oma riista -palveluun tai erätarkastajalle, jonka yhteystiedot löytyvät Eräluvat.fi-sivuilta ja jonka yhteystiedot metsästyksen johtaja voi valmiiksi tallentaa matkapuhelimeensa.

Saalisilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jättäminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa alueluvan peruuttamiseen ja hirvenmetsästyksen keskeyttämiseen kyseiseltä kaudelta. Kolmen vuorokauden säännön ansiosta viranomaisilla on paremmat mahdollisuudet puuttua epäiltyihin väärinkäytöstapauksiin.

Lisätietoja

Erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen, 040 646 4250, Metsähallitus
Metsästyksen ylitarkastaja Ahti Putaala, 040 827 2574, Metsähallitus

Eräluvat.fi – hirvenmetsästys

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusi verkkokurssi: Metsänhoidon keinot hirvivahinkojen vähentämiseen

21.02.2019 - 09:47

Opiskele verkossa, millä metsänhoidollisilla keinoilla voidaan vähentää hirvivahinkoja.

Millainen vaikutus saatavilla olevalla ravintomäärällä on vahinkojen syntymiseen? Mitä suojauskeinoja voidaan käyttää ja millainen on vahinkojen korvausjärjestelmä?

Materiaali on saatavilla osoitteessa riistainfo.fi

Koulutusmateriaali on tehty osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hirvieläinten kannanhoidon kehittämishanketta Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä teemana monilajinen kannanhoito

14.02.2019 - 10:42

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin suurpetojen ja hirvieläinten monilajisesta kannanhoidosta, jossa otetaan huomioon lajien keskinäiset riippuvuus- ja vaikutussuhteet. Aihetta tarkasteltiin myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta.

Monilajissa kannanhoidossa huomioidaan eri lajien keskinäiset suhteet kuten eri suurpetojen kannat suhteessa niiden saaliseläinten eli hirvieläinten kantoihin. Tällä hetkellä monilajisuutta toteutetaan hirvikannan säätelyssä ottamalla hirvieläinten verotussuunnitelmissa suurpetojen saalistusvaikutusta huomioon. Monilajinen kannanhoito edellyttää, että alueelliset erot ekosysteemeissä ja maisemarakenteessa huomioidaan. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Itä-Suomen välillä on suuri ero niin suurpeto- kuin hirvieläinmäärissä ja -lajistossa.

Monilajisen kannanhoidon lähestymistapaa pidettiin valmisteluryhmässä tärkeänä ja kehitettävänä asiana niin suurpetojen kuin hirvieläinten kannanhoidossa. Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös siitä, että monilajisessa kannanhoidossa tulee huomioida eri riistalajikantojen välisen vuorovaikutuksen lisäksi esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ihmisille ja ihmistoiminnalle. Negatiivisina vaikutuksina voidaan pitää esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja ja positiivisena lajien hyötyjä esimerkiksi erätaloudelle.

Tutkimustietoa tarvitaan

Monilajinen kannanhoito pitää sisällään useiden vaikuttavien tekijöiden ja niiden vuorovaikutuksen huomioon ottamista. Valmisteluryhmän mielestä monilajiseen kannanhoitoon liittyvään tutkimukseen, joka toimii päätöksenteon tukena esimerkiksi hirvikannan verotussuunnittelussa hirvitalousalueilla, tulisikin varata resursseja. Näin voitaisiin kehittää kannanhoitoa suuntaan, jossa myös alueelliset erityispiirteet huomioidaan paremmin.

Esimerkiksi tutkimusten mukaan suden vaikutukset ekosysteemiin ovat moninaisia. Vaikutukset voidaan jakaa esimerkiksi suden saalistuksen kautta aikaansaamiin välittömiin (esimerkiksi hirvieläinten määrä) ja suden läsnäolon aikaansaamiin välillisiin eli epäsuoriin vaikutuksiin. Tällaisia ovat muiden lajien muuttunut käyttäytyminen ja ympäristöön ja ravintoverkkoon heijastuvat vaikutukset. Lisäämällä tietoa suden roolista osana ekosysteemiä ja luonnon monimuotoisuutta, voidaan myös pyrkiä edistämään suden hyväksyttävyyttä.

Valmisteluryhmässä tarkasteltiin lisäksi suden ja muiden suurpetojen vaikutusta suojeltuun metsäpeurakantaan. Kainuun metsäpeurapopulaatiota tarkastelevissa tutkimuksissa suurpetojen ja erityisesti suden saalistuksella on todettu olleen kantaa pienentävä vaikutus. Asia johtunee osittain siitä, että metsäpeura poikkeaa lajina esimerkiksi elintavoiltaan ja lisääntymiskyvyltään hirvestä ja valkohäntäpeurasta.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että metsäpeurakysymykseen liittyen tulisikin miettiä ratkaisuvaihtoehtoja ja sitä kautta tavoitteenasettelua, jotta niin suden kuin metsäpeuran kohdalla voitaisiin turvata lajien elinvoimaisuus. Tietoa Suomen metsäpeurakannasta on Luonnonvarakeskuksen sivuilla.

Lisää tietoa: Naturvårdsverket on julkaissut viime vuonna (2018) raportin, jossa käsitellään suurpetojen vaikutusta muuhun riistaan.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Luonnonvarakeskus aloittaa susien merkintäpyynnit Pohjois-Pohjanmaalla – maanomistajia tavoitellaan helikopterin laskeutumislupia varten

12.02.2019 - 13:25

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tavoitteena on aloittaa susien merkitseminen gps-pannoilla helmikuun 2019 loppupuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pannoitusten aloittaminen edellyttää riittävän syvää lumipeitettä ja sopivia sääolosuhteita. Susien merkitseminen päättyy viimeistään huhtikuun alkupuolella.

Pannoitukset kohdistuvat Haapaveden, Haapajärven-Reisjärven, Limingan seudun, Pyhäjärven, Raahen seudun sekä Ylivieskan riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueille niiltä osin, kun Luonnonvarakeskuksella on lupa suden elävänä pyyntiin kyseisten alueiden metsästysoikeuden haltijoilta. Lupa ei siis välttämättä kata mainittujen riistanhoitoyhdistysten koko aluetta.

Luke pyrkii tavoittamaan maanomistajia Karttakuva suurenee klikkaamalla.

Merkintäpyynneissä käytetään apuna helikopteria. Luke tarvitsee helikopterilla laskeutumiseen maanomistajan luvan ja pyrkii tämän vuoksi tavoittamaan pyyntialueen (karttakuvaan neliöillä merkityt alueet) maanomistajia laskeutumisluvan saamiseksi. Luke kysyy lupia myös yksityisteille moottoriajoneuvoilla liikkumista varten. Moottorikelkkaa ei suunnitella käytettävän yksityismailla tapahtuvissa pannoituksissa. MTK ja Luke tekevät asiassa yhteistyötä.

Maanomistajien toivottaan olevan yhteydessä Luonnonvarakeskukseen mahdollisesti myönnettävien liikkumislupien (helikopterin laskeutuminen ja moottoriajoneuvolla liikkuminen yksityisteillä) osalta. Asiantuntijamme on parhaiten tavoitettavissa 14.2. klo 10–16 numerosta 0295 327 204.

Merkintöjen taustalla kasvanut susikanta

Pohjois-Pohjanmaalle kohdistuvien pannoitusten taustalla on alueella kasvanut susikanta. Pannoitusten tuottama tieto susien liikkumisesta palvelee susireviireillä asuvien ihmisten tietotarpeita ja auttaa suojautumiskeinojen suunnittelussa. Näitä asioita pohditaan susikannan hoitosuunnitelmassa, jota päivitetään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Luke käyttää pantasusien liikkeistä saatavia tietoja tutkimuksessa ja suden kanta-arvion laadinnassa.

Pannoitusten päättymisestä ja tuloksesta kerrotaan Luke.fi- ja riistahavainnot.fi-sivustoilla. Pantasusien havainnot tulevat näkymään metsästyskauden aikana (elokuusta helmikuun loppuun) riistahavainnot.fi -sivustolla. Susien lisääntymiskaudella pantatiedot eivät ole avoimesti saatavilla, koska uhanalaisen lajin pesäpaikkoja ei voida julkistaa.

Katso myös: Susien merkintäpyynnit ja niihin tarvittavat luvat
Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomessa kaadettiin 4595 hirveä

05.02.2019 - 12:27

Keski-Suomessa kaadettiin vuodenvaihteessa päättyneessä jahdissa 4595 hirveä, mikä on 161 hirveä edellistä vuotta enemmän. Eniten hirviä kaadettiin Viitasaarella (506) ja Jämsässä (407). Paljon hirviä kaadettiin myös Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen (Joutsa ja Luhanka) alueella (384) ja Keuruulla (372).

Jahdissa kaadettiin keskimäärin 3,3 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaadettiin Jämsän seudulla ja Korpilahdella. Molemmilla alueilla ammuttiin 4,3 hirveä/1000 ha. Yli neljä hirveä tuhannelta hehtaarilta kaadettiin myös Äänekoskella (4,1 hirveä/1000 ha).

Myönnetyistä luvista jäi odotetusti käyttämättä aikaisempaa enemmän. Lupien käyttöaste oli 85 %. Käytössä oli nyt entistä laajemmin ns. pankkilupajärjestelmä, jossa lupia haetaan enemmän kuin suunnitteluvaiheessa näyttäisi tarvetta olevan. Pankista lupia otetaan käyttöön, mikäli hirviä jahtiaikaan on runsaammin kuin oletettiin. Näin voidaan nopeasti reagoida hirvikannan yllättäviin muutoksiin.

Hirven metsästys oli mahdollista ennen varsinaista hirvijahtia pellolta kyttäämällä syyskuun alusta lokakuun toiseen lauantaihin. Jahtiaikaa jatkettiin myös loppupäästä vuodenvaihteesta tammikuun puoliväliin, jolloin pyynti oli mahdollista ilman koiraa. Jatkoajat eivät innostaneet keskisuomalaisia hirvenpyytäjiä. Alkusyksyllä ns. peltohirviä ammuttiin 24 ja tammikuun jatkoajalla vain 14 hirveä.

Luonnonvarakeskus tuottaa maaliskuun puoliväliin mennessä arvion hirvikannan tämän hetkisestä koosta ja rakenteesta, jonka jälkeen aloitetaan syksyn 2019 metsästyksen suunnittelu. Kantatietojen lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon metsävahingot ja hirvieläinonnettomuudet.

Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

hirvisaalis-riistanhoitoyhdistyksittain-2018

Lisätietoja

Kursuka Olli, riistapäällikkö

Lamberg Teemu, riistasuunnittelija

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savossa kaadettiin 3550 hirveä

05.02.2019 - 12:10

Pohjois-Savossa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 3552 hirveä. Hirvikannan laskusta johtuen kaatomäärä oli noin 170 vähemmän kuin edellisenä syksynä. Pohjois-Savossa tammikuun puolivälissä päättyneen kauden kaatomäärästä aikuisia hirviä oli 1708 ja vasoja 1844. Pyyntiluvat oli mitoitettu siten, että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittiin laskennallisesti käyttää vain noin 70–80 % luvista. Loput olivat harkinnanvaraisia, niin sanottuja pankkilupia, joita käytettiin alueilla, missä hirvikanta oli ennakoitua suurempi. Lopullinen lupien käyttöaste oli 79,6 %.

Alueellisen riistaneuvoston asettama tavoitetalvikanta on 2,5–3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla ja Luonnonvarakeskuksen ennustemallin perusteella siihen päästiin kaikilla hirvitalousalueillamme.  Luonnonvarakeskus tulee antamaan tarkemmat hirvikanta-arviot hirvitalousalueittain ja riistanhoitoyhdistyksittäin maaliskuun aikana.

Oma riista -palvelu on aktiivisesti käytetty työkalu hirvijahdin reaaliaikaiseen seurantaan

Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ovat kannustaneet viime vuosina metsästysseuroja ottamaan käyttöön Oma riista -palvelun, jolla saadaan ajantasaista tietoa hirvikannan kehityksestä jo metsästyskauden aikana. Oma riista -palvelu yhdisti hirvihavaintokortit ja saalisilmoitukset, joten metsästäjien paperityö väheni ja jahdin reaaliaikainen seuranta helpottui. Uuden palvelun hyödyt saatiin käyttöön erityisesti silloin, kun koko hirviyhteislupa sitoutui keräämään tiedot sähköisesti. Pohjoissavolaiset metsästysseurat ja -seurueet ovat ottaneet uuden palvelun erittäin aktiivisesti käyttöön ja kaikki tekivät saalisilmoituksensa kyseisen palvelun avulla.

Lisätietoa Oma riista -palvelusta on www.riista.fi -sivuilla ja sen keräämän tiedon pohjalta Luonnonvarakeskuksen tuottamat reaaliaikaiset ennustemallit ja materiaalia hirvikannasta: http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitieto

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella saaliiksi lähes 3200 hirveä

05.02.2019 - 12:09

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella metsästettiin 15.1.2019 päättyneen hirvenmetsästyskauden aikana 3198 hirveä. Edellisvuoteen verrattuna metsästysmäärä oli 172 eläintä suurempi.

Suomen riistakeskus oli myöntänyt vuoden 2018 metsästyskaudelle kaikkiaan 2838,5 pyyntilupaa (sisältää myös ihmisravinnoksi kelpaamattomien tilalle myönnetyt uudet luvat). Yksi pyyntilupa oikeuttaa nykylainsäädännön mukaan ampumaan joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Metsästäjät tilittivät valtion tilille kaatamistaan hirvistä reilut 275 000 euroa.

Pyyntiluvat oli myönnetty 36 eri hakijalle. Hirvenmetsästys alkoi 13.10.2018 ja päättyi 15.1.2019. Ns. peltohirviä oli mahdollisuus metsästää jo 1.9.2018 lähtien.

Metsästetyistä hirvistä aikuisia oli 1696 ja vasoja 1502 kpl. Pyyntilupien käyttöaste oli 86 % ja vasojen osuus kaadetuista hirvistä 47 %.

Edellisvuonna 2017 Kaakkois-Suomessa oli käytössä 2 806,5 pyyntilupaa, joilla metsästettiin kaikkiaan 3026 hirveä.  Pyyntilupien käyttöaste oli silloin 83 prosenttia ja vasojen osuus 46 %.

Luonnonvarakeskus (LUKE) tuottaa hirvitalousalue- ja riistanhoitoyhdistyskohtaiset tarkemmat tiedot hirvitiheyksistä, hirvikannan rakenteesta ja vasatuotosta maaliskuun aikana.

Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto järjestää sidosryhmille tarkoitetun hirvieläimiä koskevan neuvottelun 7.3.2019.

Eri hirvitalousalueiden riistanhoitoyhdistykset kokoontuvat maalis-huhtikuun aikana katsomaan alueidensa hirvitilannetta ja tekevät omat hirvikannan hoito- ja metsästyssuunnitelmansa sen jälkeen.

Hirvikaadot 2018

Lisätietoja: riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.  029 431 2221, erkki.kiukas@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer