slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

MMM: Supikoirien ja muiden vieraslajieläinten pyyntisäännökset lausunnoilla

Riista.fi - 30.01.2019 - 09:35

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen, jolla säädettäisiin haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisestä. Säännöksiä sovellettaisiin muun muassa supikoiraan ja minkkiin. Määräaika lausunnoille on 6.3.2019.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä (HE 286/2018 vp), jonka mukaan haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu poistettaisiin metsästyslain riistaeläimistä ja niille säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä. Nyt lausunnoille lähetetty asetusluonnos sisältää lakiesityksessä tarkoitetut tarkemmat säännökset vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyyntivälineistä ja -menetelmistä.

Esitetyillä säännöksillä pyritään varmistamaan se, että vieraslajieläimiä voidaan torjua tehokkaasti aiheuttamatta kuitenkaan eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Pyyntivälineet ja -menetelmät pääosin ennallaan

Supikoiran ja muiden uusien vieraslajieläinten pyyntivälineet säilyisivät esityksen mukaan pääosin ennallaan, vaikka lajit eivät enää olisikaan riistaeläimiä. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin olisi edelleen kiellettyä. Supikoiran ja pesukarhun pyydystämiseen ei saisi jatkossakaan käyttää rautoja, mutta minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat olisivat edelleen sallittuja.
Myös rämemajavan pyydystämisessä saisi jatkossa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.

Haitallisten vieraslajieläinten pyydystämiseen saisi asetusluonnoksen mukaan käyttää myös joitain uusia välineitä. Näitä olisivat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet.

Ehdotetuilla säännöksillä varmistettaisiin myös se, että haitallisten vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden tappamiseen käytetään eläinten koko huomioon ottaen riittävän tehokkaita ampuma-aseita.

Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saisi esityksen mukaan lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvittaisiin metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, p. 029 516 2456
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 029 516 2055
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Osallistu ja vaikuta metsästys- ja riista-asioiden hoitoon

Riista.fi - 29.01.2019 - 12:30

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan sekä kuulla ajankohtaisista riista-asioista.

Helmikuussa järjestetään riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset, joissa valitaan hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle ja riistanhoitoyhdistyksen edustaja riistanhoitoyhdistysten aluekokoukseen. Kokouksessa päätetään myös toimintasuunnitelmasta. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnan aktiivisuus vaikuttaa jatkossa valtionavustuksen määrään.

Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat.

Jos olet kiinnostunut riistanhoitoyhdistyksesi asioista tai vaikuttamisesta, kannattaa tulla mukaan vuosikokoukseen. Ota mukaan voimassa oleva metsästyskorttisi – helpoin tapa osoittaa jäsenyytesi riistanhoitoyhdistyksessä on suoraveloituskortti tai Oma riistan sähköinen metsästyskortti.

Vuosikokousten paikat ja ajat löytyvät tammikuun Metsästäjä-lehdestä sekä riista.fi- sivujen tapahtumahausta.

Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt jäsen voi myös valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupahakuun muutoksia

Riista.fi - 29.01.2019 - 09:15

Osa rauhoittamattomista linnuista aiheuttaa säännöllisesti vahinkoja esimerkiksi marjanviljely- ja eläintuotantotiloilla tai riistanhoitokohteilla. Koska kaikkia vahinkotilanteita ei pystytä ratkaisemaan ilman rauhoitusaikaisia poikkeuslupia, tehdään Suomen riistakeskuksessa vuosittain merkittävä määrä poikkeuslupapäätöksiä.

Rauhoittamattomien lintujen ja riistalintujen poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelussa. Myös toistaiseksi voimassa olevaan ilmoitusmenettelyyn haetaan järjestelmässä.

Metsästysvuoden 2018–2019 alusta alkaen naakka on ollut rauhoittamaton laji ja sille säädetään valtioneuvoston asetuksella rauhoitusaika. Naakkaa koskevia poikkeuslupapäätöksiä voidaan tehdä rauhoitusajan säätämisen jälkeen. Asetusmuutos on lausunnolla ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019. Rauhoitusajan esitetään alkavan 1.5.

Riistalintujen pesintämenestyksen parantamiseksi haettujen poikkeuslupien (riistanhoidolliset poikkeusluvat) hakijoiden kannattaa huomioida viime vuosina kehittynyt oikeuskäytäntö. Oikeusratkaisut Suomen riistakeskuksen päätöksistä tehtyihin valituksiin korostavat poikkeuslupa-asiassa saatujen selvitysten laatua ja kattavuutta. Hakemuksen laadintaan on syytä varata riittävästi aikaa. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää luonnostilassa, kunnes hakemusjärjestelmässä edellytetyt selvitykset on saatu koottua.

Oikeuskäytäntö on tarkentunut myös hygieniaperusteella haettavien poikkeusten osalta. Jos poikkeusta rauhoituksesta haetaan ihmisille tai tuotantoeläimille aiheutuvien hygienia- tai terveyshaittojen vuoksi, on hakemukseen liitettävä kunnan terveysviranomaisen tai kunnaneläinlääkärin lausunto.

Vuodesta toiseen toistuvien ja ennakoitavissa olevien vahinkotilanteiden osalta poikkeusta tulee hakea ajoissa. Lähtökohtana on se, että poikkeuslupapäätökset tulisi tehdä niin hyvissä ajoin, että niitä koskeva valitusaika 30 vuorokautta, sekä tiedoksi saattamiseen kuluvaksi katsottava aika seitsemän vuorokautta, ehtii kulua ennen kuin poikkeuslupa-aika alkaa.

Suomen riistakeskuksen internet sivuilta www.riista.fi löytyy lisää tietoa poikkeuslupien hakemisesta.

Oma riista -palvelu

Lisätiedot: Suomen riistakeskuksen riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat, ks. yhteystiedot

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kysymyksiä ja vastauksia hirven jousimetsästyksestä

Metsästäjäliitto - 25.01.2019 - 15:39

Lausuntokierroksella olevassa metsästysasetusluonnoksessa hirvi on lisätty jousella metsästettäväksi riistalajiksi. Metsästäjäliitto puoltaa ehdotusta. Jousella riistalaukaus tapahtuu samoja eettisiä vaatimuksia noudattaen kuin muilla aseilla, aina käytetyn aseen ehdoilla. 

Metsästysasetuksen muutoksella tavoitellaan monipuolisempia tapoja metsästää hirvieläimiä. Asetuksenmuutokseen voi antaa lausuntoja helmikuun 25. päivään asti ja asetuksen kaavaillaan tulevan voimaan huhtikuun alussa, jolloin uudet määräykset olisivat voimassa metsästyskauden alkaessa elokuussa. 

Aiemmin jousimetsästys on ollut sallittua valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian sekä pienempien riistaeläinten metsästyksessä. Jousimetsästyksessä vaaditaan hyväksytty ampumakoe ennen jahtiin menoa. Tällä hetkellä yli tuhat metsästäjää on suorittanut kyseisen kokeen.

Jousen käytön sallimista hirvenmetsästyksessä perustellaan myös metsä- ja taimikkotuhojen torjumisella lähellä asutusta, missä luotiaseiden käyttö ei ole mahdollista.
- Parhaimmillaan jousi on kyttäys-, hiivintä- ja houkuttelumetsästyksessä sekä koiran haukulle mentäessä. Jousi tuo mahdollisuuksia hirven poistoon myös melun tai turvasektorin suhteen herkiltä alueilta, kertoo itsekin jousimetsästystä harrastava Teemu Simenius Metsästäjäliitosta.

- Hirvijahti kulkisi vastaisuudessakin totuttuun tapaan. Passista kauempaa ohi juokseva hirvi ei ole jousella tavoitettavissa tilanteissa, joihin kivääri on omiaan, Simenius kuvaa.

Suomen Jousimetsästäjäin liitto on koonnut lausuntokierroksella olevan metsästysasetusluonnoksen myötä sivuilleen jousimetsästykseen ja erityisesti mahdolliseen hirven jousimetsästykseen liittyen useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Lue lisää Suomen Jousimetsästäjäin liiton sivuilta.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Poikkeuslupa ahmanpyyntiin myönnetty Lapin paliskunnalle

Riista.fi - 25.01.2019 - 15:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan yhden ahman tappamiseksi. Vahinkoperusteinen poikkeuslupa on myönnetty Lapin paliskunnalle Sodankylän ja pienin osin myös Inarin alueella sijaitsevalle rajatulle pyyntialueelle.

Myönnetyllä poikkeusluvalla on tarkoitus ehkäistä porotaloudelle aiheutuvia erityisen merkittäviä vahinkoja. Ahmalle suotuisien lumiolosuhteiden myötä vahinkoja syntyy aiempien vuosien kokemusten perusteella paljon talvi- ja kevätkuukausien aikana. Mahdollistettu valikoiva ja rajoitettu pyynti toteuttaa ahmakannan hoitosuunnitelmaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa on suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2018–2019 asetettu kahdeksan ahmaa. Poikkeuslupia voidaan asetuksen mukaisesti myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jossa ahman aiheuttamat porovahingot ovat suurimmat.

 

Lisätietoja:

Sami Tossavainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Lappi

puh. 029 431 2304, s-posti:  sami.tossavainen@riista.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa

Riista.fi - 25.01.2019 - 14:49

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin Suomen susikannan yhteydestä Skandinavian susikantaan sekä susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Poronhoitoalue on keskeinen kulkureitti Suomen ja Skandinavian susipopulaatioiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut yhteistyötään susiasioissa Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Yhteistyön keskiössä on Skandinavian ja suomalais-venäläisen susikannan välisten populaatioiden geenivirta sekä tiedon vaihto susista. Skandinavian susikanta käsittää Ruotsin ja Norjan alueella elävän susikannan, josta on olemassa täydellinen geenikartta. Poronhoitoalue on merkittävä susien kulkureitti eristyneeseen Skandinavian susipopulaatioon. Asia nousi esille susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän tapaamisessa viime perjantaina 18. tammikuuta.

Jotta Skandinavian susikanta säilyisi geneettisesti monimuotoisena, tulisi sinne siirtyä vähintään viiden vuoden välein suomalais-venäläisestä susikannasta yksilö, joka lisääntyy. Suomi pyrkii osaltaan mahdollistamaan tämän. Ruotsin Naturvårdsverket seuraa aktiivisesti susikantaa, jotta Suomesta tai Venäjältä vaeltaneet sudet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Susiyksilöiden kannan alkuperä varmistetaan DNA-näytteellä.

Tähän mennessä tunnetuissa tapauksissa susiyksilöt ovat vaeltaneet Suomesta Norjaan tai Ruotsin eteläosiin juuri poronhoitoalueen läpi. Viimeisin tieto uudesta tulokkaasta, joka myös lisääntyi, on vuodelta 2016. Tuolloin todettiin Taalainmaalla Ruotsissa lisääntyvä susipari, josta uros oli suomalais-venäläisestä kannasta. Keväällä 2017 pentuja teki Örebron läänissä suomalais-venäläisen kannan naarassusi, joka oli siirretty sinne ruotsalaisten toimesta vuonna 2013. Nuoret sudet voivat vaeltaa kevät- ja kesäaikaan esteettömästi Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin.

Suunta käy myös painvastaiseen suuntaan. Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia Suomen poronhoitoalueella kuolleista susista on peräisin Skandinavian susikannasta.

Porotalouselinkeino ja susi

Valmisteluryhmässä keskusteltiin lisäksi susista poronhoitoalueella ja susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Esille tuotiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisy etenkin luonnonlaitumilla on haastavaa porotalouden erityispiirteet huomioon ottaen. Porovahinkoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi tehostetulla paimentamisella sekä porojen ruokinnalla. Valmisteluryhmässä nähtiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja tulisi selvittää ja varata resursseja porojen paimennukseen.

Tietoa susien esiintymisestä sekä suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamia susi- ja suurpetohavaintoja pidettiin myös tärkeänä. Kirjauksilla saadaan nopeammin tietoa susien liikkeistä, jolloin niihin voidaan myös reagoida nopeammin.

Suurpedoista ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja. Ilves ja karhu aiheuttivat vuonna 2017 hieman enemmän porovahinkoja kuin susi. Suden aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan Riistavahinkorekisterin tietojen perusteella noin 1,2 miljoonaa euroa ja ne keskittyvät itäiselle ja kaakkoiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen eteläpuolella tai Venäjän rajan tuntumassa olevien susilaumojen läheisyys lisääkin todennäköisyyttä vahingoille.

Poronhoitoalueella susikanta on pyritty poikkeusluvin pitämään porovahinkojen takia pienenä eikä siellä ole pysyviä, pentuja tuottavia laumoja. Graafisia esityksiä suurpetojen aiheuttamista porovahingoista on koottu MMM:n sivuille.

Lisää tietoa: ”Suurpetojen vaikutus poronhoitoon” (Makera-hankkeen loppuraportti luke.fi-sivuilla)

Uutinen: Maa- ja metsätalousministeriö 25.1.2019 14.47

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keskipohjan piirissä uusi toiminnanjohtaja

Metsästäjäliitto - 22.01.2019 - 12:33
Kuva: Ari Lehtiö

Metsästäjäliiton Keskipohjan piirissä on aloittanut uusi toiminnanjohtaja. Leena Kangas-Järviluoma, 38, jatkaa aiemman toiminnanjohtajan Enni Annusen työtä.

Pienriistaa noutajilla

– Olen harrastanut metsästystä enemmän tai vähemmän pikkutytöstä asti isän mukana kulkien, kertoo Kangas-Järviluoma.

– Metsästyskortin hankin kuitenkin vasta parikymppisenä, kun hankin ensimmäisen ikioman metsästyskoiran, joka oli kultainennoutaja. Siitä se kunnon metsästysharrastus sitten lähti pikkuhiljaa liikkeelle.

– Metsästän pääasiassa pienriistaa, vesilinnut mieluisimpana, hän kertoo.

Uusi toiminnanjohtaja on myös aloitteleva jousimetsästyksen harrastaja. Peuramerkki jouselle on suoritettuna, mutta varsinaista saalista ei ole vielä tullut.

– Olen ampunut metsästystilanteessa jousella vain puuta. Pyytä yritin, nauraa Kangas-Järviluoma.

Siviilissä opettaja

Kangas-Järviluoma on siviiliammatiltaan lukion biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja. Kotijoukkoihin kuuluu aviomies ja tytär.

– Metsästys on ihan koko perheen harrastus, ja pidämme riistaruokien laittamisesta ja niiden nauttimisesta.

Nuorison mukaan saaminen metsästysharrastukseen on yksi Kangas-Järviluoman tärkeimmistä tavoitteista Keskipohjan piirin toiminnanjohtajana.

– Haluaisin kovasti saada nuorisoa lisää mukaan näihin ympyröihin, koska metsästys ja luonnossa liikkuminen ovat ihan parhaita tapoja viettää vapaa-aikaa.

– Pidän myös tärkeänä, että metsästysharrastus nähtäisiin positiivisena asiana. Haluaisin, että Keskipohjan piiri pystyisi toimimaan metsästyksen puolestapuhujana alueellamme, Kangas-Järviluoma summaa.

 

Myös kahdessa muussa Metsästäjäliiton piirissä on aloittanut vuodenvaihteessa uusi toiminnanjohtaja. Lue lisää Jahti-lehden 5/2018 artikkelista.

 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Ahman metsästykseen saa tänäkin keväänä myöntää enintään kahdeksan poikkeuslupaa

Riista.fi - 18.01.2019 - 15:50
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut tänään voimaan tulleen asetuksen, jonka mukaan ahmoja voidaan edelleen metsästää rajoitetusti pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Poikkeuslupia metsästykseen voidaan kuitenkin myöntää kahden edellisen vuoden tapaan enintään kahdeksan.

– Rajoitetun metsästyksen tavoitteena on mahdollistaa merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistaminen. Vaikka ahmojen porotaloudelle aiheuttamat vahingot ovatkin viime vuosina vähentyneet, niiden taloudellinen arvo on edelleen merkittävä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ministeriö korostaa, ettei poikkeuslupakiintiön vahvistaminen itsessään johda yhdenkään ahman tappamiseen, se asettaa vain ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämille poikkeusluville. Raja muodostaa kehyksen, jonka puitteissa pyyntilupia voidaan myöntää, jos metsästyslain 41 a §:n mukaiset edellytykset muutoin täyttyvät. Tilanne on siten ahmojen osalta erilainen kuin karhun, ilveksen tai suden kohdalla, joiden vahinkoperusteisille luville ei ole useaan vuoteen asetettu poronhoitoalueella ylärajaa. Jos ahmaa koskevaa asetusta ei olisi annettu, poikkeuslupien määrää olisivat rajoittaneet vain luontodirektiivin ja kansallisen lainsäädännön asettamat edellytykset.

Ahmakanta on viime vuosina kasvanut

Voimassa olevassa ahman hoitosuunnitelmassa Suomi on jaettu kolmeen kannanhoitoalueeseen: pohjoinen- ja itäinen poronhoitoalue, muu poronhoitoalue ja Metsä-Suomi. Poronhoitoalueella liikkui Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan talvella 2017–2018 noin 120–140 ahmaa ja muualla Suomessa noin 150–160 ahmaa. Yhteensä ahmoja arvioitiin siis olevan 270–300.

Viime talvea koskeva arvio ahmojen lukumäärästä on noin 20 % suurempi kuin kahta edellistä talvea koskenut arvio (220–250), ja riistakolmioaineiston perusteella ahmojen määrä poronhoitoalueella ja itäisellä kannanhoitoalueella on jopa moninkertaistunut viimeisten 15–20 vuoden aikana (kuva 1).

Kuva 1. Riistakolmioiden talvilaskentoihin pohjautuva laskelma ahmojen lukumäärästä kolmella alueella vuosina 1989–2018. Lähde. Luken kanta-arvio 27.11.2018.

Ahmat elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla arvioidaan Metsähallituksen ja paliskuntien yhteisten erillislaskentojen perusteella liikkuvan yhteensä noin 40–60 ahmaa, jotka kuuluvat Pohjoismaiden yhteiseen yli 800 yksilön elinvoimaiseen ahmapopulaatioon. Muualla Suomessa arvioidaan elävän noin 180–190 ahmaa, jotka ovat puolestaan osa Venäjän noin 1 500 yksilön elinvoimaista ahmapopulaatiota. Tunturi-Lapin ja Itä-Suomen ahmakannat eroavat uuden tutkimustiedon valossa geneettisesti toisistaan.

Tuoreimmassa vuoden 2015 nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnissa ahman uhanalaisuusluokka laskettiin kasvaneen kannan vuoksi äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Ylä-Lapissa ja Käsivarressa eli ns. alpiinisella vyöhykkeellä ahman on katsottu olevan viimeisimmässä luontodirektiivin arvioinnissa 2007–2012 suotuisalla suojelutasolla. Muualla Suomessa eli ns. boreaalisella vyöhykkeellä suojelutaso on arvioitu vielä riittämättömäksi, mutta sielläkin ahmakannan on arvioitu olevan kasvussa. Asetuksen kahdeksan ahman metsästysmäärän ei arvioida heikentävän ahman suojelutasoa.

Poikkeuslupien myöntäminen näyttäisi vähentäneen porovahinkoja

Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle, mutta vahingot ovat kuitenkin parin viimeisen vuoden aikana vähentyneet. Ahman tappamia poroja ilmoitettiin toissa vuonna 3 039, mutta viime vuonna enää 2 362. Vahinkojen arvo laski vastaavasti samana aikana noin 1,6 miljoonalla eurolla. Ahma aiheutti kuitenkin viime vuonnakin yhteensä noin 5,4 miljoonan euron porovahingot, mikä on enemmän kuin suden, karhun ja ilveksen poroille aiheuttamat vahingot yhteensä.

Petovahinkojen euromääräinen korvaussumma vuodelta 2018 ei ole vielä tiedossa. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä riistavahinkolain muuttamisesta (HE 263/2018), ja esitykseen sisältyy ehdotus poikkeuksellisen suuresta porovahingosta maksettavan erityisen korvauksen (ns. Lex Halla-korvauselementti) kumoamisesta. Erityiskorvaus on koettu poroelinkeinon piirissä epätasa-arvoiseksi ja lausunnonantajilta saatiin esitystä valmisteltaessa uudistukselle laajaa kannatusta. Jos hallituksen esitys hyväksytään, kaikille porovahingoista kärsineille voidaan todennäköisesti maksaa korvaukset täysimääräisinä.

Ahman poistolupien vaikutusta ahmavahinkoihin ja niistä maksettaviin korvauksiin ei kyetä täysin arvioimaan, koska vahinkoihin vaikuttavat myös lumi- ja sääolosuhteet. Ahmojen metsästys kahtena edellisenä talvena näyttäisi kuitenkin vähentäneen vahinkoja suurimmassa osassa niitä paliskuntia, joiden alueille poikkeuslupia on myönnetty. Laskua ahman aiheuttamissa vahingoissa näyttäisi tapahtuneen ainakin Kemin-Sompion, Lapin, Sallivaaran, Käsivarren, Hallan, Hammastunturin, Kuivasalmen sekä Hossa-Irnin paliskunnissa, ja Kemin-Sompiossa vahingot vähenivät jopa kymmenesosaan aiemmasta.

Suojelualueilla tapahtuvasta ahman metsästyksestä

Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa myös suurpetojen metsästys on mahdollista. Yhdestä vuonna 2017 annetusta ahman metsästyslupaa koskeneesta päätöksestä on kuitenkin valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Asiassa todennäköisesti ratkaistaneen, voidaanko Natura 2000 -alueella metsästää ahmaa vahinkojen estämiseksi, vaikka alueen Natura-tietolomakkeisiin on merkitty ahman esiintyminen alueella.

Ennen kuin asiasta on saatu lainvoimainen ratkaisu, maa- ja metsätalousministeriö katsoo, ettei poikkeaminen ahman rauhoituksesta ole sellainen hanke tai suunnitelma, joka todennäköisesti merkittävästi heikentäisi poikkeuslupa-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden luontoarvoja.

Poikkeusluvan nojalla tapahtuva ahman pyynti voi aiheuttaa lyhytaikaista ja paikallista häiriötä pyyntitapahtuman aikana. Häiriön ei kuitenkaan voi katsoa heikentävän merkittävästi Natura-alueiden luontoarvoja. Pyynnin aikana voidaan esimerkiksi liikkua moottorikelkoilla samaan tapaan kuin niillä liikutaan normaalin poronhoitotyönkin aikana. Asiaa tarkasteltaessa merkittäviä arviointiperusteita ovat häiriön voimakkuus, kesto ja tiheys. Jotta häiriö olisi merkittävä, sen on vaikutettava suojelun tasoon.

Myös eduskunnan ympäristövaliokunta toteaa Hossan kansallispuistoa koskevassa mietinnössään (YmVM5/2017), että suojelun yleisestä periaatteesta voidaan luonnonsuojelulain mukaan poiketa kansallispuistossa muun muassa porotalouden ja paikallisen väestön luontaiselinkeinojen hyväksi, jos niistä ei koidu oleellista eikä pysyvää vahinkoa suojelutavoitteiden kannalta.

Porovahinkoja aiheuttavien petojen poistaminen on myös Hossan kansallispuistossa mahdollista Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla ja alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla luonnonsuojelulain 15 §:n mukaisesti. Arvioidessaan luvanvaraisen toiminnan vaikutusta Natura 2000 –arvoihin Metsähallitus on todennut, että poikkeusluvan ehtojen mukainen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa suojeluperusteena oleville luonnonarvoille, eikä siten heikennä Natura-arvoja.

Muista keinoista ahmojen aiheuttamien porovahinkojen vähentämiseksi

Ahman aiheuttamien porovahinkojen korvaamisessa on toistuvasti esitetty siirtymistä Ruotsissa käytössä olevaan reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Korvausjärjestelmän vaihtaminen ei kuitenkaan vähentäisi ahmojen aiheuttamia vahinkoja, eikä se ole Ruotsissakaan poistanut tarvetta vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen. Reviiripohjaisen korvausjärjestelmän voimaansaattaminen vaatisi lisäksi suuria tutkimusresursseja ahmojen kartoittamiseen ja ahmanpesien etsintään sekä komission virallista hyväksymisprosessia ja mittavia lainsäädäntömuutoksia selvityksineen.

Korvausjärjestelmän muuttaminen ei ratkaisisi myöskään petovahinkojen korvaamiseen tarkoitettuihin määrärahoihin liittyviä ongelmia, sillä jo nykyisen järjestelmän kohdalla on ollut ajoittain vaikeuksia maksaa korvauksia täysimääräisinä. Reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan lisäksi laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa.

Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi on esitetty myös vahinkoahmojen siirtoa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Ahmakannan hoitosuunnitelmassa todetaan kuitenkin, että siirtoistutuksiin ryhdytään vain, jos paikallisen väestön asenteet hanketta kohtaan ovat riittävän myönteisiä. Tähänastisten selvitysten perusteella paikallinen väestö esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa suhtautuu siirtoihin niin kielteisesti, ettei niihin siksi ole ollut edellytyksiä. Muutamien yksilöiden siirroilla ei sitä paitsi olisi käytännössä merkitystä ao. alueiden tai muun eteläisen Suomen ahmakannalle, koska ahmakanta levittäytyy ja runsastuu näillä alueilla jo luontaisestikin.

MMM:n asetus 18.1.2019 (också på svenska)
Asetuksen taustamuistio 15.1.2019

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Kuva 2. Ahmojen aiheuttamat porovahingot vähentyivät kahdeksassa 11 paliskunnasta, joissa ahmoja metsästettiin. Kemin-Sompiossa saatiin ensin saaliiksi ahma helmikuussa 2017, mutta vahingot eivät heti vähentyneet ja vahinkoja aiheutui vuoden aikana 139 kpl. Korvaussummaltaan vahingot olivat 172 000 euroa. Sen sijaan tammikuussa 2018 pyydetyn ahman jälkeen vahinkoja syntyi ainoastaan 12 kpl ja korvaussumma putosi 11 500 euroon.
Kategoriat: Metsästysuutiset

Eräkontti on auki myös lauantaisin

Metsästäjäliitto - 17.01.2019 - 17:19

Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Eräkontti on laajentanut aukioloaikojaan: myymälä on avoinna nyt myös lauantaisin kello 10–14. Lisäksi Eräkontin verkkokauppa on uudistunut.

– Verkkosivustoa on pyritty selkeyttämään ja ulkoasua raikastamaan, kertoo Eräkontin myymäläpäällikkö Veli-Pekka Seppänen.

– Uudistuksessa on pyritty ottamaan huomioon käyttäjiltä tulleet toiveet.

Uudistuneesta verkkokaupasta löytyvät nyt myös aseet ja patruunat.

Erikoisosaamista myymälässä

Eräkontin myymälän toivotaan palvelevan uudella lauantain aukioloajallaan entistä paremmin esimerkiksi virka-aikoina töissä olevia asiakkaita.

– Myymälässä kannattaa tulla käymään, koska täältä löytyy asiantuntevaa palvelua ja erikoisosaamista esimerkiksi aseisiin, optiikkaan ja jousimetsästykseen liittyen, kertoo Seppänen.

– Apua ja konkreettista opastusta saa myös esimerkiksi riistakameroiden käyttämisessä. Meillä on ratkaistu monta riistakameran käyttöpulmaa.

 

Eräkontti

Kinturinkuja 4, Riihimäki

puh. 010 4409 410

Avoinna arkisin 10–17, lauantaisin 10–14

Tutustu uudistuneeseen verkkokauppaan

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Hirvieläinten ja villisian metsästystapoja monipuolistetaan

Riista.fi - 15.01.2019 - 12:08

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen metsästysasetuksen muuttamista koskevasta valtioneuvoston asetuksesta. Huhtikuussa voimaan tulevaksi esitetyt muutokset mahdollistaisivat jatkossa jousiaseen käytön myös hirvenmetsästyksessä, elävänä pyytävän loukun tai muun vastaavan pyyntivälineen käytön villisian metsästyksessä sekä aiempaa korkeampien koirien käytön hirvieläinten metsästyksessä. Määräaika lausunnoille on 25.2.2019.

–Esitysten tavoitteena on monipuolistaa metsästysharrastusta ja tuoda uusia ihmisiä sen pariin. Esimerkiksi jousi- ja koiraharrastajille esitykset tuovat kiinnostavia uusia mahdollisuuksia metsästää. Menetelmät tuovat myös uusia keinoja riistakantojen hallintaan, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Jousen käyttö sallituksi myös hirvenmetsästyksessä

Metsästysjousen käyttö sallittiin vuonna 2017 muun muassa valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian metsästyksessä. Yli 1 000 metsästäjää on sen jälkeen suorittanut vaaditun ampumakokeen, ja kokemukset jousella metsästämisestä ovat olleet myönteisiä. Jousen käytön salliminen myös hirvenmetsästyksessä houkuttelisi todennäköisesti lisää uusia harrastajia lajin pariin ja tehostaisi metsästystä.

Samalla helpottuisi myös hirvien aiheuttamien metsä- ja satovahinkojen torjuminen, koska jousta voitaisiin käyttää metsästykseen sellaisillakin – tyypillisesti asutuksen lähellä olevilla – alueilla, joilla luotiaseen käyttö ei ole varoalueen tai meluhaitan takia suositeltavaa. Hirvenmetsästyksessä käytettävän aseen ja jousen tulisi kuitenkin täyttää asetuksessa tarkasti määritetyt vaatimukset. Ampujakokeen suorittamisvelvollisuus koskisi lisäksi jatkossa tietysti myös hirvenmetsästystä.

Uusi kiinnostava metsästysmuoto parantaisi todennäköisesti myös erätalouden toimintaedellytyksiä. Hirven jousimetsästys on yleistä Pohjois-Amerikassa, mutta Pohjoismaissa vastaavaa metsästysmahdollisuutta ei vielä ole.

Villisian metsästyksessä sallittaisiin puolestaan myös elävänä pyytävän loukun tai muun vastaavan pyyntivälineen käyttäminen. Näin lisättäisiin villisikakannan rajoittamiseen – ja samalla afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen – käytössä olevia keinoja.

Valkohäntäpeurakannan kehitys erityisseurannassa

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on leikata valkohäntäpeurakantaa erityisesti tihentymäalueilla. Valkohäntäpeuroja ja muita hirvieläimiä ajavien koirien suurinta sallittua säkäkorkeutta esitetään siksi korotettavaksi 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Enimmäiskorkeuden nostaminen tehostaisi metsästystä ja houkuttelisi myös uusia harrastajia lajin pariin. Hirvieläinten metsästykseen voitaisiin muutoksen jälkeen käyttää muun muassa dreevereitä.

Tavoitteena on, että hirvieläinten metsästykseen käytettäisiin jatkossa hitaasti ajavia jäljestäviä koiria. Esitettävä korkeusrajan nostaminen mahdollistaisi kuitenkin myös monien ilmavainuisten ja nopeiden koirien käytön metsästykseen, mistä voisi esimerkiksi tietyissä lumiolosuhteissa seurata ongelmia. Maa- ja metsätalousministeriö voisi kuitenkin tarvittaessa rajoittaa tai kieltää metsästyslain nojalla tietyillä roduilla metsästämisen.

Maa- ja metsätalousministeriö seuraa tarkasti valkohäntäpeurakannan kehitystä ja voi tarvittaessa valmistella myös muiden keinojen käyttöönottoa metsästyksen tehostamiseksi. Tällä hetkellä tärkeintä olisi kuitenkin hyödyntää metsästyksessä uutta helmikuun puoliväliin saakka jatkettua metsästysaikaa, jotta kaikki jo myönnetyt pyyntiluvat saataisiin käytettyä täysimääräisesti. Merkittäviä vahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi voi lisäksi hakea vahinkoperusteisia poikkeuslupia.

Naakalle pesimäaikainen rauhoitus

Naakka siirrettiin elokuun 2018 alusta metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon, mutta pesimäaikaan ei sitäkään saa pyydystää. Pesimäajan kattava rauhoitusaika olisi asetusluonnoksen mukaan 1.5.–10.7.
Rauhoitusaikana naakan pyydystäminen olisi mahdollista vain Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan tai ilmoitusmenettelyn nojalla. Lyhyt rauhoitusaika ja naakan lisääminen lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta, vähentäisivät kuitenkin todennäköisesti poikkeuslupien tarvetta.

Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsästysasetuksen muuttamisesta (mmm.fi/lausunnolla)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 029 516 2055
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 029 516 2391
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lumijälkien laskenta riista- ja peltokolmioilla on alkanut

Riista.fi - 15.01.2019 - 11:14

Riistanisäkkäiden, oravasta hirveen, lumijälkien laskenta riista- ja peltokolmioilla on alkanut koko maassa. Talvilaskennat antavat tärkeää tietoa lajien pitkäaikaisista kannanmuutoksista.

Lumijälkiä lasketaan peltokolmioilla 1.1.–28.2.2019. Riistakolmioilla laskenta-aika on Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2019 ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3.2019. Talvilaskenta on riistakolmioilla järjestyksessä 31. ja peltokolmioilla 21.

Laskennan tekevät vapaaehtoiset metsästäjät. Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa talvilaskentojen avulla riistanisäkkäiden määrän vuosittaista ja pitkän aikavälin vaihtelua. Riistakolmiot.fi-palvelusta löytyvät laskentatulokset koko kolmiohistorian ajalta

Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset sähköisen Riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Sieltä löytyy ohjeita ja opastusta laskentojen tekijöille, oma kolmiokohtainen raportti sekä perustietoa laskettavista lajeista.

Laskenta vaatii lunta

Laskenta vaatii onnistuakseen yhtenäisen lumipeitteen ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Tällä hetkellä laskentaolosuhteet ovat melko hyvät suuressa osassa maata. Koska sää voi muuttua nopeasti, laskentaan kannattaa varautua heti otollisten kelien sattuessa.

– Viime vuosien lauhoina ja vähälumisina talvina varsinkin Etelä- ja Lounais-Suomessa laskentojen tekemisessä on ollut vaikeuksia. Alkuvuonna 2018 tammikuu oli Pohjois-Lappia lukuun ottamatta hyvin leuto. Helmikuun alussa saatiin Etelä-Suomeenkin kunnon lumipeite, mikä mahdollisti yli 700 riistakolmion laskemisen, riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskukselta kertoo.

Mikä on riistakolmio?

Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on 4 km, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 km.

Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen etelä- ja länsisuomalaisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. Peltokolmion sivujen pituudet ovat 2 km.

Viime vuosina kesälaskennassa on laskettu noin tuhat kolmiota ja talvilaskennassa 700 kolmiota. Talvella lasketaan riistanisäkkäiden lumijälkiä ja kesälaskennassa metsäkanalintuja (metso, teeri, pyy ja riekko).

Lisätietoa: www.riistakolmiot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto palkitsee Eränkävijät-sarjan vuoden erätekona

Metsästäjäliitto - 15.01.2019 - 10:27

 

Metsästäjäliitto palkitsee Ylen Eränkävijät-sarjan ensimmäistä kertaa jaettavalla Wadén-palkinnolla.  Tunnustus myönnetään taholle, joka on merkittävästi edistänyt metsästystä tai riistanhoitoa. 

Metsästäjäliiton hallitus valitsi uuden Wadén-palkinnon voittajaksi Ylen Eränkävijät-sarjan. Sarja palkitaan merkittävästä metsästyksen eteen tehdystä julkisuustyöstä.

Eränkävijät-sarja esittelee metsästystä ja kalastusta nykypäivän Suomessa. Sarjassa seurataan useamman intohimoisen eränkävijän elämäntapaa ja suhdetta ympäristöönsä. Heitä yhdistää rakkaus luontoon, vaikka taustoiltaan ja tarinoiltaan päähenkilöt ovat lähes toistensa vastakohtia ja kotoisin eripuolilta Suomea.
- Eränkävijät tuo positiivisella tavalla vastuullisen eränkäynnin perinnettä nykypäivään ja metsästyksen lähemmäksi suomalaisia. Sarja on toteutettu ennakkoluulottomasti ja täysin uudella tavalla ja se lisää metsästyksen yleistä hyväksyttävyyttä, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

Eränkävijät on myös ainoa Kultaisilla Venloilla palkittu eräohjelma. Edellisvuonna parhaan TV-ohjelman Venlan lisäksi ohjelmaa tähdittävä Aki Huhtanen voitti viime viikonloppuna vuoden parhaan esiintyjän palkinnon.
- Sarja on myyty jo yli 30 maahan, joten suomalaisen luonnon kauneus ja metsästäjien sitä kohtaan tuntema arvostus välittyvät myös ympäri maailmaa, Hallenberg lisää.

 

Tuotantoyhtiö arvostaa metsästäjien tunnustusta  

Eränkävijöiden vastaava tuottaja Teemu Hostikka yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.

- Metsästäjäliiton tunnustus lämmitti koko tekijätiimin mieltä. Kun metsästäjät itse antavat tunnustusta tekemästämme työstä, niin sitä tietää todellakin onnistuneensa, Hostikka sanoo.

Luonnonhoito on erittäin tärkeää eräretkeilyä aktiivisesti harrastavalle Hostikalle.
- Sarjan tekemisen aikana opin, että metsästäjät ja kalastajat ovat suurimpia luonnonsuojelijoita, koska heidän harrastuksensa tulevaisuus riippuu luonnosta ja sen hyvinvoinnista, hän summaa.

Wadén-palkinnon vastaanottaa yksi sarjan päähenkilöistä biologi Manu Soininmäki.
- Minusta on tärkeää tuoda luontoharrastuksia esille myös oman persoonan kautta. Huomionosoitus lämmittää suuresti sydäntä, me olemme siis onnistuneet, Soininmäki iloitsee.

Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan, joka oli Suomen puhelintoiminnan merkittävimpiä pioneereja sekä erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Vuotuinen Wadén-palkinto voidaan antaa suomalaiselle henkilölle tai toimijalle, joka on tehnyt merkittävää metsästyksen tai riistanhoidon edistämistyötä ja siten vaikuttanut metsästyksen tulevaisuuteen. Palkinto luovutetaan valtakunnallisten Riistapäivien illallistilaisuudessa tiistaina 15.1. Tuhannen euron rahapalkinnon lisäksi luovutetaan kunniakirja sekä palkinnosta muistoksi jäävä metsäaiheinen grafiikka.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valonvahvistintähtäinten käyttäminen supikoiran ja villisian metsästyksessä

Riista.fi - 11.01.2019 - 15:36

11.1.2019 on uutisoitu aseeseen kiinnitettävien valonvahvistimien ja pimeänäkölaitteiden käytöstä villisian ja supikoiran metsästyksessä. Uutisointi on herättänyt epätietoisuutta. Suomen riistakeskus näkee tarpeelliseksi antaa asiasta tarkentavaa tietoa.

Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla on sallittu kyseisten menetelmien käyttö Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella villisian ja supikoiran pyynnissä. Uudellamaalla Liljendalin ja Ruotsinpyhtään riistanhoitoyhdistyksissä on sallittu poikkeusluvalla vastaavanlaiset yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet villisian pyynnissä.

Kyseessä on kaksi erillistä poikkeuslupaa. Luvansaajina ovat Kaakkois-Suomen alueella Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri ry ja Uudellamaalla yksityishenkilö. Pyyntiä voivat harjoittaa vain poikkeusluvansaajien Suomen riistakeskukselle ilmoittamat henkilöt ja hekin vain poikkeusluvissa määritellyillä alueilla. Kaakkois-Suomessa lupaa voi käyttää korkeintaan 100 poikkeusluvansaajan Suomen riistakeskukselle ilmoittamaa henkilöä. Liljendalin ja Ruotsinpyhtään osalta henkilöitä voi olla korkeintaan kaksi kummastakin riistanhoitoyhdistyksestä. Vain näillä henkilöillä on mahdollisuus hyödyntää poikkeusmenetelmiä.

Kyseessä on rajoitettu kokeilu, jolla kerätään yksityiskohtaisen raportoinnin avulla kokemuksia menetelmistä. Poikkeusluvat ovat voimassa vuoden 2019 loppuun.

Faktat

Metsästyslain 33 §:ssä on kielletty yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa.
Kiinteän valon käyttö villisian ja supikoiran metsästyksessä on ollut metsästyslain 33 §:n 2 momentin perusteella mahdollista villisian ruokintapaikalla 15.6.2016 alkaen.
Suomen riistakeskuksen poikkeusluvat eivät liity eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevaan vieraslajilainsäädännön muuttamiseen, vaikka muutosesitykset osaltaan koskettavat myös supikoiraa.

Lisätiedot

Visa Eronen, riistapäällikkö, Uusimaa, p. 029 431 2331

Erkki Kiukas, riistapäällikkö, Kaakkois-Suomi, p. 029 431 2221

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Uudet avustusperusteet kannustavat riistanhoitoyhdistyksiä aktiiviseen toimintaan

Riista.fi - 11.01.2019 - 14:59
Riistanhoitoyhdistyksille vuosittain myönnettävä valtionavustus määräytyy jatkossa pääosin toiminnan tuotosten kuten järjestettyjen koulutustilaisuuksien ja riistakolmiolaskentojen määrien perusteella. Avustusten kokonaissumma säilyy kuitenkin samalla tasolla kuin ennenkin. Maa- ja metsätalousministeriön antama asetus yleisavustuksen uusista jakoperusteista tuli voimaan vuoden alussa.

Yhdistysten jäsenmäärien suhteessa jaetaan jatkossa 35 prosenttia yleisavustuksesta, loput 65 prosenttia jaetaan asetuksessa määriteltyjen toiminnan aktiivisuuteen liittyvien jakokriteerien perusteella. Uudistuksen tavoitteena on kannustaa riistanhoitoyhdistyksiä riistapolitiikan kannalta tärkeiden yhteiskunnallisten tehtävien toteuttamiseen.

Toimintaan liittyviä avustuksenjakoperusteita ovat muun muassa metsästäjätutkintoon valmistavien koulutusten määrät, metsästyksen valvojien toteuttamien valvontatapahtumien määrät, riistakolmioiden ja vesilintulaskentapisteiden määrät, aktiivisuus suurpetoyhdyshenkilöverkostossa sekä kouluille, oppilaitoksille ja muille nuorisoryhmille suunnattujen tilaisuuksien määrät.

Kaikki riistanhoitoyhdistykset ovat jatkossa avustusten suhteen yhdenvertaisessa asemassa, eikä jakoperusteissa ole enää esteitä myöskään yhdistysten vapaaehtoisille yhdistymiselle. Myös riistahallinnon hallinnollinen taakka pienenee, kun avustusten jakoperusteet ovat aiempaa selkeämmät ja yksinkertaisemmat.

Uudet jakoperusteet käyttöön vaiheittain

Yleisavustuksen uusia jakoperusteita sovelletaan kuluvana vuonna vasta puoleen avustuksen kokonaismäärästä, toinen puoli jaetaan vielä samoilla perusteilla kuin vuosina 2017 ja 2018. Kokonaan uusilla jakoperusteilla avustukset jaetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2020.

Asetukseen lisättiin lisäksi asetusluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella säännös, jonka mukaan yhdistyksen saama avustus ei voi vähentyä yhdessä vuodessa enempää kuin 20 prosentilla. Asetuksen viimeistelyssä huomioitiin myös useita muita lausuntokierroksella esiin nousseita toiveita, kuten ampumakoulutusten laskeminen mukaan avustuksen määrään vaikuttaviin koulutuksiin.

Riistanhoitoyhdistyksiä on tällä hetkellä Suomessa 294. Yhdistykset vastaavat toimialueellaan kestävän riistatalouden ja metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä sekä hoitavat niille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuilla. Valtionavustusten määrä on viime vuosina ollut yhteensä 2,34 miljoona euroa eli keskimäärin noin 8 000 euroa riistanhoitoyhdistystä kohden.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen jakoperusteista (1293/2018)

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 02951 62338, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Rusakoiden metsästyksessä alkaa loppukiri  

Riista.fi - 08.01.2019 - 08:59

Erikoisviljelmille, puutarhakasveille tai rehupaaleille vahinkoja aiheuttavat rusakot ja metsäjänikset on syytä poistaa metsästysaikana. Jäniseläinten metsästysaika päättyy helmikuun lopussa. Viljelijän tai puutarhurin kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin metsästäjiin hyvissä ajoin, jotta vahingot voidaan estää ennen herkkää lisääntymisaikaa. 

Jäniseläinten aiheuttamat menetykset voivat olla pahimmillaan tuhansia euroja. Paksun lumen aikana erityisesti rusakot kerääntyvät helppoihin ravintokohteisiin, jolloin ne voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa esimerkiksi marja- tai hedelmäviljelmillä. Halutuimpia kohteita ovat omenapuut, nuoret vadelmat ja pensasmustikat. Myös maataloudessa käytettävät rehupaalit ovat rusakoille mieluista ravintoa: paalit kannattaa suojata sijoittamalla ne lähelle tuotantotiloja tai aitaamalla paalialue verkolla.

Metsästyksen järjestäminen

Metsästys onnistuu tehokkaasti ajometsästyksenä, jossa sopivat rusakoiden päivämakuumäet ajetaan metsästäjien ja koirien avulla. Passimiesten sijoittelussa otetaan huomioon turvallisuus ja rusakoiden kulkureitit. Passipaikkoja suunniteltaessa on syytä muistaa, että ilman rakennuksen haltijan tai omistajan lupaa ei riistaeläintä saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Rakennuksen haltijan luvalla metsästys on mahdollista lain määräämää minimiä lähempänä.

Metsästyksestä on hyvä tiedottaa paikallisille maanomistajille, jolloin he saavat mahdollisuuden osallistua halutessaan metsästykseen. Yhdessä toteutettu metsästys tarjoaa oivan tilaisuuden jakaa tietoa metsästyksestä ja vahinkojen ennaltaehkäisystä. Rusakkokannan harvennuksella vähennetään niin ikään asutuksen läheisyyteen jänisten perässä tulevien ilvesten aiheuttamaa huolta, ja niiden vierailuista mahdollisesti johtuvia pienkotieläinvahinkoja.

Ensisijaisesti vahinkoja on pyrittävä estämään metsästysaikana ja vahinkokohteet suojaamalla, mutta taloudellisesti merkittäviä vahinkoja aiheuttavia riistaeläimiä voidaan vähentää myös rauhoitusaikana.  Siihen tarvitaan kuitenkin aina Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa. Valtio ei korvaa rusakon tai metsäjäniksen aiheuttamia vahinkoja.

Lisätietoja: Suomen riistakeskuksen riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat, ks. yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Evira on nyt Ruokavirastossa

Riista.fi - 07.01.2019 - 14:32

Vuoden 2019 alusta aloitti toimintansa uusi Ruokavirasto, joka syntyi kun Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta yhdistyivät.

Entisen Eviran eläintautitutkimustoiminta ja tautiseuranta säilyvät ennallaan, joten muutoksen vaikutus metsästäjäyhteisöön on vähäinen. Uuden viraston nettisivut sisältävät Eviran sivuilla olleet tiedot ja ohjeet. Löydät Ruokaviraston osoitteesta www.ruokavirasto.fi. Sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi, mutta evira.fi-loppuiset sähköpostiosoitteetkin toimivat vielä tämän vuoden ajan.

Villieläinnäytteet toimitetaan edelleen Matkahuollon paketteina, mutta osoitteeseen laitetaan vastaanottajaksi Eviran sijaan Ruokavirasto.

Näytteenlähetysohjeita: www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villielaimet/

Ruokaviraston vaihde p. 029 530 0400

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Itärajan villisika-aitaselvitys ei johda jatkotoimiin

Riista.fi - 04.01.2019 - 11:05

Maa- ja metsätalousministeriön tilaama selvitys Suomen itärajan villisika-aidan ekologisista vaikutuksista ei johda jatkotoimiin. Selvityksen mukaan Suomen itärajalle rakennettava aita ei pystyisi estämään villisian leviämistä Suomeen.

Villisika-aitaa on erittäin vaikea saada täysin tiiviiksi, joten sen merkitys afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisriskin pienentäjänä on kyseenalaista. Itäsuomalainen vesistöjen ja tiestön halkoma vaaramaisema on erittäin haasteellista pitävän aidan rakentamiselle ja ylläpidolle. Lisäksi vahvan villisian tehokas ja monipuolinen liikkumiskyky mahdollistaa aidan ohittamisen tai läpimenon.

Aita haittaisi myös monien Suomen biodiversiteettitavoitteiden toteutumista. Aidan vaikutus ei olisi negatiivinen pelkästään Suomen eläimistölle, vaan myös koko Fennoskandian ja Läntisen Euraasian suurnisäkäsfaunalle, etenkin lajeille, joiden levinneisyys kattaa raja-alueiden molemmin puolisia alueita kuten suurpedot ja hirvieläimet. Erityisesti suurpetojen osalta aita voisi vaikuttaa tulkintaan suomalaisten petokantojen elinvoimaisuudesta ja EU:n luontodirektiivin tavoitteiden saavuttamisesta.

Villisika-aitaa tarvittaisiin arviolta 500 km. Villisika-aidan vähimmäisvaatimukset täyttävän aidan kustannus paikalleen asennettuna on arviolta 30 000 – 32 000 euroa / km (alv 0 %) ilman raivauskustannuksia sekä maanvuokraa ja/tai pakkolunastusta.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostaa afrikkalaisen sikaruton torjunnassa ripeää toimintaa ja yhteistyön merkitystä.

– Afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä voidaan pienentää tutkimalla sairaat ja kuolleet eläimet nopeasti. Myös metsästyksellä voidaan vaikuttaa taudin ehkäisemiseen. Vuonna 2018 näytteitä afrikkalaisen sikaruton varalta otettiin 715 villisiasta ja 893 villisikaa saatiin metsästyssaaliiksi. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli tammikuussa 2018 noin 3155 villisikaa. Seuraava kanta-arvio julkistetaan helmikuussa tänä vuonna. Yhteistyössä viranomaisten, elinkeinon, riista-asiantuntijoiden ja metsästäjien kesken voimme parhaiten toimia leviämisriskin torjumiseksi, muistuttaa Husu-Kallio.

Käytännön esimerkki Tullin, Rajavartiolaitoksen, Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön välisestä viranomaisyhteistyöstä on Vaalimaan raja-asemalla 14. kesäkuuta 2018 aloittanut Suomen ensimmäinen elintarvikkeita etsivä tullikoira Aino. Koira etsii matkustajien mukana tulevia luvattomia eläinperäisiä elintarvikkeita, joiden mukana muun muassa afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen.

– Pääosin Venäjän rajalla työskentelevä Aino ei jää ainoaksi ruokakoiraksi vaan toiminta laajenee. Tulli aloittaa tänä vuonna ensimmäisen Helsinki-Vantaan lentoasemalle sijoitettavan ruokakoiran kouluttamisen ja Ainon kollega on näillä näkymin valmis virkaansa kesällä 2020. Toinen ruokakoira tehostaa osaltaan afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimia, iloitsee kansliapäällikkö Husu-Kallio.

Hallitus päätti vuoden 2019 budjettiin noin 2 miljoonan euron panostuksista afrikkalaisen sikaruton torjuntaan. Näillä resursseilla rajanylityspaikkoja varustetaan muun muassa infotauluilla ja katumusroskiksilla. Lisäksi matkustajatiedottamiseen velvoittava muutos eläintautilakiin on lähetetty eduskunnan käsittelyyn.

– Ministeriö jatkaa siis aktiivisesti afrikkalaisen sikaruton torjuntaa, mutta selvityksen myötä keskustelua aidan rakentamisesta itärajalle ei ole enää tarvetta jatkaa, Husu-Kallio toteaa.

Maa- ja metsätalousministeriö pyysi syksyllä 2018 Luonnonvarakeskusta selvittämään kaavaillun villisika-aidan ekologisia vaikutuksia. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira arvioi selvityksessä kuinka tehokkaasti aidalla voidaan torjua afrikkalaisen leviämistä Suomeen.

Selvitys: Itärajan villisika-aidan ekologiset vaikutukset

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 0400 291 910

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lintujen poikkeusluvat haussa nyt

Riista.fi - 01.01.2019 - 11:59

Vahinkoja aiheuttavia riistalintuja tai rauhoittamattomia lintuja ei voi pyytää ilman poikkeuslupaa lintujen pesimäaikana. Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan, jos pyynnille ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä pyynti vaikuta haitallisesti lajin suojelun tasoon. Lupahakemus tehdään Oma riista -palvelussa.

Riistalinnut ja rauhoittamattomat linnut, esimerkiksi sepelkyyhkyt ja räkättirastaat, voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja viljelyksille. Rastaiden aiheuttamia vahinkoja on usein mahdollista estää verkoin ja pelottimin, jolloin poikkeusluvalle ei ole varsinaista tarvetta. Muiden lajien munia ja poikasia syövät lajit, kuten varis ja harakka, taas aiheuttavat paikoitellen merkittävää haittaa muulle eläimistölle, vaikkakin elinympäristöjen hoidolla voidaan parantaa esimerkiksi lintujen pesien ja poikasten selviytymisedellytyksiä.

Poikkeuslupa voi olla viimesijainen ratkaisu, mikäli vahinkoja ei muuten pystytä riittävästi vähentämään. Ennakoitavissa olevissa vahinkotilanteissa hakemukset riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesimäajalle on syytä jättää mahdollisimman aikaisin, mielellään 2–2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua. Poikkeuslupa kannattaa hakea sähköisesti.

Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti siinä järjestyksessä, kun ne on pantu vireille. Päätösten laatiminen erilaisine selvityksineen vie aikaa, jolloin hakemusten käsittely saattaa ruuhkautua. Ennen poikkeusluvan täytäntöönpanoa on vielä pääsääntöisesti odotettava 30 vuorokauden mittainen valitusaika. Olemalla ajoissa liikkeellä pääsee todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti ongelmien ilmaantuessa.

Monivuotiset poikkeusluvat voivat tulla kyseeseen esimerkiksi rauhoittamattomien lintujen kohdalla marjanviljelylle aiheutuneiden vahinkojen vähentämisessä. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi pysyvälle kohteelle, eläimistön suojelemiseksi, tutkimuksen perusteella tai luonnonhoitohankkeen vuoksi.

Oma riista -palvelussa voi hakea myös ilmoitusmenettelyyn, joka koskee metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettujen rauhoittamattomien lintujen pyydystämistä tai tappamista. Ilmoitusmenettelyyn voidaan hyväksyä toistaiseksi voimassa olevaksi ajaksi.

Lue lisää poikkeusluvista ja ilmoitusmenettelystä.

Siirry lupahakuun (Oma riista)

Lisätietoja: Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto puolittaa nuorten jäsenmaksun

Metsästäjäliitto - 29.12.2018 - 16:59

Metsästäjäliitossa halutaan nuoret mukaan tekemään tulevaisuutta; mukaan toimintaan, seurojen jäseniksi, johtokuntiin ja varmistamaan suomalaisen metsästyskulttuurin jatkuvuus. Nuorten mukaan saamiseksi jäsenmaksu puolitettiin.

Metsästäjäliiton lauantaina pidetyssä ylimääräisessä liittokokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistus, jonka myötä 18-vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenjärjestöjen jäsenten ja henkilöjäsenten jäsenmaksu on puolet liittokokouksen päättämästä jäsenmaksusta. 

- Harrastuksen aloittamiseen kohdistuu muutenkin paljon kustannuksia, joten on kohtuullista helpottaa nuorten mukaan pääsyä, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg

Alennetun jäsenmaksun edellytyksenä on, että syntymävuosi on merkitty liiton jäsenrekisteriin jäsenmaksua edeltävän vuoden aikana. 

Nuoret Seuraan -kampanja jatkuu

Nuorisotyö kuuluu Metsästäjäliiton tärkeimpiin toimintamuotoihin. Tavoitteena on saada nuoret seurojen jäseniksi, aktiivisiksi vaikuttajiksi ja toiminnan jatkajiksi seurojen hallintoon. 

- Järjestämme ensi vuonna nuorille koulutusta esimerkiksi hyvästä yhdistys- ja seuratoiminnasta sekä tuotamme mallipohjan seurojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseksi, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Metsästäjäliitto jatkaa ensi vuonnakin Nuoret seuraan -kampanjaa, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen metsästysmahdollisuuksia etsivät nuoret ja nuoria jäseniä etsivät metsästysseurat.

- Metsästyksestä kiinnostuneille nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia päästä metsälle. Nykyinen uusien metsästäjien määrä ei riitä korvaamaan suurten ikäluokkien poistumaa lähivuosina. Kynnys on saatava matalaksi ja ovi auki, totea Hallenberg. 

Metsästäjäliitto tukee myös rahallisesti seuroja, jotka ottavat nuoria jäseniä tai uudistavat sääntöjään nuorisoystävällisiksi. Metsästäjäliitolla on olemassa valmiit nuorisoystävälliset mallisäännöt. 

Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Riihimäellä lauantaina 29.12.2018. Kokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistukset ja vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano. Jatkossa jokaisella piirillä on oma edustaja hallituksessa. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton hallitusvalinnat vahvistettiin

Metsästäjäliitto - 29.12.2018 - 16:45

Metsästäjäliiton ylimääräisessä liittokokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistukset ja vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano. Jatkossa jokaisella piirillä on oma edustaja hallituksessa. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä.

Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Riihimäellä lauantaina 29.12.2018. Ylimääräinen liittokokous vahvisti liiton uudet säännöt ja hallitusvalinnat. 

Kaikille piireille edustus hallitukseen

Uusien sääntöjen mukaisesti liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 10-18 muuta jäsentä. Muita jäseniä on liiton jäsenpiirien lukumäärää vastaava määrä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 

Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on ensimmäisellä kerralla erovuorossa puolet ja määrätään erovuoroiset arpomalla. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta ja heidän erovuoroisuutensa on erillisinä vuosina. Ensimmäisellä kerralla puheenjohtaja toimii täyden toimikauden ja varapuheenjohtaja vuoden. 

Hallitusvalinnat vahvistettiin Oulussa 24.11.2018 pidetyn liittokokouksessa esitetyn mukaisesti ja erovuoroiset arvottiin. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä. Uusi hallitus aloittaa tehtävänsä 1.1.2019.

 

Hallituksen jäsen (erovuoroisuus)

Henkilö kohtainen varajäsen

Piiri

Jukka Hautala (2 v)

Jyrki Koivusalo

Pohjanmaa

Pekka Julkunen (1 v)

Hannu Pohtinen

Pohjois-Savo

 

Kalevi Korhonen (1 v)

Veikko Piuva

Lappi

 

Antti Kuivalainen (1v)

Mika Elomäki

Pohjois-Karjala

 

Lars Kärkinen (2 v)

Mats Tuomela

Svenska Österbotten

 

Harri Käsmä (2 v)

Juhani Voutilainen

Kainuu

 

Petteri Lampinen (2 v)

Ari Teittinen

Suur-Savo

 

Bo-Krister Lindholm (2 v)

Tapani Koskela

Uusimaa

 

Ahti Lukkaroinen (2 v)

Kimmo Salo

Etelä-Häme

 

Timo Lähdekorpi (2 v)

Timo Mäkelä

Satakunta

 

Jani Nuijanmaa (2 v)

Heikki Taskinen

Keski-Suomi

 

Pauli Nyström (1 v)

Petri Passila

Pohjois-Häme

 

Veli Seikola (1 v)

Valto Ilola

Varsinais-Suomi

 

Juha Sormunen (1 v)

Simo Vertanen

Kymi

 

Sinikka Uusitalo (1 v)

Juho Prittinen

Keskipohja

 

Mikko Äijälä (1 v)

Henri Kinnunen

Oulu

 

 

Sääntöuudistukset hyväksyttiin

Sääntöuudistuksia tuli muun muassa 18-vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenmaksuihin, piirien liittokokousääniin sekä liittohallituksen jäsenmäärään. Muutettavaksi esitetty ylimääräistä liittokokousta koskeva kohta säilyi ennallaan.

Sääntöuudistuksen myötä 18 -vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenjärjestöjen jäsenten ja henkilöjäsenten jäsenmaksu on puolet liittokokouksen päättämästä jäsenmaksusta. Alennetun jäsenmaksun edellytyksenä on, että syntymävuosi on merkitty liiton jäsenrekisteriin jäsenmaksua edeltävän vuoden aikana.

Piirillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi edustaja piirin kutakin alkavan jäsenmäärän 5000 jäsentä kohden. Jatkossa piirillä on yksi ääni jokaista sellaista piirin jäsenmäärän alkavaa viisituhatlukua kohden, joista on suoritettu jäsenmaksu liitolle edellisen vuoden toimintavuoden loppuun mennessä. Aiemmin piireillä on ollut yksi ääni jokaista piirin jäsenmäärän alkavaa satalukua kohden.

Ylimääräistä liittokokouksia koskeva kohta säilyi ennallaan, ylimääräistä liittokokousta voidaan vaatia vain kirjallisesti. Ylimääräinen liittokokous pidetään, mikäli liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolme liiton piiriä sitä liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer