slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Älä kesytä karhua ruokkimalla

Riista.fi - 09.05.2019 - 09:30

Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan. Karhuille ei saa kuitenkaan tarjota ruoka-apua, etteivät ne totu liikaa ihmiseen.

Karhualueilla on syytä muistaa huolellinen jätehuolto, niin mökkien kuin muidenkin rakennusten ympäristössä, sillä jo houkuttelevat hajut vetävät karhuja puoleensa.

Karhun kuuluu pelätä ihmistä

Karhuhavaintoja tehdään usein autosta tai rakennusten suojasta. Autossa olevaa ihmistä karhu ei osaa välttämättä pelätä ja voi käyttäytyä tilanteessa välinpitämättömästi. Käyttäytyminen yleensä muuttuu, kun auton sammuttaa. Karhun saadessa ihmisestä näkö- tai kuulohavainnon sen tulisi väistää. Jos näin ei tapahdu, on syytä poistua paikalta.

Välinpitämättömästi ihmistä kohtaan käyttäytyviä tai vahinkoa esimerkiksi mehiläispesille aiheuttavia karhuja joudutaan toisinaan karkottamaan. Poliisi hoitaa yleistä turvallisuutta uhkaavat tilanteet yhdessä   riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaatio (SRVA) kanssa, jonka toimijat ovat koulutettu toimimaan karhun karkotustilanteissa.

Karhujen havainnointi on arkipäiväistynyt, kun liiketunnistimella toimivat riistakamerat ovat yleistyneet. Karhu löytää helposti metsään viedyt houkutussyötit ja kuvauttaa itsensä. Karhu on oppivainen eläin ja yhdistää nopeasti helpon ravinnon ihmisen hajuun, jolloin sen ihmisarkuus vähenee. Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää. On muistettava, että haaskanpito on luvanvaraista ja säädeltyä myös syöttien osalta.

 Ilmoita karhuhavaintosi

Karhukantaa arvioidaan lähinnä tehtyjen pentuehavaintojen perusteella. Siksi on tärkeää, että kaikki pentueita koskevat havainnot ilmoitetaan petoyhdyshenkilöille. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa elää 2020–2130 vuotta vanhempaa karhua.

Lisätietoja:

Petri Vartiainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2211, petri.vartiainen@riista.fi

10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvio 

Tietoa suurpedoista

Petoyhdyshenkilöiden yhteystietohaku

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysampumasäännöt nyt netissä

Riista.fi - 08.05.2019 - 08:14

Metsästäjäliiton viralliset metsästysampumasäännöt on nyt julkaistu netissä. Metsästysampumasäännöt 2017 -kirjaa pääsee lukemaan SML:n kilpailusivustolla. Klikkaamalla avautuvan näkymän oikeassa yläkulmassa PDF-nappia sääntökirjasta tulee PDF-tiedosto, jossa voi käyttää hakutoimintoa ja jonka voi myös tulostaa. Vuoden 2017 jälkeen tehdyt sääntöpäivitykset löytyvät samalta sivulta omasta linkistä. Metsästysampumasääntöjä noudatetaan SML:n mestaruuskilpailuissa ja niitä voidaan noudattaa soveltuvin osin muissa kilpailuissa.

Metsästysampumasäännöt on käännetty ruotsiksi ja ne löytyvät samalta sivustolta kohdasta säännöt. Metsästäjäliiton metsästysampumasääntöjen lisäksi voit lukea myös pohjoismaisia sekä eurooppalaisia metsästysampumasääntöjä.

SML Kilpailut -sivustolta löytyvät myös kaikkien Metsästäjäliiton SM-kisojen sekä muiden metsästysampumakilpailuiden ajankohdat sekä tietoa eri metsästysampumalajeista.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uudistunut metso nousee siivilleen

Metsästäjäliitto - 03.05.2019 - 10:10

Metsästäjäliitto on nyt uuden strategiansa mukaisesti koti kaikille metsästäjille. Osana uudistusta myös järjestön ilme ja tunnus päivitettiin uusien tavoitteiden mukaiseksi.
- Muutokset ovat asioita, joita ei voi vain väittää, ne on myös näytettävä, toteaa Metsästäjäliiton viestintäpäällikkö Sari Järvinen.

Sen sijaan, että olisi luotu jotain täysin tyhjästä, uuden tunnuksen suunnittelu käynnistettiin tarkastelemalla logon symboliikkaa ja graafisia juuria. 
- Ukkometso on Suomen suurin kanalintu, se on haluttu ja arvostettu riista. Symbolina se on voimakas ja arvokas sekä viestii vanhan kansan tarinallisuutta.

- Uusi logo on kehitys vanhasta, se kumartaa arvokkaasti historiaan, mutta katsoo jylhänä kohti tulevaa. Se on samaan aikaan perinteinen ja rohkea tunnus, kuvaa Järvinen.

Uusi strategia painottaa metsästyksen edistämistä, asiantuntijuutta, yhteisöllisyyttä ja nuorisotyötä – siis asioita, jotka laittavat metson nousuun!
- Logon tulee kertoa tarina edustamastaan kohteesta ja minusta Metsästäjäliiton logo kertoo nyt selkeästi sadan vuoden kokemuksesta, joka elää tässä ja nyt. 

Metsästäjäliiton uusi ilme ja tunnus otetaan käyttöön myös metsästäjäliitto.fi-verkkosivuilla ja muissa viestintä- ja markkinointimateriaaleissa ja -kanavissa tämän vuoden aikana. 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintuseurannat tarvitsevat uusia silmäpareja

Riista.fi - 25.04.2019 - 12:52

Vesilintujen laskentapisteitä tarvitaan lisää. Laskennoilla seurataan pesimäkantojen muutoksia ja selvitetään sorsien vuotuinen lisääntymistulos. Uuden laskentapisteen perustaminen on helppoa ja siihen löytyy ohjeet Riistainfosta.

Vesilintulaskenta tapahtuu pistelaskentana: alkukesästä suoritetaan parilaskennat ja myöhemmin kesällä lasketaan poikueet. Pisteet ovat vuodesta toiseen pysyviä havaintopaikkoja. Tällä hetkellä laskennassa olevat pisteet painottuvat Etelä-Suomen reheville vesille. Aineiston edustavuuden kannalta on tärkeää, että laskentoja tehdään kattavasti koko maassa ja myös karuilla vesistötyypeillä. Siksi erityisesti Pohjois-Suomeen tarvitaan lisää pisteitä.

Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on keskeinen asema, kun arvioidaan kantojenmuutoksia. Laskentojen perusteella rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat taantuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Nyt jos koskaan tarvitaankin luotettavaa tietoa vesilintukantojen tilasta. Ilman kattavaa laskentaverkostoa tulevat päätökset perustuvat Etelä-Suomen rehevien vesien lintukantojen tilaan.

Laskenta palvelee kantojen kestävää verotusta ja riistanhoitoa sekä linnuston ja ympäristön seurantaa. Luonnonvarakeskus tuottaa yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Vesilintulaskennan koulutuspaketti, jossa ohjeet uuden pisteen perustamiseen löytyy http://www.riistainfo.fi/kurssi/vesilintulaskennat/

Laskentaan ilmoittautuminen ja tulosten palauttaminen: vesilinnut@luke.fi

Lisätietoja: katja.ikonen@luke.fi ja olli.kursula@riista.fi

www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut/

Alue Parilaskenta

1. laskenta Parilaskenta

2. laskenta Poikuelaskenta Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalue 1.-8.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa alue 8.-15.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Pohjois-Suomi 20.-29.5. 5.-12.6. 1. – 20.7.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Vesilintulaskenta on alkamassa – seurannalla tärkeää tietoa vesilintukannoista

Riista.fi - 25.04.2019 - 12:48

Vesilintujen laskentakausi on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa odotellaan vielä jäiden lähtöä. Vesilintulaskennat tehdään vuosittain samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana.

Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista. Kuva: Mervi Kunnasranta, Luke.

Toukokuussa vesilintuparit lasketaan kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa lasketaan poikueet samoilla laskentapisteillä.

Eteläisessä Suomessa laskennan voi tehdä jo 25.4. alkaen.

Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Laskenta on helppoa ja mielenkiintoista puuhaa

Laskennoissa toivotaan laskettavan kaikki vesilintulajit, mutta on myös mahdollista laskea vain niin sanotut vakiolajit, joita ovat sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana. Laskentoja tekevät pääosin samalla menetelmällä lintuharrastajat ja metsästäjät.

Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa tavallisesti vain 5–15 minuuttia. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.

Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia joinakin vuosina, seurantaa pisteellä kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa.

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa arvion vesilintukantojen tilasta vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen.

Lisätietoja:

Toni Laaksonen, Erikoistutkija, puh. +358295322130, toni.laaksonen@luke.fi

Katja Ikonen, Asiantuntija, seurannat, puh. +358295327010, katja.ikonen@luke.fi
Kategoriat: Metsästysuutiset

Anna palautetta uudistuneesta Jahdista

Metsästäjäliitto - 25.04.2019 - 08:14

Anna palautetta vuoden alussa uudistuneesta Jahti-lehdestä, kehitämme lehteä edelleen palautteen perustella. Miellyttikö eilen ilmestyneen numeron 2/2019 ulkoasu? Entä mitä pidit sisällöstä?

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken palkintoja.

Kerro näkemyksesi sähköpostilla jahti(at)metsastajaliitto.fi , Facebookissa tai vaikkapa tekstiviestillä 050 526 7170.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintujen laskennat alkavat – lähde mukaan!

Metsästäjäliitto - 24.04.2019 - 15:53
Vesilintulaskennat alkavat. Nyt kannattaa perustaa oma laskentapiste tai useampi ja lähteä mukaan tuottamaan tärkeää riistatietoa päätöksenteon tueksi.

Vesilintujen laskennat alkavat – lähde mukaan!

Kevät etenee vauhdilla ja vesilintujen laskentakausi on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa, kun Pohjois-Suomessa odotellaan vielä jäiden lähtöä. Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsalinnuille. Siksi meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista.

Vesilintulaskentojen avulla seurataan pesimäkantojen muutoksia ja todetaan lisääntymistulos erityyppisillä vesillä eri puolilla Suomea. Jotta tieto vesilintujen määristä saataisiin mahdollisimman luotettavaksi ja kattavaksi, laskentapisteitä tarvitaan lisää ympäri Suomea - aivan erityisesti Pohjois-Suomeen. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntää esimerkiksi riistahallinto metsästyksen suunnittelussa ja mitoittamisessa. Nykyaikainen kestävä metsästys perustuu laadukkaaseen riistatietoon. Jos tietoa ei ole saatavilla, on riskinä rajoittaminen ”varmuuden vuoksi”.

Perusta oma laskentapiste

Vesilintulaskennat tehdään vuosittain samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana. Toukokuussa vesilintuparit lasketaan kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa lasketaan vielä poikueet samoilla laskentapisteillä. Eteläisessä Suomessa laskennan voi tehdä jo 25.4. alkaen.

Laskentapisteen perustaminen ja laskennan suorittaminen on helppoa. Laskennoissa toivotaan laskettavan kaikki vesilintulajit, mutta on myös mahdollista laskea vain niin sanotut vakiolajit, joita ovat sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana. Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa tavallisesti vain 5–15 minuuttia. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.

Tarvittavat tiedot oman laskentapisteen perustamiseksi löytyy täältä: Vesilintulaskenta koulutuspaketti ja kurssi 

Arvion vesilintukantojen tilasta tuottavat vuosittain Luonnonvarakeskus (Luke) yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Jahti-lehti ilmestyy tänään, katso video

Metsästäjäliitto - 24.04.2019 - 15:05
Katso video alta.

Jahti 2/2019 ilmestyy tänään, ja lähdemme avausjutussa pyytämään majavaa. Katso tunnelmia oheiselta videolta, joka on julkaistu Metsästäjäliiton Facebook-sivulla.

Tuoreesta Jahdista löydät myös ohjeet riistapellon perustamiseen ja kesän Metso-leirit ympäri Suomen. Lue lisäksi, kuinka tekniikka rantautui kalkasluodolle ja miltä vaikuttavat korvaavien haulimateriaalien testitulokset.

Antoisia lukuhetkiä!

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästysammunnan kv-lajeihin tulossa muutoksia

Metsästäjäliitto - 18.04.2019 - 12:49
Kilpailijat ampuvat kaurista istuen metsästysammunnan kansainvälisten lajien PM-kilpailussa. (Kuva: Ere Grenfors)

Metsästysammunnan kansainvälisten lajien EM-kilpailujoukkueen valintaperusteet muutetaan kilpailijoiden antamien ehdotusten mukaisiksi. Muutos tulee voimaan jo vuoden 2019 kilpailuissa. Lisäksi kv-lajien SM- ja katsastuskilpailuihin on tulossa sääntömuutoksia vuonna 2020, sillä myös kotimaisissa kilpailuissa siirrytään lajin kansainvälisiin sääntöihin.

Lue tiedote alta:

 

Metsästäjäliitto tiedottaa 17.4.2019

Muutoksia tulossa Eurooppalaisten- ja Pohjoismaisten metsästysampumalajien sääntöihin ja EM-joukkueen valintaperusteisiin

Metsästäjäliiton metsästysammunnan kilpailutyöryhmä (ent. metsästysampumatoimikunta) sai loppuvuodesta 2018 esityksen EM-edustusjoukkueen valintaperusteen muuttamisesta sekä siirtymisestä kansainvälisiin sääntöihin myös kotimaisissa eurooppalaisten ja pohjoismaisten metsästysampumalajien kilpailuissa (katsastukset, SM-kisat).

Metsästysammunnan kilpailutyöryhmä kysyi asiaa lajin harrastajilta tekemällä verkkokyselyn KV-lajien harrastajille. Verkkokyselyn vastausten pohjalta kilpailutyöryhmä päätti seuraavasti.

EM-edustusjoukkueen valintaperuste

EM-joukkueen valintaperusteeksi tulee 3 kpl edellisvuoden ja 3 kpl kuluvan vuoden perusteella.

Joukkueen valintaperustetta ei ole kirjattu metsästysampumasääntöihin. Tästä johtuen se voidaan ottaa käyttöön jo täksi vuodeksi.

Seuraava valinta koskee 2020 kisoja. Siihen valitaan 3 ampujaa tämän vuoden (2019) katsastusten ja 3 ampujaa ensi vuoden (2020) perusteella. Valintaperiaatteena käytetään jo tuttua ”prosenttia voittajan tuloksesta”.

EM-joukkueen valintakilpailuiksi huomioidaan nykyinen malli (katsastukset + SM-kisat).

Eurooppalaisen metsästysammunnan kotimaan kilpailuiden säännöt

Otetaan käyttöön kansainväliset FITASC-säännöt myös kotimaisissa kisoissa (katsastukset, SM-kisat) vuonna 2020. Kuitenkin niin, että vuoden 2019 aikana selvitetään vielä kisajärjestäjien kanta kilpailuiden järjestämiseen (esim. mahdolliset järjestelyjä vaikeuttavat seikat) ja se otetaan huomioon lopullisessa sääntöuudistuksessa.

Lisäksi eurooppalaisen metsästysammunnan kansainväliset FITASC-säännöt käännetään vuoden 2019 tai alkuvuoden 2020 aikana, jonka jälkeen ne siirretään osaksi Metsästäjäliiton metsästysampumasääntöjä.

Pohjoismaisen metsästysammunnan kotimaan kilpailuiden säännöt

Otetaan käyttöön kansainväliset NJS-säännöt myös kotimaisissa kisoissa (katsastukset, SM-kisat), vuonna 2020. Kuitenkin niin, että vuoden 2019 aikana selvitetään vielä kisajärjestäjien kanta kilpailuiden järjestämiseen (esim. mahdolliset järjestelyjä vaikeuttavat seikat) ja se otetaan huomioon lopullisessa sääntöuudistuksessa.

Eroja NJS-sääntöihin on ainakin, että käytetään aina ampumarataluvan mukaisia ehtoja esim. rautahaulien osalta. Lisäksi metsästystrap saadaan ampua SML mukaiselta radalta.

Muutoksen merkittävimmät vaikutukset

Kansainvälisiä metsästysampumalajeja on nykyisin voinut ampua kotimaan kisoissa kansallisen asemäärityksen mukaisilla aseilla. Tämä tulee nyt muuttumaan FITASC- ja NJS-sääntöjen mukaiseksi (aseen paino- ja kaliiperierot).

Suurin kilpailuiden järjestämiseen vaikuttava ero tulisi, miten KV-lajien SM-kilpailut saataisiin järjestettyä yhden viikonlopun aikana. Lisäksi ratavaatimukset muuttuisivat hieman laajemmiksi. Tästä johtuen potentiaalisten kisajärjestäjien kanta selvitetään ennen lopullisia sääntömuutoksia.

Kaikkien metsästysampumalajien säännöt löytyvät smlkilpailut.fi verkkosivuilta kohdasta säännöt. Myös NJS-säännöt löytyvät suomeksi, mutta FITASC-säännöt toistaiseksi vain englanniksi.

Lisätietoja sääntöuudistuksesta antaa Jussi Partanen jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Kaikki hirvieläinten kanssa tekemisissä olevat muistakaa CWD-näytekeräys

Riista.fi - 15.04.2019 - 10:51

Hirvistä on löytynyt näivetystaudin tapaista tautia Norjasta, Suomesta ja viimeksi Ruotsista. Ruokavirasto kartoittaa Suomessa hirvieläinten näivetystaudin (CWD) esiintymistä vuosina 2018 – 2020, siksi kaikkien hirvilajien, paitsi kuusipeurojen, päitä tarvitaan nyt näytteeksi koko maasta. Tautitilanteen luotettava selvitys vaatii paljon näytteitä.

Näytteitä otetaan kuolleena löytyneistä (myös petojen tappamat), sairaana lopetetuista tai liikenteessä kuolleista eläimistä.

Ruokavirasto kannustaa siis kaikkia hirvieläinten kanssa tekemisissä olevia osallistumaan näytekeräykseen!

Näytteet patologiseen tutkimukseen lähetetään suoraan Ruokaviraston Oulun laboratorioon. Ilmoitukset näytteiden lähettämisestä: toimisto ma – pe 8.00 – 16.15, puhelin 029 520 4181.

Hirvieläinten CWD-kartoitus -tutkimuslähete (pdf)
Lähetys- ja pakkausohjeet

Usein kysyttyä CWD:stä
Hirvieläinten näivetystauti CWD

Lisätietoja:
erikoistutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilmahirven ja ilmaluodikon SM-kisat Vuokatissa 13.-14.4.

Metsästäjäliitto - 11.04.2019 - 13:30

Metsästäjäliiton ilma-aselajien SM-kilpailut järjestetään tulevana viikonloppuna Sotkamossa. Kilpailuihin osallistuu lähes 300 ampujaa ja sarjoja on aina alle 13 vuotiaista yli 80 vuotiaille. 

Perjantaina iltapäivällä kisatunnelmaa tarjoaa harjoituskilpailut. Suomen mestaruuksista ammutaan lauantaina ja sunnuntaina. Kilpailuissa käytetään elektronisia taululaitteita, joten osumien ja kisatilanteen seuraaminen on helppoa. 

Kisajärjestelyistä vastaa seurayhtymä, johon kuuluvat Sotkamon Ampujat, Kajaanin Ampujat ja Vuolijoen Urheiluampujat. 

Tervetuloa seuraamaan jännittäviä kilpailuja!

Lisätietoja: Metsästäjäliiton kisasivuilta: smlkilpailut.fi/fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

On riistapeltojen siementilauksen aika

Riista.fi - 11.04.2019 - 10:00

Vaikka riistapeltoja hoidetaan pääasiassa riistalajeja ajatellen, niistä hyötyvät myös monet pikkulinnut ja hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset. Riistapellot tarjoavat suojaa ja ruokaa sekä ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Peltokanalinnuille ja viljelysalueiden pienriistalle riistapeltojen määrä ja sijainti ovat suuria yhtenäisiä pinta-aloja tärkeämpiä tekijöitä. Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista sekä viljelyaukean keskellä olevista suojakasvustoista. Reunavyöhykkeen ja ojanreunojen laatu ja määrä ovat peltoriistanhoidon avainsanoja.

Riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan

Keväällä on aika ottaa riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan. Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä 30.6. mennessä.  Riistapellon voi perustaa myös syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja luo suojaa jo kevään toukotöiden aikana. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi.

Monilajikkeiset riistakasvikaistat lisäävät monimuotoisuutta ja reunavyöhykettä. Kukkia sisältävät riista- tai maisemapellot ovat väriläiskiä maisemassa, ja tarjoavat mettä hyönteisille.

Maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa vaihtoehtoja riistanhoitoon tukikelpoisilla lohkoilla.

-Riistapelto on keino saada tuloja lohkoilta, joilla sadonkorjuu usein epäonnistuu huonoissa olosuhteissa. Riistapeltoja voi perustaa myös ison lohkon mutkitteleviin reunoihin, jolloin satokasvin kasvulohko saadaan helpommin puitavaksi, erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Riistapelloiksi soveltuvia kohteita ovat myös maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet alueet.

Riistapellot kauas vilkasliikenteisistä teistä

Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee perustaa riittävän etäälle vilkasliikenteisistä teistä.

Jos riistapellot sijoittuvat maisemaan mosaiikkimaisesti, tarjotaan eläimille sopivasti ravintoa ja suojaa ja liikkuminen kohteiden välillä sujuu luontevasti. Hirvieläinten viihtyessä riistapellossa, ovat ne poissa liikenteestä ja satokasvien lohkoilta.

 

Lisätietoja

Tukihaku: Oppaat, ehdot ja ohjeet

Ympäristökorvauksen sitoumusehdot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etsintäkuulutus – ilmoita piisamihavainto

Riista.fi - 11.04.2019 - 08:21

Piisami oli laajalle levinnyt laji vielä 90-luvun alkupuolella, mutta on sittemmin taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaana.

Tänä vuonna pyritään saamaan tarkempaa kuvaa piisamin nykylevinneisyydestä ja Luonnonvarakeskus on kiinnostunut kaikista piisamista vuonna 2019 tehtävistä havainnoista sekä yksilöistä että aktiivisista pesistä. Erityisesti saaliiksi saadut tai kuolleena tavatut piisamit ovat tärkeää tietoa. Otollista aikaa piisamihavaintojen tekemiseen on erityisesti kevät ja alkukesä.

Havaintoja pyydetään ilmoittamaan joko Vieraslajiportaalin havaintoilmoituslomakkeen tai Suomen riistakeskuksen Oma riista-järjestelmän kautta.

Piisami on EU:n haitallisten vieraslajien listalla ja siihen liittyen valmistellaan vuonna 2018 lajinhallintasuunnitelmaehdotusta osana muiden haitallisten vieraslajien hallinta- ja toimenpidesuunnitelmaa.

 

Lisätietoja:

Vieraslajiportaali

Katja Holmala, katja.holmala@luke.fi Luonnonvarakeskus

Kategoriat: Metsästysuutiset

Supikoiran ja minkin pyynti vapautumassa

Metsästäjäliitto - 10.04.2019 - 09:50

Maaliskuussa eduskunta hyväksyi lainsäädäntömuutoksia supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyyntiin. Muutokset eivät vielä ole astuneet voimaan ja pyyntivälineitä koskeva asetus on edelleen työstettävänä. 

Supikoiran ja minkin pyynnin vapautuminen on hyvä uutinen kotimaisille lintukannoillemme. Tehokkaasti lisääntyvinä lajeina kumpikin pienpeto aiheuttaa suurta tuhoa lintujen pesinnälle.

- Vaikka niihin jatkossa sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiäa, suosittelemme, että lopetuksen hoitaisi ammattitaitoinen henkilö, joka osaa suorittaa sen nopeasti ja kivuttomasti. Eläinsuojelulain mukaan eläimille ei tule aiheuttaa tarpeetonta kipua eikä kärsimystä, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari kommentoi.

- Loukkupyyntiin ryhtyvän on hyvä olla yhteydessä oman alueensa metsästysseuraan tai riistanhoitoyhdistykseen. Niiden kautta eläimen lopetukseen löytyy asiantunteva metsästäjä, Siitari vinkkaa.

Pyyntimenetelmiä koskevan asetuksen tarkka säädösten voimaantulopäivä ei ole vielä selvillä. Metsästäjäliitto tiedottaa asian etenemisestä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hallenberg pohjoismaisen metsästäjäjärjestön varapuheenjohtajaksi

Metsästäjäliitto - 05.04.2019 - 18:55
NHA:n uusi johto: puheenjohtaja Knut Arne Gjems (oik.) ja varapuheenjohtaja Tuomas Hallenberg. (Kuva: Heli Siitari)

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg on valittu pohjoismaisen metsästäjäjärjestön varapuheenjohtajaksi. Nordic Hunter’s Alliance (NHA) edustaa 600 000 metsästäjää Pohjoismaissa.

– Riistalajien kannanhoito on nykyisin usein rajat ylittävää toimintaa. EU:n myötä monet lainsäädäntökysymykset, kuten Metsästäjäliiton vahvasti vaikuttama tuliasedirektiivi, koskettavat kaikkia jäsenvaltioita. Minulla on ollut tapana sanoa, että lumipallo on helpointa pysäyttää jo ylärinteessä. Siksi metsästäjien edunvalvontaa on tarpeen tehdä tehokkaasti myös kansainvälisessä kentässä, kertoo Hallenberg pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä.

NHA:n puheenjohtajaksi valittiin järjestön vuosikokouksessa Kööpenhaminassa norjalainen Knut Arne Gjems. Metsästäjäliitto on NHA:n jäsenjärjestö.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Selvitys: 2 miljoonaa päivää metsällä ja kalalla

Riista.fi - 05.04.2019 - 13:31

Metsähallitus on selvittänyt ensimmäistä kertaa, kuinka monta päivää suomalaiset kalastavat ja metsästävät valtion alueilla: kaksi miljoonaa päivää vuodessa. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet harrastaa eränkäyntiä myös ilmaiseksi muun muassa pilkkimällä, joten harrastuksen laajuus on selvinnyt vasta laajoilla kyselyillä.

Tulokset julkaistiin perjantaina Erätoimittajapäivillä Evolla Hämeenlinnassa. Julkaistu selvitys perustuu Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen aineistoihin.

Periaatteessa kaikilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus kalastaa tai metsästää joillakin valtion alueilla ilmaiseksi. Suomalaiset myös hyödyntävät tätä mahdollisuutta ahkerasti. Valtion alueilla kalastetaan ja metsästetään vuosittain noin 1,4 miljoonana päivänä näillä oikeuksilla. Suosittua on erityisesti onkiminen ja pilkkiminen, joihin ei pääsääntöisesti tarvita kalastuslupaa.

Kun mukaan lasketaan metsästys ja kalastus, joihin tarvitaan erillinen lupa, eränkäyntiä harrastetaan vuosittain kaksi miljoonaa päivää pelkästään valtion alueilla.

Pilkkimisen ja onkimisen lisäksi selvitykseen koostettiin myös kaikki muu olemassa oleva tieto siitä, kuinka paljon suomalaiset harrastavat eränkäyntiä niin sanotuilla yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla. Tieto oikeuksien käytöstä on ollut tähän asti ollut hajanaista.

Oikeudet painottuvat Pohjois-Suomeen, jossa sijaitsee merkittävä osa valtion maa- ja sisävesialueista. Siellä harrastaminen on aktiivista. Pohjoissuomalaisilla, jotka asuvat metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää valtion alueilla omassa kotikunnassaan. Tällä alueella elää viisi prosenttia Suomen väestöstä mutta viidennes suomalaisista metsästäjistä.

Yleis- ja erityisperusteisilla kalastus- ja metsästysoikeuksilla on myös keskeinen osa saaristolais- ja saamelaiskulttuuria.

”Eränkäynnillä on suuri merkitys meidän hyvinvointiimme. Tämän selvityksen tulokset olivat myönteinen yllätys. On hienoa havaita, että ainutlaatuisia kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiamme hyödynnetään näinkin laajasti”, Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo.

Kerätyn tiedon perusteella valtion alueiden erätalous on merkittävää ja sitä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi vesiltä ja metsistä pyydetyn saaliin vuotuinen arvo on yhteensä noin 30–35 miljoonaa euroa. Vapaa-ajankalastajien saalin arvo ei ole luvussa mukana. Merkittävimmän osan muodostavat hirvisaalis (7–10 miljoonaa euroa) ja merialueiden kaupallisen kalastuksen saalis (noin 19 miljoonaa euroa).

”Jatkossa Metsähallituksen ja kumppaneiden on hyvä pyrkiä kehittämään yleis- ja erityisperusteisten eränkäyntioikeuksien käytön seurantaa, jotta se voitaisiin entistä paremmin huomioida toiminnan suunnittelussa, palveluiden kehittämisessä ja erätalouden vaikuttavuuden kuvaamisessa”, sanoo erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta.

Lakiin kirjattuja yleis- ja erityisperusteisia eränkäyntioikeuksia:

  • Yleiskalastusoikeus (Kalastuslaki 7 §)
  • Kalastus talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla (merellä) (Kalastuslaki 8 §)
  • Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan (Kalastuslaki 10 §)
  • Erityisperusteinen kalastusetuus (Kalastuslaki 6 §)
  • Oikeus metsästää yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä (Metsästyslaki 7 §)
  • Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (Metsästyslaki 8 §)

Esimerkkejä:

  • Yleis- ja erityisperusteisilla oikeuksilla harrastavat viihtyvät valtion alueilla 1,4 miljoonaa päivää. Yleisintä on heittokalastus kalastonhoitomaksulla sekä onkiminen ja pilkkiminen.
  • Metsähallitukselta metsästys- tai kalastusluvan hankkineet asiakkaat viettävät harrastustensa parissa 0,6 miljoonaa päivää vuodessa
  • Metsästäjiä asuu metsästyslain 8§ mukaisella alueella noin 58 000
  • Yleisvesiltä ja talousvyöhykkeeltä pyydetyn kaupallisen kalastuksen saaliin arvo on 19 miljoonaa euroa

Lisätietoja:

Suunnittelija Asta Ervola, Metsähallitus, 040 3521237

Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen, Metsähallitus, 040 5472392

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Erävalvonta: Kalastusrikkeet jatkuvassa kasvussa 2010-luvulla

Riista.fi - 05.04.2019 - 13:03

Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 8 000 eränkävijää ja muuta luonnossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman asiaankuuluvaa lupaa tai rikkoi muuten lakia. Eniten ongelmia oli kalastuksessa. Erävalvontaraportti julkaistiin perjantaina Metsähallituksen Erätoimittajapäivillä Hämeenlinnan Evolla.

Yli puolet kaikista havaituista rikkeistä valtion alueilla liittyi kalastukseen. Kalastuksen valvonnassa rikkeiden osuus on noussut koko 2010-luvun: Vuonna 2010 rikkeitä kirjattiin 7,9 prosentissa tarkastuksia, mutta viime vuonna 2018 rikkeiden osuus oli jo 18,9 prosenttia.

”Kasvu johtuu osin tehostuneesta valvonnasta muun muassa Saimaalla. Lisäksi pyydysten merkintä on tarkentunut, eivätkä kaikki ole omaksuneet uusia määräyksiä. Ilahduttavaa on, että yhä harvempi kalastaa ilman kalastonhoitomaksua”, Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen totesi Erätoimittajapäivillä.

Metsästysrikkeet laskussa

Metsästäjien luvat ja lainkuuliaisuus ovat sen sijaan hieman parantuneet. Viime vuonna 3,7 prosenttia tarkastetuista metsästäjistä oli liikkeellä ilman lupia tai syyllistyi muihin rikkeisiin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 7,9 prosenttia.

Erävalvonta puuttui myös suurpetojen häirintään tai epäilyihin laittomiin tappoihin sekä valvoi laillista suurpetojen pyyntiä. Tutkintaan eteni kolme törkeää metsästysrikosta, joista kaksi paljastui laillisen karhunpyynnin yhteydessä ja yksi liittyi karhun laittomaan tappoon.

Myös maastoliikenteen laillisuus koheni edellisvuosista. Silti joka viides (18 %) tarkastettu kelkkailija tai mönkijän käyttäjä syyllistyi rikkeeseen. Vuonna 2016 vastaava luku oli 26 prosenttia.

Metsähallituksen erävalvonnasta vastaa erävalvonnan ylitarkastaja ja 11 erätarkastajaa. He tekevät yhteistyötä poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa. Sesonkiaikoina erävalvontaa vahvistetaan lisäresurssein.

Lisätietoja:

Erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 6464250

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

Lue lisää: Metsähallituksen erävalvontaraportit (Eräluvat.fi)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Hirvieläinten näivetystautia (CWD) todettu hirvellä Pohjois-Ruotsissa

Riista.fi - 04.04.2019 - 12:26
Ruotsissa on löydetty ensimmäinen CWD, chronic wasting disease -tautitapaus 16-vuotiaassa naarashirvessä Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin läänissä. Laiha hirvi lopetettiin epänormaalin käytöksen vuoksi. Sen huomattiin kävelevän ympyrää, sillä oli tasapainovaikeuksia ja eläin vaikutti sokealta.

Kyseessä epäillään olevan epätyypillinen tautimuoto, joka ei ole samanlainen kuin klassinen, taudin tarttuva muoto. Sekä Norjan vanhoilla hirvillä esiintyneet tautimuodot että Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa hirvieläinten TSE-tapaus ovat olleet epätyypillistä tautimuotoa.

Euroopan ensimmäiset CWD-tapaukset todettiin Norjassa keväällä 2016 villeistä tunturipeuroista. Lisäksi Norjassa on todettu neljässä hirvessä ja yhdessä saksanhirvessä epätyypillistä tautimuotoa, niin sanottua hirvieläinten TSE:tä. Suomen TSE-tapaus todettiin kuolleena löydetystä, 15-vuotiaasta hirvestä Kuhmossa alkuvuonna 2018.

EU:ssa alkoi vuonna 2018 kolmivuotinen CWD-seurantaohjelma, jonka tavoitteena on arvioida taudin levinneisyyttä kuudessa EU-maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola). Näytteeksi kerätään kuolleina löytyneiden, sairaiden tai liikenteessä kuolleiden hirvieläinten päitä. Suomessa keräys koskee poroa, metsäpeuraa, hirveä, metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Tavoitteena on tutkia 3000 hirvieläintä vuosien 2018 – 2020 aikana.

CWD-seurantaohjelma koskee kaikkia paliskuntia porojen osalta ja laajeni koskemaan kaikkia riistanhoitoyhdistyksiä vuoden 2019 alussa. Myös tarhatut hirvieläimet kuuluvat seurantaohjelman piiriin.

Lue lisää
Hirvieläinten näivetystauti CWD
Usein kysyttyä CWD:stä

Kategoriat: Metsästysuutiset

Uusia avauksia taantuneiden riistavesilintujen hoitoon

Riista.fi - 04.04.2019 - 10:00

Suomen riistakeskus julkaisi taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelman.

Heinätavin, punasotkan, nokikanan, haapanan, tukkasotkan ja jouhisorsan pesimäkanta on laskentojen perusteella viime vuosikymmeninä pienentynyt merkittävästi. Suomen riistakeskus on laatinut lajeille kantojen hoidon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on löytää käytännön keinoja koko vesilintujen lajiryhmän kannankehityksen kääntämiseen kasvu-uralle.

-Taantuvien riistavesilintujen hoidossa tavoitel­laan nykyistä parempaa poikastuottoa, metsäs­tyksen kestävyyden parantamista ja parempaa tietoa kantojen runsaudesta ja metsästyssaaliista, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskukselta kertoo.

Toimenpide-ehdotukset koskevat elinympäristö­jen kunnostusta ja hoitoa, kilpailun ja saalistuksen vähentämistä, metsästyksen säätelyä ja kantojen runsautta sekä saalista koskevan tiedonkeruun ke­hittämistä. Tavoitteena on myös yhä tarkemman riistatiedon tuottaminen.

-Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei voida pysäyttää pelkästään perinteisen suojelun keinoin, vaan rinnalle tarvitaan elinympäristöjen kunnostamista ja hoitoa sekä suojelualueilla että maa- ja metsätalousalueilla, Nurmi sanoo.

Toimenpideohjelma tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laaja-alaisen elinympäristöjen tilan parantaminen -hankkeen valmistelua.

Nurmi toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyöhanke kosteikkojen ja suoelinympäristöjen luonnonhoidon edistämiseksi etenee hallitusohjelmaan saakka, jotta vesilintujen elinympäristöjen hoitoa, vieraspetojen pyyntiä ja muita toimenpiteitä voidaan tehostaa.

Taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelma luettavissa 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poronhoitoalueen poikkeusluvilla saaliiksi kahdeksan ahmaa

Riista.fi - 03.04.2019 - 15:30

Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin kuluneen talven aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa. Poikkeusluvilla pyydettiin Lapista viisi ja Kainuusta kolme ahmaa. Enontekiöltä, Hyrynsalmelta, Sallasta ja Sodankylästä saatiin saaliiksi yksi ahma, Savukoskelta ja Suomussalmelta kaksi.

Saaliiksi saaduista ahmoista neljä oli uroksia ja neljä naaraita. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kaksi naaraista oli synnyttänyt pennut tänä talvena. Kyseiset ahmat saatiin saaliiksi Sodankylässä ja Suomussalmella.

Poikkeuslupapäätösten ehtona oli, että pyynnissä tulee pyrkiä varmistamaan, ettei saaliiksi kohdennu ahmanaaras, jolla on pennut pesässä tai jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa. Suomen riistakeskus selvityttää, miten lupaehtoa on käytännössä sovellettu.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama suurin sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle oli aiempien kahden metsästysvuoden tavoin kahdeksan ahmaa. Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jonne ahman aiheuttamat porovahingot pääosin sijoittuvat. Ahmojen jäljiltä löytyy yli puolet kaikista suurpetojen aiheuttamina korvatuista porovahingoista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan talvella 2017/2018 yhteensä 270–300 ahmaa, joista 120-140 poronhoitoalueella. Ahmakanta on kasvanut koko maassa ja levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle. Ahmanjälkiin voi nykyään törmätä eteläisintä Suomea myöten.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer