slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Etsi oma ehdokkaasi

Metsästäjäliitto - 29.03.2019 - 15:18
(Kuva: Hanne Salonen/ Eduskunta)

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Calibri",sans-serif; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;}

Metsästäjäliitto on avannut eduskuntavaalisivut. Sivuilla esitellään metsästysharrastuksessa mukana olevia eduskuntavaaliehdokkaita. 

Käy katsomassa sivuilta oman vaalipiirisi ehdokasvaihtoehdot ja äänestä eduskuntaan metsästykseen myönteisesti suhtautuva ehdokas.

 

Etsi ehdokkaasi:

Metsästäjäliiton eduskuntavaalisivut

 

Äänestysajat:

Eduskuntavaalit su 14.4.

Ennakkoäänestys 3.–9.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Villisikojen siirtäminen muista EU-jäsenmaista Suomeen on kiellettyä

Riista.fi - 28.03.2019 - 20:46

Ruokavirasto haluaa muistuttaa, että luonnonvaraisten ja luonnosta peräisin olevien elävien villisikojen siirtäminen jäsenmaasta toiseen metsästys- ja luontoon vapauttamistarkoituksessa ei ole sallittua missään olosuhteissa. Eläinlääkintäviranomaisten tietoon on tullut, että joissakin EU-jäsenmaissa on kuljetettu eläviä villisikoja maasta toiseen metsästystarkoituksessa. Koska elävien sikaeläinten siirtoihin liittyy erityisen suuri riski afrikkalaisen sikaruton leviämisestä, halutaan nyt tiedottaa ja muistuttaa, että tällainen toiminta ei ole sallittua.

Lisätietoja afrikkalaisesta sikarutosta

Lisätietoja eläinten tuonnista ja viennistä

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Lumi- ja sääolot hankaloittivat lumijälkilaskentoja – vain pieniä muutoksia pienriistakannassa

Riista.fi - 28.03.2019 - 17:01

Kuluneen talven lumijälkilaskentojen perusteella monen pienriistalajin jälkikeskiarvot ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna edellisvuosien tasolla. Kärpän, oravan, metsäjäniksen ja rusakon kannat ovat edellistalvea korkeammat. Ilveksen jälkiä havaittiin vähemmän kuin vuosi sitten.

Lumitilanne ei suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja tänä talvena. Riistakolmioita onnistuttiin kiertämään vain 577 eli vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin. Peltokolmiota kierrettiin ainoastaan 99.

Metsäriistan lumijälkiä laskettu yli 30 vuotta

Rusakot ovat runsastuneet Etelä-Suomessa nopeasti läpi 30-vuotisen laskentahistorian, ainoastaan kahtena vuotena 2010-luvulla rusakkokanta pieneni. Metsäjänikset vähenivät tuntuvasti 1990- ja 2000-luvuilla, minkä jälkeen kannan lasku näyttäisi pysähtyneen. Kuluvan vuosikymmenen aikana jäniskanta on vaihdellut ”normaalin epäsäännöllisesti”. Oravia on edelleen hyvin vähän, vaikka tänä talvena jälkiä havaittiin selvästi runsaammin kuin vuosi sitten.

Kettukanta on pitkällä aikavälillä pienentynyt erityisesti Etelä-Suomessa, kuitenkin muutamien viime vuosien aikana kanta on pysynyt lähes ennallaan. Kärppien määrä vaihtelee suuresti ja noudattelee pääravinnon, myyrien, kannanvaihteluja.  Etelä-Suomessa kärpät ovat vähenemään päin. Näätäkanta on kokonaisuutena säilynyt yhtä runsaana koko 30-vuotisen seurantajakson ajan, Etelä-Suomessa se on vähentynyt, mutta pohjoisempana vastaavasti lievästi runsastunut.

Hirvien jälkitiheys on ollut viime vuosina melko vakaa. Etelä-Suomen jälkitiheys kuitenkin pieneni edellistalvesta, mikä voi olla merkki sekä todellisesta kannanmuutoksesta että poikkeavien lumiolojen vaikutuksesta hirvien liikkumiseen. Ongelmallisin tilanne on pienemmille hirvieläimille. Metsäkauriin jälkitiheyden vaihtelut talvesta toiseen ovat huomattavia, todennäköisesti juuri lumenpeitteen vahvuuden vaikutuksesta sen liikkumiseen. Metsäkauriskanta on kuitenkin runsastunut 30 vuoden aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Sama pätee valkohäntäpeuraan.

Lumiolot vaikuttavat laskentaan

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Tänä talvena lumiolosuhteet kehittyivät erikoisella tavalla, ja laskennat osoittautuivat paksussa lumessa ylivoimaisen vaikeiksi erityisesti pohjoisessa.

Riistakolmioiden lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, kettu, kärppä, lumikko, minkki, näätä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris sekä eräät muut vähälukuiset lajit.

Metsästäjien urakointi lumijälkilaskennoissa on ollut jälleen kiitettävää. Kolmiolaskentojen 31-vuotisen historian aikana on koluttu lumisia maastoja lähes 280 000 kilometrin verran.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto hakee nuorisovastaavaa

Metsästäjäliitto - 28.03.2019 - 13:40
Kuva: Pekka Kustula

Oletko metsästyksestä kiinnostunut nuorisotyön osaaja? Haluatko olla mukana kehittämässä lasten- ja nuorten metsästysharrastusta ja edistämässä suomalaisten lasten ja nuorten luontosuhdetta?

Tehtäviisi kuuluu muun muassa Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännönjärjestelyt. Tehtäviin kuuluu myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. Lisäksi avustat nuorisotyöhön liittyvässä viestinnässä.

Toivomme sinulta kokemusta nuoriso-, opetustyöstä tai muuten vahvaa näyttöä nuorten kanssa toimimisesta. Metsästysharrastus sekä metsästyksen ja järjestötoiminnan tuntemus katsotaan luonnollisesti eduksi. Odotamme sinulta aitoa halua tehdä töitä nuorten eteen, oma-aloitteisuutta ja kykyä pitää langat käsissä päällekkäisistä tehtävistä.

Edellytyksenä on erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen käyttötaito. Tehtävässä on eduksi myös ruotsin ja englannin kielen hyvä hallinta. Eduksi luetaan myös sosiaalisen median osaaminen.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäki. Tehtävä edellyttää jonkin verran matkustamista, esiintymistä ja kouluttamista.

Aloitus: Mahdollisimman pian

Kesto: 12 kk. Jatko mahdollinen, rahoituksesta riippuen

Hakemuksesi voit lähettää cv:n kera henri.mutanen@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Haku päättyy 25.4.

Lisätietoja tehtävästä: koulutuspäällikkö Henri Mutanen, p. 050 528 0001 

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Myydään huutokaupalla: Suomen riistakeskuksen kiinteistökokonaisuus Hollolan Manskivessä 3,799 ha, 6 rakennusta

Riista.fi - 28.03.2019 - 10:02

Kiinteistö toimi vuodesta 1982 vuoteen 2017 riistanhoidon mallialueena ja riistatalouden edistämistoiminnan keskuksena.

Rakennuskantaan kuuluu toimisto/päärakennus, asuntolarakennus, majoitus- ja monitoimitilarakennus, saunarakennus, ns. rintamamiestalo sekä varastorakennus.

Lisätietoja huutokauppailmoituksessa

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvieläinluvat sähköisesti

Riista.fi - 28.03.2019 - 10:00

Hirvieläinten pyyntilupia haetaan tänä vuonna jo kolmatta kertaa sähköisesti Oma riista -palvelussa. Palvelu on otettu metsästäjien keskuudessa hyvin vastaan. Viime vuonna lähes 98 prosenttia hirvieläinhakemuksista tehtiin sähköisesti. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot käsittelevät vuosittain parituhatta hirvieläinten pyyntilupahakemusta.

Hirvieläimen pyyntilupahakemuksen voi jättää Oma riista -palvelussa 3. huhtikuuta alkaen. Suositeltavaa on, että hakemukset laaditaan sen jälkeen, kun luvanhakijat ovat tutustuneet riistanhoitoyhdistysten hirviverotussuunnitelmiin. Hakemus on lähetettävä 30. huhtikuuta mennessä.

–Sähköinen haku on helpottanut luvan hakua ja nopeuttanut hakemusten käsittelyä. Pyyntiluvan hakija määrittää Oma riista -palvelussa lupa-alueen ja antaa muut tarvittavat hakemustiedot.  Tämän jälkeen palvelu laskee lupa-alueen pinta-alan automaattisesti. Aikaa vievä hakemuskartan piirtäminen käsin onkin historiaa, erikoissuunnittelija Ville Hokkanen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Hirvieläinten pyyntilupaa voi edelleen hakea paperilomakkeella. Paperinen hakemus liitteineen toimitetaan Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle siten, että se on perillä viimeistään 30. huhtikuuta.

Alueelliset riistaneuvostot ovat sidosryhmiä kuultuaan asettaneet hirvitalousaluekohtaiset verotustavoitteet. Tavoitteisiin pyritään verotussuunnitelman mukaisella metsästyksellä. Suunnittelun perustana ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat hirvieläinten kanta-arviot ja tuottoluvut.

Ennen lupahaun aloittamista hakijoiden tulee perehtyä riista.fi -sivulta löytyviin hakuohjeisiin osoitteissa www.riistainfo.fi sekä www.riista.fi.

Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä 

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Paikallistason aktiivisuutta tarvitaan susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteissä

Riista.fi - 27.03.2019 - 16:24

Susikannan hoitosuunnitelma -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa aiheena olivat muun muassa monilajinen kannanhoito, kysymys susien sietämisestä sekä alue- ja paikallistason huomioiminen susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä. Seuraavaksi susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa suunnitellaan hoitosuunnitelman toimenpiteitä ja tavoitteita.

Susien sietämisen ja suden sosiaalisen hyväksynnän edistämisessä susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä näki tarpeellisina paikalliset ja aluetason hankkeet, joissa panostetaan esimerkiksi susia koskevan tiedon lisäämiseen, viestintään ja vahinkojen ehkäisemiseen. Susireviirialueiden yhteistyöryhmien toimintaa pidettiin tärkeänä ja samalla hyvänä esimerkkinä paikallisesta aktiivisuudesta. Esille tuotiin, että viestinnällä ja eri tahojen välisellä vuoropuhelulla on myös iso rooli susiin liittyvien konfliktien purussa ja luottamuksen lisäämisessä

Susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä tarkasteli 6.3. pitämässään kokouksessaan myös esimerkiksi suden laitonta pyyntiä ja poronhoitoalueen erityiskysymyksiä. Suurpetojen sekä hirvieläinten monilajinen kannanhoito nähtiin tärkeänä ja kehitettävänä asiana.

Monilajisessa kannanhoidossa suurpetoja ja hirvieläimiä tarkastellaan muun muassa lajien välisten riippuvuus- ja vaikutussuhteiden sekä ekosysteemin näkökulmasta. Lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon taloudelliset vaikutukset kuten esimerkiksi hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja alueelliset erot ekosysteemissä ja maisemarakenteessa.

Ohjausryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toi esille, että suurpetojen ja hirvieläinten kannanhoitoa tulee tarkastella kokonaisuutena.

-Eri riistalajeja kuten suurpetoja ja hirvieläimiä on tärkeää tarkastella yhtä aikaa ja myös riistalajien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Tätä varten tarvitaan tutkimusta, jolla luodaan pohja monilajiselle kannanhoidolle, Husu-Kallio korosti.

Monilajisen kannanhoidon avulla esimerkiksi hirvieläinten kannanhoitoa voitaisiin kehittää suuntaan, jossa alueelliset erityispiirteet otetaan paremmin huomioon.

Kohti tavoitteita ja toimenpiteitä

Susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa on nyt edetty työsuunnitelman toiseen vaiheeseen. Hankkeessa on ollut aloitusseminaarin lisäksi kahdeksan valmisteluryhmän kokousta, joissa on käyty läpi yhteisesti määriteltyjä asiakokonaisuuksia ja niin sanottuja konfliktin ilmentymiä kuten suden aiheuttamia kotieläinvahinkoja. Nyt hankkeessa siirrytään yleisemmästä tarkastelusta kohti tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Keskiössä on luottamuksen vahvistaminen susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan laajapohjaisen yhteistyön kautta.

Maa- ja metsätalousministeriö ja alueelliset riistaneuvostot järjestävät huhtikuussa seitsemän alueellista sidosryhmätilaisuutta eri puolella Suomea osana susikannan hoitosuunnitelman päivitystä. Tilaisuuksiin on kutsuttu alueellisten riistaneuvostojen lisäksi sidosryhmien alueellisia edustajia ja maakunnallisia medioita. Tilaisuuksien tavoitteena on saada alueellisia ja paikallisia näkökulmia sekä toimenpideideoita susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen.

-Sidosryhmätilaisuudet ovat tärkeitä paikkoja susiin liittyvälle keskustelulle ja ratkaisujen löytämiselle, ohjausryhmän puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio totesi.

Seuraavassa kokouksessa ohjausryhmä tulee tarkastelemaan tarkemmin susiin liittyvää viestintää.

Lue lisää hankkeesta.

Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2019 15.21

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Kainuun metsäpeurakanta pysynyt vakaana viimeiset viisi vuotta

Riista.fi - 27.03.2019 - 09:44

Vuoden 2019 lentolaskentojen perusteella Kainuussa talvehtii noin 720 metsäpeuraa, lähinnä Sotkamossa ja Ristijärvellä. Noin 12 prosenttia kaikista havaituista metsäpeuroista oli vasoja.

Kainuun metsäpeurakanta on romahtanut alle puoleen 2000-luvun alun huippuvuosista. Viimeiset viisi vuotta peurakanta on kuitenkin pysynyt vakaana. Kanta ei ole lähtenyt nousuun, vaikka vasatuotto on hiukan elpynyt vuosikymmenen takaisesta aallonpohjasta.

Hyvän lumitilanteen ansiosta laskentaolosuhteet olivat tänä talvena erittäin hyvät. Runsas lumi vähensi peurojen liikkumista ja auttoi jälkien havainnoinnissa. Laskennat suoritettiin 4.3.–7.3.2019 helikopterilla.

Laskenta-alue määräytyi esikartoituksen avulla. Se perustui Kainuun metsäpeurojen GPS-pannoista saatuihin havaintoihin, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen maastokartoituksiin sekä yleisöltä saatuihin havaintoihin. Yksilömäärät laskettiin ja vasat tunnistettiin jokaisesta laumasta otettujen valokuvien avulla.

Erittäin suuri kiitos kaikille metsäpeurojen havainnointiin osallistuneille.

 

Lisätietoa:

Antti Paasivaara, Tutkija, Luonnonvarakeskus

puh. 0295328753
antti.paasivaara@luke.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Aselakiin rajoitus lipaskokoon

Metsästäjäliitto - 23.03.2019 - 10:59

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksista ampuma-aselakiin. Lopulliseen lakiin päätyi pääasiassa EU:n asedirektiivin vaatimukset ja vain pieni osa ylimääräistä säädäntää.  

Metsästysaseiden omistajien osalta lipaskapasiteetti on itselataavan aseen metsästyskäytössä ollut rajoitettu metsästyslain ja luonto- sekä lintudirektiivien mukaisesti 2-3 patruunaan, mutta metsästäjä on voinut harjoitellessa käyttää minkä kokoista lipasta tahansa. Ampuma-aselain muutoksen myötä lipasrajoitteita koskevat vaatimukset kiristyivät, eikä metsästysperusteisella luvalla hallussa pidettävään aseeseen saa omistaa yli 10 patruunaa vetävää lipasta. 

Lupa itselataavaan pitkään aseeseen, jossa halutaan käyttää yli 10 patruunan lipasta, voidaan myöntää vain tietyillä maanpuolustus- ja urheilulajiperusteilla. Vastaavasti toimitaan lyhyen aseen kohdalla 20 patruunan ylittävin lippain. Yli 10 patruunan lippaan hallussapito luvatta johtaa aselupien menetykseen. 

Reserviläisharrastajien on mahdollista saada harrasteen mukaisiin aseisiin lippaineen lupia ja keräilijöiden historiallisesti arvokkaisiin aseisiin numeroiden stanssaamiselta voi välttyä. 

Aseiden omistajille päivämäärästä 12.6.2017 tuli merkittävä. Ennen tätä päivää saadut itselataavien luvat pysyvät ennallaan ja sen jälkeen saadut luvat menevät viisivuosittain tarkasteltavaksi. 

Aseiden pituusrajat muuttuivat yleiseurooppalaisiksi ja jo aiemmin metsästyslainkin tunnistamiksi. Kiväärin kokonaispituus on oltava vähintään 600 mm ja piipun pituus vähintään 300 mm. 

EU:n asedirektiivi tuli voimaan 13.6.2017. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa EU:n asedirektiiviin liittyvät kansalliset lakimuutokset lähiaikoina. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Haemme markkinointiviestinnän osaajaa

Metsästäjäliitto - 22.03.2019 - 14:44

Oletko idearikas ja aikaansaava markkinointiviestinnän ammattilainen? Haluatko olla mukana rakentamassa suomalaista järjestöbrändiä ja tekemässä metsästäjäliitosta kotia kaikille metsästäjille?

Tehtäviisi markkinointiviestinnän osaajana kuuluvat uuden ilmeen materiaalien koordinointi ja markkinointimateriaalien tuottaminen, sisällön tuottaminen somekanaviin ja verkkosivuille, koulutuksien ja tapahtumien suunnittelu ja toteutus sekä jäsenhankinnan tukeminen. 

Olet idearikas, oma-aloitteinen ja järjestelmällinen. Langat pysyvät käsissäsi myös useissa päällekkäisissä projekteissa ja pysyt sovituissa aikatauluissa. Olet tottunut edistämään markkinointia analytiikan ja sisältöstrategian pohjalta. 

Toivomme sinulta aikaisempaa näyttöä markkinointiviestinnästä, verkkosivujen sisällönhallinnasta, markkinoinnista sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeiden suunnittelusta, markkinoinnin automaatiosta sekä tapahtumatuotannosta. Luonnollisesti myös metsästysharrastuksen ja järjestötoiminnan tuntemus lasketaan eduksi.

Sinulla on käytännön osaamista seuraavista: Google Analytics & Ads, SEO-työkalut ja Facebook Ads Manager. Tehtävässä eduksi ovat myös kuvankäsittelytaidot, taitto-ohjelman hallinta ja markkinoinnin automaatiojärjestelmän kokemus. 

Edellytyksenä on erinomainen suomen kielen kirjallinen käyttötaito. Tehtävässä ovat eduksi myös ruotsin ja englannin hyvä hallinta. 

Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä.

Aloitus: Mahdollisimman pian

Kesto: 6 kk

Hakemuksesi voit lähettää cv:n ja palkkatoiveen kera sari.jarvinen@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, sopivan henkilön löydyttyä pyrimme täyttämän paikan mahdollisimman pian. Haku päättyy 27.3.

Lisätietoja tehtävästä: Sari Järvinen p. 010 8410 068.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Suomen riistakeskus kehittää hirvieläinkantojen hoitoa

Riista.fi - 22.03.2019 - 09:50

Maaliskuussa käynnistyi mittava Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke. Käytännön työhön riistakeskusalueille palkattiin kolmen vuoden määräajaksi yhdeksän uutta suunnittelijaa.

Tärkeimmässä roolissa suomalaisen metsästyksen kestävyyden varmistamisessa ovat riistantutkimusta ja -hallintoa tukevat metsästäjät ja metsästysseurat. Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke tukee metsästäjien riistatiedon tuottamista ja siihen pohjautuvaa päätöksentekoa.  Tavoitteena on varmistaa Oma riista -palvelun kattava käyttö ja sen tuottaman ajantasaisen hirvieläintiedon hyödyntäminen metsästyksen suunnittelussa.

-Avoimen ja läpinäkyvän riistatiedon käyttäminen kaikilla riistahallinnon tasoilla on tärkeää. Se mahdollistaa tavoitteiden mukaisen kannanhoidon ja tutkimukseen perustuvan päätöksenteon jo metsästysaikana, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hirvitalousaluesuunnittelijoiden työtehtävät on suunniteltu aluekohtaisesti. Tarpeen mukaan keskitytään alueesta riippuen hirvikannan säätelyn kehittämisen lisäksi pienten hirvieläinten tai villisikakannan hallintaan. Esimerkiksi valkohäntäpeurakantojen kasvun taittaminen ja kannan pienentäminen lounaisessa Suomessa on hankkeen yksi tärkeä painopistealue.

-Hanke mahdollistaa mittavan koulutuskierroksen. Metsästäjille on luvassa koulutustilaisuuksia muun muassa eri hirvieläinlajien perusbiologiasta ja kannanhoidon mekanismeista, valikoivasta verotuksesta ja hirvieläintiedon käytöstä, projektipäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää muita hirvi- ja sorkkaeläinkantojen hoidon kokonaisuuksia, jotta metsästys toteuttaa sidosryhmien ja yhteiskunnan tavoitteita. Tavoitteena on yhtenäistää riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden verotussuunnittelun käytäntöjä, kehittää metsä- ja tieliikennevahinkojen ennaltaehkäisyä sekä monilajista kannanhoitoa.

-Yhdistämällä monilajista riistatietoa osaksi käytännön verotussuunnittelua ja kannanhoitoa, voidaan jatkossa todennäköisesti osaltaan helpottaa suurpeto- ja hirvieläinkonflikteja, Nurmi sanoo.

 

Lisätietoja:

Projektin johtaja Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus 0294312105

Projektipäällikkö Jani Körhämö, Suomen riistakeskus 0294312281

 

Hirvitalousaluesuunnittelijat (toimialue):

Ville Viitanen, Lappi 0294312309

Timo Toivonen, Kainuu 0294312237

Risto Paakkonen, Oulu 0294312267

Lauri Itkonen, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala 0294312235

Esko Paananen, Keski-Suomi ja Etelä-Savo 0294312214

Joni Saunaluoma, Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa 0294312275

Timo Ruuska, Pohjois-Häme ja Etelä-Häme 0294312285

Antti Rinne, Varsinais-Suomi ja Satakunta 0294312344

Valto Kontro, Uusimaa ja Kaakkois-Suomi 0294312334

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hirvenhiihtoa 50 vuotta - Hirvenhiihdon ja -hiihtelyn SM-kisat 22.-24.3.

Metsästäjäliitto - 20.03.2019 - 10:10

Metsästäjäliiton hirvenhiihdon ja -hiihtelyn SM-kilpailut järjestetään tulevana viikonloppuna Ilomantsissa.

Kolmepäiväiseen kilpailutapahtumaan on ilmoittautunut yli 400 kilpailijaa, joista nuorimmat ovat alle 10 ja vanhimmat yli 85 vuotiaita.

Perjantain ohjelmassa on piirien väliset viestikilpailut, lauantaina hirvenhiihtely ja sunnuntaina hirvenhiihdon henkilökohtaiset sarjat.

Kilpailut järjestää Pohjois-Karjalan piiri ja järjestelyistä vastaa kuuden Ilomantsilaisen seuran yhtymä yli 100 talkoolaisen voimin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisten hirvenhiihdon SM-kilpailujen järjestämisestä.

Tervetuloa seuraamaan jännittäviä kilpailuja!

Lisätietoja Hirvenhiihdon SM-kisa -sivustolta

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Hyödynnä osaamistasi metsästyksen eduksi

Metsästäjäliitto - 18.03.2019 - 15:29
(Kuva: Pekka Rousi)

Hei sinä viestinnän osaaja, bittinero, varainhankinnan velho, nuorisotyön konkari, someguru tai riistanhoidon taitaja. Oletko innostunut antamaan oman panoksesi metsästyksen tulevaisuuden eteen?

Keräämme järjestötyömme tueksi erilaisia osaajia Metsästäjäliiton asiantuntijoiden vetämiin osaajaryhmiin ja -verkostoihin. Voit osallistua vain silloin tällöin tai antaa enemmänkin aikaasi. Toivoisimme esimerkiksi uudenlaista ideointia, asiantuntija-arvioita ja kommentointia.

Onko sinulla annettavaa esimerkiksi näihin ryhmiin?

  • Järjestön kehittäminen
  • Viestintä ja sosiaalinen media
  • Varainhankinta
  • Sisällön suunnittelu
  • Metsästysammunta
  • Luonnon- ja riistanhoito
  • Suurpedot
  • Koulutus
  • Nuorisotyö
  • ICT

Lue lisää ja ilmianna itsesi (tai kaverisi) täällä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Karhukannan kasvu näyttää taittuneen

Riista.fi - 18.03.2019 - 13:51

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on taittunut. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Arvio on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2018 annettu arvio.

Karhujen lukumäärä on vähentynyt selvimmin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa mutta samalla Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon riistakeskusten alueella on havaittu hienoista kasvua. Kaikkiaan muutokset ovat vähäisiä.

Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2018 aikana tallennettiin 948 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentuehavaintojen määrä on vähentynyt vuoden 2017 huippuvuodesta noin 42 prosenttia.

Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärää vertailemalla pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä tassun jälkien kokoa. Lisäksi otetaan huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.

Lisätietoa karhukannan arvioinnista ja karhuhavainnoista löytyy riistahavainnot.fi-sivuilta.

Linkki kanta-arviooon

Lisätietoja:

Tutkija Samuli Heikkinen, Luke, puh. 029 532 7873, samuli.heikkinen@luke.fi
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luke, puh. 029 532 7411, ilpo.kojola@luke.fi

Riistahavainnot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: Suomen ensimmäinen alfakloraloosimyrkytys varmistettu lemmikkieläimellä

Riista.fi - 18.03.2019 - 13:11

Suomessa on ensimmäistä kertaa varmistettu alfakrolaloosin aiheuttama myrkytys lemmikkieläimellä. Myrkytys todettiin Ruokaviraston patologisten tutkimusten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologiayksikön kemiallisen analyysin perusteella. Sairastunut kissa lopetettiin. Ennen lopetusta kissalla oli ilmennyt nopeasti eteneviä vakavia hermostollisia oireita.

Alfakloraloosi on tehoaineena jyrsijämyrkyissä, joita on ollut Suomen markkinoilla vuodesta 2015 alkaen. Valmisteita myydään seuraavilla kauppanimillä: Alpha Pasta 4 %, Black Pearl Pasta, Flash Paste, No Mouse Pasta, Prevexor Alp Paste ja Rodicum Express. Alfakloraloosi vaikuttaa lamaannuttavasti jyrsijän keskushermostoon.  Aiemmin ainetta on käytetty myös laboratorioeläinten nukutusaineena.

Suojaa lemmikkisi jyrsijämyrkyiltä

Jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kaikille nisäkkäille ja linnuille, jos ne pääsevät syömään myrkkysyöttejä. Yksityishenkilöt saavat käyttää jyrsijämyrkkyjä vain sisätiloissa hiirien torjuntaan. Syötit pitää laittaa syöttilaatikoihin, jotta lemmikkieläimet eivät pääse niihin käsiksi. Käyttöohjeissa neuvotaan myös etsimään ja hävittämään kuolleet jyrsijät.

Lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, voivat altistua myrkylle joko syömällä syöttiä tai välillisesti syömällä myrkyttyneen jyrsijän. Erityisesti vapaana ulkoilevat ja jyrsijöitä metsästävät kissat voivat olla suuremmassa riskissä, koska kissojen on todettu olevan herkempiä alfakloraloosille kuin koirien.

”Myrkytystilassa eläimellä ilmenee äkillisesti nopeasti eteneviä hermostollisia oireita, kuten tasapainohäiriöitä, horjuvaa liikettä, lisääntynyttä tuntoherkkyyttä, lihasnykäyksiä ja kouristelua. Eläin voi olla alilämpöinen, kuolata ja muuttua äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi. Vakavissa tapauksissa eläin voi vaipua koomaan”, sanoo erikoistutkija Outi Simola Ruokavirastosta.

Myrkytystä epäiltäessä lemmikki nopeasti eläinlääkärin hoitoon

Eläin voi toipua myrkytyksestä, mikäli oireet eivät ole edenneet vakaviksi. Myrkytystilan varmistaminen vaatii, että alfakloraloosia löydetään analyysissa eläimen virtsasta tai kudoksista. Usein alfakloraloosimyrkytystä voidaan kuitenkin epäillä eläimellä havaittujen tyypillisten oireiden perusteella.

Myrkytyksen hoito perustuu oireenmukaiseen tukihoitoon. Vastamyrkkyä ei ole.

”Eläinlääkärit ovat raportoineet Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes), syksystä 2018 lähtien kissojen myrkytystapauksia, joissa kissan on arveltu syöneen alfakloraloosia syöneen yhden tai useamman hiiren. Alfakloraloosin ei ominaisuuksiensa perusteella pitäisi kertyä hiiristä petoeläimiin. Ilmeisesti alfakloraloosi kuitenkin ehtii aiheuttaa kissan myrkytyksen, jos se on syönyt hiiren, joka on juuri syönyt alfakloraloosia”, sanoo ylitarkastaja Sanna Koivisto Tukesista.

Myrkytystapausten perusteella alfakloraloosivalmisteiden myyntipakkauksiin harkitaan lisättäväksi tietoa lemmikkieläinten mahdollisesta myrkytyksistä, jos ne syövät kuolleita hiiriä.

”Suomessa alfakloraloosin käytön oletetaan kasvaneen vuonna 2018, kun antikoagulanttimyrkyt olivat poissa kuluttajamarkkinoilta puolisen vuotta. Suomessa Tukesin tietoon ei ole tullut myrkytyksiä aikaisemmilta vuosilta, jolloin alfakloraloosivalmisteiden osuus markkinoilla on ollut pieni ”, sanoo Koivisto.

Myrkytystapauksia myös muualla Euroopassa

Vuonna 2018 Hollannin viranomaisille ilmoitettiin parikymmentä pääasiassa koirien, mutta myös kissojen myrkytystapauksia, joiden aiheuttajaksi tiedetään alfakloraloosi. Koirien myrkytykset ovat johtuneet siitä, että ne ovat syöneet alfakloraloosia sisältäviä syöttejä. Ruotsin ja Norjan viranomaiset ovat saaneet aikaisempina vuosina ilmoituksia yksittäisistä tapauksista, joissa alfakloraloosin on epäilty aiheuttaneen kissojen ja koirien myrkytyksiä.

Suomessa käytettävä vain hyväksyttyjä jyrsijämyrkkyjä

Suomessa jyrsijämyrkyt, kuten muutkin biosidivalmisteet, hyväksyy Tukes.

Tukesin biosidirekisteri

Tukes on teettämässä kyselyn eläinlääkäreille alfakloraloosin aiheuttamista myrkytystapauksista.

Lisätietoja:
Ruokavirasto: erikoistutkija Outi Simola, p. 050 462 7862
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): ylitarkastaja Sanna Koivisto, p. 029 5052 030

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kultasakaalia ei lisätty riistalajiksi – rauhoitettu saapuessaan Suomeen

Metsästäjäliitto - 14.03.2019 - 14:36

Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotuksen, jossa kultasakaali jätettiin pois riistalajeista. Metsästäjäliitto muistuttaa, että mikäli kultasakaali levittäytyy Suomeen, se on tulokaslaji ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji.

Hallitus antoi eduskunnalle vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan esityksen, jossa metsästyslaissa säädettyihin riistalajeihin esitettiin lisättäväksi kultasakaali. Maa- ja metsätalousvaliokunta kuitenkin jätti alkuperäisestä poikkeavan päätösehdotuksen, jossa kultasakaali jätettiin pois riistalajeista. Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen keskiviikon täysistunnossa.

Käytännössä päätös tarkoittaa, että kultasakaalin levittäytyessä Suomeen luontaisesti, se on tulokaslaji. Tulokaslajit kuuluvat luonnonsuojelulajin piiriin ja sen nojalla kultasakaali on nyt rauhoitettu laji. 

- Pidämme harmillisena, ettei kultasakaalikantaa ja sen leviämistä voida rajoittaa metsästyksellisin keinoin. Tämä olisi vaatinut kultasakaalin lisäämisen riistalajiksi, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari kommentoi.

Metsästäjäliitto vetosi kultasakaalin siirtämiseksi riistalajiluetteloon ennen eduskunnan käsittelyä. Siitarin mukaan on perusteltua olettaa, että kultasakaali olisi erittäin haitallinen alkuperäislajistollemme.

- Rauhoitettuna lajina kultasakaali voi levittäytyä ja vakiintua osaksi luontaista lajistoa huomattavasti nopeammin kuin tilanteessa, jossa lajia olisi pystytty hallitsemaan riistalajina heti sen ilmestyessä. Jos laji olisi säädetty riistalajiksi, ensimmäisiä harhailevia yksilöitä olisi voinut metsästää ja siten rajoittaa kannan levittäytymistä, Siitari kuvaa.

Metsästäjien on nyt huomioitava, että kultasakaali olisi tänne levitessään rauhoitettu laji, ja tulokaslajin tappaminen on luonnonsuojelulajin nojalla kielletty.

-Metsästäjien oltava jatkossa tarkkana erityisesti Kaakkois-Suomessa, ettei esimerkiksi kettujahdissa ammu kultasakaalia, koska se voidaan katsoa luonnonsuojelurikokseksi, Siitari muistuttaa. 

Kultasakaalin levittäytyessä Suomeen sen poistamiseen esimerkiksi arvokkailta lintukosteikoilta, on haettava poikkeuslupaa ympäristöhallinnosta.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

GPS-pannoitusten kautta saadaan monipuolista ja hyödyllistä tietoa susista

Riista.fi - 13.03.2019 - 15:33

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän kokouksessa 26.2.2019 aiheena olivat susien GPS-pannoitukset ja susia koskeva viestintä. Valmisteluryhmä piti susien pannoituksia tärkeinä, koska niiden avulla saadaan tietoa kannanarviointia ja tutkimusta varten. Lisäksi pannoitukset vastaavat kansalaisten tiedontarpeeseen etenkin uusilla susialueilla ja auttavat esimerkiksi metsästyskoiravahinkojen ehkäisyssä.

Pannoitettujen susien paikannustiedot ovat nähtävissä Riistahavainnot.fi-palvelussa  5 x 5 kilometrin ruuduissa elokuusta helmikuun loppuun. Paikannustietojen näyttämisellä pyritään ennaltaehkäisemään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana. Tiedot auttavat myös kotieläinten suojaamisessa.

Luonnonvarakeskus on pannoittanut susia vuodesta 1998 lähtien. Pannoitukset ovat susitutkimuksen oleellinen väline. Niiden avulla saadaan tietoa esimerkiksi kannanseurantaan ja sen kehittämiseen sekä tietoa suden elinympäristön valinnasta, liikkumisesta ja saalistuksesta. Suden saalistuskäyttäytymisestä saatavaa tietoa voidaan edelleen hyödyntää monilajisessa kannanhoidossa. Pannoitustietoa hyödynnetään myös muun muassa koiravahinkoihin ja populaatioekologiaan liittyvissä tutkimuksissa.

GPS-pannoitukset vaativat paljon resursseja ja niiden toteuttamisella on tiukat reunaehdot. Useiden eri lupien lisäksi pannoitusten onnistuminen edellyttää soveltuvia sää- ja lumiolosuhteita sekä paikallista hyväksyntää. Valmisteluryhmässä korostettiinkin yhteistyön tärkeyttä pannoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on sääolosuhteiden salliessa ja muiden reunaehtojen täyttyessä pannoittaa susia Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla. Eduskunta myönsi maa- ja metsätalousministeriön esityksestä vuoden 2019 talousarviossa Luonnonvarakeskukselle läntisen Suomen susien tutkimukseen ja seurantaan 300 000 euron lisärahoituksen, jonka tavoitteena on muun muassa mahdollistaa susien pannoitukset Länsi-Suomessa.

Susiin liittyvä viestintä on tärkeää

Valmisteluryhmässä käsiteltiin lisäksi susiin liittyvää viestintää. Esille tuotiin, että susiviestinnän positiivinen puoli on, että moni on kiinnostunut susista ja niihin liittyvistä uutisista. Susiviestinnän haasteena taas ovat susiin kytkeytyvät sosiaaliset konfliktit. Susiaiheen ympärillä on liikkunut myös ajoittain väärää tietoa ja huhupuheita kuten perättömiä väitteitä susien siirtoistutuksista.

Valmisteluryhmässä korostettiin, että jatkossakin tulee panostaa susia koskevan monipuolisen tiedon viestimiseen selkeällä ja havainnollistavalla tavalla. Susiviestintä on tärkeää ihmisen ja suden rinnakkaiselon edistämiselle. Esille tuotiin, että tavoitetta tukemaan tarvitaan myös tietoa esimerkiksi suden merkityksestä luonnossa ja viestintää, jossa korostetaan yhteistyön merkitystä konfliktinratkaisussa.

Susiviestinnän ja tiedon tulee myös tavoittaa niin suuri yleisö kuin eritoten paikalliset susireviirialueilla asuvat, sekä eri sidosryhmät ja -järjestöt. Keskeistä on myös ennakointi ja tiedon jalkauttaminen alueille, joille on mahdollisesti muodostumassa susireviiri. Lisäksi korostettiin susiviestinnän vuorovaikutuksen ja kaksisuuntaisuuden tärkeyttä.

Valmisteluryhmä painotti, että susiasioissa tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Lisäksi voitaisiin hyödyntää uusia viestintätapoja kuten sähköisiä tupailtoja ja kyselytunteja. Myös sosiaalisessa mediassa nähtiin mahdollisuuksia: se tavoittaa useita eri kohderyhmiä ja tarjoaa alustan susiaiheiselle keskustelulle ja tiedon jakamiselle. Sosiaalisen median haasteena on kuitenkin keskustelun polarisoituminen niin, että tilaa ei välttämättä jää eri näkemyksille ja kielenkäyttö muuttuu epäasialliseksi.

Lisää tietoa:

Susien merkintäpyynnit ja niihin tarvittavat luvat,

Tietoa suurpedoista ja susista on koottu suurpedot.fi-sivustolle

Kuva: Oheisessa infografiikassa kuvataan hallinnonalan organisaatioiden tehtäviä susiin liittyen.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Riistakohteet näkyvät nyt Metsään.fi-palvelussa

Riista.fi - 12.03.2019 - 12:56

Metsäkanalinnuille soveltuvia metsäalueita voi nyt selata koko Suomen alueelta Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Riistakohdetietojen avulla metsänomistajat voivat huomioida metsäkanalinnut ja muutkin riistaeläimet metsänhoidossa. Metsäammattilaisilta voi pyytää apua riistakohteiden säilyttämiseen ja hoitoon esimerkiksi hakkuiden suunnittelun yhteydessä.

Metsään.fi-palvelun aineisto ei kerro alueella olevan varmasti lintuja, vaan se osoittaa metsäkanalintujen elinympäristöiksi sopivia alueita.

– Metsäkanalinnut ja muutkin pienriistaeläimet viihtyvät metsissä, joissa on suojaavaa pensaskerrosta ja vaihtelevaa puustoa. Metsissä tulee olla myös ruokailupaikkoja, kuten soita ja marjamättäitä, kertoo sovelluskoordinaattori Mikko Kesälä Suomen metsäkeskuksesta.

Metsään.fi-palvelussa riistakohteet näkyvät hilamuodossa, eli 16 m x 16 m kokoisina ruutuina. Metsänomistajat ja metsäalan toimijat voivat tarkastella palvelussa riistakohteiden sijoittumista metsikkökuvion sisällä. Riistakohteita voi katsoa myös laajassa mittakaavassa Suomen kartalta.

Riistakohdeaineiston tulkinnassa ei pystytä huomioimaan metsän alikasvoksen laatua, jonka vuoksi on suositeltavaa tarkastaa kohteet myös maastossa. Aineiston toivotaan olevan yksi heräte kestävän metsätalouden toimenpiteille ja helpottavan pienriistan huomioivaa metsänhoitoa.

Metsään.fi-palveluun kirjautunut metsänomistaja löytää tiedot välilehdeltä ’Metsätilat ja kartat’ kohdasta ’Muut aineistot’.

Oppaasta neuvoja riistametsänhoitoon

Riistametsänhoidon menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja, eivätkä ne estä kannattavaa puuntuotantoa. Tärkeää on tarjota pienriistalle ravintoa ja suojaa. Riistakohteiden hoitoon löytyy neuvoja uudesta Riistametsänhoidon oppaasta. Sähköinen opas on luettavissa osoitteessa www.riistametsa.fi.

– Riistametsänhoito sopii tavalliseen talousmetsään ja sitä voi toteuttaa miltei kaikkialla ja metsän eri kehitysvaiheissa. Metsään.fi-palvelussa esitetyillä riistakohteilla kannattaa ehdottomasti soveltaa riistametsänhoidon menetelmiä, sanoo erikoissuunnittelija Janne Miettinen Suomen riistakeskuksesta.

Riistakohteet ja opas on tuotettu Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteishankkeessa. Hanke on osa METSO-ohjelmaa ja sen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kultasakaalin leviämisen estämiseen varauduttava lainsäädännöllä

Metsästäjäliitto - 11.03.2019 - 17:04
Kuva: Arno Peksar

Metsästäjäliitto esittää vetoomuksen kultasakaalin siirtämiseksi riistalajiksi metsästyslain alaisuuteen. 

Hallitus antoi eduskunnalle vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan esityksen, jossa metsästyslaissa säädettyihin riistalajeihin esitetään lisättäväksi kultasakaali. Maa- ja metsätalousvaliokunta kuitenkin jättäisi päätösehdotuksessaan kultasakaalin pois riistalajeista. Metsästäjäliitto pitää ehdotusta huolestuttavana ja vetoaa, että kultasakaali lisätään riistalajiksi.

Metsästäjäliitto nostaa esille tulokaslajin ja vieraslajin välisen eroavuuden siinä, minkä lain mukaisesti uutta lajia kohdellaan.
- Kultasakaali on jo nyt valtioneuvoston asetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jolloin ihmisen toiminnan tuloksena ympäristöön päässeet yksilöt voidaan poistaa luonnollisen levinneisyysalueensa ulkopuolella, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari kertoo.

- Mutta, jos kultasakaali levittäytyy Suomeen itse luontaisesti esimerkiksi idästä, se on silloin tulokaslaji – ei vieraslaji, Siitari kuvaa tilannetta. 

Siitarin mukaan on perusteltua olettaa, että kultasakaali olisi erittäin haitallinen alkuperäislajistollemme. 
- Haluamme, että kultasakaalikantaa ja sen leviämistä voidaan rajoittaa metsästyksellisin keinoin heti, kun ensimmäiset yksilöt havaitaan Suomessa. Tämä vaatii kultasakaalin siirtämisen riistalajiksi, Siitari kommentoi.

Jos kultasakaali jätetään vieraslajiksi, siitä tulee Suomeen levittäytyessään väistämättä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Kultasakaalin yksilöiden tappaminen olisi kielletty, kunnes laji säädettäisiin riistalajiksi.
- Rauhoitettuna lajina kultasakaali ehtisi levittäytyä ja vakiintua osaksi luontaista lajistoa huomattavasti nopeammin kuin tilanteessa, jossa lajia pystyttäisiin hallitsemaan riistalajina heti sen ilmestyessä. Jos laji säädetään riistalajiksi nyt, ensimmäisiä harhailevia yksilöitä voisi metsästää ja siten rajoittaa kannan levittäytymistä, Siitari kuvaa.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ruokavirasto: villisikanäytteiden palkkioiden maksukäytäntö muuttuu

Riista.fi - 11.03.2019 - 09:18

Villisikanäytteiden palkkioiden maksukäytäntö muuttuu 1.4.2019, palkkiolomakkeen toimittaminen on tärkeää

Ruokavirasto muistuttaa, että villisikanäytteiden tutkiminen on tärkeää afrikkalaisen sikaruton varhaisen havaitsemisen takia. Virasto maksaa afrikkalaisen sikaruton varalta tutkittavista villisikanäytteistä palkkion 40€/eläin. Metsästetystä villisiasta tulee lähettää tutkittavaksi toinen munuainen, perna ja verta. Jos kyseessä on naarasvillisika, maksetaan siitä lisäksi naaraspalkkio 60€, jos näytteiden mukana lähetetään pala kohtua. Kuolleena löydetyistä tai sairaiksi epäillyistä villisioista kunnaneläinlääkärille ilmoittamisesta maksetaan palkkiona 100€/eläin. Palkkioiden summat eivät ole muuttuneet.

Palkkion saadakseen tulee näytteiden lähettäjän täyttää lähetelomake ja palkkiolomake ja toimittaa ne Ruokavirastoon. Kuolleesta eläimestä ilmoittajan tulee myös toimittaa palkkiolomake Ruokavirastoon. Ruokavirasto edellyttää 1.4. 2019 lähtien, että palkkiota hakevat henkilöt täyttävät ja toimittavat palkkiolomakkeen tarvittavine tietoineen.

Palkkiolomake, näytelähetelomake ja ohje näytteiden lähettämiseen löytyvät Ruokaviraston nettisivuilta  https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villisika/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer