slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Luke: Ilveskanta on hienoisessa kasvussa

Riista.fi - 10.07.2020 - 10:07

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan ilveskanta on kasvanut 11 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vuodesta 2014 alkanut ilvesten määrän lasku näyttäisi pysähtyneen ja kääntyneen loivaan nousuun. Ennen metsästyskautta 2020/2021 Suomessa arvioidaan olevan 2 065–2 170 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2019 arvioidaan havaitun noin 378–415 pentuetta, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Eniten ilveskanta on kasvanut kahdella Suomen riistakeskuksen alueista: Kainuun Poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa ja Pohjois-Karjalassa. Muualla ilvesten määrä on pääosin edellisen vuoden tasolla.

Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2019–29.2.2020 väliseltä ajalta tallentamien pentuehavaintojen ja lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon erillisten pentueiden määrästä sekä tutkimustietoon ilveksen biologiasta.

– Kaikki ilveshavainnot pitivät sisällään yhteensä noin 2 800 ilvespentueiden näkö- ja jälkihavaintoa, mikä on saman verran kuin vastaavana aikajaksona kaudella 2018–2019, kertoo tutkimuspäällikkö Katja Holmala Lukesta.

Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Se ei myöskään sisällä arviota touko-kesäkuussa 2020 syntyneistä pennuista arviointiin liittyvien epävarmuuksien takia.

Ilvesten pentuelukuja, lukumääriä ja ennustemallia on esitelty yksityiskohtaisesti Luken raportissa: Ilveskanta Suomessa 2020.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Pohjois-Suomen hirvenmetsästystä esitetään aikaistettavaksi lumisten talvien vuoksi

Riista.fi - 07.07.2020 - 12:56

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metsästysasetukseen muutosta, jonka mukaan hirvenmetsästys voisi jatkua Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa kiimarauhoituksen jälkeen jo lokakuun ensimmäisestä lauantaista lähtien. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä sallittaisiin puolestaan koiran käyttö myös 1. ja 15. helmikuuta välisenä aikana. Lausuntoaika esityksistä jatkuu 7.8.2020 asti.

Aikainen talvi ja vaikeat lumiolosuhteet ovat haitanneet viime vuosina hirvenmetsästystä Pohjois-Suomessa. Metsästysajan aientamisen tavoitteena olisi parantaa alueen hirvikannan hallinnan edellytyksiä. Muutosesitys perustuu Valtakunnallisen riistaneuvoston esitykseen.

Koirametsästysajan pidentäminen valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä tehostaisi puolestaan näiden voimakkaasti runsastuneiden lajien metsästystä ja parantaisi koirametsästyksen mahdollisuuksia. Metsästäminen koiran kanssa tulee kuitenkin toteuttaa niin, ettei saaliseläintä rasiteta tarpeettomasti esimerkiksi jää- ja lumiolosuhteet ja ilmanlämpötila huomioiden.

Lausuntopyyntö, luonnos valtioneuvoston asetukseksi ja perustelumuistio löytyvät osoitteesta mmm.fi/lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle ennätysmäärä valkohäntäpeuran pyyntilupia

Riista.fi - 06.07.2020 - 14:44

Suomen riistakeskus on myöntänyt maakuntien alueille yhteensä 1099 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Määrä kasvoi viime vuodesta 296 pyyntiluvalla ja nyt myönnetty määrä on historian suurin. Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueella valkohäntäpeura on levittäytynyt lähes koko alueelle ja kanta on kasvava. Luonnonvarakeskuksen tuottaman kanta-arvion mukaan Pohjanmaan alueella valkohäntäpeurakanta kasvoi viime vuodesta 11 %. Vahvin valkohäntäpeurakanta on Etelä-Pohjanmaan eteläosissa, jonne on myönnetty eniten pyyntilupia.

 

Hirvenpyyntiluvat viime vuoden tasolla

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin on myönnetty tulevan syksyn hirvenmetsästykseen yhteensä 4143 pyyntilupaa. Lupamäärä on lähes sama kuin viime vuonna (4220). Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on suositusten mukaisesti käytettynä mahdollista kaataa lähes 5000 hirveä.

Viime vuonna hirvikantaa pienennettiin monilla alueilla. Nyt myönnetyillä hirvenpyyntiluvilla pyritään pienentämään hirvikantaa erityisesti Etelä-Pohjanmaan länsiosista, joissa hirvikanta on edelleen Luonnonvarakeskuksen tuottamien hirvikantatietojen mukaan runsain.

Pyyntiluvilla hirvikantaa säädellään siten, että hirvikannan suuruus pysyy Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston vuosille 2018 – 2020 asettamien hirvitalousaluekohtaisten tavoitteiden mukaisena. Metsästyksen jälkeisen hirvikannan tiheystavoite on 3-4 hirveä / 1000 ha.

Suomen riistakeskus Pohjanmaa on myöntänyt Suomenselän alueelle 15 pyyntilupaa metsäpeuran metsästämiseen. Pyyntiluvat on kohdistettu keskeisimmille metsäpeuran kesä- ja talvilaidunalueille. Suomenselän metsäpeurakannan suuruudeksi arvioidaan reilut 1500 metsäpeuraa.

 

Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina ja kestää tammikuun 15 päivään asti. Hirvien pellolta tapahtuva vahtimispyynti on mahdollista 1.9. alkaen. Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina, päättyen helmikuun 15 päivänä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Karhukannan kasvu pyritään taittamaan suurentamalla metsästyskiintiötä

Riista.fi - 06.07.2020 - 10:45

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut asetuksellaan metsästyskauden 2020–2021 suurimmaksi sallituksi saaliskarhujen määräksi 384 karhua. Metsästyskiintiö on nyt 71 karhua suurempi kuin kauden 2019–2020 kiintiö (313) ja 29 karhua suurempi kuin kauden 2018–2019 kiintiö (355). Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää riistakeskus.

Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut, että Suomessa oli ennen vuoden 2019 metsästyskautta noin 2 300–2 500 karhuyksilöä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 2 020–2 130, eli luku nousi vuodessa 14 prosentilla. Erillisiä pentueita arvioitiin olevan 224–250, mikä sekin oli 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (193–222). Alueellisesti kannan runsastuminen näyttää olleen voimakkainta poronhoitoalueen eteläpuolelle sijoittuvien keskisen ja läntisen Suomen alueilla.

Viimeisten kolmen vuoden aikana karhunkaatolupia on myönnetty aiempaa enemmän. Viime vuonna vahvistetun karhukiintiön tavoitteena oli vakiinnuttaa karhukannan taso, mutta kannan kasvu jatkui odotusten vastaisesti edelleen. Muutokset yksilömäärää koskevissa Luken arvioissa eivät tosin johdu pelkästään karhukannassa tapahtuneista muutoksista, arvioihin vaikuttavat myös muutokset havainnoinnin aktiivisuudessa ja kattavuudessa.

EU:n luontodirektiivissä karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suuri siihen, että sitä voidaan säädellä direktiivin sallimalla ns. kannanhoidollisella metsästyksellä.

– Kannanhoidollisella metsästyksellä ylläpidetään karhukannan ihmisarkuutta, ehkäistään vahinkoja ja säädellään kannan kokoa. Tälle metsästyskaudelle asetettavan kiintiön tavoitteena on taittaa kannan kasvu, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Karhujen ihmisarkuus vähentää mahdollisia konflikteja, ja metsästys auttaa säilyttämään karhujen tiheyden sellaisella tasolla, että haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä. Metsästys auttaa lisäksi hidastamaan kannan kasvunopeutta alueilla, joille karhu on vasta palaamassa tai joilla karhukanta on aiemmin ollut harva.  Asukkaille jää näin enemmän aikaa tottua muutokseen ja hyväksyä karhujen läsnäolo alueella.

Tavoitteena on lisäksi varmistaa karhukannan hoitosuunnitelman toimenpiteiden onnistuminen sekä lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia karhun läsnäolosta seuraavien ongelmien ratkaisemisessa.

Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-Karjalaan

Suomen karhukanta ei ole tasaisesti jakautunut, karhujen esiintymisessä on selkeitä painopistealueita. Edellytykset karhukannan kasvulle vaihtelevat lisäksi eri osissa maata, ja karhukannan hoidossa on otettava huomioon kullekin alueelle tyypilliset olosuhteet, ihmistoiminta ja elinkeinot. Täysin tasaisesti jakautunutta karhukantaa ei käytännössä ole mahdollista saavuttaa. Tavoitteena on kuitenkin kohdentaa metsästystä niin, että karhuja esiintyisi tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa.

Nyt vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen kantaan on poronhoitoalueella noin 27 prosenttia (viime vuonna 25), muualla Suomessa 14 (13) ja koko maassa keskimäärin 15,9 prosenttia (15,1). Pyyntiä on kuitenkin tarkoitus suunnata edelleen Pohjois-Karjalaan, joten useimmilla poronhoitoalueen ulkopuolisilla alueilla verotusprosentti tulee todennäköisesti jäämään reiluun 9 prosenttiin.

Poronhoitoalueen karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 95 yksilöä (lisäys +10), joista itäisellä poronhoitoalueella 75 ja läntisellä 20.  Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 289 karhua eli 61 yksilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle poronhoitoalueella. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin löydetyksi viime vuonna 658, kun edellisen vuoden luku oli 801. Vuonna 2019 ilmoitettu määrä vastaa laskennallisesti noin 1 121 000 euron korvaussummaa.

Karhujen aiheuttamista 175 kotieläinvahinkotapauksesta maksettiin viime vuonna korvauksia yhteensä noin 182 000 euroa. Suurin osa kotieläinvahingoista oli mehiläisvahinkoja.

Pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut ovat rauhoitettuja

Kannanhoidollinen metsästys ei kohdistu juuri ollenkaan lisääntyvään kantaan, koska pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa olevien aikuisten naaraiden metsästyskuolleisuus on siksi uroksia pienempää.

Erityisesti nuoria uroskarhuja vaeltaa lisäksi säännöllisesti Suomen puolelle Venäjältä, jossa karhukanta on tiheämpi kuin Suomessa. Karhusaalis on näin urosvoittoista (63 %) ja kaadetut karhut ovat yleensä suhteellisen nuoria. Aikuisten yksilöiden suhteellista osuutta saaliista pienentää myös se, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy tyypillisesti Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua.

Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut nopeasti karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää riistakeskus

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi – tarkkaa harkintaa käyttäen – myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Näiden lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.

Karhunkaatolupien kohdentamisessa tulee maa- ja metsätalousministeriön mielestä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Suomenselällä ja Kainuussa tulee kiinnittää huomiota myös metsäpeurakannan turvaamiseen.

Ennustemalli kestävästä karhukannan verotuksesta laaditaan kannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotusasteen perusteella. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän noin 16 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä. Metsästysvuonna 2019–2020 karhun tunnettu kokonaiskuolleisuus oli 326 yksilöä, josta metsästyksen osuus oli 312 yksilöä. Poliisin päätöksillä lopetettiin 8 yksilöä ja muutoin kuolleita karhuja löydettiin kuusi.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus (547/2020)
Asetuksen taustamuistio
Luke: Karhukanta Suomessa 2019 (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 26/2020)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rannikko-Pohjanmaalla myönnettiin 2 235 hirvenpyyntilupaa

Riista.fi - 03.07.2020 - 13:37

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaa on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Rannikko-Pohjanmaan alueelle 2235 pyyntilupaa. Edellisellä metsästyskaudella (2019) Rannikko-Pohjanmaalla käytettiin 88 % myönnetyistä pyyntiluvista ja niillä kaadettiin 2471 hirveä silloin myönnetyllä pyyntilupamäärällä (2082 kpl). Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tulevalle kaudelle 1340 kpl. (v.2019 myönnettiin 1177 valkohäntäpeuran lupia ja niistä käytettiin 59 %, saalismäärä oli viime vuonna 939 kpl valkohäntäpeuroja)

Hirvieläinten pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Pyyntilupamäärä perustuu Rannikko-Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousalueittaisia ja voimassa kolme vuotta. Rannikko-Pohjanmaalla on kolme hirvitalousaluetta. Tiheystavoitteena on 3,0–4,0 hirveä / 1000 ha suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan.

Riistanhoitoyhdistykset ovat kaikilla hirvitalousalueilla laatineet verotussuunnitelman, joka tähtää asetettujen tavoitteiden alarajalle. Käytännössä tulevan syksyn hirvenmetsästyksellä siis edelleen pienennetään hirvikantaa.

Jahti mahdollista aloittaa jo syyskuun alussa.

Hirvieläinten vahtimalla tapahtuva metsästys on mahdollista aloittaa jo syyskuun alusta. Tavoitteena on helpottaa hirvieläinkantojen säätelyä ja vahinkojen ennaltaehkäisyä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat Satakunnassa

Riista.fi - 02.07.2020 - 12:50

Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle pyyntilupia 2642 kpl hirvelle, 11834 kpl valkohäntäpeuralle ja 49 kpl kuusipeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla voidaan kaataa yksi aikuinen hirvieläin tai kaksi vasaa.

Hirvilupiin pieni vähennys

Hirven osalta lupamäärä väheni noin 7 prosenttia edelliseen kauteen verrattuna. Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman arvion mukaan hirvikanta on Satakunnan toimialueella laskenut aikaisemmasta. Koska kannan tiheys on Satakunnan alueellisen riistaneuvoston asettamien hirvitiheystavoitteiden ylärajoilla, kannan leikkaaminen on edelleen monin paikoin tarpeen, ja myönnetty lupamäärä antaa siihen mahdollisuuden. Osa myönnetyistä luvista on ns. pankkilupia, jotka otetaan käyttöön mikäli jahdin yhteydessä osoittautuu että hirviä on arvioitua enemmän. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirvilupia on tulevalla kaudella käytössä Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla.

Valkohäntäpeuralle ennätysmäärä lupia

Valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä nousi edellisvuodesta noin 600 luvalla. Valkohäntäpeuroja on kaadettu viime vuosina ennätysmäärä, ja Luonnonvarakeskuksen keväällä antaman arvion mukaan kannan kasvu onkin Satakunnan toimialueella saatu taittumaan. Kanta ei kuitenkaan vielä ole juurikaan pienentynyt, joten voimakasta verotusta tarvitaan myös tulevalla kaudella etenkin tiheimmillä peura-alueilla Kokemäenjoen eteläpuolella. Myönnetty lupamäärä antaa mahdollisuuden huomattavasti viime vuosia suurempaankin saalismäärään.

Peurajahtiin heti syyskuussa

Hirvieläinten vahtimalla tapahtuva metsästys on nykyisin mahdollista aloittaa syyskuun alusta. Riistakeskus suosittelee, että etenkin valkohäntäpeurojen metsästys aloitettaisiin kolarien ehkäisemiseksi ja kaatotavoitteiden saavuttamiseksi täydellä teholla heti kauden alussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Karjalaan 1390 hirvenpyyntilupaa

Riista.fi - 02.07.2020 - 09:07

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 1390 hirvenpyyntilupaa tulevan syksyn metsästyskaudelle. Lupamäärä on hieman pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella, jolloin pyyntilupia oli myönnetty 1502 ja saaliiksi tuli 1741 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena on pitää hirvikanta riistaneuvoston asettamissa tavoitetiheyksissä. Suurin lupamäärän muutos tapahtui läntisellä hirvitalousalueella, jossa pyyntilupamäärä pieneni 30 % edellisvuodesta. Tällä alueella kantaa oli pienennetty edellisellä metsästyskaudella.

Pohjois-Karjalassa hirvien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Karjalan hirvikannaksi edellisen metsästyskauden jälkeen noin 4800 hirveä. Koko maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli 2,7 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut tavoitteeksi pitää hirvitiheys kaikilla neljällä hirvitalousalueella välillä 2,2 – 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvikannan rakenteen osalta tavoitteena on pitää lehmä/sonni -suhde lähivuosina tasolla 1,6. Viime syksyn havaintoaineiston mukaan lehmä/sonni -suhdeluku oli hirvitalousalueittain 1,4 – 1,8.

Hirvenpyyntiluvanhakijoita oli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna 177.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Etelä-Savoon

Riista.fi - 02.07.2020 - 09:00

Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle 3336 hirven pyyntilupaa ja 712 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi hieman ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi edellisvuodesta.

Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Osa hirviluvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita käytetään luvansaajien harkinnan mukaan. Pankkiluvat suunnataan tarvittaessa syksyllä havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoherkille alueille.

Alueellinen riistaneuvosto asettaa tiheystavoitteen kullekin neljälle hirvitalousalueelle. Etelä-Savossa pyynnin jälkeisen hirvikannan keskimääräiseksi tasoksi tavoitellaan 2,5 – 3,0 hirveä 1000 hehtaaria kohden.

– Viime syksynä hirvenmetsästys sujui Etelä-Savossa suositusten mukaisesti. Kahdella hirvitalousalueella jäävä kanta oli tavoitteen mukainen. Viime metsästyskaudella Etelä-Savon alueelta kaadettiin 3 739 hirveä ja 311 valkohäntäpeuraa, riistapäällikkö Petri Vartiainen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Hirvenmetsästys alkaa lauantaina 10. lokakuuta. Pelloilta hirviä voidaan ampua syyskuun alusta alkaen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Varsinais-Suomen hirvieläinten pyyntilupamäärä ylitti 20 000 rajapyykin

Riista.fi - 30.06.2020 - 12:12

Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 18 513 kpl valkohäntäpeuran ja 1 552 kpl hirvenpyyntilupaa. Valkohäntäpeurojen lupamäärä lisääntyi viime metsästyskaudesta n. 8 %. Haetulla pyyntilupien määrällä valkohäntäpeurakantaa on mahdollista vähentää tavoitteiden mukaisesti. Yhteensä hirvieläimille myönnettyjen pyyntilupien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 yksilön rajapyykin.

Valkohäntäpeurakantaa pyritään vähentämään alueelliset erot huomioiden

Luonnonvarakeskuksen 2020 keväällä tekemän arvion mukaan valkohäntäpeurakannan kasvu on Suomessa tasaantunut. Koko maan kanta-arvio oli vajaat 109 000 eläintä. Arvion mukaan n. 25 % lajin yksilöistä elää Varsinais-Suomen alueella. Valkohäntäpeura onkin selvästi alueen tärkein riistaeläin.

Luonnonvarakeskuksen keväällä 2020 tuottama kannanarvio indikoi ensimmäistä kertaa, että kannan kasvu olisi mahdollisesti pysähtynyt Varsinais-Suomessa. Arvion mukaan peurakannan pitäminen samansuuruisena edellyttäisi vähintään 14500 valkohäntäpeuran kaatamista tulevalla metsästyskaudella.

Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston tavoitteena on kannan kasvun pysäyttäminen paikalliset erot huomioiden. Metsästäjät ovatkin, tavoitteen saavuttamiseksi, hakeneet metsästyskaudelle 2020-2021 ennätysmäärän pyyntilupia. Haetulla lupamäärällä on mahdollista ampua n. 28 000 valkohäntäpeuraa.

Hirvilupiin pieni vähennys

Hirvikantaa hoidetaan Varsinais-Suomessa viidellä eri hirvitalousalueella. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli alueella kevättalvella 2020 reilut 3 500 yksilöä. Tämä on noin 10 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019. Metsästäjät hakivat tulevalle metsästyskaudelle yhteensä 1552 hirvilupaa mikä on 170 pyyntilupaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Haettu lupamäärä antaa hyvät edellytykset säilyttää tasainen hirvikannan kehitys myös jatkossa.

Varsinais-Suomen alueen hirvieläinten pyyntiluvat metsästyskaudelle 2020-2021

Varsinais-Suomen hirvitalousalueet ja riistanhoitoyhdistykset

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Pohjois-Hämeeseen

Riista.fi - 29.06.2020 - 11:17

Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle hirven pyyntilupia 1959 kpl ja valkohäntäpeuran pyyntilupia 5344 kpl. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi hieman, mutta valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi edelleen.

Luonnonvarakeskuksen keväällä antaman arvion mukaan Pohjois-Hämeen hirvikanta on pienentynyt, mutta on edelleen tavoitteeksi asetettua tasoa korkeampi. Kannan pienentymisen myötä myös hirven pyyntilupamäärä on hieman viime vuotta pienempi. Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan hirvikannan pienentämistä tavoitetasolle.

Valkohäntäpeurakantaa on viime vuosina metsästetty tehostetusti runsaan kannan pienentämiseksi. Viime metsästyskaudella kannan kasvun arvioitiin pysähtyneen, mutta kannan pienentäminen edellyttää edelleen voimakasta metsästystä. Valkohäntäpeurojen pyyntilupamäärä onkin tulevalla metsästyskaudella suurempi kuin koskaan aiemmin Pohjois-Hämeessä. Peurakannan leikkaamistavoite kohdistuu Pohjois-Hämeen lounaisiin osiin Jalannin, Lempäälän seudun, Sääksmäen-Valkeakosken ja Nokian seudun riistanhoitoyhdistysten alueille, mutta peurakanta on vahvistunut myös muualla Pohjois-Hämeessä.

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti 26.9. alkaen ja hirveä 10.10. alkaen.

Taulukko 1. Vuonna 2020 myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat riistanhoitoyhdistyksittäin. Vertailutietona mukana vastaavat määrät vuoden 2019 osalta.

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat

Riistanhoitoyhdistys

Hirvi 2020

Hirvi 2019

Peura 2020

Peura 2019

Virtain RHY

274

285

193

169

Tampereen RHY

90

105

100

70

Jalannin RHY

34

57

1040

985

Kangasalan RHY

87

103

108

101

Kuhmalahden-Sahalahden RHY

54

58

54

48

Kuhmoisten RHY

163

190

120

120

Kurun RHY

159

184

137

141

Lempäälän seudun RHY

154

153

2144

2101

Längelmäveden RHY

319

327

196

179

Mäntän seudun RHY

240

238

136

85

Nokian seudun RHY

77

75

463

462

Pälkäneen ja Luopioisten RHY

135

162

212

201

Ruoveden RHY

123

155

163

154

Sääksmäen-Valkeakosken RHY

50

48

278

263

Yhteensä

1959

2140

5344

5079

 

Huom. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Metsähanhen metsästys sallitaan osassa Lappia, merihanhelle saaliskiintiö

Riista.fi - 26.06.2020 - 07:53

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt asetuksen metsähanhen metsästyksen sallimisesta kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen osassa Lapin maakuntaa. Metsästys on sallittua viikon ajan 20.-27.8.2020. Rannikkoalueilla merihanhen metsästys on sallittua peltoviljelmillä 10.8.–20.8.2020, jonka jälkeen tavanomainen metsästyskausi jatkuu 31.12.2020 saakka. Sekä meri- että metsähanhelle otettiin käyttöön saaliskiintiöt. Ravintohoukuttimet ovat kiellettyjä Pohjois-Suomen metsähanhipyynnissä ja merihanhen aikaistetussa peltopyynnissä.

Metsähanhen metsästys on sallittua 20.-27.8. välisenä aikana Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Kemijärven, Muonion, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Tervolan, Pellon, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa.

– Asetus mahdollistaa arvokkaan metsästyskulttuurin jatkumisen kuuden vuoden tauon jälkeen. Se on Pohjois-Suomen pesimäalueilla perinteinen, vaativa ja arvostettu metsästysmuoto, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Metsästys rajoitetaan saalistuskiintiöllä yhteen hanheen metsästäjää kohden. Ravintohoukuttimen avulla metsästäminen on kiellettyä.

Metsähanhen metsästys kielletään vuoden määräajaksi pääosassa maata. Viime vuoden tapaan metsästys on sallittua 1.10–31.11.2020 Kaakkois-Suomessa ilman rajoituksia. Tällöin metsästys kohdistuu pääosin elinvoimaiseen tundrametsähanheen.

Metsähanhikanta elpymässä kansainvälisen hoitosuunnitelman turvin

AEWA-sopimuksen (Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus) hanhityöryhmä totesi juhannuksen alla kokouksessaan, että taigametsähanhikanta on elpynyt koko muuttoreitillä 75 000 linnun tavoitetasolle paljolti juuri Suomen metsästysrajoitusten ansiosta. Työryhmä päätti nostaa metsästysverotuksen suositustaan. Rajoitus on nyt koko muuttoreitillä enintään 6 500 hanhea, mikä vastaa noin 9 % verotusta.

– Suomen pesimäkannan tilan tarkempi selvittäminen on tarpeen ennen kuin metsästystä voidaan avata laajemmin, sanoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Merihanhen metsästykseen kiintiöt

Merihanhen metsästyskieltoa jatketaan ministeriön asetuksella sisämaassa kuten seitsemänä edellisenä vuonna. Rannikkoalueilla metsästys on sallittua kolmatta vuotta peräkkäin peltoviljelmillä 10.8.–20.8.2020. Perusteena on satovahinkojen välttäminen. Tänä aikana ravintohoukuttimen hyödyntäminen metsästyksessä on kielletty.

Tavanomainen merihanhen metsästyskausi rannikkoalueilla alkaa 20.8.2020 klo 12 ja päättyy 31.12.2020.

Tänä vuonna otetaan käyttöön metsästäjäkohtainen saaliskiintiö, joka on enintään kaksi merihanhea vuorokaudessa. Kiintiö koskee sekä aikaistettua että tavanomaista metsästyskautta. Rajoituksilla turvataan metsästyksen kestävyyttä.

Euroopan merihanhikantaa vähennetään

AEWA-sopimuksessa asetettiin tavoitteeksi Luoteis-Euroopan merihanhikantojen vähentäminen. Erityisesti Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa pesivää paikallista kantaa (noin 100 000 paria) on tarkoitus vähentää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä viljelys- ja ilmailuvahinkojen estämiseksi. Sen lisäksi Luoteis-Euroopan muuttavaa merihanhikantaa (noin 100 000 paria) on tarkoitus vähentää 20 prosentilla. Suomen merihanhista vain osa kuuluu tähän kantaan, todennäköisesti länsirannikolla pesivät arviolta 4000 paria.

– Suomen tavoitteena on, että Suomen pieni pesimäkanta ei joutuisi muuttomatkallaan Länsi-Euroopassa tehostettavan metsästyksen kohteeksi ja että lajista tulisi arvokas riistalaji myös sisämaassa. Meneillään on siksi tutkimus, jossa hanhien muuttoreittejä selvitetään GPS-lähettimien avulla, sanoo Pitkänen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

  • Erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, (26.6. saakka ja 10.8. jälkeen)
  • Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, puh. 0295 162432 (29.6. – 17.7.)
  • Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 0295 162391 (20.7. – 7.8.)
  • Sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistanhoitomaksujen e-laskuissa ja suoramaksuissa virheellisesti veloitetut liikamaksut palautetaan

Riista.fi - 24.06.2020 - 08:56

Osa riistanhoitomaksunsa e-laskulla tai suoramaksulla maksavista on saanut useampia samalla viitenumerolla olevia laskuja pankkiinsa. Kyseessä on maksunvälityksessä tapahtunut virhe.

Metsästäjärekisteristä postitetaan kesäkuun loppuun mennessä jokaiselle liikasuorituksen maksaneelle kotisoitteeseen kirje, joka sisältää ohjeet maksunpalautuksesta. Kirjeen mukana tulevaan maksunpalautuslomakkeeseen täytetään omat tiedot ja lähetetään valmiiksi maksetussa palautuskuoressa Metsästäjärekisteriin.

Koska maksunvälitysvirhe koskee useita metsästäjiä, maksunpalautusten käsittelyssä on viivettä.

Mikäli olette jo olleet yhteydessä asiakaspalveluun ja ilmoittaneet siellä pyydetyt tietonne, tietoja ei tarvitse toimittaa uudestaan.

Lisätietoja tarvittaessa antaa Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu puhelimitse numerosta 029 431 2002 tai sähköpostitse metsastajarekisteri@innofactor.com. Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu on avoinna kesäkuun loppuun arkisin klo 9:00-16:00 ja heinäkuun alusta arkisin klo 8:00-18:00.

Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistanhoitomaksujen e-laskuissa ja suoramaksuissa havaittu ongelmia

Riista.fi - 17.06.2020 - 08:44

Osa riistanhoitomaksunsa e-laskulla tai suoramaksulla maksavista on saanut useampia samalla viitenumerolla olevia laskuja pankkiinsa. Kyseessä on maksunvälityksessä tapahtunut virhe.

Lähetämme kirjeen jokaiselle liikamaksun suorittaneelle, joka sisältää ohjeet maksunpalautukseen tarvittavista tiedoista sekä palautuskirjekuoren. Postimaksu on maksettu etukäteen.

Vaihtoehtoisesti voitte olla yhteydessä Metsästäjärekisterin asiakaspalveluun ennen kirjeen saapumista. Metsästäjärekisteriin tulee ilmoittaa seuraavat tiedot liikamaksun palauttamiseksi:

  • metsästäjän nimi
  • metsästäjänumero
  • syntymäaika
  • pankkitilinumero
  • liikamaksun summa
  • puhelinnumero.

Ilmoita myös maksajan nimi, mikäli se on eri kuin metsästäjän nimi. Tiedot voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen metsastajarekisteri@innofactor.com, puhelimitse numeroon 029 431 2002 tai kirjeitse osoitteeseen Metsästäjärekisteri, PL 22, 00331 Helsinki.

Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9:00-16:00

 

Riistanhoitomaksun suuruus on 39 euroa metsästysvuodelta. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa 1.8.2020 alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 20 euroa.

Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa!

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Suden kanta-arvio 2020: Susilaumojen määrä kasvoi – kasvua etenkin läntisessä Suomessa

Riista.fi - 16.06.2020 - 13:39

Suomessa oli maaliskuussa 2020 todennäköisimmin 30 susilaumaa (90 % todennäköisyysväli 27−33, kuva 1), joista 24 (21−27) kokonaan Suomen puolella. Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkui kuusi (5−7) laumaa. Laumojen kokonaismäärä kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna noin 25 %.

− Laumoja oli aiempaa enemmän erityisesti läntisessä Suomessa. Siellä oli todennäköisimmin 18 (16−21) laumaa. Esimerkiksi Laitila-Mynämäki-Pöytyä -alueella oli kolme isoa laumaa, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

Susipareja oli todennäköisimmin 17 (13−20). Näistä Suomen puolella eläviä oli 15 (11−18) ja kaksi (1−3) sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin.

Susilauma tarkoittaa kolmen tai useamman suden ryhmää, jotka liikkuvat pääosin yhdessä ja jakavat saman reviirin. Pari tarkoittaa kahta yhdessä liikkuvaa ja saman reviirin jakavaa sutta. Susikannasta suurin osa elää talvisin laumoissa tai pareina.

Kuva 1: Laumojen ja parien yhteislukumäärän ja laumojen lukumäärän todennäköisyysjakaumat. Sulkuihin on merkitty väli, jonka sisällä lukumäärän arvioidaan olevan 90 % todennäköisyydellä, linkki kuvaan (pdf).

Reviirien määrässä ei muutosta

Reviirien kokonaismäärässä ei tapahtunut selvää muutosta vuoden takaiseen. Muutos tapahtui siinä, että reviirejä asuttavan susikannan rakenne muuttui. Viime vuoteen verrattuna reviireillä elää enemmän laumoja ja vähemmän pareja.

− Kevään 2019 pentutuotto oli hyvä, ja näin parit muuttuivat pentujen syntymisen myötä laumoiksi, Kojola kertoo.

Lauma- ja parireviirien yhteenlaskettu määrä maaliskuussa 2020 oli 90 % todennäköisyydellä 43−49. Reviirien sijainti näkyy karttakuvasta, linkki karttaan (pdf).

Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2020 olleen 90 % todennäköisyydellä 216−246 yksilöä. Vuosi sitten maaliskuussa kannan suuruudeksi arvioitiin 185−205 yksilöä.

Maaliskuun 2020 kanta-arvion aineistopohja oli kattava. Tassuun tallennettujen havaintojen määrä oli huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten (Tassu-havaintojen määrän kehitys). Myös onnistuneita DNA-analyysejä oli noin 40 % viimevuotista enemmän.

Ennuste maaliskuuhun 2021: susikanta ei kasva merkittävästi

Ennustemallin mukaan susikannan ei odoteta merkittävästi runsastuvan maaliskuuhun 2021 mennessä (kuva 2). Tämä johtuu siitä, että pentutuottoon kykenevien parien ja laumojen yhteismäärä on nyt samalla tasolla kuin keväällä 2019. Vuoden 2019 hyvä pentutuotto voi realisoitua kannan runsastumisena aikaisintaan kevään 2021 pentutuotossa, kun 2019 syntyneet sudet saavuttavat sukukypsyysiän.

− Vuoden 2019 hyvän pentutuoton odotetaan näkyvän vaeltavien susien aiempaa suurempana määränä kesällä 2020 ja uusien reviirialueiden valtaamisena syksyn ja talven aikana. Reviirien määrä on suurimmillaan alkutalvesta, ennen kuin talviajan ankarammat olosuhteet kasvattavat kuolleisuutta, kertoo erikoistutkija Samu Mäntyniemi.

Marraskuun 2020 reviirien lukumääräksi ennustetaan 90 % todennäköisyydellä 57−71. Maaliskuussa 2021 reviirejä ennustetaan olevan jäljellä 42−69, joista laumojen osuudeksi ennustetaan 34−56 %.

Kuva 2. Ennustemallin mukainen takautuva arvio laumojen ja parien lukumäärien kehityksestä vuosina 2017−2020, sekä ennuste maaliskuusta 2020 maaliskuuhun 2021. Tummempi värisävy kuvaa suurempaa todennäköisyyttä. Arvio ja ennuste koskevat päivittäistä Suomen rajojen sisällä liikkuvien parien ja laumojen lukumäärää. Arvion ylärajalla kaikki rajalaumat sattuvat olemaan liikkeellä Suomen puolella. Alarajalla kaikki rajalaumat sattuvat olemaan Venäjän puolella. Ennustemallissa laumaksi lasketaan myös sellainen perhelauma, josta toinen lisääntyvä yksilö on kuollut. Linkki kuvaan

Kanta-arviota kehitetään: Todennäköisyysjakaumat kuvaavat suden kanta-arvion tarkkuutta

Luke on kehittänyt viimeisen vuoden aikana susikannan arvioinnissa käytettävää menetelmää siten, että arvioon liittyvää epävarmuutta ilmaistaan todennäköisyysjakauman avulla. Koska kyse on luonnossa elävistä eläimistä, kannan koon arviointiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Mitä enemmän susista kerätään havaintoaineistoa ja tutkimustietoa, sitä varmemmin kannan kokoa voidaan arvioida.

Todennäköisyysjakaumaa kuvataan pylväsdiagrammilla, jossa pylvään korkeus kertoo yksilömäärän todennäköisyyden.

Esimerkiksi Utajärven reviirillä (kuva yllä) todennäköisin susien lukumäärä maaliskuussa oli neljä, mutta reviirillä saattoi olla myös 5−6 sutta 18 % todennäköisyydellä. Koska havaintoaineiston mukaan reviirillä oli varmasti vähintään neljä sutta, voitiin päätellä reviirillä olevan 100 prosentin todennäköisyydellä lauma.

Uuttaa todennäköisyysmallia käytettiin reviirikohtaisten yksilömäärien arvioinnissa sen jälkeen, kun reviirien rajat oli ensin hahmotettu aineistoa tarkastelemalla. Malli yhdistää onnistuneiden DNA-näytteiden ja Tassu-havaintojen sisältämän tiedon sekä tiedot kuolleista ja reviiriltä pois vaeltaneista susista.

Kun reviirikohtaiset yksilömäärien todennäköisyysjakaumat yhdistettiin, saatiin selville laumojen ja parien asuttamien reviirien lukumäärien todennäköisyysjakaumat.

Lisätietoa:

Suden kanta-arvio: Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, puh. +358295327411, ilpo.kojola@luke.fi

Susiennuste ja kanta-arvion kehitystyö: Erikoistutkija Samu Mäntyniemi, puh. +358295322086, samu.mantyniemi@luke.fi

Raportti: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2020, sisältää reviirikohtaiset tiedot

Susilaumojen, parien ja reviirien määrät 2017-2020 (kanta-arviotiedot), katsottavissa Luken uutisen taulukosta

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM & YM: Valkoposkihanhityöryhmä asetettu, nopean työskentelyn tavoitteena toimenpiteet vahinkojen vähentämiseksi

Riista.fi - 12.06.2020 - 12:55

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämistä valmisteleva työryhmä aloittaa työnsä. Työryhmältä odotetaan konkreettisia esityksiä elokuun loppuun mennessä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ympäristö ja -ilmastoministeri Krista Mikkonen ovat tänään asettaneet ministeriöiden yhteisen valkoposkihanhityöryhmän. Hanhinyrkiksi kutsutun työryhmän tehtävänä on tehdä esityksiä tarvittavista toimenpiteistä valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi.

Tarkasteluun kuuluvat niin ennaltaehkäisevät keinot kuten lintupellot, poikkeusluvat, suojametsästys kuin korvausjärjestelmä. Nopealla aikataululla työskentelevän työryhmän työn on määrä valmistua elokuun loppuun mennessä.

Työryhmässä on edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta ja Suomen riistakeskuksesta. Puheenjohtajana toimii Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen.

Valkoposkihanhet ovat tänä keväänä aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja erityisesti Pohjois-Karjalassa. Ministerit Leppä ja Mikkonen tutustuivat tilanteeseen 26.5. Kiteellä. Tällöin todettiin, että ministerit etsivät yhdessä ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen.

– Valkoposkihanhet aiheuttavat nyt kohtuuttomia menetyksiä viljelijöille ja tilanteeseen on löydettävä ratkaisuja. Tarvitsemme koko työkalupakin käyttöön vahinkojen ehkäisemiseksi. Viljelijöiden on voitava puolustaa elinkeinoaan. Siksi pidän välttämättömänä suojametsästyksen käyttöönottoa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

– Hanhien aiheuttamat viljelyvahingot ovat olleet paikoin todella mittavia ja ajaneet monet viljelijät täysin kohtuuttomaan tilanteeseen. Viljelijöillä on aiheellisesti ollut suuri huoli eläinten tarvitseman rehun riittävyydestä ja omasta toimeentulosta. Ympäristöministeriössä ja ELY-keskuksessa on varauduttu maksamaan korvaukset valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista mahdollisimman nopeasti. Ongelman pitkäaikainen kestävä ratkaisu vaatii laajan paletin keinoja ennaltaehkäisystä hahnipeltoihin ja niitä haluamme nyt yhteistyöllä etsiä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Työryhmä hyödyntää työssään jo käynnissä olevaa valmistelua. Esimerkiksi ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta lakia rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä.

Lisätietoja:
Ministeri Lepän erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen@mmm.fi
Ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen,  p. 050 348 1406, antti.heikkinen@ym.fi
Ylijohtaja Ari Niiranen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, p. 0295 026 060, ari.niiranen@ely-keskus.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Tassu-havainnot ovat suden kanta-arvion kivijalka – näin kanta-arvio syntyy

Riista.fi - 10.06.2020 - 12:47

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamat suurpetojen kanta-arviot pohjautuvat merkittävältä osalta vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään tallentamiin havaintoihin. Valmisteilla olevassa suden kanta-arviossa tarkastellaan Tassuun tallennettuja lauma- ja parihavaintoja elokuusta helmikuun loppuun. Kanta-arvio julkaistaan 16.6.2020.

Vuoden 2019 elokuun ja tämän vuoden helmikuun välillä Tassuun oli kirjattu 1357 kappaletta kahden suden havaintoja. Havaintoja kolmesta tai useammasta sudesta oli 1126 kappaletta.

− Tassuun kirjattujen havaintojen määrä oli selvästi kasvanut vuoden takaisesta. Vuoden 2020 kanta-arviossa on käytettävissä 36 prosenttia enemmän parihavaintoja ja 51 prosenttia enemmän laumahavaintoja kuin edellisen vuoden (2019) arviossa, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

Kojolan mukaan havaintojen määrä on palannut tasolle, jossa se oli vuonna 2018.

Kuva: Suden kanta-arvioiden pohjana olevien lauma- ja parihavaintojen lukumäärät vuosien 2016−2020 kanta-arvioissa.

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/06/susien_pari_ja_laumahavainnot.png

Kanta-arvio keskittyy laumojen ja parien määrän selvittämiseen, sillä ne muodostavat susikannan perustan. Talvisin noin 85 prosenttia susista elää perhelaumoissa tai pareina. Perhelaumojen määrä on tärkeä susikannan elinvoimaisuuden mitta.

Suurpetoyhdyshenkilöverkosto on toiminut vuodesta 1978 alkaen. Vuonna 2019 aktiivisia, eri puolilla Suomea toimivia suurpetoyhdyshenkilöitä oli 2152 henkilöä. Heihin kuuluu muun muassa metsästyksen harrastajia, Metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen työntekijöitä. Myös kansalaiset ilmoittavat havaintoja suurpetoyhdyshenkilöille.

Suden kanta-arvio lähtee Tassu-havainnoista – katso, miten se syntyy

Kanta-arvion koostaminen alkaa tarkastelemalla Tassu-havaintoja kartalla (karttakuvat pareista ja laumoista alla). Erityisesti vuoden vaihteen jälkeen tehdyt havainnot ovat keskeisiä.

Tassu-havaintojen avulla saadaan näkemys, millaisia susilaumoja ja -pareja kullakin alueella on. Havaintojen avulla hahmotetaan myös reviirien rajoja. Mikäli alueella on GPS-lähettimillä varustettuja susia, reviirien rajat tarkentuvat niiden avulla.

− Susireviiri on keskimäärin 1200 km2. Vaihtelua on paljon. Pienimmillään reviiri voi olla vain 650 km2 ja suurimmillaan jopa 1900 km2. Tassu- ja DNA-aineistojen pohjalta suuntaa-antavasti rajattujen reviirien pinta-alat vastaavat keskimäärin GPS-seurantojen välityksellä saatua tietoa susireviirien pinta-alasta, Kojola kertoo.

Reviirillä elävän lauman susimäärän hahmottaminen on haastavaa pelkästään Tassu-havaintojen avulla, sillä samoista yksilöistä tehdään yleensä useita havaintoja. Lauma ei myöskään aina liiku yhdessä. Osa laumasta on esimerkiksi saattanut jäädä päivämakuupaikalle tai jakautunut liikkumaan pienemmissä ryhmissä.

− Vain pitkän aikavälin järjestelmällinen havainnointi alueella ja eri tietolähteiden yhdisteleminen auttavat päättelemään lauman kokoluokkaa tai lähekkäisten reviirien määrää. DNA-analyysejä käytetään susiyksilöiden tunnistamiseen, ja näin vältytään laskemasta samaa sutta useampaan kertaan, Kojola sanoo.

Kuva: Tassuun tallennetut havainnot kahdesta sudesta 1.8.2019-29.2.2020. https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/06/Susi2020_pari-566×800.jpg

Kuva: Tassuun tallennetut laumahavainnot 1.8.2019-29.2.2020. https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/06/Susi2020_lauma-566×800.jpg

Katso videolta (noin 4 min.), miten suden kanta-arvio syntyy:

https://youtu.be/QlnKknfIDFg

Lisätietoa

Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Raivotautiseurantaan tarvitaan kettu- ja supikoiranäytteitä Itä- ja Kaakkois-Suomesta

Riista.fi - 10.06.2020 - 10:37

Ruokaviraston eläintautitutkimus tarvitsee pienpetonäytteitä raivotautitilanteen kartoittamiseksi. Tärkeimpiä näytteitä raivotautitapausten havaitsemiseksi ovat kuolleena löytyneet ja sairauden takia lopetetut luonnonvaraiset ketut ja supikoirat erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Pienpetonäytteiden avulla seurataan paitsi raivotaudin eli rabieksen, myös muiden vakavien eläintautien sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien zoonoosien esiintymistä Suomessa.

Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti rabieksesta vapaa maa. Rabiestapauksia kuitenkin todetaan edelleen Venäjän puolella. Itärajan kuntien alueille on levitetty luonnonvaraisille eläimille rabiessyöttirokotteita jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Rokottamisella pyritään estämään metsäraivotaudin leviäminen Suomeen.

Rabieksen varhaisen havaitsemisen kannalta tärkeintä on tutkia kuolleena löytyneitä sekä sairauden oireiden takia lopetettuja kettuja ja supikoiria, koska niistä rabies todennäköisimmin löytyisi. Metsästettyjä rokotusvyöhykkeen pienpetoja tutkimalla taas seurataan, ovatko eläimet syöneet syöttirokotteita ja onko rokotteesta muodostunut niille vasta-aineita.

Metsästäjien aktiivisella avustuksella on saatu kerättyä vuosittain useita satoja pienpetoja rokotuskampanjan tehon seurantaan. Kattavan tautiseurannan varmistamiseksi kuolleista ja sairasta pienpedoista tarvitaan kuitenkin nykyistä runsaammin näytteitä. Eläinnäytteitä käytetään myös muiden taudinaiheuttajien, kuten myyräekinokokin ja trikinellojen, seurantaan.

Ruokavirasto maksaa kettujen ja supikoirien näytteiden lähetyksen Matkahuollon kautta. Näytteen lähettäjä saa tutkimustuloksista raportin postitse. Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla sijaitsevalta rabiessyöttirokotusalueelta lähetetyistä näytteistä on lisäksi mahdollista saada palkkio. Palkkion saamista varten tulee Ruokavirastoon lähettää täytetty palkkiolaskulomake.

Lisätietoja: 

Erikoistutkija Minna Nylund, p. 029 520 4008 (luonnonvaraisten eläinten tutkimukset) (19.6. asti)
Erikoistutkija Marja Isomursu, p. 029 520 4314 (luonnonvaraisten eläinten tutkimukset) (22.6. alkaen)
Ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 029 520 5107 (rabieksen vastustaminen ja eläintautivalvonta)

Lue lisää:

Pienpetonäytteiden lähetysohjeet
Lisätietoa rabieksesta
Ohje luonnossa liikkujille raadoista ilmoittamisesta ja näytteiden lähettämisestä
Palkkiolaskulomake
Kartta rokotusvyöhykkeestä
Kunnat, jotka kuuluvat syöttirokotusalueeseen:
Ilomantsi, Joensuu, Tohmajärvi, Kitee, Rääkkylä, Parikkala, Puumala, Savonlinna, Sulkava, Ruokolahti, Rautjärvi, Imatra, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Pyhtää, Kotka, Hamina, Lappeenranta, Miehikkälä ja Virolahti

Kategoriat: Metsästysuutiset

Korkeasaari: Älä varasta vasaa emältään – yksinäinen vasa ei ole hylätty

Riista.fi - 09.06.2020 - 15:11
Heinikossa kyyhöttää yksikseen pieni vasa, eikä sen emää näy missään – kuinka toimia? Viime päivinä Korkeasaaren Villieläinsairaalaan on tullut useita huolestuneita yhteydenottoja vastaavista tilanteista. Hirvieläimen vasa on syytä jättää rauhaan, sillä muutoin se joutuu eroon emästään.

Metsäkauriin, valkohäntäkaurin ja hirven vasat ovat muutaman päivän ikäisinä vielä liian pieniä liikkumaan emänsä kanssa. Siksi emä jättää vasan suojaisaan paikkaan ja palaa ehkä vasta iltahämärissä imettämään sitä. Emä ei oleile jälkeläisensä läheisyydessä, sillä vasa on yksin paremmin piilossa tuoksuttomuutensa ja suojavärinsä ansiosta.

Ihmisnäkökulmasta maassa makaava tai surkeasti emäänsä kutsuva rimppakinttuinen vasa on suuressa hädässä, mutta tilanne on hirvieläimille normaali. Jos ihminen poimii vasan syliinsä ja lähtee etsimään sille apua, vasan elinmahdollisuudet heikentyvät huomattavasti. Tällaisessa tilanteessa vasa tulee välittömästi palauttaa löytöpaikalle tai lähimpään suojaisaan kohtaan, josta emä voi sen löytää. Vasan vointia ei pidä seurata lähietäisyydeltä, vaan etäämpää kiikarein tai ikkunan takaa, jolloin emä ei välttele paikkaa ihmisten vuoksi.

Jos vasa vaikuttaa loukkaantuneelta, tai sen avuntarpeesta on epävarmuutta, kannattaa soittaa ensin asiantuntijalle ennen tilanteeseen puuttumista. Korkeasaaren Villieläinsairaalan lisäksi hyviä neuvoja saa esimerkiksi paikallisilta eläinsuojeluyhdistyksiltä.

Ihmisen hoiviin otettuja hirvieläinten vasoja on vaikea palauttaa onnistuneesti takaisin luontoon. Ilman lajitoverin mallia vasa kesyyntyy ja leimautuu ihmiseen. Tällainen vasa joutuu luonnossa pelottomuutensa vuoksi vaaraan ja etenkin hirvet voivat olla myös ihmiselle vaaraksi. Eläintä ei välttämättä pystytä sijoittamaan lajitoveriensa seuraan eläintarhaan, eikä luonnonvaraista eläintä saa ottaa myöskään lemmikiksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Ensimmäinen villisika pannoitettu

Riista.fi - 08.06.2020 - 11:55

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat pannoittaneet ensimmäisen villisian Virolahdella. Satelliittipohjaisella pantaseurannalla selvitetään villisikojen elinympäristön käyttöä sekä liikkuvuutta. Villisian käyttäytymistä tutkitaan entistä tarkemmin myös afrikkalaisen sikaruttoriskin takia.

Ensimmäinen Suomessa pannoitettu villisika sai kaulaansa seurantalaitteen, joka käyttää satelliittiteknologiaa. Se mahdollistaa yksilöiden lähes reaaliaikaisen käyttäytymisen seurannan. Villisikojen liikkeitä voidaan seurata myös Venäjän puolella.

– Tämä viime perjantaina Virolahdella pannoitettu villisikanaaras siirtyikin välittömästi vapautuksen jälkeen itärajan yli, toteaa Luken erikoistutkija Mervi Kunnasranta.

Tämän vuoden aikana tavoitteena on pannoittaa yhteensä 20 villisikaa niiden levinneisyyden ydinalueilla, erityisesti Kaakkois-Suomessa. Tutkittu tieto villisian käyttäytymisestä parantaa kanta-arvion luotettavuutta ja auttaa tulokaslajina levittäytyvän villisian aiheuttamien vahinkojen seurannassa ja kannan hallinnassa. Myös afrikkalainen sikaruttoriski (ASF) kannustaa tarkempaan seurantaan.

Kanta-arvion mukaan Suomessa oli tammikuun 2020 alussa arviolta keskimäärin 1 400 villisikaa (mediaani 1 375). Kanta-arvion 90 prosentin luottamusväli on 1 100–1 775 yksilöä.

Vaikea pannoitettava

Villisikojen elävänä pyydystäminen on haasteellista, sillä ne ovat arkoja ja yöaktiivisia. Villisika on myös älykäs eläin, joka suhtautuu varauksella kaikkeen poikkeavaan. Suomessa villisikaa ei ole juurikaan tutkittu, joten taustatietoa sian käyttäytymisestä on vähän.

Kunnasranta painottaa tutkijoiden ja paikallisten metsästäjien yhteistyön sekä villisian käyttäytymisen tuntemuksen tärkeyttä. Pyynnin kehittämiseen tietotaitoa haettiin myös ruotsalaisilta villisikatutkijoilta.

– Ensimmäinen villisika pyydystettiin ruotsalaismallisella puisella loukulla, joka kaukolaukaistiin videoseurannan avulla. Toimenpiteiden ajaksi villisika nukutettiin, ja heräämisen jälkeen se vapautettiin kiinniottopaikalla. Samalla eläimestä otettiin myös ASF-näyte. Nyt pannoitetun yksilön liikkeistä tallentuu jatkuvasti dataa tutkimusta varten, kertoo Kunnasranta.

Tutkijat toivovat, että pannoitettuja yksilöitä ei metsästettäisi. Mahdollisten nukutusainejäämien takia lihankäytölle ihmisravinnoksi on kuuden kuukauden varoaika. Mikäli merkitty yksilö kuitenkin ammutaan, niin panta tulisi palauttaa Luonnonvarakeskukselle. Panta on väriltään keltainen ja lisäksi pantasioilla on korvissaan keltaiset korvamerkit.

Pannoitushanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Tutustu Luken vuosittain tuottamaan villisian kanta-arvioon https://www.luke.fi/uutinen/villisikakanta-on-pienentynyt-tana-vuonna-alkava-pannoitus-tarkentaa-tietoja-jatkossa/

Lisätietoja:
Erikoistutkija Mervi Kunnasranta, Luke, puh. 029 532 3561, mervi.kunnasranta@luke.fi
Tutkimuspäällikkö Katja Holmala, Luke, puh. 040 187 8239, katja.holmala@luke.fi

Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Metsähanhen metsästystä esitetään sallittavaksi osassa Lapin maakuntaa, merihanhelle saaliskiintiö

Riista.fi - 03.06.2020 - 07:13

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille esityksen metsähanhen metsästyksen sallimisesta kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen osassa Lapin maakuntaa viikon ajan 20.-27.8. Asetus mahdollistaisi metsähanhien metsästyksen jatkamisen Pohjois-Suomen pesimäalueilla, jossa se on perinteinen, vaativa ja arvostettu metsästysmuoto. Esityksessä merihanhen metsästyskieltoa jatkettaisiin sisämaassa. Sekä meri- että metsähanhelle esitetään saaliskiintiötä ja ravintohoukuttimen avulla metsästystä rajoitettaisiin.

Esityksen mukaan metsähanhen metsästys sallittaisiin 20.8. klo 12 – 27.8.2020 välisenä aikana Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Kemijärven, Muonion, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Tervolan, Pellon, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa. Esitys mahdollistaisi arvokkaan metsästyskulttuurin jatkumisen kuuden vuoden tauon jälkeen. Metsähanhen metsästys kiellettäisiin vuoden määräajaksi pääosassa maata. Pohjois-Suomen pesimäalueella metsästystä rajoitettaisiin yhden hanhen metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä ja ravintohoukuttimen avulla metsästäminen kiellettäisiin.

Rauhoitusaikana tehtyjen tutkimusten perusteella on saatu lisää tietoa muun muassa taigametsähanhen muuttoreiteistä. Uusien kannanarviomallien perusteella kanta on selvästi runsastunut. Luonnonvarakeskus on myös aloittanut Suomen pesivän kannan arviointiin liittyvän kehitystyön. Metsähanhia olisi viime vuoden tapaan sallittua metsästää loka-marraskuussa maan kaakkoisosassa, jolloin metsästys kohdistuu pääosin elinvoimaiseen tundrametsähanhen alalajiin.

Merihanhen metsästykseen kahden hanhen päiväkiintiö

Merihanhen metsästyskieltoa jatkettaisiin sisämaassa samalla alueella kuin jo seitsemänä vuonna aiemmin. Vuodesta 2018 alkaen sallittiin lisäksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Paikoin merihanhia on saatu saaliiksi huomattavan korkeita vuorokausikohtaisia määriä ravintohoukuttelun avulla, mikä ei ole tarpeellista viljelysvahinkojen vähentämisen kannalta eikä tarkoituksenmukaista suhteessa tavoitteisiin kannan leviämiseksi sisämaahan. Merihanhen metsästyksen kestävyyden turvaamiseksi otettaisiin käyttöön metsästäjäkohtainen saaliskiintiö enintään kaksi merihanhea vuorokaudessa.

Ravintohoukuttimen käyttöä rajoitettaisiin

Pohjois-Suomessa sallittavassa metsähanhen metsästyksessä ja merihanhen aikaistetussa peltometsästyksessä 10.–20.8 välisenä aikana olisi kiellettyä käyttää metsästyksessä ihmisen perustamaa ravintohoukutinta, kuten viljanjyviä. Luonnon itsensä luoma ravinnonlähde ei kuitenkaan olisi kielletty.

Ravintohoukuttimen kieltäminen ei kuitenkaan estäisi metsästyksen kohdistamista esimerkiksi viljellyllä pellolla käyviin ja satovahinkoja aiheuttaviin merihanhiin. Metsä- ja merihanhen metsästysalueilla voi olla tavanomaisessa viljan tai muun kasvin tuotannossa olevia peltoja, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tällaisella pellolla metsästys olisi sallittua. Esityksen mukaan ainoastaan metsästäjän tarkoituksella perustamat houkuttimet olisivat kiellettyjä.

Ravintohoukuttimen kielto on koettu Pohjois-Suomessa metsähanhen metsästäjien keskuudessa tarpeelliseksi ja oikeutetuksi, sillä viljaruokinnan avulla hanhien houkuttelu ammuttavaksi ei kuulu perinteiseen hanhenmetsästyskulttuuriin.

Lausuntoja voi antaa 22.6.2020 saakka.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer