slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

Uutisten kerääjä

Ruokavirasto: villisikanäytteiden palkkioiden maksukäytäntö muuttuu

Riista.fi - 11.03.2019 - 09:18

Villisikanäytteiden palkkioiden maksukäytäntö muuttuu 1.4.2019, palkkiolomakkeen toimittaminen on tärkeää

Ruokavirasto muistuttaa, että villisikanäytteiden tutkiminen on tärkeää afrikkalaisen sikaruton varhaisen havaitsemisen takia. Virasto maksaa afrikkalaisen sikaruton varalta tutkittavista villisikanäytteistä palkkion 40€/eläin. Metsästetystä villisiasta tulee lähettää tutkittavaksi toinen munuainen, perna ja verta. Jos kyseessä on naarasvillisika, maksetaan siitä lisäksi naaraspalkkio 60€, jos näytteiden mukana lähetetään pala kohtua. Kuolleena löydetyistä tai sairaiksi epäillyistä villisioista kunnaneläinlääkärille ilmoittamisesta maksetaan palkkiona 100€/eläin. Palkkioiden summat eivät ole muuttuneet.

Palkkion saadakseen tulee näytteiden lähettäjän täyttää lähetelomake ja palkkiolomake ja toimittaa ne Ruokavirastoon. Kuolleesta eläimestä ilmoittajan tulee myös toimittaa palkkiolomake Ruokavirastoon. Ruokavirasto edellyttää 1.4. 2019 lähtien, että palkkiota hakevat henkilöt täyttävät ja toimittavat palkkiolomakkeen tarvittavine tietoineen.

Palkkiolomake, näytelähetelomake ja ohje näytteiden lähettämiseen löytyvät Ruokaviraston nettisivuilta  https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villisika/

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliiton jäsenet edullisemmin Savon Erämessuille!

Metsästäjäliitto - 08.03.2019 - 16:34

ERÄTAIKA 2019 -Messut järjestetään Kuopio-hallissa 26.-28.4.2019. Messujen teemana on: Luonto kuuluu kaikille. Messut on tarkoitettu kaikille luonnossa liikkujille, erämiehille ja -naisille, metsästäjille ja kalastajille sekä monelle muulle. 

Nyt Suomen Metsästäjäliiton jäsenillä on mahdollisuus ostaa edullisempi messulippu ennakkoon hintaan 10 €.  Tarjous on voimassa maaliskuun ajan tai niin kauan kuin lippuja riittää.

Lipputarjoukseen

Oston toiseksi viimeisessä vaiheessa (Askel 3/4) kysytään Metsästäjäliiton jäsennumeroa, jonka löydät jäsenkortistasi tai Jahti-lehden takakannesta.  


Metsästäjäliitto on mukana ERÄTAIKA 2019 -messuilla omalla osastollaan esittelemässä toimintaansa. Osaston ohjelmalavalla on luvassa mielenkiintoisia haastatteluja ja toimintanäytöksiä. 

Kuopiossa nähdään!

 

Lisätietoa messuista:
ERÄTAIKA 2019

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pohjois-Savon ilvessaalis putosi puoleen

Riista.fi - 08.03.2019 - 13:04

Pohjois-Savossa kaadettiin 22 ilvestä ja ilveksen poikkeusluvat kohdennettiin erityisesti ihmisasutuksen tuntumassa liikkuviin yksilöihin. Myönnetyt poikkeusluvat käytettiin kokonaisuudessaan lukuun ottamatta Tervossa pystyyn jäänyttä poikkeuslupaa. Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Savon vuotta vanhempien ilvesten määräksi ennen kuluvaa metsästyskautta 2018/2019 noin 210–230 ilvestä. Edellisen talven saalismäärä oli  46 ilvestä (2017-2018).

Mahdollisesti pihassa tavattava nälkiintynyt ilves on syytä jättää rauhaan ja ilmoittaa asiasta paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle tai poliisille. Ilveksiä asutuksen piiriin houkuttavien rusakoiden ravintokohteiden, esimerkiksi lintujen ruokintapaikkojen tai rehun rippeiden, poistaminen pihasta vähentää myös ilveksen vierailuja.

Ilveksen ja muiden suurpetojen kanta-arvioiden perustana ovat petoyhdyshenkilöiden tarkastamat Tassu-järjestelmään kirjatut suurpetohavainnot. Suurpetohavainnoista voi ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle tai suurpetoyhdyshenkilölle. Heidän yhteystietonsa löytyvät Suomen riistakeskuksen riista.fi -sivuilta http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/ Lisäapua suurpetojen jälkihavaintojen tunnistamiseen löytyy www.suurpedot.fi  ja tietoa suurpetojen määristä www.riistahavainnot.fi -sivustoilta.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain kannanhoitoalueittain kiintiön, jonka puitteissa riistahallinnolla on mahdollisuus ilveksen poikkeuslupia myöntää. Kuluneelle metsästyskaudelle Pohjois-Savolla oli mahdollisuus 23 kannanhoidollisen poikkeusluvan myöntämiseen ilveksen rauhoituksesta. Lupia haettiin yhteensä 103 ilveksen kaatamiseen. Ilveksen metsästysaika on joulukuun alusta helmikuun loppuun. Naaras, jota vuotta nuoremmat pennut seuraavat on rauhoitettu.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Ilvessaalis putosi puoleen edellisvuodesta – saalis 180 yksilöä

Riista.fi - 08.03.2019 - 09:50

Ilveksen kannanhoidollinen metsästys päättyi helmikuun lopussa ja saaliiksi saatiin 180 ilvestä. Edellistalven saalis oli 388 ilvestä. Syynä saalismäärän merkittävään laskuun oli maa- ja metsätalousministeriön asettaman saaliskiintiön puolittuminen ilveskannan pienentymisen seurauksena.

Suomen riistakeskus myönsi poikkeuslupia yhteensä 205 ilveksen metsästämiseen poronhoitoalueen ulkopuolelle. Lisäksi poronhoitoalueelle myönnettiin poikkeuslupa yhden ilveksen kaatamiseen, mutta lupaa ei käytetty. Poronhoitoalueen ulkopuolella poikkeuslupien käyttöaste oli 87 prosenttia, mikä on hieman alhaisempi kuin edellisvuosina. Itäisessä Suomessa poikkeusluvista käytettiin lähes kaikki, läntisessä Suomessa lupien käyttöaste oli paikoin selvästi tätä alhaisempi.

Koko maassa esiintyvä ilves on runsaslukuisin suurpetomme. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa arvioitiin olevan ennen nyt päättynyttä metsästyskautta 1 865–1 990 vuotta vanhempaa ilvestä.

Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot, erityisesti pentuehavainnot. Kaikki suurpetohavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot ovat haettavissa riista.fi-sivun yhteystietohausta.

Ilvesten kannanhoidollisen metsästyksen saalis alueittain

Lisätietoja: Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot

Kategoriat: Metsästysuutiset

MMM: Valtioneuvosto asetti naakoille pesimärauhoitusajan – pyydystäminen mahdollista poikkeusluvin

Riista.fi - 07.03.2019 - 15:51

Naakkojen pyydystäminen on ollut sallittua elokuun 2018 alusta alkaen, mutta pesimäaikana ei niitäkään saa pyydystää. Naakkojen rauhoitusajaksi asetettiin tänään annetulla valtioneuvoston asetuksella 10.3.–31.7. välinen aika. Myös lisääntymisaikana naakkoja voi pyydystää tarvittaessa Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla tai ilmoitusmenettelyn puitteissa.

Viime vuosina voimakkaasti kasvanut naakkakanta aiheuttaa vahinkoa sekä kaupunkiympäristössä että maaseudulla. Naakat muun muassa tukkivat savupiippuja ja muita rakenteita, sotkevat ulosteillaan ympäristöä ja tuhoavat muiden lintujen pesiä. Erityisen ongelmallisena pidetään naakan aiheuttamia maatalousvahinkoja, joita on jouduttu korvaamaan viime vuosina yhä enemmän.

–Viljelijöiden ja muiden vahingonkärsijöiden kannalta tilanne on selkeämpi kuin aiempina vuosina, kun naakan aiheuttamia vahinkoja ei voinut metsästyksellisin keinoin vähentää. Rauhoitusaikana naakkoja voi pyydystää tarvittaessa poikkeusluvalla tai sitä joustavamman ilmoitusmenettelyn puitteissa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suomessa pesii tämän hetkisen arvion mukaan noin 110 000 naakkaparia.

Asetusehdotus laadittiin maa- ja metsätalousministeriössä ja se oli lausunnoilla 14.1.–25.2.2019 välisen ajan. Säädetty rauhoitusaika täyttää lintudirektiivin asettamat vaatimukset lintujen lisääntymis- ja poikastenkasvatusaikaisesta rauhoittamisesta.

Poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskuksen ylläpitämässä Oma riista –palvelussa tai postitse hakemuslomaketta käyttämällä. Hakemuslomakkeet löytyvät Suomen riistakeskuksen nettisivuilta osoitteesta https://riista.fi/metsastys/lomakkeet/Linkki toiselle sivustolle. Ilmoitusmenettelyyn hakeudutaan samalla tavalla. Menettelyt mahdollistavat naakan aiheuttamista vahingoista kärsiville tiloille ja muille tahoille useiden vuosien määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan luvan pyydystää naakkoja.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391, etunimi.sukunimi@mmm.fi
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, p. 0295 162 055, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitto julkaisi tavoiteohjelman

Metsästäjäliitto - 07.03.2019 - 11:35

Metsästäjäliitto on julkaisut tavoiteohjelman vuosille 2019–2027. Ohjelman tärkeimmiksi tavoitteiksi on nostettu suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen, kansallisen päätösvallan lisääminen rauhoitettujen lajien kannansäätelyssä, metsästyksen laajempi salliminen luonnonsuojelualueilla, metsästysharrastus ja -seurojen toimintaedellytysten turvaaminen sekä Metsästäjäliiton työn huomiointi avustusvarojen jaossa.

Metsästäjäliiton tavoiteohjelma perustuu 2019–2023 strategian mukaisiin painopistealueisiin, jotka ovat metsästyksen edistäminen, vastuullinen ja osaava jäsenistö, yhteisöllisyys sekä yhteiskunnallisuus. Ohjelmaan kuuluu lisäksi tavoitteet riistalajeittain.

Järjestön strategisena päätehtävänä on edistää metsästystä sekä luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
- Tulevaisuuden tavoitteenamme on, että Metsästäjäliitto edustaa aiempaa kattavammin kaikkia metsästäjiä. Asiantuntemuksemme palvelee jo nyt jäsenten ja heidän perheidensä kautta satojen tuhansien suomalaisten yhteistä harrastusta sekä myös muita yhteiskunnan tarpeita ja se tulee ottaa huomioon avustusvarojen jaossa, kuvaa Suomen Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

 

Vahva vaikuttaja metsästystä koskevassa päätöksenteossa 

Tavoiteohjelmassa nostetaan esille metsästyksen edellytysten turvaaminen metsästyslainsäädännöllä ja kansallisen päätäntävallan lisäämisellä esimerkiksi rauhoitettujen ja haitallisten lajien kannan säätelyssä.
- Riistakantojen säätelyn ja sosiaalisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi on tärkeää, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu myös tulevaisuudessa, Hallenberg korostaa.

Metsästäjät ovat merkittävä resurssi myös monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
- Siksi on tärkeää, että metsästäjät huomioidaan kansallisissa ja kansainvälisissä säädöksissä sekä niiden valmistelussa, Hallenberg jatkaa.

Metsästäjäliitolle on tärkeää olla luotettava ja arvostettu asiantuntijaorganisaatio sekä läheinen yhteistyökumppani jäsenilleen ja sidosryhmilleen.
- Tällä hetkellä koen, että asiantuntijuuttamme arvostetaan esimerkiksi metsästyslakivalmistelussa ja myös lausunnoillamme on ollut vaikutusta. Tavoitteenamme on olla jatkossakin vahva vaikuttaja metsästykseen liittyvässä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevassa päätöksenteossa, Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari toteaa.

 

Metsästys tukee luonnonhoitoa myös suojelualueilla

Metsästäjäliitto ajaa metsästyksen laajempaa sallimista luonnonsuojelualueilla.

- Metsästyksestä on hyötyä luonnonsuojelualueiden monimuotoisuuden hoidossa. Esimerkiksi haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten metsästyksellä toteutetaan suojelualueiden perimmäistä tehtävää eli alkuperäisluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Siksi metsästys tulisi olla soveltuvin osin sallittua, ilman poikkeuslupien työlästä hakua, Siitari kuvaa. 

Metsästyksen ääni eduskuntavaaleissa

Metsästäjäliitto avaa maaliskuun loppupuolella eduskuntavaalisivut metsästäjille: metsästäjäliitto.fi/eduskuntavaalit.
- Sivuilla metsästävät kansanedustajaehdokkaat pääsevät kertomaan tärkeimmän metsästykseen liittyvän asian, jota haluaisi kansanedustajana ajaa. Sivut avataan, kun ehdokasasettelu on päättynyt ja ehdokkaat ovat saaneet äänestysnumeronsa. Kutsu ehdokkaille lähetetään puolueiden kautta, Siitari kertoo.

Lisätietoja: metsastajaliitto.fi/tavoiteohjelma

puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, Metsästäjäliitto p. 040 5286069 tai tuomas.hallenberg@metsastajaliitto.fi
toiminnanjohtaja Heli Siitari, Metsästäjäliitto p. 040 8267998 tai heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pienten hirvieläinten metsästyskausi päättyi

Riista.fi - 07.03.2019 - 10:00

Pienten hirvieläinten, eli valkohäntä- ja kuusipeuran sekä metsäkauriin metsästyskausi päättyi helmikuun puolivälissä. Saaliiksi saatiin noin 53 000 valkohäntäpeuraa, 91 kuusipeuraa ja noin 12 700 metsäkaurista. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin osalta saalismäärä kasvoi huomattavasti aikaisemmasta.

Valkohäntäpeurakanta ja -saalis painottuvat voimakkaasti Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Satakunnan ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Koko peurasaaliista peräti 95 prosenttia kertyi näiltä viideltä riistakeskusalueelta. Muualla maassa peuratiheydet ovat huomattavasti pienempiä, vaikka valkohäntäpeuroja esiintyy aina Pohjois-Savoa myöten.

-Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet tiheän kannan alueilla tavoitteeksi valkohäntäpeurojen määrän vähentämisen. Osoituksena eri toimijoiden sitoutumisesta tavoitteeseen voidaan pitää ennätyslukemiin kohonnutta peurasaalista, ja saaliin rakennetta, jossa aikuisten naaraiden osuus on aiempaa suurempi, riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo

Peurasaalis kasvoi edellisestä kaudesta lähes 12 000 yksilöllä, eli noin 29 prosenttia. Kaadetuista aikuisista peuroista yli puolet oli naaraita.

Pienimmän hirvieläimemme metsäkauriin metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa, mutta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Metsäkaurista esiintyy kaikilla Suomen 15:sta riistakeskusalueella, mutta kanta on selvästi tihein lounaisessa Suomessa. Metsäkauriin osalta saalismäärä nousi noin 3 300 eläimellä, eli noin 35 prosenttia.

Metsästysajan pidennys lisäsi saalista

Kuluneella metsästyskaudella oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästystä helmikuun puoliväliin saakka. Tammikuun lopun jälkeen metsästyksessä ei saanut käyttää koiraa. Kahdella viikolla pidennetty metsästyskausi näkyi pienten hirvieläinten saaliskertymää nostavana uudistuksena. Helmikuun aikana koko maassa saatiin saaliiksi hieman vajaat 4 300 valkohäntäpeuraa ja reilu 1 300 metsäkaurista.

Keväällä julkaistavien tuoreiden kanta-arvioiden perusteella tarkastellaan peurakannan kehitystä ja laaditaan verotussuunnitelmat tulevalle kaudelle.

-Tiheimmän kannan alueella tavoitteeksi asetettu kannan pienentäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, ja onkin tärkeää, että näille alueille pyyntilupia haetaan riittävästi myös tulevalle metsästyskaudelle, Impola sanoo.

 

Lisätiedot
Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Susikannan muutokset huomioidaan metsäpeurojen vapautuksissa

Riista.fi - 06.03.2019 - 10:36

Metsäpeurojen palautusistutus Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa on edennyt pisteeseen, jossa ensimmäisten eläinten vapauttamista totutustarhoista luontoon on ryhdytty suunnittelemaan. Susikannan painopisteen siirtyminen läntiseen Suomeen saattaa vaikuttaa Lauhanvuoren metsäpeurojen vapautuskäytäntöihin.

MetsäpeuraLIFE-hankkeen tavoitteena on palauttaa metsäpeura entisille asuinsijoilleen Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Palautusistutusalueet päätettiin hankkeen suunnitteluvaiheessa neljä vuotta sitten. Valintakriteereinä olivat muun muassa metsäpeuralle sovelias elinympäristö sekä suhteellisen alhainen suurpetotiheys seudulla.

Ihanneoloissakin metsäpeurakanta kasvaa hitaasti, koska metsäpeuranaaras eli -vaadin saa vain yhden vasan vuodessa. Totutustarhoista voidaan vapauttaa aluksi muutamia yksilöitä kerrallaan, joten kannan kasvupotentiaali ensimmäisten vuosien aikana on pieni.

”Tämän takia mikä tahansa eläinten kuntoa heikentävä tai kuolleisuutta lisäävä tekijä voi vaikuttaa merkittävästi palautusistutuksen onnistumiseen”, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksen Eräpalveluista.

Susikannan painopiste on siirtynyt hankkeen suunnitteluvaiheen jälkeen läntiseen Suomeen. Viime vuonna annetun tuoreimman susikanta-arvion mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli maaliskuussa 2018 neljä susilaumaa, joista kaksi Lauhanvuoren lähialueilla. Seuraava kanta-arvio saadaan ensi kesäkuussa, ja se kuvaa maaliskuun 2019 tilanteen.

Suden saalistus on vain yksi metsäpeurakantaan vaikuttavista tekijöistä, mutta sen tiedetään olevan merkittävin pannoitettujen metsäpeurojen kuolinsyy Kainuussa.

”Vaikka sudet eivät aktiivisesti etsisi totutustarhasta vapautettuja metsäpeuroja, eivät metsäpeurakannan kasvun edellytykset Lauhanvuoren alueella ole suden kanta-arvioon peilaten tällä hetkellä kovinkaan hyvät”, toteaa Mykrä-Pohja.

Vaihtoehtoiset vapautussuunnitelmat harkinnassa

Alun perin tarkoitus oli vapauttaa ensimmäiset metsäpeurat molemmista totutustarhoista vuoden 2019 loppupuolella. Nyt vaihtoehtoja ovat ainakin Lauhanvuoren metsäpeurojen vapautusten siirtäminen myöhempään ajankohtaan sekä alkuvaiheen vapautusten keskittäminen Seitsemisen kansallispuistoon.

”Palautusalueiden olosuhteiden muutoksista aiheutuvien riskien hallinta on keskeinen syy sille, miksi totutustarhoja ylipäätään rakennettiin yhden sijasta kaksi”, muistuttaa Mykrä-Pohja. Päätöksen ensimmäisten vapautusten toteutuksesta tekee hankkeen ohjausryhmä kesän 2019 aikana.

Susi kuuluu EU:n luontodirektiivin IV-liitteeseen, eli se on tiukasti suojeltu laji. Susien tappaminen on tällä hetkellä mahdollista vain Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Poikkeusluvan myöntämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti, ja se edellyttää tapahtuneen vahingon lisäksi sitä, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Näin ollen susikannan ennaltaehkäisevä rajoittaminen metsäpeurojen palautusistutusalueilla ei ole mahdollista.

Metsäpeurojen palautusistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut.

Lisätietoa:
Projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja, MetsäpeuraLIFE-hanke
p. 040 631 8527, sakari.mykra-pohja(a)metsa.fi

Tiedote. Julkaistu: 06.03.2019, 09:08 Metsähallitus

Kategoriat: Metsästysuutiset

Metsästäjäliitolle valtion avustusta nuorisotyöhön

Metsästäjäliitto - 05.03.2019 - 16:18
Kuva: Pekka Kustula

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt nuorisoalan järjestöjen yleisavustusta 115 000 euroa Metsästäjäliiton nuorisotyöhön. 

Metsästäjäliitto sai nuorisoavustusta nyt ensimmäistä kertaa. Avustukset myönnetään Veikkauksen tuotosta. 
- Avustus on meille tärkeä, sillä se antaa meille mahdollisuudet jatkaa laajamittaisen nuorisotyömme kehittämistä, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg

Metsästäjäliitto tekee nuorisotyötä valtakunnallisesti. Yhtenä tavoitteena on myös lasten- ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. 
- Koemme, että meillä on valtakunnallisena toimijana erittäin suuri rooli ja vastuu lasten aktiivisen luontosuhteen mahdollistajana ja säilyttäjänä. Toimimme myös nuorten luonto- ja metsästysharrastuksen äänenkannattajana ja pyrimme toimimaan siten, että nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa ja päästä kosketukseen luonnon kanssa, Hallenberg kuvaa.

Metsästäjäliitto, sen piirit ja jäsenseurat järjestävät leirejä ja kerhoja ympäri Suomea.
- Järjestämme myös kouluvierailuja, koulutusta ja erilaisia teemapäiviä, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen

Metsästäjäliitto myös tukee, kouluttaa ja tarjoaa valmiita toimintamalleja nuorisotyöstä kiinnostuneille jäsenseuroille.
-Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni luonnosta ja metsästyksestä kiinnostunut lapsi ja nuori pääsee mukaan harrastukseen taustasta riippumatta, Mutanen toteaa.

Nuorisolain mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudenhoito sekä järjestön toiminnan valtakunnallisuus, laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 
- Nuorisoalan järjestöt tarjoavat puitteet nuorten kansalaistoiminnalle ja harrastamiselle. Nuorisotoiminta lisää yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä. Yhteiskunta myös tarvitsee nuorisojärjestöjä uusiutuakseen. Järjestöt ovat myös arvokkaita toimijoita nuorisotyön kentällä kuntien ja seurakuntien ohella, kertoi nuorisoasioista vastaava ministeri Sampo Terho opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi yleisavustuksina järjestöjen yleistoimintaan, mutta järjestöt voivat osoittaa osan määrärahasta käytettäväksi myös alueellisten ja paikallisten jäsenjärjestöjensä toimintaan.

 

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luke: Uusimman kanta-arvion mukaan villisikoja edellisvuotta vähemmän

Riista.fi - 04.03.2019 - 15:43
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen villisikakannan kasvu näyttää taittuneen. Tilastolliseen menetelmään pohjautuvan arvion mukaan villisikojen määrä tammikuussa 2019 oli 1500–2650 yksilöä.

Metsästäjien hirvijahdin 2018 yhteydessä tekemien havaintojen perusteella villisikojen tiheimpiä esiintymisalueita ovat edelleen itäinen Uusimaa ja Kaakkois-Suomi.

Villisikakannan arvioidaan olevan runsaan kolmanneksen pienempi verrattuna edellisen vuoden arvioon, joka oli 2100–5450 yksilöä. Arvion pienentymiseen vaikuttaa kannan koon todellisen laskun lisäksi menetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Kantaa pienentää metsästys ja mahdollisesti rajan yli tulevien yksilömäärien väheneminen. Lisäksi on mahdollista, että edellisen vuoden kanta-arvio oli yliarvio.

Kanta-arviointimenetelmä hyödyntää useita eri tietolähteitä. Keskeisimpiä ovat metsästäjien arviot alueidensa villisikojen runsaudesta sekä tieto saalismääristä. Kannanarviointiin sisältyy lukuisia epävarmuustekijöitä, joten saatu numeerinen tulos kuvaa enemmänkin suuruusluokkaa eikä ole tarkka yksilömääräarvio.

Luke on kehittänyt villisian kannanarviointia vuodesta 2017 lähtien. Kanta-arvioinnin tarkkuus paranee aikasarjan pidentyessä ja aineistopohjan vahvistuessa.

Villisian levinneisyys ja runsaus hirvenmetsästäjien arvioihin perustuen metsästyskausien 2016, 2017 ja 2018 lopussa.

Lue lisää

Kategoriat: Metsästysuutiset

Pienpetopyynnin SM-kisat Vuoden riistanhoitoteko

Metsästäjäliitto - 04.03.2019 - 14:12
Pienpetopyynnin SM-kisoissa pyynti suoritetaan joukkueina yhden viikonlopun aikana. Kuvassa Teemu Liikanen vuoden 2015 SM-kisoissa Suomussalmella. (Kuva: Ere Grenfors)

Metsästäjäliiton riistanhoitotoimikunta on valinnut Vuoden riistanhoitoteoksi pienpetopyynnin SM-kilpailut.

Vuosittaiset pienpetopyynnin SM-kilpailut vähentävät yksittäisenäkin tapahtumana tehokkaasti pienpetoja kilpailualueelta, ja se saa joukkueet hiomaan pyyntitaitojaan huippuunsa. Vaikka alueellinen tehokkuus on kiistatta meriitti, valintaan vaikutti erityisesti se, että tapahtuma nostaa tietoisuutta pienpetopyynnistä ja pyyntitavoista, ja lisäksi innostaa metsästäjiä pienpetopyyntiin.

Pienpetojen, erityisesti haitallisten vieraslajien, pyynti on merkittävä tapa suojella luontoa ja sen monimuotoisuutta metsästyksellisin keinoin. Vuoden riistanhoitoteoksi nimeämisen lisäksi liitto huomioi kilpailun kehittäjän ja järjestäjän, Jarmo Heikkisen, 500 euron arvoisella tavarapalkinnolla.

Kategoriat: Metsästysuutiset

Luken arvion mukaan hirvikanta on pienentynyt edellisvuodesta

Riista.fi - 01.03.2019 - 14:11
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2018 jahdin jälkeen oli noin 86500 hirveä (95% luottamusväli 74500 – 99000 Hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.

Suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä / 1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat 3–4 hirveä/1000 ha. Itä- ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä/1000 ha.

Edellisenä vuonna laajoilla alueilla Itä ja Pohjois-Suomessa havaittu vastatuoton alenema on nyt korjaantunut jonkin verran. Alueet joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden olivat pääosin Lounais- ja Etelä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista -palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2018 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5497 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5353 seuruetta eli 97 % seurueista.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Lisätietoa:

Erikoistutkija Jyrki Pusenius, puh. 0295327407, jyrki.pusenius@luke.fi

Riistahavainnot.fi

Kategoriat: Metsästysuutiset

Mikkeli hakee kehitysyhtiö Miksei Oy:lle selkeämpää roolia

Lansi-Savo - 18.09.2017 - 21:20
18.09.201721:20Jukka AhdelmaUutisetLähellä Mikkeli on miettinyt kehitysyhtiönsä asemaa. Kaupungin luottamusjohdon mukaan Miksei Oy voi jatkaa toimintaansa.Lue myös: Mikkeli miettii millä mallilla elinkeinopolitiikkaa tehdään tulevaisuudessa — Miksei haluaa jatkaa ja lupaa tuloksia
Kategoriat: Muut uutiset

Hirvensalmi myy sote-tilat, mutta ei nimennyt vielä ostajaa — Kaksi muutakin terveysyhtiötä kiinnostui kunnasta Attendon avauksen jälkeen

Lansi-Savo - 18.09.2017 - 20:58
Päivitetty: 18.09.201721:00Jukka AhdelmaUutisetLähellä Hirvensalmen kunnanhallitus teki periaatepäätöksen kunnan sote-kiinteistöjen myymisestä ja terveyspalvelujen uusimisesta. Neuvottelut aloitetaan, mutta ostajaa ei erikseen nimetty. Attendon mukaan Hirvensalmen kaltainen kunta kiinnostaa terveysmarkkinoilla.Lue myös: Attendo haluaa ostaa Hirvensalmelta terveyskeskuksen ja vanhusten palvelukodin — kunnanjohtaja suhtautuu kiinnostuksellaEssote jyrkkänä myyntiaikeisiin: Hirvensalmi voi myydä kiinteistönsä, mutta palveluvastuu on kuntayhtymällä
Kategoriat: Muut uutiset

Lidlin liittymä on pahin kohta — Pieksämäellä vaaratilanteita aiheuttavat myös ylinopeudet

Lansi-Savo - 18.09.2017 - 19:21
18.09.201719:21Arja ReinikainenUutisetLähelläPieksämäki Liikenneturvallisuuden parantamiseksi laaditaan suunnitelma
Kategoriat: Muut uutiset

Jimi Roos voitti Mikkelin digitaalisen kaupunkiseikkailun — Seikkailijat kävivät valtuustosalissa ja puuroaamiaisella

Lansi-Savo - 18.09.2017 - 17:57
18.09.201717:57UutisetLähelläMikkeli Voittaja pohti etukäteen, missä rastit voisivat olla. Ennakkovalmistautuminen tuotti tulosta.
Kategoriat: Muut uutiset

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer