slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Syksyn saalis ennätykselliset 335 karhua

Riista.fi - 05.11.2018 - 12:00

Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 335 karhua. Saalismäärä kasvoi 103 eläimellä edellisvuoteen verrattuna. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Koko maan saaliskiintiötä nostettiin edellisvuodesta 100 yksilöllä.

Poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen lupamäärä oli 260 ja saalis 248 karhua. Kannanhoidollista metsästystä suunnattiin erityisesti itäisen Suomen karhutihentymäalueille sekä metsäpeura-alueille. Yli puolet (137) kannanhoidollisilla luvilla pyydetyistä karhuista kaadettiin Pohjois-Karjalassa.

Poronhoitoalueen alueellinen kiintiö oli yhteensä 95 karhua, joista 20 läntisellä poronhoitoalueella ja 75 itäisellä poronhoitoalueella. Läntisellä poronhoitoalueella kaadettiin 11 karhua. Itäisen poronhoitoalueen kiintiö ylittyi yhdellä kaadolla, kun kaksi viimeisintä kaatoa tapahtui tunnin sisällä. Yhteensä poronhoitoalueelta kaadettiin 87 karhua.

Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta oli runsastunut edellisvuoteen verrattuna. Ennen metsästystä kannan kooksi arvioitiin noin 1 800 yli vuoden ikäistä karhua. Suomen karhukanta täyttää suotuisan suojelutason kriteerit.

Taulukko karhusaalis alueittain 2018

Lisätietoja: Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

UEF: Metsästysmatkailuun motivoivat erilaiset tekijät

Riista.fi - 05.11.2018 - 10:45

Suomalaiset metsästäjät eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä metsästysmatkailun motivaatioiden suhteen, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava kauppatieteiden maisteri Jarno Sunin väitöstutkimus. Sen perusteella suomalainen metsästysmatkailija tekee sitä useampia metsästysmatkoja mitä motivoituneempi hän on kehittämään omia taitojaan, viettämään aikaa perheensä kanssa ja rentoutumaan.

Tavanomaisessa metsästyksessä metsästäjiä kiinnostavat luonnosta nauttiminen sekä metsästys koiran kanssa. Ulkomaille kohdistuvissa metsästysmatkoissa haetaan uusia kokemuksia ja maisemia, uudenlaisia metsästystapoja sekä uusien ihmisten tapaamista. Metsästäjät, jotka suhtautuvat harrastukseen vakavasti matkustavat harrastuksensa vuoksi todennäköisemmin, ja heitä motivoi metsästystaitojen kehittäminen sekä muut koulutukselliset elementit, jotka voivat edistää heidän metsästysharrastustaan.

Suni tarkastelee väitöskirjassaan harrastematkailijoiden matkustusmotiiveja, jotta voisimme ymmärtää paremmin, mitkä asiat ajavat ihmisiä matkustamaan vapaa-ajan harrastustensa vuoksi. Tutkimuksessa keskitytään metsästysmatkailuun ja erityisesti suomalaisiin metsästäjiin. Nykyisin suomalaiset metsästäjät joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja jopa kotimaassa voidakseen osallistua metsästysharrastukseen. Tutkimuksessa metsästysmatkalla tarkoitetaan vähintään yhden vuorokauden kestävää, yöpymisen vaativaa matkaa, joka suuntautuu metsästäjän tavanomaisten metsästysalueiden ulkopuolelle.

Väitöskirja sisältää kolme osatutkimusta, joissa selvitetään, millaisia metsästysmatkailijatyyppejä suomalaisten metsästäjien keskuudessa esiintyy, mitkä sisäiset motivaatiot johdattavat metsästäjiä matkustamaan ja mikä metsästysmatkakohteissa vetää puoleensa. Lisäksi tutkitaan harrastuksen vakavuuden suhdetta matkailuhalukkuuteen.

Kauppatieteen maisteri Jarno Sunin matkailun markkinoinnin ja johtamisen alaan kuuluva väitöskirja ”Understanding the travel motivation of a serious leisure tourist – Hunting tourism as an example” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Melville Saayman (North-West University) sekä kustoksena professori Raija Komppula Itä-Suomen yliopistosta.

Väitös matkailun markkinoinnin ja johtamisen alalta

Väittelijä: KTM Jarno Suni

Väitösaika ja -paikka: 9.11. klo 12, C2, Carelia, Joensuun kampus

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Susien aiheuttamia kotieläinvahinkoja voidaan ennaltaehkäistä

Riista.fi - 05.11.2018 - 09:23

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä tarkasteli susien aiheuttamia kotieläinvahinkoja ja niiden ennaltaehkäisyä. Suurin osa susien aiheuttamista kotieläinvahingoista koskee lampaita ja koiria.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että kotieläimiin kohdistuvien vahinkojen kohdalla on tärkeää panostaa ennakointiin. Ennakoinnin merkitys korostuu erityisesti susien liikkuessa uusille alueille ja uusien reviirien muodostuessa. Suojatoimenpiteisiin tulisi ryhmän mielestä varata lisää yhteiskunnan resursseja, jotta aiempaa useampi tilallinen voisi suojata kotieläimiään tehokkaasti.

Kotieläimistä alttiita petovahingoille ovat erityisesti laiduntavat lampaat. Vahinkoja ehkäisevät tehokkaimmin sähköiset suurpetoaidat, jotka estävät suurpetojen pääsyn laidunalueille. Susivahinkojen ehkäisemiseksi on myös muita keinoja kuten yösuojan käyttö. Neuvontaa suojausmenetelmistä saa Suomen riistakeskukselta, jonka kotisivuilta löytyvät ohjeet tuotantoeläinten ja mehiläistarhojen suojaamiseen sekä petoaitatarvikkeiden hakemiseen. Ennakkosuojausta ja muita susivahinkojen vähentämiseen liittyviä keinoja käsitellään myöhemmin hoitosuunnitelmatyön aikana vielä uudestaan.

Kotieläinvahinkojen korvaussumma vuonna 2017 noin 190 000 euroa

Riistavahinkorekisteritietojen perusteella susi on 2010-luvulla aiheuttanut vuosittain määrällisesti eniten kotieläinvahingoista lammasvahinkoja ja toiseksi eniten koiravahinkoja. Lammasvahinkoja on ollut 2010-luvulla vuosittain useista kymmenistä noin pariin sataan ja koiravahinkoja vuodesta riippuen parista kymmenestä noin viiteenkymmeneen. Korvattavien vahinkojen arvon suhteen koiravahingot nousevat kuitenkin suurimmaksi. Maaseutuviraston tuottaman vahinkoyhdistelmän mukaan suden aiheuttamat koiravahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan yhteensä noin 150 000 euroa, lammasvahingot noin 37 000 euroa, nautavahingot noin 3 000 euroa ja irtaimiston vahingot reilu 2 000 euroa.

Suurpedoista eniten kotieläinvahinkoja on aiheuttanut karhu, mutta vahinkojen korvausarvon suhteen on ollut vaihtelua suden ja karhun välillä.
Suden aiheuttamat kotieläinvahingot keskittyvät erityisesti heinä- ja marraskuun väliselle ajalle. Lammasvahinkoja syntyy eniten heinä- ja syyskuun välisenä aikana, koiravahinkoja taas syys- ja marraskuun välisenä aikana.

Suomen susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä kokoontui tiistaina 30.10. Seuraavaksi susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä käsitellään susien pihahavaintoja ja kysymystä siitä, milloin susi voidaan havainto- ja muiden tietojen perusteella tulkita uhkaa-aiheuttavaksi. Lumipeitteen tullessa jälkihavaintoja susista tullaan taas tekemään enemmän. Havainnoista voi ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, joka käy paikan päällä varmistamassa havainnon. Pihahavaintojen jälkeen käsittelyvuorossa hoitosuunnitelmatyössä ovat poikkeusluvat ja myöhemmin porovahingot.

Osana susikannan hoitosuunnitelman päivitystä tarkastellaan myös muiden maiden susikantojen hoitosuunnitelmia ja kansainvälisiä julkaisuja.

Suden aiheuttamat kotieläinvahingot 2010-luvulla
Graafiset esitykset suurpetojen aiheuttamista poro- ja kotieläinvahingoista 2010-luvulla
Suurpetovahinkojen estämisestä Suomen riistakeskuksen verkkosivuilla
Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä tarkasteltiin koiravahinkojen ehkäisemistä
Asettamispäätös

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 029 516 2391, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Jussi Laanikari, erityisasiantuntija, p. 0295162432
Vesa Ruusila, erätalousneuvos, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistan ruokinta jatkuu yli talven  

Riista.fi - 30.10.2018 - 09:00

Talven lähestyessä luonto lakastuu ja eläinten ravinnonsaanti vaikeutuu. Eläinten talviruokinta on hyvä aloittaa jo ennen lumen tuloa, jotta eläimet löytävät ruokintapaikat ja niiden elimistöllä on aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon. Aloitettua talviruokintaa tulee jatkaa aina lumien sulamiseen saakka.

Oikein sijoitettu ruokintapaikka vähentää maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheutuvia vahinkoja. Lisäksi ruokintapaikoilla on merkittävä rooli pienten hirvieläinten kannanhoidossa, sillä suurin osa vuotuisesta saaliista saadaan vahtimismetsästyksessä.

Pienet hirvieläimet kuten kuusipeura, valkohäntäpeura sekä metsäkauris ovat tyypillisiä talviruokinnan kohteita. Lisäksi metsäjänis ja rusakko sekä riistalinnuista fasaani ja peltopyy tulevat halukkaasti tarjotulle ruokinnalle.

Ruokintapaikan ylläpitämiselle tulee aina olla maanomistajan lupa. Paikka tulee valita eläinten luontaisten elinalueiden mukaan ja välttää vilkasliikenteisien teiden läheisyyttä.

– Ruokintapaikka on sijoitettava siten, etteivät eläimet joudu kulkemaan vilkkaiden teiden ylitse päivälepopaikoiltaan. Ruokinta pihapiirissä johtaa eläinten kesyyntymiseen ja voi aiheuttaa muun muassa liikenne- ja puutarhavahinkoja, Marko Muuttola Suomen riistakeskuksesta kertoo.

 

Monipuolista ravintoa ja maltillista tarjontaa

Talviruokinta on eläinten perusenergiahuoltoa, joka auttaa selviämään talven yli seuraavaan lisääntymiskauteen. Tarjottavan ravinnon määrän tulisi vastata ruokintapaikalla käyvien eläinten määrään niin, ettei ylitarjontaa synny.

– Oikein mitoitetulla ruokinnalla myös mahdollisten tautien ehkäisy on paremmin hallinnassa, Muuttola sanoo.

Syksyn omenasatoa voi hyödyntää riistanruokinnassa, samoin juurekset, peruna ja rehujuurikkaat kelpaavat hyvin nisäkkäille. Lisäksi tarjotaan viljaa sekä mieluiten apilapitoista heinää. Riistalinnuille tarjotaan viljaa sekä soraa jauhinkiviksi. Lintujen ruokintapaikan läheisyydessä tulee sijaita suojakasvillisuutta, mihin linnut voivat paeta vaaran uhatessa. Riistan ruokintapaikoista hyötyvät myös pikkulinnut.

Pilaantunutta ravintoa ei eläimille tarjota. Esimerkiksi vanhaa leipä tai pulla voi sisältää homekasvustoa, mikä saattaa aiheuttaa vakavia ruoansulatushäiriöitä ja eläimen menehtymisen. Ruokintapaikan puhtaus on tärkeää eläinten hyvinvoinnille ja maahan ruokittaessa tulee paikkaa aina hieman vaihtaa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pentuehavaintojen väheneminen näkyi ilvesluvissa

Metsästäjäliitto - 26.10.2018 - 12:44

Riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Lupien määrä lähes puolittui viime vuoteen verrattuna. Osassa maata taustalla on Tassu-havaintojen vähentyminen, osassa maata on saavutettu tavoiteltu kanta.

Viime vuosina kannanhoidollisella metsästyksellä on pyritty pysäyttämään ilveskannan kasvu. Nyt tavoitteeksi on asetettu kannan pitäminen vakaana. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat 205 ilveksen pyytämiseen. Lupamäärä putosi noin puoleen edellisvuodesta.

Kanta-arvio pohjautuu kirjattuihin havaintoihin

Kolmena edellisenä vuonna lupia myönnettiin runsaasti, koska kannan kasvua haluttiin rajoittaa. Nyt Luke arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 1 865–1 990 yli vuoden ikäistä ilvestä, ja tahtotila on pitää kanta vakaana.

Ilvespentueiden havaintoja oli 16 prosenttia vähemmän kuin edelliskaudella.

- Osassa Suomea ilveskantaa on metsästäjien havaintojenkin mukaan pienentynyt. Osassa maata taas havaintoja ei harmillista kyllä raportoida tai kirjata, kertoo Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Kaikki pentuehavainnot Tassu-järjestelmään

Kanta-arvio pohjautuu Tassu-suurpetohavaintojärjestelmän kirjauksien ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon. Käytännössä vain Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla on suoritettu lumijälkilaskentoja, joten muuten arvio pohjautuu kokonaan Tassu-havaintoihin.

- Ilveksen yleistyessä myös jälkiin on totuttu, eikä havaintoja ilmoiteta yhtä ahkerasti kuin aiemmin. Kanta-arvio kuitenkin muodostuu näistä havainnoista. Erityisen tärkeitä ovat pentuehavainnot, on todella tärkeää viedä ne Tassu-järjestelmään määräaikaan mennessä. Näistä havainnoista syntyy taas seuraava kanta-arvio, Siitari muistuttaa.

Metsästyksen johtaja vaaditaan nyt myös ilvesjahdissa

Metsästyksen johtajaa on edellytetty tähän saakka vain hirven ja peuran metsästyksessä. Lainmuutoksen myötä nyt myös suden, karhun, ahman ja ilveksen poikkeusluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia. Lue lisää asiasta täältä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Lounais-Lappiin kaksi kannanhoidollista poikkeuslupaa ilveksen pyyntiin

Riista.fi - 25.10.2018 - 07:29

Suomen riistakeskus on myöntänyt joulukuun alusta alkavalle pyyntikaudelle Lappiin poronhoitoalueen ulkopuolelle kannanhoidollisen poikkeusluvan kahden ilveksen pyyntiin. Yksi lupa on myönnetty Keminmaan ja yksi lupa Tornion riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Edellisenä metsästyskautena vastaavien alueiden ilvessaalis oli yksi ilves.

Ilvesten pyyntiä suositellaan kohdennettavaksi mahdollisen vahinkokohteen tai asutuksen läheisyydessä liikkuvaan yksinäiseen eläimeen. Ongelmaksi koetuista tai pelottomasti käyttäytyvistä ilveksistä kannattaakin ilmoittaa alueen metsästäjille. Pyynnillä pyritään myös vähentämään poronhoitoalueelle vaeltavien ilvesten määrää ja sitä kautta poronhoitoalueella aiheutuvia porovahinkoja. Poronhoitoalueen ulkopuolella ilveksen kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvilla alkaa 1. joulukuuta ja kestää helmikuun 28. päivään saakka.

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä on suositeltavaa ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle tai riistanhoitoyhdistykselle. Yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta riista.fi.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueelle kolme poikkeuslupaa ilveksen metsästämiseen

Riista.fi - 24.10.2018 - 14:24

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on metsästysvuonna 1.8.2018-31.7.2019 Suomessa säädetty saaliiksi saatavien ilvesten enimmäismääräksi 205 yksilöä. Tästä määrästä Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueelle on myönnetty kolme poikkeuslupaa. Poikkeusluvista kaksi on myönnetty Kalajoki, Himanka, Kannus ja Lohtaja alueelle.  Yksi poikkeuslupa on myönnetty Ähtäriin. Poikkeuslupia myönnettiin vain alueille, joilla on vakaa ilveskanta sekä merkittävä tarve yksittäisten eläinten metsästämiseen.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen riistakeskus Pohjanmaan toiminta-alueella olevan 20-35 vuotta vanhempaa ilvestä ennen metsästyskautta 2018-2019. Arvioitu pentueiden määrä vuonna 2017 oli samaisella alueella 3-6 kpl. Pohjanmaan alueen ilveskanta on viime vuosina pienentynyt, jonka seurauksena myös poikkeuslupia on vähennetty merkittävästi.

Luonnonvarakeskuksen arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja kirjaamiin näkö- ja jälkihavaintoihin. Erityisen tärkeitä ovat pentuehavainnot. Havainnot ilveksistä tai ilvespentueista tulee ilmoittaa tuoreeltaan oman paikkakunnan petoyhdyshenkilölle. Yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta www.riista.fi.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Keski-Suomeen myönnettiin poikkeusluvat 16 ilveksen pyyntiin

Riista.fi - 24.10.2018 - 14:16

Suomen riistakeskus on myöntänyt Keski-Suomen alueelle kannanhoidolliset poikkeusluvat 16 ilveksen pyyntiin 1.12. alkavalle metsästyskaudelle.  Lupamäärä on huomattavasti pienempi kuin viime vuonna.

Keski-Suomen alueelta tuli 22 hakemusta yhteensä 63 ilveksen pyyntiin. Luvat myönnettiin alueille, joissa ilveskanta on kaikkein tihein.

Keski-Suomen ilveskanta on selvästi pienentynyt viime vuosina. Laskevan trendin taustalla on todennäköisesti viimeisen kahdeksan vuoden metsästysverotus. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Keski-Suomessa on 145 – 160 yli vuoden ikäistä ilvestä. Viime vuonna arvio oli 220 – 230 ilvestä.

Keski-Suomen alueella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään kannan laskun hallittuun tasaamiseen sekä tihentymistä johtuvien sosiaalisten ongelmien lievittämiseen. Pyynnin tavoitteena on kannan tasaisempi jakautuminen maakunnan alueelle.

Ilveksen metsästysaika on 1.12.2018 – 28.2.2019.

Ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat Keski-Suomessa 2018

Ilves Keski-Suomessa 2018

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etelä-Savoon kannanhoidollisia ilveslupia edellisvuotta vähemmän

Riista.fi - 24.10.2018 - 14:09

Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä-Savoon joulukuun alusta alkavalle pyyntikaudelle luvan 26 ilveksen kannanhoidolliseen poikkeuspyyntiin. Poikkeusluvat on kohdennettu Luonnonvarakeskuksen kirjaamien pentuehavaintojen perusteella tiheimmille ilvesalueille.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Etelä-Savon aikuisilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 210 – 225 yksilöä. Koko maan kannaksi Luonnonvarakeskus arvioi noin 1865 – 1990 yli vuoden ikäistä ilvestä. Ilveskanta on pienentynyt valtakunnan tasolla noin 21 % joka on johtanut kannanhoidollisen pyyntilupakiintiön pienenemiseen edellisvuodesta. Tänä vuonna poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella voidaan metsästää 205 ilvestä, kun edellisenä vuonna kiintiön koko oli 404 ilvestä.

Arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja Tassu -järjestelmään kirjattuihin pentuehavaintoihin. Vuonna 2017 arvioitiin eteläsavolaisissa metsissä liikkuneen vajaa 45 ilvespentuetta.

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä tulee ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle tai riistanhoitoyhdistykselle. Yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta www.riista.fi .

Edellisenä metsästyskautena Etelä-Savon ilvessaalis oli 35 eläintä. Ilveksen metsästysaika päättyy 28. helmikuuta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilvesten poikkeusluvat myönnetty – Pohjois-Pohjanmaalle yhteensä 21 lupaa

Riista.fi - 24.10.2018 - 13:46

Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on ilveskannan pitäminen vakaana.

Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 205 ilveksen pyytämiseen, josta Oulun riistakeskusalueen osuus oli yhteensä 21 poikkeuslupaa. Lupamäärä putosi noin puoleen edellisvuodesta. Syy lupamäärän laskuun on ilveskannan pienentyminen kolmen edellisen vuoden voimakkaan verotuksen myötä. Viime vuonna Suomen riistakeskus myönsi Pohjois-Pohjanmaalle poikkeusluvat 41 ilveksen pyyntiin poronhoitoalueen ulkopuolelle, kun lupamäärä koko maassa oli tuolloin yhteensä 497. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 1 865–1 990 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Lupien kohdentamisessa painotettiin alueita, joilla ilveskanta on tihein. Erityishuomiota kiinnitettiin myös MetsäpeuraLife-hankkeen siirtoalueisiin sekä porohoitoalueen läheisyyteen. Lupamäärä laski merkittävästi kaikilla riistakeskusalueilla lukuun ottamatta Rannikko-Pohjanmaata, jonne lupia on edellisvuosinakin myönnetty vain muutamia kappaleita. Lupamäärän lasku oli pienintä alueilla, joilla kannan koko on ollut vakaa.

Poronhoitoalueella ilveksen pyynti on ollut mahdollista 1.10. alkaen. Suomen riistakeskus myönsi yhden ilveksen kannanhoidollisen poikkeusluvan poronhoitoalueelle jo aiemmin syksyllä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistakeskuksen Satakunnan toimialueelle poikkeusluvat 15 ilvekselle

Riista.fi - 24.10.2018 - 13:35

Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueelle on metsästyskaudelle 1.12.2018 – 28.2.2019 myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia kaikkiaan 15 ilveksen metsästämiseen. Edellisellä metsästyskaudella ilveksiä kaadettiin 27.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueella elää tällä hetkellä 130 – 145 aikuista ilvestä, sekä niille tänä vuonna syntyneet pennut. Vuonna 2017 toimialueelle arvioitiin syntyneen 22 – 25 ilvespentuetta. Kanta-arvioiden perusteella ilveskanta on ollut viime vuosina laskussa.

Arvio ilvesten määrästä perustuu paikallisille suurpetoyhdyshenkilöille ilmoitettuihin pentuehavaintoihin. Havainnot suurpedoista kannattaa ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle. Yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta (https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/).

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilveslupia selvästi aiempaa vähemmän Pohjois-Karjalaan

Riista.fi - 24.10.2018 - 13:05

Pohjois-Karjalaan on myönnetty luvat 14 ilveksen kannanhoidolliseen poikkeuspyyntiin. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Pohjois-Karjalan ilveskanta on pienentynyt selvästi edellisvuodesta. Edellisellä metsästyskaudella Pohjois-Karjalassa myönnettiin luvat 33 ilveksen pyyntiin.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Karjalan ilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 180-200 yksilöä. Vuotta aiemmin vastaava arvio oli 240-250 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen tekemä arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja kirjaamiin havaintoihin. Vuonna 2017 arvioitiin Pohjois-Karjalan alueella liikkuneen 30-33 ilvespentuetta, kun pentueita oli vuotta aiemmin 40-42.

Koko maan ilveskanta on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan pienentynyt 21 prosenttia edellisvuodesta ollen nyt 1865-1990 aikuista eläintä. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen on myönnetty poikkeusluvat 205 ilveksen pyyntiin. Lupamäärä on noin puolet pienempi kuin edellisenä vuonna.

Ilveksen metsästyskausi alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Etelä-Kainuuseen poikkeuslupia viiden ilveksen pyyntiin

Riista.fi - 24.10.2018 - 13:05

Suomen riistakeskus on myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia viiden ilveksen metsästykseen Kainuuseen poronhoitoalueen ulkopuolelle. Lupa-alueittain määrä jakautuu siten, että Kuhmon, Sotkamon, Paltamon, Kajaanin ja Vuolijoen riistanhoitoyhdistysten alueilla voidaan metsästää yksi ilves kullakin alueella. Puolangan poronhoitoalueen ulkopuoliselle alueelle ei myönnetty poikkeuslupia. Poikkeuslupia haettiin kuudella hakemuksella yhteensä 48 ilveksen pyyntiin.

Kainuussa ilveksen metsästysverotuksen taso on ollut voimakasta jo useiden vuosien ajan. Tavoitteena on ollut vähentää ilveksen metsäpeuroihin kohdistuvaa saalistusta ja suuria ilveksen aiheuttamia vahinkoja porotaloudelle. Näistä syistä johtuen ilveksiä on vähennetty erityisesti metsäpeurojen keskeisimmiltä esiintymisalueilta sekä poronhoitoalueelta ja sen tuntumasta poronhoitoalueen ulkopuolella. Toimella on pyritty siihen, että poronhoitoalueelle ei vaeltaisi niin paljon ilveksiä Etelä-Kainuusta. Voimakkaasta verotuksesta johtuen Kainuun ilveskanta on pienentynyt huomattavasti takavuosista. Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Kainuussa elelisi noin 70-90 aikuista ilvestä ennen metsästyskautta, kun esimerkiksi vuonna 2014 arviotiin ilveksiä olevan 155-190.

Metsäpeurojen lentolaskenta viime talvena keskeytyi vaikeiden olosuhteiden takia, joten viime aikaista kuvaa Kainuun metsäpeurakannan kehityksestä ei ole saatavilla. Edeltävien laskentojen mukaan Kainuun metsäpeurakannan väheneminen näyttäisi ainakin pysähtyneen. Poronhoitoalueella ilveksen aiheuttamat vahingot vähenivät viime talvena huomattavasti verrattuna edeltävään talveen. Ilveksen aiheuttamia porovahinkoja tapahtui noin kolmasosa siitä, mitä edeltävänä talvena.

Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Kainuun ilveskanta keskittyy poronhoitoalueen ulkopuolelle, joten Suomen riistakeskus ei ole myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia Kainuun poronhoitoalueelle. Alueella voidaan tulevana talvena pyytää ilveksiä ns. vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla, mikäli kriteerit niiden myöntämiseen täyttyvät.

Viime talvena kannanhoidollisilla poikkeusluvilla pyydettiin Kainuun poronhoitoalueella 13 ilvestä ja poronhoitoalueen ulkopuolella 28 ilvestä.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilveksen poikkeuslupien määrä Pohjois-Savossa putosi puoleen

Riista.fi - 24.10.2018 - 13:04

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Savoon poikkeusluvat 23 ilveksen metsästämiseen. Poikkeuslupamäärä on puolet pienempi kuin viime vuonna. Koko maan ilveskanta-arvio on pienentynyt ja se vaikuttaa poikkeuslupien määrään myös Pohjois-Savossa. Kirjattujen pentuehavaintojen vähäisyydestä ja hakemusalueen pienestä koosta johtuen viidelle hakijalle tuli kielteinen päätös.

Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Savon aikuisilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 215 – 230 vuotta vanhempaa yksilöä, kun vuotta aiemmin vastaava arvio oli 260 – 275 yksilöä. Ilveskanta-arvio pieneni koko maassa 2 355–2 495 yli vuoden ikäisestä yksilöstä hiukan vajaaseen 1900 yli vuoden ikäistä eläintä.

Arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin Tassu -järjestelmään kirjamiin pentuehavaintoihin. Vuonna 2017 arvioitiin pohjoissavolaisissa metsissä liikkuneen 44 – 47 ilvespentuetta.

Ilvesten poikkeuspyynti tulee kohdentaa mahdollisen vahinkokohteen tai asutuksen läheisyydessä liikkuvaan yksinäiseen eläimeen. Ongelmaksi koetuista tai pelottomasti käyttäytyvistä ilvesyksilöistä kannattaa ilmoittaa alueen metsästäjille.

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä tulee ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle tai riistanhoitoyhdistykselle. Yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta www.riista.fi.

Joulukuun alussa alkavalle kaudelle poikkeuslupia haettiin yhteensä 103 ilveksen metsästämiseen 23 hakemuksella. Edellisenä metsästyskautena Pohjois-Savon ilvessaalis oli 46 eläintä. Ilveksen metsästysaika päättyy 28. helmikuuta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kaakkois-Suomeen 19 ilveksen kannanhoidollista poikkeuslupaa

Riista.fi - 24.10.2018 - 13:02

Suomen riistakeskus on myöntänyt Kaakkois-Suomeen joulukuun alusta alkavalle pyyntikaudelle poikkeusluvan 19 ilveksen kannanhoidolliseen pyyntiin.

Poikkeuslupia voivat käyttää alla olevien riistanhoitoyhdistysten alueilla sijaitsevat kahteen erilliseen suurpetojen yhteislupaan ilmoittautuneet metsästysseurat ja –seurueet yhteislupien ylijohtajien, oman alueensa aluejohtajien ja oman riistanhoitoyhdistyksen alueen suurpetojen metsästyksen yhteyshenkilön antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

 

Poikkeusluvat on myönnetty seuraaville alueille:

Koillinen kannanhoitoalue yhteensä enintään 6 ilvestä jakautuen seuraavasti:

Rautjärvi ja Parikkala yhteisalue 3 ilvestä

Ruokolahti-Imatra 3 ilvestä

 

Rajan kannanhoitoalue yhteensä enintään 3 ilvestä jakautuen seuraavasti:

Joutseno ja Etelä-Saimaa yhteisalue 2 ilvestä

Ylämaa 1 ilves

 

Keskinen kannanhoitoalue yhteensä enintään 8 ilvestä jakautuen seuraavasti:

Lemi-Taipalsaari 1 ilves

Luumäki 1 ilves

Miehikkälä ja Virolahti yhteisalue 2 ilvestä

Savitaipale-Suomenniemi 1 ilves

Sippola ja Vehkalahti-Hamina yhteisalue 2 ilvestä

Valkeala-Kouvola 1 ilves

 

Läntinen kannanhoitoalue yhteensä enintään 2 ilvestä jakautuen seuraavasti:

Anjala, Elimäki, Kymi-Karhula ja Pyhtää yhteisalue 1 ilves

Iitti ja Jaala-Kuusankoski yhteisalue 1 ilves

 

Luonnonvarakeskus on arvioinut Kaakkois-Suomen ilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 145 – 155 yli vuoden vanhaa yksilöä.

Edellisenä metsästyskautena Kaakkois-Suomen ilvessaalis oli 25 eläintä. Ilveksen metsästysaika päättyy 28. helmikuuta 2019.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilvesten poikkeusluvat myönnetty

Riista.fi - 24.10.2018 - 13:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on ilveskannan pitäminen vakaana.

Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 205 ilveksen pyytämiseen. Lupamäärä putosi noin puoleen edellisvuodesta. Syy lupamäärän laskuun on ilveskannan pienentyminen kolmen edellisen vuoden voimakkaan verotuksen myötä. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 1 865–1 990 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Lupien kohdentamisessa painotettiin alueita, joilla ilveskanta on tihein. Erityishuomiota kiinnitettiin myös MetsäpeuraLife-hankkeen siirtoalueisiin sekä porohoitoalueen läheisyyteen. Lupamäärä laski merkittävästi kaikilla riistakeskusalueilla lukuun ottamatta Rannikko-Pohjanmaata, jonne lupia on edellisvuosinakin myönnetty vain muutamia kappaleita. Lupamäärän lasku oli pienintä alueilla, joilla kannan koko on ollut vakaa.

Poronhoitoalueella ilveksen pyynti on ollut mahdollista 1.10. alkaen. Suomen riistakeskus myönsi yhden ilveksen kannanhoidollisen poikkeusluvan poronhoitoalueelle jo aiemmin syksyllä.

Ilvesten kannanhoidolliset poikkeusluvat alueittain 

Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

Aselakiesitys eduskuntaan aiempaa lievempänä sidosryhmien lausuntojen pohjalta

Metsästäjäliitto - 22.10.2018 - 12:07

Hallitus antoi 11.10. eduskunnalle esityksen muutoksista ampuma-aselakiin, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin ja asevelvollisuuslakiin. Esitys on Metsästäjäliiton ja muiden sidosryhmien palautteen ansiosta aiempaa lievempi. Kaikilta kiristyksiltä ei silti voi välttyä, koska Suomella on EU:n jäsenenä velvollisuus saattaa uudistetun tuliasedirektiivin vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön.

Keskeisimmät lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset:
  • Isokokoisten latauslaitteiden luvanvaraisuus ei enää koske toimintakelvottomia laitteita, eikä latauslaitteita, jotka on valmistettu sarjatuliaseeseen, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946.
  • Reserviläispoikkeuksessa sijoituksen tai suunnitellun sijoituksen sijaan käytetään nyt termiä "sijoituskelpoinen". Myös viittaukset yläikärajaan on poistettu.
  • Reserviläispoikkeuksen ikäraja laskettiin 20 vuodesta 18 vuoteen, aktiivisuutta vaaditaan 12 kk, ei 24 kk ennen luvan myöntämistä. Lausunnolla olleessa versiossa ensimmäinen lupa reserviläisperusteella oli määräaikainen, nyt lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva.
  • Myös urheilupoikkeuksella luvitettavista A-luokan pitkistä aseista vaatimus aktiivisuudesta on nyt 12 kk, ei 24 kk. Käsiaseissa säilyisi 24 kk vaatimus.
  • Ilmoitus aseen lanaamisesta tulisi tehdä, jos lainaaminen kestää yli 30 päivää (aiemmassa luonnoksessa 10 päivää).
  • Keräilyaseiden automaattinen ampumakielto on poistettu ja nykyinen käytäntö säilyy, eli ampumakielto on lupaviranomaisen harkinnassa.
Lupien valvonta tarkentuu

Kiristyksiäkin on kuitenkin luvassa. Aseluvan haltijoita seurataan jatkossa enemmän ja aselupia tarkastellaan säännöllisesti. Hallussapito-lupa voidaan peruuttaa, jos luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää ole. Metsästysperusteella myönnetyssä aseluvassa harrastuksen aktiivisuuden osoitukseksi riittää näillä näkymin metsästyskortti.
Esitys menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn ja voi toki muuttua vielä sielläkin. Mutta ennen kesäkuuta 2017 myönnetyt aseluvat ovat voimassa lainmuutoksen jälkeenkin.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Mennään metsään -kampanjan kärkenä Metsästäjäliitolla kuvakilpailu

Metsästäjäliitto - 18.10.2018 - 09:56
Kuvaaja: Pasi Heimonen

Mennään metsään -kampanjassa Metsästäjäliiton kärkenä oli metsästysharrastuksen kuvaaminen. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle järjestö on hakenut suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen vaalimista.

Metsästäjäliitto oli mukana Ylen Mennään metsään -kampanjassa.

- Haluamme lisätä metsässä liikkumista ja samalla näyttää suurelle yleisölle, kuinka hieno harrastus metsästys on, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Kampanjaan liittyen Metsästäjäliitto järjesti metsästysaiheisen kuvakilpailun Instagramissa.

 Kuvakilpailuun tuli ilahduttavan paljon kuvia. Niistä välittyi hienoja metsästystunnelmia ja upeita metsämaisemia, Siitari kiittelee.

Kilpailun voittajat arvottiin viime viikolla. Kaikkiin kilpailuun osallistuneisiin kuviin voi tutustua Instagramissa tunnisteella #MennäänMetsälle.

Metsästys ei ole jokamiehenoikeus

Mennään Metsään -kampanjassa eniten keskustelua on herättänyt jokamiehenoikeuksien hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Metsästäjäliitto ei ole tässä projektissa mukana, sillä jokamiehenoikeus ei koske lainkaan metsästystä. Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen jo vuodesta 1442 alkaen, jolloin Kristofferin maanlaki määriteltiin.  Maanomistajalla on siis oikeus metsästää ja määrätä metsästyksestä omilla maillaan. Tyypillisesti maanomistajat vuokraavat maansa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle.

- Metsästysseuran jäsenellä on oikeus metsästää niillä alueilla, joihin metsästysseuralla on metsästysoikeus. Metsästys ei siis ole jokamiehenoikeus, Siitari korostaa.

Jokamiehenoikeudet on hyväksytty Suomen keräämään kansallisen aineettoman kulttuuriperinnön ehdokasluetteloon jo vuonna 2017. Tältä listalta Suomi tulee ehdottamaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle ensin saunomista ja sen jälkeen kaustislaista viulunsoittoperinnettä. Muita ehdokkaita ei ole vielä nimetty. Metsästäjäliitto on mukana hankkeessa, joka on päässyt kansalliselle listalle.

-Haemme yhdessä Suomen Kennelliiton ja Suomen Pystykorvajärjestön kanssa suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen vaalimista Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, Siitari kertoo.

Suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen harjoittajien määrä on vähentynyt huippuvuosista. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle pääsy auttaisi varmistamaan perinteen elävänä pysyvyyttä ja jatkuvuutta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä: Erätalous nostettava kansallisiin ohjelmiin

Riista.fi - 18.10.2018 - 09:23

Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä esittää, että kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja monikäyttömetsien alueille rakennetun infrastruktuurin kunnossapidon korjausvelka katetaan tulevien hallitusten budjeteissa hallituspohjasta riippumatta. Tuen kohdentamisessa tulee huomioida harvaan asutun maaseudun tarpeet.

Työryhmä haluaa nostaa erämatkailun kansainväliselle tasolle osana Visit Finlandin toimintaa ja esittää erämatkailun teemaohjelman laatimista, lupakiintiömallia metsähallituksen maille sekä selvitystä erähotellien perustamismahdollisuuksista erämaa-alueille ja kansallispuistoihin tai niiden läheisyyteen. Työryhmä myös katsoo, että elintarvikkeiden viennin edistämiseen tarvitaan pitkäjänteinen kansallinen ohjelma. Harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta erityisesti tulee kehittää riista- ja villiruuan vientiä.

HAMA parlamentaarinen työryhmä edellyttää, että asukkaiden oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla mailla tule säilyttää nykyisen Metsästyslain 8§:n mukaisesti. Työryhmä näkee, että tällä on merkitystä alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. Metsästyksen ja kalastuksen harrastajien lukumäärä kasvaa: metsästäjiä on noin 0,3 miljoonaa ja kalastuksen harrastajia noin 1,5 miljoonaa. Eränkävijöiden tuoma hyöty alueille on noin 42 miljoonaa euroa.

Biokaasun tuotantoa tulee edistää. Liikennebiopolttoaineen jakeluverkkoa tulee laajentaa ja kehittää mm. mahdollistamalla biokaasun ulosmyynti maatiloilta olipa investoinnin rahoituslähde mikä tahansa.

HAMA parlamentaarinen työryhmä hyväksyi kokouksessaan 17.10.2018 biotalouteen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet koskevat erätaloutta, luontomatkailua, elintarvikevientiä, hajautettua energiantuotantoa ja metsien käyttöä. Työryhmä korostaa harvaan asutun maaseudun alueiden osaa ilmastonmuutoksen ratkaisussa ja painottaa ekologisen ja taloudellisen kestävyyden tärkeyttä aluetta koskevissa ja sen toimintaympäristöön vaikuttavissa poliittisissa päätöksissä.

Lisätietoja:

kansanedustaja Anne Kalmari, puheenjohtaja. p. 09 432 3073, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä

kaupunginjohtaja Tytti Määttä, varapuheenjohtaja, 044 725 5220, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä

neuvotteleva virkamies Christell Åström, sihteeri, 029 516 2030, maa- ja metsätalousministeriö

erityisasiantuntija Tarja Lukkari, sihteeri, 0400 372 082, Harvaan asutun maaseudun verkosto

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Läntisessä Suomessa aloitetaan ensi vuonna tehostettu susikannan seuranta, mediatilaisuuden nauhoite katsottavissa

Riista.fi - 17.10.2018 - 07:37

Syksyn 2018 budjettiriihessä on myönnetty lisärahoitus läntisen Suomen susikannan seurantaan. Rahoitus on käytettävissä vuoden 2019 alusta alkaen, ja se mahdollistaa muun muassa alueella liikkuvien susien seurannan pannoitusten avulla. Pannoitukset kaavaillaan toteutettavaksi kevättalvella 2019.

Pannoituksia ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä on käsitelty sidosryhmätilaisuuksissa. Valtaosassa Länsi-Suomea maanomistuksesta on pilkkoutunut, mikä muodostaa haasteen liikkumis- ja metsästyslupien saamiselle pannoituksen kannalta riittävän laajalta alueelta. Suomen riistakeskus ja Luke selvittävät parhaillaan, saadaanko lupia, ja lopputulos tulee vaikuttamaan merkittävästi projektin etenemiseen. Lupaprosessin tuloksesta kerrotaan, kun se on saatu päätökseen. Pannoituksen onnistuminen edellyttää myös riittävän kattavaa ja paksua lumipeitettä.

Medialle järjestettiin tiedotustilaisuus Seinäjoella 8.10.2018.

  • Tilaisuuden avaus ja Luonnonvarakeskuksen puheenvuoro, viranomaispalveluiden ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler, Luonnonvarakeskus (Luke
  • Läntisen Suomen susien pannoitukset, mitä pannoitusten onnistuminen edellyttää ja mitä epävarmuustekijöitä niihin liittyy, tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke
  • Pannoitusten hyödyt, riistapäällikkö Mikael Luoma, Suomen riistakeskus
  • Median kysymykset

Tilaisuus on katsottavissa Luken YouTube-kanavalta, kolme ohjelman mukaista esitystä ja kysymysosuus ovat videolla omina osioinaan peräkkäin. Voit myös valita haluamasi esityksen klikkamalla alla olevan videokuvan vasemmassa ylänurkassa olevaa ikonia (kolme valkoista viivaa alekkain + 1/4).

Susien seurantaan myönnetyn lisärahoituksen taustalla on susikannan painopisteen siirtyminen Länsi-Suomeen. Susien merkinnän tavoitteena on muun muassa koirien ja muiden kotieläinten suojaaminen sekä seuranta- ja tutkimustiedon keruu läntisen Suomen kannanhoitoalueella elävistä susista. Luke (RKTL vuoteen 2015) on varustanut lähetinpannalla 182 sutta vuosina 1998–2018, mutta vain muutama yksilö on pannoitettu Länsi-Suomessa.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer