slideshow 1 slideshow 2
Tapahtumat
Ampumajaos
Koirat

ERÄNKÄVIJÖIDEN HISTORIAA

Jussi Kapasen lähettämää aineistoa, jonka hän on löytänyt isoisänsä Otto Kapasen arkistosta:

Länsi-Savo 5.11.1963 julkaisi laajahkon artikkelin Hirvensalmen Eränkävijöistä. Tuolloin oli kulunut kymmenen vuotta ensimmäisestä kokouksesta, jossa seuran perustajat kokoontuivat. Artikkelissa kuvailtiin Eränkävijät esimerkillisen hyvin toimivana metsästysseurana.

LÄNSI-SAVO 5.11.1963:

”ASIALLISTA METSÄSTYSTÄ JA TULOKSEKASTA RIISTANHOITOA –
HIRVENSALMEN ERÄMAJA AHKERASSA KÄYTÖSSÄ

Yhteistuumin säännöstelty, asiallinen metsästys ja järkiperäinen riistanhoito Hirvensalmella ovat johtaneet siihen, että iistakannat ovat keskinkertaisia paremmat. Jopa lintuja, etenkin metsoja, on runsaasti, vaikka läänin muissa osissa metsät ovat linnuista tyhjät. Näihin asioihin on ratkaisevasti vaikuttanut koko pitäjän käsittävän metsästysseuran toiminta, joka on kehittynyt ulkopuolistakin tunnustusta saaneeksi, esimerkilliseksi ja monipuoliseksi alansa työksi varsinkin sen jälkeen, kun Hirvensalmen Eränkävijäin oma metsästysmaja saatiin tarkoitukseen sopivaksi tukikohdaksi.

Hirvensalmen Erämiesten puheenjohtajana on ollut seuran perustamisesta alkaen toimitusjohtaja Otto Kapanen, joka monin tavoin on edistänyt yhteisiä rientoja. Sihteerinä on haastateltavamme nimismies Taavi Heikkinen. Metsästysmajaa rakentaessaan joutui seura tekemään velkaa noin 300.000 vanhaa markkaa, mutta nyt siitä on jäljellä enää 100.000 vmk. Pian sekin saadaan maksetuksi. Varojen keräyksiin on paikkakunnalla suhtauduttu mukavasti ja myönteisesti.

Miesten ja koirien metsästykseen valmentaminen, erilaiset kokeet, kilpailut, valistustilaisuudet ja tietenkin itse eränkäynti ovat kerrassaan virkistäviä harrastuksia. Rauhallinen liikunta raikkaissa metsissä on miellyttävää ja kohentaa kuntoa ja terveyttä, sanoo Hirvensalmen Eränkävijäin toimelias sihteeri ja tarmonpesä, nimismies Taavi Heikkinen.

Metsästysmajahanketta ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1961. Helluntaina seuraavana vuonna maja valmistui Malvaniemen kylään Eino Mannisen perillisiltä vuokratulle maalle Puulaveden rannalle. Metsästysmaita on aivan äärellä ja myös eri puolilla pitäjää yhteensä 6.000 hehtaaria edullisin vuokraehdoin.

MAJAN KÄYTTÖ

Metsästys sinänsä ei majaa kaipaa mutta kylläkin kaikki muu siihen liittyvä toiminta. Koko pitäjän alueen käsittävä seura on kasvanut suureksi. Sen jäsenmäärä on yli 80 ja sen ohjelma monipuolinen. Suureksi osaksi talkoovoimin pystytetyssä majassa on tilava tupa, oivallinen sauna ja katoksellinen vilpola järvelle päin. Siihen ei kovin lukuisaa joukkoa voida majoittaa, siinä suhteessa se on osoittautunut liian pieneksi, mutta muitakin majoitusjärjestelyiltä voidaan hoidella.

Päättyneenä kesänä oli maja ahkerassa käytössä. Jäsenet perheineen viettivät siellä päiviä ja iltoja, jotkut jopa muutamia vuorokausia virkistyksekseen. Pääpaino on kuitenkin ollut seuran asioissa. Maastossa on pidetty mm. ajokoirakokeita ja ampumakilpailuja, joihin ovat ottaneet osaa kymmenet metsämiehet. Näiden järjestämiseen on majaa tarvittu ja seuran johtokuntakin on siellä kokoontunut monta kertaa vuodessa.

Valistustilaisuudet syksyisin ovat olleet antoisia ja niitä jatketaan. Joskus on maja ollut muidenkin yhteisöjen, maataloustuottajain, reservinupseerien, aliupseerien, postiväen ym. tilapäisenä kokoontumispaikkana. Lähettyvillä ovat erityiset ratansa haulikoilla, hirvikivääreillä ja pienoiskivääreillä tapahtuvaa ammuntaa ja kilpailuja varten. Harjoittelu on kilpailuja vapaampaa, ja joskus pamautellaan useina päivinä viikossa maaleihin, liikkuvaan kettuun, seisovaan hirveen tai muuhun tauluun.

RIISTANHOITOTYÖ

Omassa majassa on voitu pohtia keinoja riistanhoidon tehostamiseksi. Käytännön toimina on valvottu koirakuria ja metsästystapoja sekä riistan verottamiseen kohdistuvia rajoituksia. Riistakannat ovatkin Hirvensalmella keskinkertaista paremmat. Täällä on myös metsälintuja, joita ei juuri muualla läänissä tapaa, samoin jäniksiä ja hirviä tasaisesti ja riittävästi ympäri pitäjän. Saaliitta ei näiden seutujen erämiesten tarvitse metsistä koteihinsa palata.

Riistanhoidollisena toimintana kannattaa mainita ketuntappokilpailut hyvine tuloksineen. Tapporahahan on pieni ja nahka halpa, mutta kilpailujen seurauksena on noin 100 repolaista vuodessa otettu hengiltä. Viime kautena seuran jäsen Auvo Manninen Kuitulasta ampui 14 kettua. Kettukanta on saatu vähenemään, mutta liiaksi niitä on vieläkin riistaa tuhoamassa.

HIRVENMETSÄSTYS

Nyt on käsillä hirvenmetsästyskausi. Tähän on valmistauduttu ja valmentauduttu. Pitäjään on myönnetty kahdeksan hirvenkaatolupaa, mutta vasta yksi kruunupää on ammuttu. On odoteltu kylmempiä säitä, jolloin lihat kunnollisesti säilyvät. Talvella ovat edessä ongintakilpailut ja virkistyskalastus oman majan lähivesillä.”

Otto - jäsen

Otto Kapasen jäsenkortti nro 2 vuodelta 1957

Otto ja Ulla - palkinnot

Ajokoira Ulla tärkeimpien palkintojensa takana isäntänsä Otto Kapasen kanssa vuonna 1968. Ulla oli seuran historian menestyksekkäin kilpailuissa voittoja kerännyt koira. Kuvassa Otto on 75-vuotias, Ulla 12-vuotias

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer