slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

MMM: Susien alueellisen lumijälkilaskennan raportti valmis

Riista.fi - 02.06.2020 - 15:19

Helmikuussa järjestettiin Länsi-Suomessa susien alueellinen lumijälkilaskenta. Maa- ja metsätalousministeriön tänään julkaiseman raportin mukaan vaikeista lumiolosuhteista huolimatta laskenta saatiin vietyä läpi vähintään tyydyttävästi. Kentältä saatu palaute laskennasta oli pääasiassa positiivista.

Maa- ja metsätalousministeriön tänään julkaisemassa raportissa kuvataan helmikuussa järjestetyn suden lumilaskennan taustat, valmistelu, toteutus ja laskentapäivän susihavainnot. Lisäksi raportissa esitellään laskennassa mukana olleiden vapaaehtoisten palautetta, jota kerättiin sähköisellä kyselyllä. Raportissa tarkastellaan lyhyesti myös, mitkä tekijät vaikuttavat laskennan onnistumiseen.

Laskennan järjestivät 9. helmikuuta yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto. Yhteistä laskentaa olivat toivoneet erityisesti metsästäjät. Mukana oli yhteensä 765 vapaaehtoista.

Alueellisen lumijälkilaskennan tavoitteena oli lisätä vuoropuhelua erityisesti metsästäjien ja riistahallinnon sekä tutkimuksen välillä. Tavoitteena oli myös saada tietoa laskenta-alueen susista, niiden liikkumisesta ja reviireistä laskentahetkellä.

–Yhteisellä ponnistuksella laskenta saatiin suoritettua nopealla aikataululla aina koulutuksista itse laskentaan ja palautetilaisuuteen. Kiitokset vielä kaikille mukana olleille vapaaehtoisille. Työpanoksenne laskennan toteuttamiselle oli aivan ratkaisevaa, toteaa erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suurin haaste laskentapäivänä olivat lumiolosuhteet, jotka vaihtelivat laskenta-alueella. Hyvissä olosuhteissa lunta on riittävästi koko laskenta-alueella niin, että edellisestä lumisateesta on kulunut 1 – 2 vuorokautta peittäen vanhat jäljet. Lämpöasteista johtuen osa lumesta kuitenkin hävisi osista laskenta-aluetta ennen sovittua laskenta-ajankohtaa.

Kevättä kohti tullessa susien liikkuminen oli jo mahdollisesti lisääntynyt, mikä todennäköisesti vaikutti havaintoihin.

Laskenta-alueena oli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eteläosissa hirvitalousalue ”Rannikko-Pohjanmaa–Pohjanmaa 3” sekä Satakunnan pohjoisosia.

Laskennan pohjalta ei muodostettu alueelle omaa kanta-arviota, koska yhden päivän aikana suoritettavassa laskennassa on paljon epävarmuustekijöitä.

Lumijälkilaskennan yhteydessä kerättiin myös DNA-näytteitä, mutta niiden määrä jäi pieneksi.

DNA-näytteiden rooli kasvaa jatkossa kannanarvioinnissa, ja siinä metsästäjien keräämät näytteet ovat aivan keskeisiä.

DNA-keräyksen etuna on muun muassa se, ettei näytteiden keruuseen tarvita tietynlaista talvikeliä, vaan lumiaikaan näytteitä on helpompi havaita maastosta läpi talven.

Linkit:

Susien alueellinen lumijälkilaskenta -raportti 

Aiheeseen liittyvää:

Uutinen 25.3.2020: Susien lumijälkilaskennasta julkaistaan raportti keväällä

Lisätiedot:

Erätalousneuvos Vesa Ruusila, maa- ja metsätalousministeriö, 040 840 6877, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Kosteikot kuntoon – sorsakannat kasvuun

Riista.fi - 02.06.2020 - 09:45

Keväällä alkanut SOTKA-kosteikot -hanke on suursatsaus vesilintujen lisääntymismenestyksen parantamiseen. Tavoitteena on kunnostaa yhteensä vähintään 400 hehtaaria maaseudun kosteikkoalueita. Suunnittelu on jo alkanut useilla kohteilla, ja uusia kohde-esityksiä otetaan edelleen vastaan.  

Suomessa on paljon vesistöjä, mutta vesilintujen untuvikoille suojaa ja ravintoa tarjoavista hyvistä elinympäristöistä on pulaa. SOTKA-kosteikot -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankekokonaisuutta ja sitä rahoitetaan hallitusohjelmasta. Hankkeen avulla maanomistajat ja muut paikalliset tahot voivat osallistua vesilintukantojen elvyttämiseen. Kosteikkojen suunnittelu ja työnjohdon rahoitus hoituvat hankkeen kautta, kun taas kunnostuksen kustannuksiin edellytetään paikallista osarahoitusta tai talkootyötä.

– Hyviä kohde-esityksiä on jo tullut, ja ensimmäisten kosteikkojen suunnittelu on päässyt vauhdilla käyntiin. Kokonaisuutta tarkastellaan yhdessä maanomistajien kanssa, jotta kosteikko on toimiva myös vesiensuojelun, maiseman ja kosteikon hoidon kannalta, kertoo suunnittelija Elina Sorvali.

Hankkeen toteutuksesta vastaavan Suomen riistakeskuksen kosteikkotiimi toimii koko maassa. Kohteina on luonnonsuojelualueiden ulkopuolella olevia tavallisia kosteikkoja ja järviä, joissa suurin osa metsästettävistä vesilinnuista pesii. Vesilintukantojen elvyttämisen ratkaisuna ovat elinympäristöjen kunnostusten lisäksi pienpetopyynti ja kestävä metsästys, joihin myös SOTKA-kosteikoilla sitoudutaan.

Patoamalla perustetuista ja kunnostetuista kosteikkoalueista kehittyy luonnon monimuotoisuuden keitaita, jotka kuhisevat vesilintujen lisäksi muita kosteikkojen eläimiä. Matalassa ja rehevässä vedessä on runsaasti vesiselkärangattomia, jotka ovat elinehto vesilintulajien poikasille.

Sopivia kosteikkokohteita haetaan

Kosteikkokohdetta voi esittää mukaan kosteikko.fi-sivuilla, josta löytyvät myös kohteiden valintakriteerit ja sopimusehdot. Esitettyjen kohteiden joukosta Suomen riistakeskus valitsee parhaiten hankkeeseen soveltuvat suunnitteluun ja toteutukseen.

Hankkeessa toteutuu Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja luonnonsuojelustrategian mukainen aktiivinen luonnonhoito osana maa- ja metsätaloutta. Toiminnassa tuetaan maanomistajien ja paikallisten yhdistysten, kuten metsästysseurojen elinympäristötyötä.

Lisätiedot:

www.kosteikko.fi

Holtti Hakonen, suunnittelija, puh. 029 431 2268 (Lappi, Oulu, Kainuu, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa)

Elina Sorvali, suunnittelija, puh. 029 431 2118 (Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Keski-Suomi, Satakunta, Pohjois-Savo)

Lauri Laitila, suunnittelija, puh. 029 431 2119 (Varsinais-Suomi, Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Soidinpaikkojen tarkastukset Lapissa ohi: metsoilla pyyhkii hyvin

Riista.fi - 29.05.2020 - 08:38

Metsähallituksen tarkastusten perusteella metson soitimilla on lintuja riittänyt ja myös kahden edelliskesän poikueet ovat onnistuneet hyvin. Lapissa vuosittain maaliskuun lopussa aloitettavien tarkastuksen tavoitteena on selvittää metsojen soidinpaikkojen sijainti ja metsojen määrä sekä seurata metsätalouden vaikutuksia metson soidinpaikkojen säilymiseen.

Riistaelinympäristöt huomioidaan tarkoin metsänhoidossa ja metsänkäsittelyn suunnittelussa. Metso luetaan kuuluvaksi erityisen tärkeisiin lajeihin Metsähallituksen monikäyttömetsien luonnonhoidossa. Hyvän metsokannan ansiosta metsästyskautta voitiin viime vuonna jatkaa osassa Lappia marraskuulle saakka – paikoin onkin päästy kokemaan jopa 10 päivän pituinen metso- ja teerikukkojen latvalinnustus.

Soidinpaikkojen tarkastusten pohjana ovat aiemmin tiedossa olleiden tai tarkastuksen aikana havaittujen soidinten maastotiedot. Kun metsätalouden suunnittelija havaitsee metson soidinpaikan, tallentaa hän sen paikkatietojärjestelmiin. Jos soidinpaikalla ei ole havaittu toimintaa kolmeen vuoteen, voidaan se historioida järjestelmään, sillä lintujen katsotaan siirtyneen toisaalle.

Metsähallitus päivittää uusia soidintietoja järjestelmään kesäkuun puoleenväliin saakka. Järjestelmään on Lapissa tällä hetkellä ehditty päivittää 99 soidinta, joista 14 on uusia – viime vuonna uusia soidinpaikkoja oli 7. Metsokannan hyvästä tilanteesta kertoo myös riistakolmioiden avulla seurattava metsotiheys, joka vuonna 2017 oli 3,3 yksikköä neliökilometrillä – viime vuonna tiheys oli noussut 5,3 yksikköön neliökilometrillä. Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja kolmionmuotoisia laskentareittejä.

Metso on sopeutuvainen ja kelpuuttaa hyvin monikäyttömetsät elinympäristökseen. Metso suosii varttuneita metsiä, mutta lintuihin törmää usein myös kasvatusmetsissä. Lapissa metsien keski-ikä alkaa siirtyä varttuneiden kasvatusmetsien puolelle, mikä on metsoille eduksi. Metsojen soidinpaikkoja löytyy myös nuoremmista metsistä metsän peittävyyden ja suojan ollessa riittävää. Metsähallituksella on toimivia soidinalueita koskevat metsänkäsittelyohjeet: kaikki metsänkäsittelyt toteutetaan siten, että soidinalue säilyy sopivan peitteisenä. Metson soidinalueiden laatua ylläpidetään lisäksi riistatiheikköjen avulla. Tiheiköt yhdistettynä sopivan harvaan puustoon luovat metsoille ihanteellisen elinympäristön.

Metson soidinta kutsutaan laaja-alaiseksi ryhmäsoitimeksi. Kukkojen soidinreviireistä koostuva soidinpaikka on kooltaan noin 20 hehtaaria. Kukkojen päiväreviireistä koostuva soidinalue taas on kooltaan jopa 300 hehtaaria.

Metsähallitukselle tulee vuosittain ilmoituksia soidinpaikoista myös ulkopuolisilta: laulava metso ei kuitenkaan aina tarkoita automaattisesti soidinpaikkaa, sillä metsolla on tapana laulaa myös omalla reviirillään ympäri vuoden kelien osuessa sopiviksi. Usein todellinen soidinpaikka löytyykin reviirin toiselta laidalta.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ohjeet ampumakokeisiin ja metsästäjätutkintoihin osallistuville poikkeusaikana

Riista.fi - 26.05.2020 - 12:00

Ohjeiden tavoitteena on taata ampumakokeisiin ja metsästäjätutkintoihin osallistuvien sekä niitä vastaanottavien henkilöiden turvallisuus välttämällä lähikontakteja, varmistamalla riittävät turvavälit ja huolehtimalla hygieniasta.

Ohje ampumakokeeseen osallistuvalle 

Ohje metsästäjätutkintoon osallistuvalle

Kategoriat: Metsästysuutiset

SusiLIFE: Tehokkain tapa ennaltaehkäistä susivahinkoja on yhdistellä suojauskeinoja – menetelmiä tuodaan maailmalta Suomeen

Riista.fi - 20.05.2020 - 08:02

Sähköistetty petoaita on Suomessa tuttu ja tehokas tapa suojata kotieläimet susilta ja muilta suurpedoilta. Petoaidan pystyttäminen on kuitenkin hidasta. Tutkija selvitti, mitä kotieläinten suojaamisesta tiedetään maailmalla. SusiLIFE-hanke tuo uusia menetelmiä Suomeen ja testaa niitä kotimaisissa olosuhteissa.

Kotieläimillä on susien esiintymisalueilla riski joutua suden hyökkäyksen kohteeksi. Oikein pystytettynä ja ylläpidettynä sähköistetty petoaita on erittäin tehokas tapa suojata eläimiä.

”Maailmalla on käytössä petoaitojen lisäksi useita muitakin menetelmiä, joita voisi testata ja soveltaa Suomessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka. Pellikka selvitti, miten suojaamiskeinojen tehoa on tutkittu Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja mitkä menetelmät ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi.

Suomessa suurin tarve on nopeille ratkaisuille. Jos tilan lähellä on tapahtunut vahinko tai läheltä piti -tilanne, kotieläimille on syytä hankkia väliaikainen ja helposti pystytettävä suoja. Järeän petoaidan materiaalien saaminen ja pystyttäminen vie aikansa.

”Testeissä tehokkaaksi tilapäisavuksi on osoittautunut jo olemassa olevan sähköaidan eteen viritetty lippusiima. Lippusiimassa on 50 senttimetrin pituiset kapeat muovisuikaleet, jotka ulottuvat lähelle maata”, Pellikka kertoo. Tilanteen niin salliessa eläinten siirtäminen suojaan etenkin yön ajaksi on keino välttää vahinkoja sen aikaa, kun petoaita rakentuu.

Yhdysvalloissa on testattu erilaisia karkottimia, jotka säikäyttävät sudet tiehensä äänen, valon tai liikkeen avulla. Jopa susien pannoittamista sähköshokin antavilla pannoilla on kokeiltu. Etelä-Euroopassa käytetään laumanvartijakoiria suojaamaan tuotantoeläimiä.

Tilalliset saavat kotieläinten suojaamiseen tukea

Kaikki tutkituista keinoista on todettu tehokkaiksi suojiksi. Tilan tuotantosuunta ja maasto vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu antaa parhaan suojan. Mitä laajempi keinovalikoima on käytössä, sitä parempi niiden yhteenlaskettu teho on.

Usein tilallinen osaa itse arvioida parhaiten, millainen ratkaisu on käyttökelpoisin hänen tilallaan. SusiLIFE-hanke auttaa suojaustoimenpiteiden suunnittelussa ja neuvoo materiaalien hankkimisessa. Hankkeen suunnittelijat testaavat seuraavan viiden vuoden aikana esimerkiksi lippusiimaa ja ääni- ja valokarkottimia suomalaisilla eläintiloilla.

”Testaamme, mitkä näistä muualla käytössä olevista karkotusmenetelmistä sopisivat Suomen olosuhteisiin. Tuomme tilallisille lisää keinoja suojata eläimiään, kun susia liikkuu tilan läheisyydessä”, kertoo Suomen riistakeskuksen hankekoordinaattori Mari Tikkunen.

Hanke tarjoaa myös kevyttä sähköistettyä petoaitaa, joka voidaan toimittaa ja pystyttää tiloille nopeasti.

Liitteet:

Katsaus parhaisiin vahinkojen ennaltaehkäisyn menetelmiin (englanniksi)
Tiivistelmä katsauksesta (suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi)

Lisätietoja antavat:

Erikoistutkija Jani Pellikka, Luonnonvarakeskus, jani.pellikka@luke.fi, 029 532 7544
Hankekoordinaattori Mari Tikkunen, Suomen riistakeskus, mari.tikkunen@riista.fi, 029 431 2239

SusiLIFE-hanke on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.

Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin LIFE-ohjelma (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394), maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Vesilintulaskennat lähteneet hyvin käyntiin!

Riista.fi - 15.05.2020 - 09:25

Vesilintulaskennat ovat lähteneet hyvin käyntiin. Uuteen sähköiseen järjestelmään on ilmoitettu jo yli 500 havaintoerää ja uusia pisteitä on perustettu lähes 200.

Eteläisessä Suomessa on aloitettu jo toista laskentakierrosta. Ensimmäisen kierroksen laskentoja on päästy tekemään jo muun muassa Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella.

Pohjoisempana odotellaan vielä jäiden ja lumen sulamista. Pohjoisimmassa Lapissa laskenta-ajankohta saattaa siirtyä kesäkuun alkuun runsaan lumimäärän ja kylmän alkukevään takia.

Koska osa vesilinnuista odottaa edelleen keskisessä Suomessa pohjoisen pesimäalueille pääsyä, on tällaisena vuotena tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että laskentaa ei tehdä liian aikaisin, jolloin havainnot voivat koskea vielä muuttajia. Hyvä nyrkkisääntö on ajoittaa ensimmäinen laskenta noin viikko jäiden lähdöstä.

Pohjoisessa mukaan ehtii vielä hyvin: perusta uusi laskentapiste tai herätä henkiin vanha laskentapaikka!

Onnistuneita laskentoja!

 

Lisätietoa

Katja Ikonen, erityisasiantuntija, Luonnonvarakeskus puh. 0295327010

  Olli Kursula, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus puh. 029 431 2242

  Aleksi S. Lehikoinen, intendentti, Luomus Puh: p. 294128851

Kategoriat: Metsästysuutiset

SusiLIFE-hanke etsii yrittäjiä kehittämään uutta ratkaisua metsästyskoirien suojaamiseen susilta

Riista.fi - 14.05.2020 - 12:42

Suomen riistakeskus hakee yhteistyökumppania kehittämään SusiLIFE-hankkeessa suojauskeinoja turvaamaan metsästyskoiraa suden hyökkäykseltä.

SusiLIFE-hankkeessa ennaltaehkäistään susien aiheuttamia koiravahinkoja. Tavoitteena on kehittää metsästyskoirille suojauskeino, jolla koiraa voidaan suojata suden hyökkäyksen aiheuttamilta vammoilta aiempaa paremmin. Kehitystyöhön on varattu kilpailutettavia varoja 100 000 euroa, joka kohdennetaan kaupalliselle toimijalle tuotteen kehittämiseen. Suomen riistakeskus vastaa toimenpiteestä.

Suojauskeinojen kehittämisestä järjestetään tiedotustilaisuus kaupallisille toimijoille 29.5.2020 klo 13.00 Skype-yhteydellä.

Kehitystyö aloitettiin huhtikuussa 2020 keskustelutilaisuudella, johon kutsuttiin rotujärjestöjen edustajia. Nyt järjestettävä tiedotustilaisuus on suunnattu ensisijaisesti kaupallisille toimijoille. Tilaisuudessa kerrotaan vahinkojen ennaltaehkäisyn tarkemmista tavoitteista. Osallistujia toivotaan laajalta osaamisalueelta, koska keinoja koirien suojaamisen parantamiseksi voi olla monenlaisia.

– Tuotteen toivotaan olevan hankintahinnaltaan edullinen käyttäjälle, sekä soveltuvan useille koiraroduille ja erilaisiin olosuhteisiin, Suomen riistakeskuksen suunnittelija Jaakko Alalantela sanoo.

Kaupalliset toimijat voivat esittää tuoteideoita 31.8.2020 saakka. Ideoista valitaan kolme parasta jatkohaastatteluun ja haastattelujen pohjalta ratkaistaan kehitettävä tuote vuoden 2020 aikana. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä metsästyskoiraharrastajien kanssa.

Ennakkoilmoitus markkinakartoituksesta löytyy hankintailmoitukset.fi-sivustolta.

Ennakkoilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 27.5.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: jaakko.alalantela@riista.fi

Lisätietoa: Jaakko Alalantela, suunnittelija, Suomen riistakeskus p. 029 431 2278

Kategoriat: Metsästysuutiset

Koirat pidettävä kytkettyinä luonnon varjelemiseksi

Riista.fi - 14.05.2020 - 09:00

Luonnossa liikkuminen on nyt suosittua. Liikkujien tulee huomioida, että luonnossa eletään herkkää aikaa. Siksi koirat on pidettävä kytkettyinä ja koulutettava riistaa häiritsemättä.

Eläimillä on parhaillaan lisääntymisaika. Nisäkkäillä on pienet poikaset huolettavanaan. Metsäkanalintujen poikueet jättävät pesänsä viimeistään juhannuksen tietämillä ja seuraavat sen jälkeen emoaan. Erityisen alttiita häirinnän aiheuttamille vaaroille ovat maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset.

Irrallaan luonnossa juoksenteleva koira tai kissa voi aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa. Hetkessä voi tuhoutua linnunpesä tai poikue. Nisäkkäiden poikaset ovat myös suuressa vaarassa. Koirien ehdoton kiinnipitoaika on alkanut maaliskuun alussa ja jatkuu aina elokuun 20. päivään saakka. Myös tämän aikajakson ulkopuolella koiran irtipitoon on oltava lupa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta.

Lain säädökset koskevat kaikenrotuisia koiria. Poikkeuksena kieltoon ovat viranomaistehtävät, viittä kuukautta nuorempi koira tai kun esimerkiksi noutavaa koiraa käytetään sepelkyyhkyn metsästyksessä. Koira saa myös oleskella alueen haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa tai koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella.

Myös vesillä liikkuvan tulee pitää koira tai kissa kiinni rantauduttaessa. Vesilintujen suosimille luodoille tai saariin rantautumista on syytä välttää, sillä irrallaan liikkuva lemmikki voi aiheuttaa tuhoa luonnon ”lastenkammarissa”.

Metsästyslaki antaa mahdollisuuden kouluttaa lintukoiraa riistaa häiritsemättä. Kouluttamisen on tapahduttava riistattomalla alueella, esimerkiksi kentällä tai avoimella pellolla. Käytännössä riistaa häiritsemätön kouluttaminen tarkoittaa esimerkiksi tottelevaisuus- tai noutokoulutusta. Maastossa liikuttaessa koira on pidettävä kytkettynä tai ohjaajansa välittömästi kytkettävissä.

Lain mukaan koiran on oltava kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä. Ulkoilutettaessa kytkemätöntä koiraa sen on oltava lähietäisyydellä täydellisesti ohjaajansa hallinnassa. Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koira ei saa olla koskaan irti toisen maalla.

Myös kissan irtipito ilman valvontaa omistajan ja haltijan pihapiirin ulkopuolella on kielletty, eikä lupaa siihen voi antaa. Jos kissa poistuu pihapiiristä ilman valvontaa, se on heitteillä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

WWF: Minkki ja supikoira uhkaavat vesilintuja – Haahka hyötyisi haitallisten vieraspetojen torjunnasta

Riista.fi - 13.05.2020 - 14:30

Minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraspetoja, jotka ovat yleistyneet Itämeren rannikolla ja saaristossa. Vieraspedot aiheuttavat suurta tuhoa vesilinnuille, kuten viime vuosina huolestuttavasti taantuneelle haahkalle. 

Minkki ja supikoira eivät kuulu Suomen luontoon. Pohjoisamerikkalainen minkki on näätäeläin, joka on karannut Suomen luontoon turkistarhoilta. Supikoira on puolestaan alun perin kotoisin Itä-Aasiasta. Molemmat lajit voivat aiheuttaa tuhoa esimerkiksi arvokkailla lintuvesillä ja kosteikoilla.  

”Vieraslajit voivat aiheuttaa vakavia ongelmia alkuperäiselle luonnolle. Minkki ja supikoira ovat haitallisia etenkin rannikon ja saariston maassa pesiville linnuille, jotka eivät ole sopeutuneet niiden kaltaisiin saalistajiin”, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki sanoo. 

Tiiviissä yhdyskunnissa elävät ruokkilinnut kuten riskilä ovat erityisen alttiita minkin aiheuttamille vahingoille. Myös haahkan taantuminen on osittain selitettävissä minkin ja supikoiran yleistymisellä rannikolla ja saaristossa. 

”Kaikki vieraslajit eivät ole yhtä haitallisia, mutta jotkut menestyvät uudessa elinympäristössä hyvin ja aiheuttavat tuhoa alkuperäiselle luonnolle. Siksi vieraspetojen ja muidenkin vieraslajien torjuminen on tärkeää luonnonsuojelutyötä”, Niinimäki sanoo. 

Vieraspetopyynti on tehokas keino vesilintujen suojelussa  

Vieraspetojen torjunnalla voidaan vähentää niiden aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Torjuntaa tehdään loukuilla ja tehtävään koulutettujen koirapartioiden avulla. Pyydystettävä eläinlaji täytyy tunnistaa varmuudella, ja pyytäjän tulee tuntea sallitut pyyntivälineet ja -menetelmät. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty.  

Supikoirakannan kasvua voidaan rajoittaa myös vähentämällä lajin ravinnonsaantimahdollisuuksia. Pihapiiriissä tai kesämökin pihamaalla iltahämärissä hiippailevia supikoiria ei missään nimessä pidä ruokkia, ja komposti ja roskakatos kannattaa pitää suljettuina. 

”Kotoperäiset lajimme ovat sopeutuneet täällä luonnollisesti esiintyviin petoihin. Ihmisten tuotua uusia petoja Suomeen saalistuspaine on kasvanut liian isoksi ja kotoperäisten lajien selviytyminen on selvästi uhattuna. Tilannetta voidaan tasapainottaa poistamalla minkkejä ja supikoiria ja jatkamalla niiden torjuntaa pitkäjänteisesti”, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön toimitusjohtaja Kim Jaatinen sanoo. 

Vieraspetojen torjunnan vaikutukset voivat olla merkittäviä, kun pyynti kohdistetaan erityisen arvokkaisiin kohteisiin, kuten lintukosteikoille ja saaristoon. 

”Kun aloitimme vieraspetopyynnin haahkantutkimusalueella Hangon Tvärminnessä, huomasimme nopeasti, miten vuosia poissa pysyneet rengastetut haahkanaaraat palasivat pesimään ja menestyivät”, yli viisitoista vuotta haahkaa tutkinut Jaatinen sanoo. 

Vieraspetojen torjuntaan osallistuvat lukuisat tahot, kuten Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys, Riistakeskus ja Metsähallitus. Valtio on satsannut vieraspetojen torjuntaan osana Helmi-ohjelmaa ja Sotka-hanketta. WWF osallistuu vieraspetojen torjuntaan sitoutumalla rahoittamaan työssä käytettävän veneen hankintaa. 

Lisätietoja:

suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki, WWF, 0505243206, teemu.niinimaki@wwf.fi
toimitusjohtaja Kim Jaatinen, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, 040 712 1999, kim@luontojariista.fi 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Nuoret hirvieläimet liikenteessä

Riista.fi - 12.05.2020 - 10:00

Emojensa vieroittamat nuoret hirvieläimet etsivät touko-kesäkuussa omia elinalueitaan. Nämä kokemattomat kulkijat eksyvät toisinaan taajamiin ja voivat aiheuttaa arvaamattomalla käyttäytymisellään liikenneonnettomuuksia.

Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta täytyy aina ilmoittaa hätäkeskukseen. Helpoiten se onnistuu puhelimeen ladattavalla 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirka-apu (SRVA) löytää perille.

Onnettomuuspaikan paikkatieto on eläimen kohtalon selvittämisen kannalta oleellista. Paikan voi merkitä riista.fi -sivuilta ladattavalla riistaonnettomuusmerkillä.

– Luovatkin ratkaisut ovat onnettomuuspaikan merkinnässä sallittuja, autosta löytyvä muovipussi tai muun vastaavan esineen kiinnittäminen tienlaitaan näkyvälle paikalle eläimen poistumissuunnan puolelle riittää. SRVA-toimija kerää onnettomuuspaikan merkintään käytetyt tuotteet talteen, Porin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Jokinen sanoo.

Ilmoita aina onnettomuudesta

Kaikista hirvieläinkolareista ei ilmoiteta viranomaisille. Yleensä näin tapahtuu pienten hirvieläinten kolarissa. Syynä ilmoituksen laiminlyöntiin ovat usein ajoneuvon kärsimät vähäiset vahingot.  Vaurioitumaton auto ei kuitenkaan aina tarkoita eläimen selviytymistä vähäisillä vaurioilla, sillä raajat voivat murtua vähäisestäkin osumasta. Ilman autoilijan ilmoitusta eläintä ei osata etsiä, ja pahimmillaan sen kohtalona on hidas ja tuskallinen kuolema.

Onnettomuuksissa osallisena olleen hirvieläimen kunto pyritään aina tarkastamaan. Käytännössä poliisin virka-apuna toimivat SRVA-toimijat jäljestävät hirvieläintä koirien avulla ja yrittävät saada havaintoja eläimen liikkeistä ja loukkaantumisasteesta. Pahoin loukkaantuneet eläimet joudutaan lopettamaan eläinsuojelullisista syistä.

– Joskus eläin selviää säikähdyksellä tai pienillä vammoilla isostakin törmäyksestä ja jäljestys saa onnellisen lopun, joskus taas pieninkin kopsahdus on sinetöinyt eläimen kohtalon, Jokinen kertoo.

 

Nuoret eläimet voivat eksyä taajamiin

Kevään loppupuolella ja alkukesästä hirvieläimiä voi tavata epätavallisissa paikoissa. Eläimet saattavat käyttäytyä uteliaasti, liikkua asutuksen lähellä ja olla hölmistyneitä niille oudossa ympäristössä.

– Usein poikkeuksellisesti käyttäytyvä eläin on nuori yksilö. Emojen siirtyessä vasomaan viimevuotiset vasat saattavat joutua kokemaan karun itsenäistymisen alun – emo ajaa viimevuotisen vasan pois lähettyviltään joskus kovinkin ottein, Jokinen kertoo.

Vasojen nopea itsenäistyminen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa yllättäviin kohtaamisiin taajamissa.

– Taajamaan eksyminen on yllätys eläimelle itselleenkin ja epämiellyttävä tilanne muuttuu helposti vauhkoksi pakenemiseksi, jolloin se saattaa loukkaantua, Jokinen sanoo.

Taajamaan eksynyt hirvieläin pyritään ohjaamaan turvallisemmille alueille poliisin ja SRVA-toimijoiden yhteistyöllä. Etenkin hirvi isona eläimenä voi aiheuttaa rakennetussa ympäristössä liikkuessaan vakaviakin vaaratilanteita.

 

Lisätietoa

Reima Laaja, riistasuunnittelija Suomen riistakeskus p. 029 431 2322

Mikko, Jokinen, toiminnanohjaaja Porin riistanhoitoyhdistys p. 041-4656835

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsäpeurakannan hoitosuunnitelmaa päivitetään

Riista.fi - 07.05.2020 - 09:01

Metsäpeuran levittäytyminen uusille alueille ja tarkentunut tieto lajin biologiasta ovat luoneet tarpeen kannanhoitosuunnitelman päivittämiseen. Sidosryhmiä kuullaan aiheesta syksyllä.

Voimassa oleva metsäpeurakannan hoitosuunnitelma on julkaistu vuonna 2007. Tämän jälkeen metsäpeuran biologiasta, kuten elinympäristövaatimuksista, liikkumisesta, vasatuotosta sekä kuolleisuudesta, on saatu runsaasti uutta tietoa. Myös metsäpeurakannan tilanne on muuttunut.

Metsäpeuraa esiintyy Suomenselällä ja Kainuussa. Viimeisimpien laskentojen mukaan Suomenselän metsäpeurakannan koko on noin 1 500 yksilöä ja Kainuussa noin 720 yksilöä.

– Metsäpeura on levittäytynyt erityisesti Suomenselän alueella uusille alueille Pohjois-Pohjanmaalle ja kannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi on tehty voimassa olevan hoitosuunnitelman mukaisia toimia. Nyt hoitosuunnitelmaa on tarve päivittää, erikoissuunnittelija Annika Herrero Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hoitosuunnitelmassa linjataan kannanhoidon menetelmiä ja etsitään keinoja riistan ja ihmistoiminnan yhteensovittamiseksi. Tavoitteena on vahva ja elinvoimainen metsäpeurakanta, joka ei aiheuta kohtuuttomasti vahinkoa tai haittaa elinalueellaan.

– Metsäpeura-alueiden paikallisten sidosryhmätahojen näkemyksiä kuullaan tulevan syksyn aikana järjestettävissä tilaisuuksissa, Herrero sanoo.

Kuva: Milla Niemi

Luonnos hoitosuunnitelmasta valmistuu keväällä 2021. Ennen voimaantuloaan maa- ja metsätalousministeriö asettaa hoitosuunnitelmaluonnoksen lausunnolle.

Suomen riistakeskuksen koordinoimapäivitystyö tehdään osana MetsäpeuraLIFE-hanketta, yhteistyössä Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. MetsäpeuraLIFE hankkeen tavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle.

Lisäätietoa MetsäpeuraLIFE-hankkeesta 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsähallitus: Ennätysmäärä metsästäjiä haki kausilupaa

Riista.fi - 07.05.2020 - 08:27

Kevään luontoinnostus näyttää tarttuneen myös metsästäjiin. Metsähallituksen kausiluvat kanalinnustukseen olivat kevään haussa suositumpia kuin koskaan. Kausilupaa haki yli 3 000 metsästäjää, mikä oli 25 prosenttia viime vuotta enemmän.

Metsästyslupien suosioon vaikuttanee moni seikka. ”Kanalintukannat ovat olleet kasvussa, metsästyskausi on ollut aiempaa pidempi ja kevään poikkeusolot ovat innostaneet ihmiset luontoharrastusten pariin”, ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta sanoo.

Metsähallituksen kausilupia kanalinnustukseen haetaan aina huhtikuun aikana. Kanalintuluvalla voi metsästää kaikkea pienriistaa.

Vuorokausiluvat myyntiin kesällä

Kanalinnustuksen vuorokausilupien myynti alkaa maanantaina 8. kesäkuuta alkavalla viikolla. Viime vuonna metsästyslupia myytiin yhteensä yli 71 000 kappaletta. Kesäkuussa myyntiin tulee noin 50 prosenttia edellisen vuoden koko lupamäärästä. Lopullinen ensi syksyn lupamäärä ratkaistaan riistalaskentojen jälkeen elokuussa.

Poikkeusolojen vuoksi metsästäjät voivat kesäkuussa vasta varata lupia. Yksi henkilö voi varata yhteensä enintään 21 vuorokausilupaa itselleen ja kavereilleen. Varatut luvat voi maksaa vasta elokuussa, ja ne tulee maksaa 15. elokuuta mennessä. Lunastamatta jääneet, varatut luvat palautuvat luvanmyyntiin.

Vuorokausilupa ei kesäkuun myynnissä makseta heti, koska Metsähallitus seuraa koronaviruspandemian vaikutuksia syksyn metsästykseen.

Lue lisää sivuilta Eräluvat.fi/kanalinnut

Lisätietoja

Ylitarkastaja Ahti Putaala, Metsähallitus, Eräpalvelut, 040 827 2574, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Susikannan hoitosuunnitelman seurantaryhmä valmistelemaan maakunnallisia susifoorumeita

Riista.fi - 06.05.2020 - 18:37

Susikannan hoitosuunnitelman toimeenpanon ideointiin ja seurantaan saadaan alueellista näkemystä vuosittain järjestettävillä susifoorumeilla. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut laajapohjaisen Suomen susikannan hoitosuunnitelman seurantaryhmän. Sen tehtäviin kuuluu susifoorumien valmistelu osana hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutuksen tukemista ja seurantaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on kutsunut susikannan hoitosuunnitelman valmisteluun osallistuneet tahot ja valtakunnallisen sekä alueellisten riistaneuvostojen edustajia hoitosuunnitelman toimeenpanoa tukevaan seurantaryhmään. Seurantaryhmä valmistelee 1–2 kertaa vuodessa järjestettäviä susifoorumeita eri puolelle Suomea yhteistyössä alueellisten riistaneuvostojen kanssa.

Susifoorumien tarkoitus on tukea hoitosuunnitelman toimeenpanoa paikallisella tasolla ja saada alueellista näkökulmaa toimeenpanon kehittämiseen.

Foorumin konseptiin kuuluu saman sisältöinen verkkokeskustelu, joka avataan kaikille kiinnostuneille foorumitilaisuuksien jälkeen. Seurantaryhmä käsittelee foorumin ja verkkokeskustelun annin ja tekee johtopäätöksiä tai suosituksia niiden pohjalta.

Foorumeihin kutsutaan laajasti alueellisia sidosryhmiä sekä median edustajia. Ensimmäisen susifoorumin suunnittelu alkaa ennen kesää, ja se on tarkoitus järjestää loppuvuodesta.

– Susi lienee maamme kiistanalaisin laji, johon liittyvään keskusteluun ja ongelmanratkaisuun tarvitaan erilaisia keinoja. Susifoorumit ovat yksi hoitosuunnitelman toimenpiteistä osana vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämistä hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välillä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti, toteaa seurantaryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Susikannan hoitosuunnitelmassa on kuvattu useita eri toimenpiteitä vastuutahoineen. Niillä pyritään vastaamaan niin susireviireillä asuvien ihmisten tarpeisiin kuin susikannan elinvoimaisuuden turvaamiseen.

– Toimenpiteiden toteutuksessa tarvitaan eri tahojen panosta ja paikallistasolla tapahtuvaa työtä. Seurantaryhmän ja foorumien on tarkoitus tukea tätä, sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Susifoorumeita valmistelevassa seurantaryhmässä on edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen riistakeskuksesta, Poliisihallituksesta, Metsähallituksesta, MTK:sta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Luonto-Liitosta, Paliskuntain yhdistyksestä, Suomen Metsästäjäliitosta, Suomen Kennelliitosta ja valtakunnallisesta sekä alueellisista riistaneuvostoista. Seurantaryhmän toimikausi alkaa 11.5.2020 ja kestää 31.5.2023 saakka.

Seurantaryhmän tehtävänä on hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutuksen seuranta, yhdessä kehittely, tukeminen ja alueellisten näkökulmien ja ratkaisujen kytkeminen siihen. Seurantaryhmässä voidaan käsitellä ajankohtaisia susiin liittyviä asioita tai käydä neuvoa-antavaa keskustelua susikannan hoitosuunnitelman kysymyksistä. Keskeinen osa työtä ovat susifoorumit.

Käynnissä on myös paraikaa susikannan hoitosuunnitelmaan kirjattu suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita selvittävä hanke. Hankkeen työryhmät ovat aloittaneet työskentelynsä, ja hanke kestää arviolta vuoden 2020 loppuun.

Lisätietoja:

yksikön päällikkö / erätalousneuvos Vesa Ruusila, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö

p. 0295162051, vesa.ruusila@mmm.fi

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, erätalousyksikkö, Luonnonvaraosasto, maa- ja metsätalousministeriö

p. 0295162391, sami.niemi@mmm.fi

 

Linkit aiheeseen liittyen:

Seurantaryhmän asettamispäätös pdf 228kB

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Tiedote 23.1.2020: Suden kannanhoidollisen metsästyksen selvitykseen työryhmät

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ampumakoesuoritusten voimassaoloa jatkettiin

Riista.fi - 04.05.2020 - 10:04

Laki metsästyslain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta on tullut voimaan.

Jos ampumakoe on suoritettu 1.1.2017 – 31.7.2018, on suoritus voimassa 31.7.2021 saakka.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Tänään on viimeinen päivä jättää hirvieläinten pyyntilupahakemus!

Riista.fi - 30.04.2020 - 11:30

Hakuaika päättyy tänään 30.4.2020 klo 24.00. Sen jälkeen Oma riista -palvelussa jätettyjä hakemuksia ei käsitellä.

 Jos et ole vielä tehnyt hakemusta, tee se nyt heti. Älä jätä viime tippaan, jotta ehdit  mahdollisessa ongelmatilanteessa ottaa yhteyttä Oma riista -neuvontaan.

Oma riista -neuvonta palvelee klo 16.00 saakka

 

Lisätietoa hirvieläinten pyyntilupien hakemisesta

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Lumettomat keväät uhkaavat riekkokantaa

Riista.fi - 29.04.2020 - 14:44

Mikäli lumettomat keväät ja syksyt yleistyvät, ongelmia on luvassa lajeille, joiden talvinen suojaväri perustuu lumeen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tekemän mallinnuksen mukaan lumettomat huhtikuut kurittavat Suomen riekkokantaa.

Tutkijat yhdistivät riistakolmioaineistoa vuosilta 1996–2016 Ilmatieteen laitoksen lumensyvyysaineistoon samalta ajanjaksolta. Jokaiselta kolmiolta tiedettiin riekkojen määrä sekä lumettoman ajan pituus kolmiolaskentaa edeltäneeltä keväältä ja syksyltä.

– Vuosien ja alueiden väliset vaihtelut huomioon ottavan mallinnuksemme mukaan keskimäärin jo yksi lumeton huhtikuun päivä aiheutti reilun kolmen prosentin laskun riekkokannassa. Viisi lumetonta päivää leikkasi petolintuja vastaan suojatonta riekkokantaa 15 prosenttia, enemmän kuin metsästys keskimäärin, kertoo Luken tutkija Markus Melin.

Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -julkaisusarjassa, ja se on vapaasti saatavilla.

Eri eläinlajeilta vaaditaan sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin

Lumettomat ajanjaksot ovat keskimäärin pidentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana – vaikka vuonna 2020 pohjoisessa lunta riittikin. Alpeilla lisääntynyt lumettomuus on jo kurittanut kiirunaa, Pohjois-Amerikassa sama on tapahtunut sikäläiselle metsäjänikselle. Meillä ilmiöstä kärsii siis ainakin riekko.

Jo 1930-luvulla, aikana ennen mittavia soiden ojituksia, riekko hävisi hetkeksi suurista osista eteläistä Suomea lämpimien talvien takia. Silloiset riistantutkijat arvelivat syyksi lämmön lisäksi myös lumettomuuden ja sitä kautta lisääntyneen kanahaukan saalistuspaineen sulassa maassa valkeana hohtavaa riekkoa kohtaan. Ilmiöstä keskusteltiin myös 1960- ja 70-luvuilla pohjoisemmassa Suomessa.

Viime vuosikymmenien aikana talvet ovat lämmenneet ja lumettomuus lisääntynyt. Vaikka riekko lisääntyykin tehokkaasti, voidaan kantojen kasvamista etenkin Keski- ja Etelä-Suomessa pitää epätodennäköisenä, ellei laji sopeudu selvästi muuttuneeseen ympäristöön. On myös hyvä muistaa, että tällaisia ilmiöitä ei päästäisi tutkimaan ilman riistakolmiolaskennan kaltaista pitkäaikaista seuranta-aineistoa.

Lisätietoja:

Tutkija Markus Melin, Luke, puh. 029 532 2194, markus.melin@luke.fi

Riekko Riistakolmiot.fi:ssä

Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Karhukanta on kasvanut

Riista.fi - 28.04.2020 - 13:22

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on kasvanut. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2300–2500 yksilöä ennen vuoden 2020 metsästyskautta. Arvio on noin 14 prosenttia suurempi kuin edellinen arvio.

Karhujen lukumäärä kasvoi selvimmin Pohjois-Savossa ja Oulun riistakeskuksen poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa. Kanta pieneni riistakeskus Pohjanmaan alueella. Muualla muutokset olivat maltillisia.

Kuva: Karhukannan kehitys 2004−2019.

Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2019 aikana tallennettiin 1 260 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu.

Pentuehavaintojen määrä on kasvanut vuoden 2018 tilanteesta noin 25 prosenttia. Havainnointiaktiivisuudessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat osaltaan kannan koossa tapahtuneisiin muutoksiin eri riistakeskusalueilla.

Erillisten pentueiden lukumäärää arvioidaan vertaamalla Tassuun tallennettuja pentuehavaintoja toisiinsa. Pentuehavainnot erotetaan toisistaan pentujen lukumäärän, havaintojen keskinäisten etäisyyksien ja havaintoihin liittyvien jälkien kokoon perusteella. Lisäksi otetaan huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.

Lisätietoa:
Kategoriat: Metsästysuutiset

LUKE: Vesilintuparien laskenta on alkanut eteläisessä Suomessa – tulokset voi palauttaa sähköisesti

Riista.fi - 24.04.2020 - 12:39

Laskennoilla seurataan pesimäkantojen muutoksia ja selvitetään sorsien vuotuista lisääntymistä. Tulosten luotettavuus on sitä parempi mitä enemmän havainnointia tehdään. Uudet laskijat ovat tervetulleita toimintaan mukaan.

Laskentapisteen perustaminen on helppoa ja ohjeet siihen löytyvät Luonnonvarakeskuksen (Luke) verkkosivuilta. Luomuksen verkkosivulla on karttanäkymä aktiivisista ja seurannasta pudonneista laskentapisteistä.

Tästä vuodesta alkaen vesilintulaskentojen tulokset voi toimittaa myös sähköisesti: https://laji.fi/theme/vesilintulaskenta. sivuston kautta. Tiedot kerätään Luomuksen koordinoiman Lajitietokeskuksen kautta, jonne voi kirjautua myös ’Oma riista’ -tunnuksilla.

Milloin lasketaan?

Tänä keväänä laskenta alkaa eteläisessä Suomessa noin pari viikkoa aikaisemmin kuin vuosi sitten. Pohjoisen aikataulu on kuta kuinkin sama kuin viime vuonna.

Alue 1. laskenta 2. laskenta Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalue 20.–26.4. 4.–10.5. Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa-alue 27.4.–3.5. 11.–17.5. Pohjois-Suomi 20.–29.5. 5.–12.6.

Käytännössä ensimmäinen laskenta suoritetaan noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen pari viikkoa myöhemmin.

Miksi vesilintujen laskenta on tärkeää?

Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on keskeinen asema, kun arvioidaan kantojen muutoksia. Laskenta palvelee myös kantojen kestävää verotusta.

Alkukesästä lasketaan vesilintuparit ja myöhemmin poikueet.

 

Lisätietoa:

Katja Ikonen, Erityisasiantuntija, Luonnonvarakeskus p. +358295327010

Hannu Pyösä, Johtava tutkija, Luonnonvarakeskus,  p. +358295327401

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Verotussuunnitelmat julkaistu

Riista.fi - 23.04.2020 - 13:42

Riistanhoitoyhdistysten tuottamat hirviverotussuunnitelmat on julkaistu. Suunnitelmiin voi tutustua täällä.

Verotussuunnittelu on riistanhoitoyhdistyksille säädetty tehtävä. Samaan hirvitalousalueeseen kuuluvat riistanhoitoyhdistykset tuottavat yhdessä verotussuunnitelman hirvitalousalueelle ja tämän perusteella omille alueilleen. Verotussuunnittelun tarkoitus on tuottaa määrälliset ja laadulliset tavoitteelliset kehykset tulevan kauden hirvieläinverotukseen.

Luvanhakijat päättävät itsenäisesti hakemastaan lupamäärästä ja lupien käytöstä. Suomen riistakeskus ratkaisee pyyntilupahakemukset julkisena hallintotehtävänä.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Valkoposkihanhi pysyy edelleen tiukasti suojeltuna lajina

Metsästäjäliitto - 05.12.2019 - 14:47

Valkoposkihanhi on Suomessa uudistulokas, jonka kanta on parin viime vuosikymmenen kasvanut voimakkaasti. Puistoissa ruokailevat hanhiparvet ovat tuttu näky pääkaupunkiseudulla ja syysviljamailla. Tästä huolimatta valkoposkihanhi säilyy tuoreen päätöksen mukaan tiukasti suojeltuna lajina.

Norja ehdotti tällä viikolla Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean kokouksessa, että valkoposkihanhi siirrettäisiin Bernin sopimuksen liitteestä II liitteeseen III, mikä merkitsisi valkoposkihanhen muuttamista tiukasti suojellusta lajista suojelluksi. Ehdotus kuitenkin hylättiin, mikä merkitsee sitä, että valkoposkihanhen metsästystä ei voida aloittaa EU:n
alueella lähiaikoina.

Suomen Metsästäjäliitto on pettynyt päätökseen. ”Muutos olisi ollut perusteltu, sillä valkoposkihanhikanta on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä. Valkoposkihanhen ampuminen ei ole toistaiseksi ollut meillä mahdollista edes poikkeusluvalla vahinkojen estämistarkoituksessa”, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta sanoo.

Bernin sopimus eli Euroopan luonnonsuojelusopimus (Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats) koskee Euroopan luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja niiden elinympäristöjen suojelua. Sopimus on johtanut Euroopan yhteisön lainsäädäntöön, johon kuuluu myös EU:n lintudirektiivi. Tällä hetkellä valkoposkihanhea suojelee EU:n lintudirektiivi eli Suomi ei voi kansallisesti päättää metsästyksen aloittamista. Metsästäjäliitto on jo vuonna 2009 esittänyt valkoposkihanhen siirtämistä riistaeläinluetteloon.

FACE eli eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä on osallistunut Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean 39. kokoukseen. FACEn edustaja Daniel Švrčula tuki Norjan ehdotusta. Hän kritisoi päätöstä siitä, että muutosta olisi voitu pitää myös valkoposkihanhen osalta menestystarinana, koska sen kanta on jo ylittänyt kaikki suojelulle asetetut tavoitteet.  

Lisätietoja:

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

FACEn uutinen aiheesta: https://www.face.eu/2019/12/disappointing-decision-on-the-barnacle-goose-at-the-bern-convention/ (in english)

Kategoriat: Metsästysuutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer